Neuvostoliiton sotilaalliset tappiot WW2:ssa

[ralf64]

Emma-liisa kysyi olenko ihan tosissani, kun ehdotin sankarihautausmaan muistomerkin kaatuneiden lukumäärän käyttämistä vertailuna. Olen tosissani!

Käsittääkseni keskustelussa puhuttiin siitä voisiko NL:n tappioita tuolla menetelmällä laskea. Tämähän nyt ei ole mitenkään mahdollista, sillä NL:n kaatuneista ei ymmärtääkensi juurikaan pystytetty sellaisia muistomerkkejä, joihin olisi laitettu kaatuneiden nimiä. Menetelmää voisi ehkä käyttää Suomen osalta, tai vaikkapa Ranskan I:n maailmansodan uhrien laskennassa, mutta epäilen vahvast, että näiden tappioiden laskemiseen on ollut paljon täsmällisempiä ja helppokäyttöisempiäkin menetelmiä.

Neuvostoliiton sotatappioita laskettaessa voidaan toki käyttää vertailukohtana mm. suomalaisten ja saksalaiste omia tilastoja. Niiden mukaan taisteluissa kaatuneiden määrään (KIA) oli lisättävän n. 37% haavoihinsa kuolleet sekä n. 16-17% sairauksiin, tauteihin, onnettomuuksiin tsm. kuolleet. Neuvostoliiton tapauksessa on otettava myös huomioon että:

1. Mikä oli NL:n terveydenhuollon taso
2. Elintarvikehuollon taso
3. Yleinen hygienia
4. Kurinpidolliset rangaistukset (teloitukset, rangaistusleirit ym)


Krivosheevin antamat lukemat ovat eläilyttävän pienet. David Glantzin oman arvion mukaan NL:n sotatappiot olivat 14 700 000 sotilasta kuolleina.

[Gerson]

Neuvostoliitossa ja nykyisin myös Venäjällä hellitään sitkeästi käsitystä jonka mukaan "yli 80% Saksan sotilaallisista tappioista tuli itärintamalla 1941-45". Väite ei ole yksiselitteisesti totta ja riippuu mitä sotilaallisilla tappioille tarkoitetaan. Peruuttamattomat miehistötappiot ovat tietysti ne jossa sotilas kuolee tai katoaa (kuolee tai joutuu vangiksi). Tarkastellaanpas siis tappioita vertaamalla itärintamalla kaatuneiden (KIA) ja kadonneiden (MIA) määrää kaikkien rintamien vastaaviin lukemiin.

Tässä Saksan viimeisimpiä tilastoja sodan ajalta:

Feldheer Casualties 1 Sep 39-20 Apr 45 (Organizationabteilung d. Gen.Stb. d. Heer, 26 Apr 45, NARA T78, R414, F3189)

Tilasto sisältää Wehrmachtin, Waffen SS:n sekä Luftwaffen maajoukkojen tappiot ajalta 1.syyskuuta 1939 - 20.huhtikuuta 1945:

..................KIA...............Wounded.............MIA....................All casualties
Ostheer .......1,005,413 .......3,992,062 ..........1,369,174 .............6,366,649
Geb.AOK 20....16,395..............60,515.................6,852..... .......... 83,762
OB Süd-West.....48,750 ..........174,734 ..............215,525...............439,009
OB Süd-Ost ......22,370 ...........70,064............... 24,620................117,054
OB West ........109,046..........382,776 ...............772,460......... ...1,264,282
Other..............9,248............28,826..................6,120................ 44,194
Total .........1,211,222 ........4,708,977 .............2,394,751...........8,314,950

Itärintama, joka käsittää myös Puolan sotaretken syksyllä 1939 muodostaa kaatuneista ja kadonneista runsaat 65% (laivaston tappiot puuttuvat, ne painottuivat yli 90%:sti länsiliittoutuneita vastaan käytyyn sotaan).

Steven Zalogan ja Niklas Zetterlingin tutkimusten mukaan myös Saksan panssaritappioista n. 35% tuli muualta kuin itärintamalta. Jos otamme tarkasteluun Luftwaffen ja Saksan laivaston tappiot muuttuu kuva vielä huomattavimmin länsirintamapainotteiseksi.

Joka tapauksessa väite itärintaman "80%:n painotuksesta" Saksan tappioissa on ainakin osittain myytti.

[ralf64]

Henkilömenetyksiä arvioitaessa on hyvä muistaa että KIA(=killed in action) on luonnollisesti pienempi lukema kuin "kuolleet", koska KIA:n pitää lisätä tietysti haavoihinsa kuolleet, sekä sairauksien, onnettomuuksien, itsemurhien, teloitusten tms takia kuolleet. Saksan OKW helmikuun 20.päivä 1944 laaditun tilaston mukaan KIA-lukemaan oli lisättävä n. 37% haavoihinsa kuolleiden takia sekä 16,6% onnettomuuksien, tautien tms takia kuolleet eli yhteensä n. 53-54%.

Lisäksi eteenkin vuoden 1944 loppukuukausista lähtien Saksa loi nopeasti joukko-osastoja (mm laivaston maajoukkoja, ilmavoimien maajoukkoja, sotilaskoulutusyksikköjen joukkoja jne...) joiden tilastot olivat heikommin järjestettyjä. Myös vakinaisten joukkojen tilastoissa alkoi näkyä selviä puutteita. Mutta ainakin syksyyn 1944 tilastot olivat aika hyvin ajantasalla. Jos katsotaan noita lukuja huhtikuulta 1945:

Kaatuneet.............. 1,211,222
Haavoittuneet......... 4,708,977
Kadonneet .............2,394,751.

Voidaan siis heti laskea
kuolleet ........ 1,54 x 1 211 222 =n. 1 865 000
Kadonneet............................ n. 2 395 000
Yht.....................................n. 4 260 000

Kadonneista länsiliittoutuneita vastaan n. 1 miljoona, niistä ehkä 200 000 kuolleita ja n. 800 000 sotavankeja (heistä yli 90% selvisi sodasta hengissä) eli vaikka lähes kaikki itärintamalla kadonneet olisivat kuolleet (myös vankileirillä) niin ei ainakaan Wehrmahctin, Waffen SS:n ja Luftawaffen maajoukkojen kokonaistappiot kuolleina sotilaina nouse millään 3,5 miljoonaa suuremmaksi.

(Saksan laivaston menetykset vuoden 1944 marraskuuhun mennessä olivat 91 490, mutta niistä läheskään kaikki eivät olleet kuolleita tai kadonneita.)

Näin ollen Rüdiger Overmansin paljon kritiikkiä saanut tutkimus, jonka mukaan saksalaisia sotilaita olisi kuollut 5,3 miljoonaa on monessakin suhteessa hyvin arvelluttavaa historiantutkimusta. Näin käy kun yritetään ja lopulta kompastutaan tilastotieteeseen (=Overmansin tapausessa otantatutkimukseen, jossa jokainen palveluksessa ollut mies, josta ei saatu tietoja sodan jälkeen oletettiin kuolleet sotatapahtumien seurauksena).