Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Tärkein historioitsija ja historiakirja?

Suomalainen historiantutkija nosti eilen FB-seinällään esiin HistoryToday:n kyselyt Most important historian ja Most Important History Book. Erityisesti historioitsijoiden lista herätti keskustelua. Leikillisesti tarjottiin useita suomalaisia mukaan, mutta tosiasiana pohjalla oli listojen selvä keskittyminen englanninkielisyyteen. Kuinka monta meksikolaista historiantutkijaa osaisit nimetä?

(Sama anglosentrisyys kiinnitti oman huomioni Cliopatrian ehdokasnominaatiosivulla. Ei tarvitse edes erikseen sanoa, että tekstien odotetaan olevan englanniksi.)

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Tärkein historioitsija ja historiakirja?

No niinpä tietysti, Niall Ferguson on päässyt listalle.

Onhan miehellä ansionsakin, mutta tätä nykyä hän taitaa kai olla enemmänkin eräänlainen varoittava esimerkki. Kukahan voisi olla Fergusonin suomalainen vastine?


Best,

J. J.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Tärkein historioitsija ja historiakirja?

Kaisa Kyläkoski kirjoitti:Suomalainen historiantutkija nosti eilen FB-seinällään esiin HistoryToday:n kyselyt Most important historian ja Most Important History Book. Erityisesti historioitsijoiden lista herätti keskustelua.
Minäkin törmäsin noihin linkkeihin Twitterissä ja pohdin asian kommentoimista,
mutta kun kyseessä ei ollut varsinainen tieteellinen lehti ja kysely oli
melkoisen väsähtäneesti toteutettu, päätin antaa olla... Onhan siellä sentään
Fernand Braudel yhdentoista brittihistorioitsijan joukossa, mutta on silti
aika paksua antaa olettaa, että kyseessä olisi jollain lailla globaali lista.

Tuo anglosentrisyys on kuitenkin ihan todellinen ongelma, sillä tuntuu siltä,
että brittiläiset ja amerikkalaiset itse ovat sille usein aika lailla sokeita
(mitä saattaa selittää toki sekin, että tällaiset listat näyttävät heidän
näkökulmastaan kovin mairittelevilta). Samat arvostukset hiipivät sitten
vaivihkaa jopa tänne Suomeen, koska täälläkin ihmisten vieraiden kielten
taito painottuu nykyään niin vahvasti englantiin.

Vakavampi asia kuitenkin on se, että sama kuvio toistuu myös erilaisissa
tutkimuksenarviointiin liittyvissä, viime vuosina yhä suuremman merkityksen saaneissa yliopistojen, julkaisukanavien yms.ranking-listauksissa. Niissä
hyödynnetään enemmän tai vähemmän surutta erilaisia anglo-amerikkalaisia
tietolähteitä myös humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen
arvioinnissa (lääketieteen ja luonnontieteiden puolella tämä on enimmäkseen
OK), vaikka niiden kattavuus on esim. ei-englanninkielisten julkaisujen osalta
pahimmillaan lähes olematon. Tuloksena on sitten esim. tällaisia listoja (ja
tämäkin on parempi kuin vastaava vuosien 2010-2011 lista):

http://www.timeshighereducation.co.uk/w ... ities.html

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”