Emma-Liisa kirjoitti:Saattaa olla, mutta kyse voi olla myös siitä, että tytär ei ollut kiinnostunut niinkään sotatapahtumista vaan vanhempien suhteesta. Ja siitä tosiaan käy ilmi H:n negatiivinen puoli: hän määrää ja vaimo tottelee, itsenäistyä tämä ei saa! Sopi sitten myöhemmin hurskaasti esittää, minkälainen perheen "pitää" olla!
Miten tuollainen liittyy itsenäistymiseen? Ennen ne ukot vaan ruukasi määräillä ja se malli saattaisi sopia joillekin nykyisillekin suffragetinvikaisille naisille...
Olihan H:n vaimo "itsenäistynyt lotaksi" ja lapset olikin sitten "heitteillä"... siis hoidossa jossain, tai oliko ne peräti Ruotsissa Talvisodan aikaiseen malliin? :=(
---
Tuo Halstin kertoma saksalaisten joukkojen "opastus" on hieman vaikeaa paikantaa, jopa ajallisestikin.
Elämän valtasuonet -kirjassa olevassa kirjeessään, Halsti kertoi olleensa vain "täsmälleen kuukauden rintamalla". Hän aloitti urakkansa käymällä mm.14.8.1941 Div. J:n komentajan, ev. Palojärven kanssa Turtolan komentopaikalla tutustumassa tilanteeseen.
Elämän valtasuonet -kirjan sivulla 191 hän kirjoittaa 13.9. 1941 matkalla Oulun sotasairaalaan näin: "Nyt sain vaikeahkon täräyksen melkein samaan kohtaan ja se päälle jouduin tarpomaam pari peninkulmaa ennenkuin pääsin resiinaan. Palasin vasta yöllä. siitä on nyt pian pari viikkoa eikä ole lakannut särkemästä." - "Täsmälleen kuukauden ennätin tehtäviäni hoitaa...". Harmi että juuri tämä kirje on lyhennetty, s. 191-192 sivulla sanotaan näin: "-tässä isä kertoo Turtolan rykmentin kriittisestä tilanteesta Kiestingissä, kirje on kuitenkin kovin pitkä, joten siitä tässä vain osia.-"
Tuon kirjeessä kerrotun "parin viikon ajoituksen mukaan" se suolla makaaminen olisi tapahtunut elokuun viimeisinä päivinä. Silloin tuo KKP 13 sopisi siksi saksalaiseksi yksiköksi ja silloin Halsti itsekin oli silloin käymässä SissiP 3:n komentopaikalla ko. osaston mukana.
Kyseessä oli joko Os. Schreiber 22.8 tai KKP 13 komentajanaan evl. Michalke 31.8.
Hyvä kuvaus eräästä Os. Schreiber:n taistelutapahtumasta löytyy esim.Karhusen Vienan sissit -kirjasta sivuilta 150-160. Os. Schreiber yöpyi SissiP 3:n leirialueella 22.8 ja jatkoi matkaansa aamulla joutuen heti kiivaaseen taisteluun kärsien heti alussa kovia tappioita. Kaatuneita ja haavoittuneita oli jo alussa 30 ja haavoittunieta virtasi SissiP 3:n JSP:lle. Se joutui pyytämään apua Os. Turtolalta päästen lopulta jatkamaan matkaansa kohti mottia jonne se oli menossa avuksi.
Hyvösen Kiestingin motti -kirjassa kerrotaan samasta tapahtumasta sivulla 93:
22.8.1941 "Saksalaiset menettivät kaatuneina ja haavoittuneina jo taistelun alkuvaiheessa yli 30 miestä ja joutuivat hajalle lyötyinä venäläisten sekaan. He olivat jo hätää kärsimässä. Motista hälyytettiin kapt. Breithozin pataljoonasta 1.5 komppaniaa apuun. Nämä hyökkäsivät idästä rautatien pohjoispuolitse ja pelastivat hajalle lyödyn saksalaisosaston venäläisten kynsistä. Os. Schreiber saapui mottiin väsyneenä ja nälkäisenä, taistelussa lyötynä yksikkönä, ilman ampumatarvikkeita, osa aseensakin menettäneinä. Perille tuli 217 miestä, sen alkuperäinen vahvuus on tuntematon."
Jos kyseessä oli KKP 13 komentajanaan evl. Michalke ja tapahtuma-aika 31.8.1941, niin Karhusen Vienan sissit -kirjassa kerrotaan sivulla 160 näin: "Illalla saaui Ryhmä Könösen komentopaikkaan divisioonan esikuntapäällikkö majuri Halsti mukanaan Div. J:lle alistetun KKP 13:n komentaja, everstiluutnantti Michalke. Kolmikomppaniaisesta KKP 13:sta tuli motin ympärille kaksi komppaniaa länsi- ja yksi sen itäpuolelle."
Hyvösen Kiestingin motti -kirja kertoo KKP 13:sta sivulla 124 mm. näin: "Pataljoona oli erittäin tulivoimainen yksikkö, jonka miesvahvuus oli noin 1000 miestä ja aseistuksena mm. 44 konekivääriä, 6 kranaatinheitintä, 12 pienoisheitintä jne." Maintoja KKP 13:sta löytyy myös sivulta 140.
Karhunen Veikko Vienan sissit - Sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-43
WSOY, 1976, 488 s., 1. painos
Hyvönen Osmo Kiestingin motti - Sota Vienan Karjalassa kesällä 1941
Pohjois-Suomen tykkimieskilta, 1986, 224 s., 1. painos
