Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

[Heikki Jansson]

Talvisodan kohdalla on niin, että isoa alkukirjainta käytetään aatteellisissa teksteissä aivan yleisesti osoittamaan erityistä kunnioitusta tuota historiamme vaihetta kohtaan. Siinä yhteydessä ei juuri murehdita, miten esim. jatkosota tai vapaussota tulisi kirjoittaa.

Niinpä. Mielestäni olisi kuitenkin olemassa se vaihtoehto, että alkaisimme käyttämään talvisodasta nimitystä Erkon sota, jota presidentti J.K. Paasikivi käytti halutessaan osoittaa, että syypää talvisotaan oli silloinen ulkoministerimme Eljas Erkko. Olihan nimenomaan Erkko allekirjoittanut sen sähkeen joka saapui Suomen neuvottelijoille Moskovaan 8.11.1939 jolla määrättiin neuvottelijat keskeyttämään neuvottelut. Nämä olivat näet pyytäneet kirjallista vahvistusta ohjeiksi, koska he havaitsivat neuvottelujen olevan kariutumassa ja Erkko oli vastannut hallituksen nimissä neuvottelijoille, että: "Jollei sopimusta [Suomen] ehdottamalla pohjalla, keskeyttänette neuvottelut." Muun hallituksen kerrotaan olleen tietämätön tästä Erkon omavaltaisesta ohjeistuksesta sillä kukaan ei hallituksessa tosissaan uskonut Kremliin esityksiin; Kremlin arveltiin vain "bluffaavan".

Se, kirjoitetaanko talvisota pienellä vai isolla alkukirjaimella jossain aatteellisesti värittyneissä yhteyksissä on minusta itse kunkin aatteen mukaan valittavissa. Ne jotka katsovat Paasikiven tavoin, että sodalla suomalaiset eivät voittaneet yhtään mitään, pelkästään hävittiin, ja että olisi ollut huomattavasti edullisempaa suomalaisille hyväksyä Neuvostoliiton esitys 9.11.39 kuin hävitä huomattavasti enemmän neljä kuukautta myöhemmin (maamme romahti sotilasstrategisesti rauhanteossa Moskovassa 13.3.40 ja saimme 430.000 evakkoa asutettavaksi) eivät tietenkään puolla mitään isoa alkukirjainta tuolle tuon näkemyksen mukaan maamme diplomatian häpeäpilkulle eli talvisodalle. Ne jotka puolestaan katsovat, ettei suomalaisia voinut kaatua tuhansittain turhaan, mistä talvisota saa oikeutuksensa, voivat niin halutessaan puolestaan käyttää isoa alkukirjainta ylpeänä kaatuneista.

Tuo että aattellisissa teksteissä käytetään isoja kirjaimia oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti on tietysti aatteen ihmisten oma valinta.

Olen samaa mieltä.

Semmottii...

[Niitä sun näitä]

Mielestäni olisi kuitenkin olemassa se vaihtoehto, että alkaisimme käyttämään talvisodasta nimitystä Erkon sota, jota presidentti J.K. Paasikivi käytti halutessaan osoittaa, että syypää talvisotaan oli silloinen ulkoministerimme Eljas Erkko.

Miksihän Paasikivi vihasi niin kovasti Erkkoa?

Paasikivi oli äksy äijä, joka haukkui tulisesti Eljas Erkon Talvisodan alettua. JKP oli osaltaan vaikuttamassa Erkon häätämiseen Tukholmaan ilman täysivaltaisen lähettilään statusta. Erkko oli vain Suomen asiainhoitajana Tukholmassa ja sekin pesti päättyi kesäkuussa 1940.

Suomen lehdistö kertoi Erkon rynnänneen Tukholmaan sotaa pakoon ja tämä olettamus vain vahvistui koska Paasikivi ei halunnut Erkosta täysivaltaista lähettilästä hänen seuraajakseen Tukholmaan. Niinpä Erkko nimitettiinkin pienen vetkuttelun jälkeen Suomen asiainhoitajaksi.

Brotherus Heikki: Eljas Erkko Legenda Jo Eläessään
WSOY, 1973

Kirja on aika herkullinen juttujensa puolesta. Paasikivi vihasi kirjan mukaan syvästi Erkkoa ja Moskovassa 1940 ollessaan hän mietti listaa kenet hirttäisi. Samaan aikaan Erkko mietti Tukholmassa kuinka hänen tuttunsa yksi toisensa jälkeen kääsi hänelle selkänsä! Tukhoman pestiin loppuikin hänen poliittinen uransa kesäkuussa 1940.

Annikki Kalelan kirjasssa Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985, kerrotaan tuosta ministerinvaihdoksesta ja Erkon äkkilähdöstä Tukholmaan. Erkko vei muutaman matkalaukullisen ulkoministeriön papereita mennessään ja kirjan mukaan jätti ne lähetystön vahtimestareiden haltuun. Mukana oli Cajanderinkin papereita, jotka Annikki kalela kertoo tuoneensa Suomeen joskus 1950 -luvulla ja sittemmin perehtyneensä niihin myöhemmin isänsä elämänkertaa kirjoittaessaan. Erkko oli AK:n kirjan mukaan kuulemma kuin puulla päähän lyöty tullessaan Tukholmaan.

---

Professori Kemppinen näyttää askarrelleen Talvisodan parissa useissakin kirjoituksissaan ja hän on ratkaissut alkukirjaimen "kirjoitusongelman" lähinnä ulkonäköperustein.


Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
11. maaliskuuta 2012

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/m ... tti-i.html

Huomaatteko että keskusteltu kysymys, kirjoitetaanko tuo sodan nimi isolla vai pienellä kirjaimella, riippuu asiayhteydestä. Otsikko olisi mielestäni hämärä pienellä t-kirjaimella kirjoitettuna.

Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
12. maaliskuuta 2012

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/m ... an-ii.html

Pakoon Ruotsiin
14. syyskuuta 2011

http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/p ... tsiin.html

Ruotsin puolueettomuus
16. syyskuuta 2011

http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/r ... omuus.html

[Veikko Palvo]

Miksihän Paasikivi vihasi niin kovasti Erkkoa?

Paasikivi oli äksy äijä, joka haukkui tulisesti Eljas Erkon Talvisodan alettua. JKP oli osaltaan vaikuttamassa Erkon häätämiseen Tukholmaan ilman täysivaltaisen lähettilään statusta. Erkko oli vain Suomen asiainhoitajana Tukholmassa ja sekin pesti päättyi kesäkuussa 1940.

Paasikivi näyttää haukkuneen suurinpiirtein kaikki Suomen johtohenkilöt ja nämä puolestaan näyttävät luonnehtineen Paasikiveä esim. ministeri J.O.Söderhjelmin sanoin
"ukko on toivoton tappiomielialaisinen esitelmineen."
Otto Manninen ja Raimo Salokangas, Eljas Erkko, wsoy 2009, s. 298 - 299

"Paasikivi valitti, että pres. Kallio ja useimmat hallituksen jäsenet eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta, Tanner ei ollut kyvyiltään ´tilanteen tasalla, jne.´"
Defaistinen Paasikivi
otettiin kuitenkin 30.11.1939 Neuvostoliiton aloitettua hyökkäyksensä uuteen
Risto Rytin rauhanhallitukseen.
"Cajanderin hallituksen ulkoministeri Erkko puhui radiossa Yhdysvaltoihin 30.11,
Baselin radioasema ei ollut edellisenä iltana välittämään Erkon puhetta.........ja
NL:n ilmapommitus klo 15.40 tuhosi Teknisen korkeakoulun ja linja-autoaseman välistä aluetta ja Erkon perheenkin oli etsittävä uusi kortteeri."
s.: 303 - 305.:
Tukholman talvisota: (pienellä alkukirjaimella em. tutkimuksessa)

"Tanner ja myös marsalkka Mannerheim v a a t i v a t - tätä sanaa Erkko käytti -
häntä siirtymään nopesti virkapaikalleen Tukholmaan."
Ja
"Paasikivi ryhtyi johdonmukaisesti toimimaan Erkkoa vastaan.....ja Paasikivi kehitti
ajatuksen, että talvisota oli ´Erkon sota´".
Erkko
oli pääministeri Rytin luvalla muuttanut Tukholmassa hotellista lähetystöön ja siirtänyt Paasikiven huonekalut ja tavarat yhteen huoneeseen.
Alli Paasikivi kävi 16.12.-39 Tukholmassa
ja "joulupäivänä 1939 Paasikivi esiintoi kirjeessään Erkolle
´paheksumistani siitä menettelystä, jota Sinä ja vaimosi olette osottaneet meidän kotiimme nähden siellä´".
Paasikivi oli olettanut Erkon asuvan hotellissa, mutta J.K.P. sai sentään lähettilään palkan kesäkuuhun 1940 saakka.

Paasikiven Erkko oli kutsunut Tukholmasta 5.10-39 H:kiin, samana päivänä jolloin Molotov Moskovassa kutsui Suomen lähettilään välityksellä ulkoministeri Erkon neuvottelemaan "konkreettisista" tai "ajankohtaisista" kysymyksistä.
Molotov
ehti jo tivata Suomen lähettiläältä 7.10. miksei Suomen hallitus ollut vastannut Neuvostoliiton vaatimassa ajassa ja "muistutti että Latviankin kanssa oli päästy sopimukseen yhdessä illassa."
Lähettiläs Derevjanski kävi 9.10. Erkon luona tiedustelemassa Paasikiven valtuuksien
laajuutta saatuaan tiedon J.K.P.:n lähettämisestä Moskovaan neuvottelemaan.

Ja
J.K.P.:n valtuuksien laajuudenhan oli päättänyt pres. Kallio, Suomen hallitus ja Mannerheiminkin mielipiteitä oli kuultu.
Ja suurin ulkopoliittinen muutos aiemmin lienee ollut Stalin-Hitler -sopimus ja
Baltian maiden ratkaisut "neuvottelukutsuihinsa" ja Molotovkin sanoi lähettiläs
Yrjö-Koskiselle 5.10.1939 "kansainvälisen tilanteen sodan vuoksi muuttuneen."

"Erkon sota" kenties kuuluu sarjaan Paasikiven tokaisuja, sellaisia kuten mm. Tannerin Moskovassa kerrottu avaustervehdykseksi sanoma "Minä olen edelleen menshevikki"?
Mutta
kesällä 1940 ei liene vielä kirjoitettu NL:n hyökkäystä seuranneesta sodasta
suurella, eikä pienellä alkukirjaimella?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Mielestäni olisi kuitenkin olemassa se vaihtoehto, että alkaisimme käyttämään talvisodasta nimitystä Erkon sota, jota presidentti J.K. Paasikivi käytti halutessaan osoittaa, että syypää talvisotaan oli silloinen ulkoministerimme Eljas Erkko. Olihan nimenomaan Erkko allekirjoittanut sen sähkeen joka saapui Suomen neuvottelijoille Moskovaan 8.11.1939 jolla määrättiin neuvottelijat keskeyttämään neuvottelut. Nämä olivat näet pyytäneet kirjallista vahvistusta ohjeiksi, koska he havaitsivat neuvottelujen olevan kariutumassa ja Erkko oli vastannut hallituksen nimissä neuvottelijoille, että: "Jollei sopimusta [Suomen] ehdottamalla pohjalla, keskeyttänette neuvottelut." Muun hallituksen kerrotaan olleen tietämätön tästä Erkon omavaltaisesta ohjeistuksesta sillä kukaan ei hallituksessa tosissaan uskonut Kremliin esityksiin; Kremlin arveltiin vain "bluffaavan".

Varmaan toinen maailmansotakin on sinusta sitten Puolan syytä?

"Muulla hallituksella" oli tilaisuutensa silloin, kun Erkko tarjoutui eroamaan. Mutta hallitus, jolla oli takanaan yli 2/3 enemmistö, oli yksimielinen, samoin sen linkaan yhtyivät oppositiopuolueet Kokoomus ja IKL. Ja jos NL tosiaan halusi rauhaa, olisi antanut ultimaatumin.

Hm, todellisuudessa Erkko (kirjeeessä) ja Paasikivi (yöllisessä kohtauksesa Tannnerin kanssa) olivat yhtä mieltä siitä, että NL:n vaatimuksiin suostuminen tarkoittaa sitä, että Suomi ei enää ole Pohjoismaa vaan kuuluu NL:n etupiiriin. Erkko ei tätä liberaalina demokraattina voinut hyväksyä, Paasikivi asetti toivonsa siihen, ettei autonomian aikakaaan ollut kovin paha.

Ne jotka katsovat Paasikiven tavoin, että sodalla suomalaiset eivät voittaneet yhtään mitään, pelkästään hävittiin, ja että olisi ollut huomattavasti edullisempaa suomalaisille hyväksyä Neuvostoliiton esitys 9.11.39 kuin hävitä huomattavasti enemmän neljä kuukautta myöhemmin (maamme romahti sotilasstrategisesti rauhanteossa Moskovassa 13.3.40 ja saimme 430.000 evakkoa asutettavaksi) eivät tietenkään puolla mitään isoa alkukirjainta tuolle tuon näkemyksen mukaan maamme diplomatian häpeäpilkulle eli talvisodalle.

Tällainen mielipide voi perustua vain hurskaaseen uskoon, että NL olisi tyytynyt siihen mitä sai, olisi strateginen kokonaistilanne muuttunut millaiseksi tahansa.

Suomi kuului osana NL:n luoteisosan turvallisuusstrategiaan, ja se tarkoitti (vähintään) Suomen ulkopolitiikan suunnan muuttamista pois puolueettomalta linjalta ja sitoutumista NL:n puolelle maailmansodassa - ja tämä tilanteessa, jossa NL piti sotaan syyllisinä läntisiä demokratioita.

Tätä keikausta varten ei Paasikivi olisi parlamentaarista enemmistöhallistusta saanut kasaan. Puhumattakaan K. H. Wiikistä ja Mauri Ryömästä.

[nylander]

Ja miten kävisi kaikkien sanakirjojen, sotakirjojen ja muiden tekstien, joissa on ohjeen mukaisesti talvisota?

Talvisota talvisotana, täysin samaa mieltä. Mutta tämä Kotimaisten kielten keskuksen Taru Kolehmaisen nimenomainen perustelu on lyhyesti sanoen ristiriitainen. Taannoin muutettiin paikannimen Karjalan kannas kirjoitusasun suositusta muotoon Karjalankannas. Tuolloin, kysyttäessä pitäisikö Kannaksen pitkä kirjoitusasu muuttaa jo olemassa olevien historiakirjojen uusintapainoksissa (tai, leikillisesti, pitäisikö peräti uudistaa Eino Leinon tunnettu, Uudenkirkon ja Kivennavan pitäjien puolustukseksi sepittämä runo Karjalan kannas on vartiopaikka ), Kotimaisten kielten silloisen tutkimuskeskuksen nimineuvonta vastasi osapuilleen: "Ei tietenkään, mutta tästä eteenpäin!" Siis silloin noin ja nyt näin, mitä perusteluihin tulee.

Kirjoitusasu Karjalankannas ei sivumennen sanoen näytä oikein millään saaneen jalansijaa historiakirjallisuudessa, ehkä arkeologien laatimia tekstejä lukuun ottamatta. Vielä 2007 Sari Maamies, joka on toimittanut edesmenneen Terho Itkosen klassisesta Kielioppaasta uudistettuja laitoksia, esitti ainoana vaihtoehtona kirjoitusasun Karjalankannas. Nyt, vuonna 2011 ilmestyneessä neljännessä, tarkistetussa painoksessa lusikka näkyy jälleen otetun kauniiseen käteen: vanha, tuttu (ja mielestäni kaunis) Karjalan kannas on palautettu Karjalankannaksen rinnakkaiseksi kirjoitusasuksi.

[Ville Vuolanto]

Omituista, kuinka moni tässä ketjussa perustelee erilaisten sotien isolla kirjoittamista sillä, että täten 'osoitettaisiin kunnioitusta' Suomen puolesta taistelleista kohtaan tai että näin osoitettaisiin 'ylpeyttä' jostain.

Ikään kuin suomen kielessä isolla alkukirjaimella olisi moinen käyttö - ja ikään kuin pieni alkukirjain osoittaisi halveksuntaa tai vähättelyä.

Itselleni suomen kieli on rakas, olen siitä ylpeä, ja haluan osoittaa sille kunnioitusta. Ja siksi kirjoitan sen(kin) pienellä.

[Trilisser]

Mielestäni Talvisota pitäisi kirjoittaa isolla silloin kun puhutaan 1939-40 sodasta, ja pienellä silloin kun puhutaan talvella käytävästä sodasta. Tätä mieltä on muistaakseni ollut myös Matti Klinge.

[Niitä sun näitä]

Mielestäni Talvisota pitäisi kirjoittaa isolla silloin kun puhutaan 1939-40 sodasta, ja pienellä silloin kun puhutaan talvella käytävästä sodasta. Tätä mieltä on muistaakseni ollut myös Matti Klinge.

Totta viserrät! Totta oli myöskin kerrallinen kommenttisi Taavi Törmälehdon kirjasta Marskin ritarin tilitys. Joku on todellakin joskus "kusaissut" sen muroihin kuten eräässä kommentissasi kerran sanoit.

viewtopic.php?f=10&t=4259&p=22807&hilit ... ser#p22800

Mainio kirja jonka hankin välittömästi kuultuani tuollaiset suositukset!


Nyt jo vallan hämmästyin kun katselin hyllystäni Matti "Klingon" Klingen kirjaa

Mesimarja ja myytti Mannerheim. Tutkielmia ja puheenvuoroja. Otava1994.

Siinä on MK:n puheita, kirjoituksia ja esitelmiä lähinnä vuosilta 1990-93 ja muutama ennen julkaisematonkin kirjoitus. Osa on julkaistu esim. Helsingin Sanomissa tai pidetty esitelminä, puheina jne.

Kirjan toiseksi viimeinen juttu Talvisota tiedotusvalttina, s. 242-245, yllättää, sillä Klinge kirjoittaa Talvisodan ISOLLA Teellä! Siinäpä tyylitaiturin tietoinen valinta Kotuksen "nutturapäille"!

Tätä Klingen kirjoitusta ei ole kirjan kertoman mukaan julkaistu muualla aikaisemmin. Lopussa on luettelo missä yhteydessä kirjoitukset on aiemmin esiintyneet, jos on.

[Niitä sun näitä]

Mielestäni Talvisota pitäisi kirjoittaa isolla silloin kun puhutaan 1939-40 sodasta, ja pienellä silloin kun puhutaan talvella käytävästä sodasta.

Jatketaan samalla linjalla. Nyt ex. päätoimittaja antaa mallia oikein- tai väärinkirjoitukselle. Minusta tämä malli on oikein.

Keijo Korhonen, Talvisota ja Jatkosota

Katselin jokin aika sitten hankkimaani kirjaa sodissa kaatuneista Paltamolaisista. Kirjassa oli vuoden 1918 ja 1939-40 ja 1941-1945 sotien kaatuneet, yleensä kuvan kanssa, ja lyhyesti heidän elämästään jotain mainiten. Kirjan esipuheen oli kirjoittanut silloinen Kainuun Sanomien päätoimittaja, ex. ulkoministeri, Keijo Korhonen. Kirjoitustapa oli selkeä, eli Talvisota ja Jatkosota oli kirjoitettu isolla alkukirjaimella, myös keskellä tekstiäkin.

Julkaisutoimikunta: Paltamon sankarivainajat, 1991, 143 s., 1.p.

[Emma-Liisa]

Mielestäni Talvisota pitäisi kirjoittaa isolla silloin kun puhutaan 1939-40 sodasta, ja pienellä silloin kun puhutaan talvella käytävästä sodasta. Tätä mieltä on muistaakseni ollut myös Matti Klinge.

Klinge kirjoittaa myös mm. Eduskunnan ja Keisarin isolla.