Valamon luostari upposi 22.1.1940 klo 13.25

[V Palvo]

Kyseessä on tietenkin tämä http://www.flickr.com/photos/49226459@N05/5101402515 Walamon luostari-laiva, joka on ennen Talvisotaa ollut yhteysaluksena Valamon luostarin ja Sortavalan välillä kuljettaen myöskin turisteja. Lieneeköhän Valamon luostarin laivaa käytetty Talvisodan aikana kuljetuksiinkin Valamon Niikkanan linnakkeelle?
Tuo
otsikko on Laatokan laivasto-osaston sotapäiväkirjasta.
Talvisodassa Laatokalla on ollut moottoriveneitä ja pieniä tykkiveneitä, joista jokin näyttää saaneen vaurioita omasta tulituksestaankin johtuen.

Kelirikkoalus Aallokas on ollut Laatokan laivaston lippulaiva, http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aallokas.jpg johon on ennen sotaa asennettu tykitkin.
Aluksi on suoritettu miinoituksia vanhoilla tsaarivenäläisillä miinoilla, joista ei sittemmin Talvisodassa ole ollut hyökkääjälle ilmeisestikään minkäänlaista haittaa. Mutta miinoja laskettaessa on sattunut onnettomuuksia, joku miina on räjähtänyt kannella ja jotkut vedessä heti laskun jälkeen.
Tykkiveneet ovat tulittaneet mm. Pitkärantaa ja Koirinojan Borisoffin taloryhmässä sijainnutta neuvostoesikuntaa jne.
Mantsia
huollettiin Valamosta käsin ja Niikkanan linnakkeelta siirrettiin canettien kranaattejakin Mantsiin, joka ampui putkensa loppuun kaksinkertaisesti laskettuun
määrään verrattuna. Olihan Mantsissa lisäksi myös "hyppyheikki"-tykkejäkin.
Tammikuun 1940
loppupuolelta alkaen Mantsia huollettiin Valamosta jäitse Talvisodan loppuun asti.

Aallokkaankin oli Laatokan jääesteiden vuoksi pakko lopettaa toimintansa samoihin "Valamon luostarin" uppoamisen aikoihin ja päällikkö raportoi "19.1.-40 Mantsin rannasta n. 5- 6 km:n päähän olevan 1- 3 metrin rompeikkoa, jota laiva ei läpäise ja
tästä eteenpäin kiintojäätä ja siellä täällä 10 - 30 m levyisiä ahtojäävöitä paksuudeltaan ½ - 1 metriä ja laiva pääsee eteenpäin syöksyjä tehden."
"Valamon välillä 15 - 25 cm:n jäätä, jossa siellä täällä ahtojäävöitä."
Pakkasta
esim 17.1.-40 oli Rauhalassa -37 astetta, -30 ast. Valamossa ja -37 ast. Mantsissa.
Valamon luostarin
neuvostolaiset lienevät nostaneen mutta olisivatko korjanneet ja käyttäneet?
Sen
sijaan Aallokas oli jätettävä neuvostomerivoimille, joka käytti sitä Sheksna-nimisenä
Leningradin huoltokuljetuksissa, Aallokas ei ollut vaurioitunut ilmapommituksissakaan - "kannelle ainoastaan pommin sirpaleita ja kiven siruja."

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Maininta Valamon Luostari -laivasta löytyy ainakin seuraavasta teoksesta:

Väliaho Olavi Laatokan puolustajat. Karjalan Kirjapaino Oy, 1995, 349+kuva- ja karttasivut s., 1.p.

Sivulla 180 on useita mainintoja Niikkanan linnakkeen vesiliikenteestä ja laivoista, joita siellä liikkui. Tykkivene Tarmo näyttää kuskanneen ammuslasteja. Mantsiin menevät "miinakranaatit panoksineen olivat luultavimmin 152/45-C -tykkien ammuksia ja ajopanoksia.

- "Tykkivene Tarmo matkasi Rauhalasta Niikkanaan"
- "Tykkivene Tarmoon lastattiin 50 kpl miinakranaattia panoksineen. Laiva vei lastin Mantsiin.
- "Mantsiin kuljetettiin 25 miinakranaattia, Tykkivene Tarmo toi ammuslastin Niikkanaan Mantsia varten."
- "Mantsiin kuljetettiin 50 Miinakranaattia."

- "22.1. aloitti vihollinen linnakkeen pommitukset jo aamulla. kello 11.40 Valamon Luostari -laiva sai osuman perän lähelle. Alus syttyi palamaan. Laiva upposi Vanhan Niikkanan lähelle klo 13.25."

Samoin tästä kirjasta löytyy Järisevän kuuluisan (Vickers- ?) Armstrong 120 mm tykin tarina sivulta 72 alkaen.


Toinen mainio kirja on Tyyntä ja myrskyä - Taistelutarinoita rannikolta -kirja.
Siinä on 13 juttua Laatokalta ja mm. sen linnakkeista ja tietenkin se tarina kuuluisasta Järisevän Armstrong -tykistä, joka tänäänkin on putki haljenneena esillä Suomenlinnassa! Järisevän patterin kuuluisimman tykin tarina löytyy alun perin juuri tästä Tyyntä ja myrskyä -kirjasta itsensä aseteknikko V. Tähkäpään kertomana. Mielestäni juuri tämä samainen Tähkäpää oli se sama tarinan "aseseppä", joka viilasi vihollistulituksissa ja -pommituksissa romuttuneen tykin lukon kuntoon ja suoritti tykillä sen viimeiseksi jääneen "vasara-ammunnan". Hän laittoi "omatekoisen varanallipiikin", jota hän sitten vasaralla käytteli kunnes yksi venäläinen panssari sai täysosuman ja niin tämä 19.2.1940 jään yli alkanut venäläisten panssarein tuettu hyökkäys Laatokalta Taipaleen rintaman sivustaan / selustaan torjuttiin. Tässä viimeisessä ammunnassa Armstrong 120 mm- tykin putki halkesi ja sillä ammuttiin vielä senkin jälkeen. Vihon viimeisellä laukauksella, eli n:o 648 ammus räjähti putken suussa. Talvisodan lopussa rikkonainen tykki haluttiin kuljettaa Suomeen muistoesineeksi.

Simonen N. - Valkama E-V. - Perkki J. - Silvast P. Tyyntä ja myrskyä - Taistelutarinoita rannikolta
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys, 1953, 240+kartta s., 1. p

Laatokan linnakkeista hyvä kooste:

http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=20

Taistelukuvausta mm. Järisevän viimeisestä ammunnasta 120 mm Armstrong -tykillä:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/p ... naht15.htm

Nestori Kaasalainen muistelee samaista taistelua toisella linnakkeella eli Kaarnajoella:

http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=18


Järisevän linnakkeen 120/41 A tykki (Armstrong 120 mm)

http://mave.foorumi.eu/viewtopic.php?f= ... start=2384

http://tinyurl.com/9kk9hph

Tykki näyttää päässeen sisätiloihin sitten viimenäkemäni:

http://tinyurl.com/965r4w2

Ja on kuvattuna monelta kantilta muistolaatan kera:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... uselang=fi

[V Palvo]

Taistelukuvausta mm. Järisevän viimeisestä ammunnasta 120 mm Armstrong -tykillä:

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/p ... naht15.htm

Nestori Kaasalainen muistelee samaista taistelua toisella linnakkeella eli Kaarnajoella:

http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=18

Laatokan rannikkopuolustuksen linnakkeiden tykit ampuivat Talvisodassa lähinnä mantereelle, hyökkäjän laivasto- osastot ja laivat eivät ilmeisestikään kyenneet toimimaan Laatokalla joulu- - tammikuussa?
Mantsin
Canettien olen lukenut harjoittaneen ilmatorjunta- ammuntaakin: putki vastakkaiseen suuntaan kuin mistä vihollisen pommikonekone tuli suorassa pommituslennossaan, aikasytytteisen kranaatin laukaisu oikealla hetkellä koneen perään sen pommituksen jälkeen. Joku tai joitakin koneita taisi tulla alasammutuiksikin?
Ja
putkien kuluessa ja osumatarkkuuden heiketessä maalissa pituussuuntaan enemmän kuin poikittaissuunnassa, ammuttiin tieosuuksille Pitkärannan ja rajan suuntaan.
Oli paremmat mahdollisuudet osua hyökkääjän huoltoteinä käyttämiin teihin.
Mantsista
lähti partioitakin samoihin tehtäviin.

Veikko Palvo

[V Palvo]

Tykki näyttää päässeen sisätiloihin sitten viimenäkemäni:

http://tinyurl.com/965r4w2

Ja on kuvattuna monelta kantilta muistolaatan kera:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... uselang=fi

Mantsin Canet-tykeistä toisen putki räjäytettiin Moskovan rauhan tultua hajalle ja toinen
n. 5 tonnia painava tykinputki jäi saaren rannalle, evakuoinnilla oli kiire.
Moskovan
rauhassa annettiin aikaa jäljelläolevien siviilien ja sotaväen siirtymiselle uuden rajan taakse kymmenkunta päivää aikaa. Sortavalan ja Viipurin itäpuolen linjoilta, Sallassa ja Hankoniemellä.
Sotilaita lienee ollut noin 300 000, mutta paljonko oli siviilejä? 100 - 200 000 ?
Valamon luostarin
evakuoinninkin suoritti ilmeisesti vain huoltokuljetuksissa olleen pienen Sergej-laivan miehistö ja lähinnä ehdittiin evakuoida vain Valamon pääkirkon ikoneita, kirjastoa jne. Valamossahan taisi olla lähes 100 kirkkoa kaikkiaan?

Urho Kekkonen oli jäänyt R.Rytin rauhanhallituksen ulkopuolelle ja perustetun siirtoväen huollon keskuksen johtajaksi ja tässä https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 UKK910338 hän kirjoittaa välirauhan aikana: ( selonteko eduskunnalle? )
"Rauhanteon
jälkeen omaisuuden siirto saavutti valtavat mittasuhteet"
"Siirtoväen huollon keskus otti vastaan tavaraa 500 000 kollia ja viljaa ( toimitettiin kauppoihin ) n. 23 - 24 miljoonaa kg."
Mutta
paljonko evakuoitavia siviilejä oli Moskovan rauhan 13.3.1940 jälkeen 26.3 mennessä? Monet evakkovalokuvatkin lienee otettu tuossa kiireessä rauhan jälkeen?

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Mantsin Canet-tykeistä toisen putki räjäytettiin Moskovan rauhan tultua hajalle ja toinen n. 5 tonnia painava tykinputki jäi saaren rannalle, evakuoinnilla oli kiire.

Mantsinsaaren tyk(e)istä löytyy kaikkiaan jopa 3 eri kuvaa:

http://www.mantsinsaariseura.fi/content ... en-linnake


Tämä kuva lienee kaikkein tunnetuin ja on monissa kirjoissa, mm. Immonen: Kaksi tykkiä

http://www.mantsinsaariseura.fi/content ... ki-sa-kuva


Tämän kuvan olen tavannut ennen ainoastaan Ratkaisun vuodet -kirjassa

http://www.mantsinsaariseura.fi/content ... -sa-kuva-0

Tämä ei ole ennen tullut vastaan missään kirjoisssa

http://www.mantsinsaariseura.fi/content ... -sotamuseo

Tämä kirja kertoo Mantsisaaren tykkien vaiheet melkoisen tarkasti:

Immonen Lauri Kaksi tykkiä - Mantsinsaari Talvisodassa
Wsoy, 1966, 271 s., 1.p


Ratkaisun vuodet -kirja (1942) on upea kuvateos juuri takaisin vallatusta Karjalasta

http://aijaa.com/rEQUhG

Räjäytetystä Canet -tykistä kuva

http://aijaa.com/brzh1f

---

Kuva-arvoitus Kunniamme päivät -kirjasta: Mitä ja miksi?

http://aijaa.com/TCYPs2

Kuka osaa kertoa tuosta kuvasta jotain lisää? Liittykö se jotenkin tähän?

http://heninen.net/sortavala/raids/suomeksi.htm

[V Palvo]

Kuva-arvoitus Kunniamme päivät -kirjasta: Mitä ja miksi?

http://aijaa.com/TCYPs2

Kuka osaa kertoa tuosta kuvasta jotain lisää? Liittykö se jotenkin tähän?

http://heninen.net/sortavala/raids/suomeksi.htm

Olisivatkohan nuo "pienessä itäsuomalaisessa kaupungissa" Talvisodan aikana kuvatut yhteen paikkaan kerätyt pikkupommit olleet punailmavoimien RRAB - 3 - rypälepommien sisältämiä räjähtämättömiä palopommeja?

RRAB-3 "Molotovin leipäkorien" kirjoitetaan sisältäneen noin 112 - 120 pientä 2,5 kg palopommia, jotka jo ilmassa levisivät laajalle alueelle asutuskeskusten puurakennusten sytyttämiseksi. Käytettiinköhän rypälepommeja mm. Helsingin pommituksissa heti Talvisodan alussa?
Tai
Hyvinkään pommituksissa, mm. Sotasairaala 3. tuhoutui ja paloi.

Mantsia ja Lunkulansaarta kyllä pommitettiin jatkuvasti ja erityisesti vuodenvaihteen 1939/-40 jälkeen Talvisodan loppuun saakka tykistötulituksen lisäksi, mutta
tuskinpa Salmin saarten lumihankiin on "kylvetty" rypälepalopommeja.

Valamon luostarin rakennuksia paloi ilmapommituksen seurauksena samoihin aikoihin s/s Walamon luostarinkin saadessa lähiosumia ja upotessa.
Olisivatkohan Sortavalan ilmapommitukset nekin alkaneet vuodenvaihteen jälkeen,
mm. Mikkeliä pommitettiin rypälepalopommeinkin silloin?

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Olisivatkohan nuo "pienessä itäsuomalaisessa kaupungissa" Talvisodan aikana kuvatut yhteen paikkaan kerätyt pikkupommit olleet punailmavoimien RRAB - 3 - rypälepommien sisältämiä räjähtämättömiä palopommeja?

Olen jostain lukenut kuinka 1940 NL kärsi ajoittain puutetta mm. lentokonepommeista ja tilapäisesti käytettiin mm raskaan tykistön ammuksia "pommeina". Niissä oli kuitenkin normaali tykistön käyttämä sytytin, joka virittyy vasta laukaistaessa eli kova "lähtötäräys" ja rihlojen aiheuttama pyörintäliike poistaa sytyttimen varmistimen tai oikeammin vasta virittää sytyttimen. Tällainen sytytin mahdollisti mm. naamioverkon läpi ampumisen ja estää ammusten räjähtämisen esim. puiden oksiin liian lähellä ampujia jne.
Tilapäispommeina käytettyihin tykistön kranaatteihin oli joskus hitsattu jopa pyrstön tapainenkin antamaan "pommille" suuntaa kärki edellä.

Eräässä kirjassä väitettiin aivan tosissaan nähdyn, että joistakin NL pommikoneista pudotetiin Kollaan tienoolla kerran jopa KIVIÄ. Jos tuollaiseen on uskomista, niin silloin kyllä neukkujen pommikoneille oli annettu tehtäväksi pommittaa "määräannos" ja määrätyt pommituslennot tehtiin pudottaen edes jotain suomalaisten niskaan, jos oikeita pommeja ei ollut riittävästi.

Luulen, että nuo kuvassa olevat lukuisat kranaateilta näyttävät esineet ovat siis tykistön suutareiksi jääneitä ammuksia, joita NL:n lentokoneet pudottivat pommitustarkoituksessa. Kyseessä lienee Sortavalan ollut juuri pommitus helmikuun alussa 1940.

"kaikkein voimakkain massaisku tapahtui 2. helmikuuta 1940"

http://heninen.net/sortavala/historia/0 ... omeksi.htm

http://heninen.net/sortavala/historia/02_02_1940/4.jpg

Molotovin leipäkori, eli kyseessä oli siis nykyisin rypälepommina tunnettu ase.

NL:n vastaus Amerikkan vastalauseisiin Suomen siviilien pommittamisesta oli, että he eivät pommita suomalaisten työläisten asuttamia kaupunkeja, vaan pudottavat leipää Suomen työtätekevälle kansalle!

NL:n Bolsuleipää tarjottiin mm. näin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Molotovin_leip%C3%A4kori

Molotovin leipäkori laskeutui Pieksämäen torille
13.03. 13:13

http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/moloto ... 22571.html


http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/10022572.jpg

Molotovin leipäkori kuvassa

http://s5.tinypic.com/nzi0pk.jpg

http://blog.modernmechanix.com/mags/qf/ ... n_bomb.jpg