Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Talvisodassa Kollaanjoella tarkka-ampujana toimineesta Simo Häyhästä pukkaa tasaiseen tahtiin kirjoja isänpäivä- ja joulumarkkinoille. Tuorein Häyhä-kirja lienee Veli Salinin Simo Häyhä - Tarkka-ampuja. Kustantajan (Revontuli) esittelyn mukaan "Häyhä on maailman kaikkien aikojen arvostetuin tarkka-ampuja" ja "[y]hteensä 542 ammuttua venäläissotilasta kolmen kuukauden aikana on edelleen kaikkien tilastojen kärjessä."

Häyhän tarina on varmasti tuttu kaikille sotahistorian harrastajille ja monille muillekin suomalaisille. Mutta kuinka paljon Häyhän tarinassa on totta, ja kuinka paljon tarua? Häyhän ampumien venäläisten määrä, 542, tuntuu nimittäin käsittämättömän suurelta. Salinin kirjassa on luettelo maailman menestyksekkäimmistä tarkka-ampujista. Häyhän jälkeen toisella sijalla on neuvostoliittolainen Ivan Sidorenko 500 osumallaan. Siinä missä Häyhä saavutti ennätystuloksensa noin kolmessa kuukaudessa, kului Sidorenkolta oman saldonsa saavuttamiseen noin kolme vuotta. Saksalaiset ovat todennäköisesti olleet vaikeampia maaleja kuin talvisodan venäläiset, mutta taitoerot huomioidenkin vaikuttaa Häyhän ampumien vihollisten lukumäärä varsin korkealta. Hänenhän on nimittäin täytynyt ampua keskimäärin viisi vihollista päivässä saavuttaakseen ennätyslukemansa. Tuntuu hurjalta jo senkin vuoksi, että vuorokauden valoisa aika on joulu-helmikuussa tunnetusti lyhyt.

Olisikin mielenkiintoista tietää, onko kukaan koskaan varsinaisesti tutkinut Häyhän maailmanennätyksen paikkansapitävyyttä. Olen itse ainoastaan selaillut näitä Häyhä-kirjoja, mutta mielestäni yhdessäkään niistä ei mainita lukumäärän (542) lähdettä. Mistä luku oikein on tullut? Onko käynyt niin, että uuden Häyhä-kirjan kirjoittajat kukin vuorollaan uusintavat Häyhän tarinaa ilman, että kukaan heistä olisi koskaan selvittänyt tiedon todenperäisyyttä? Minun on vaikea uskoa, että Häyhän kolmessa kuukaudessa ampumien vihollisten lukumäärä voisi olla noin suuri.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Albert Ravila kirjoitti:Olisikin mielenkiintoista tietää, onko kukaan koskaan varsinaisesti tutkinut Häyhän maailmanennätyksen paikkansapitävyyttä. Olen itse ainoastaan selaillut näitä Häyhä-kirjoja, mutta mielestäni yhdessäkään niistä ei mainita lukumäärän (542) lähdettä. Mistä luku oikein on tullut? Onko käynyt niin, että uuden Häyhä-kirjan kirjoittajat kukin vuorollaan uusintavat Häyhän tarinaa ilman, että kukaan heistä olisi koskaan selvittänyt tiedon todenperäisyyttä? Minun on vaikea uskoa, että Häyhän kolmessa kuukaudessa ampumien vihollisten lukumäärä voisi olla noin suuri.
Taitaa olla yhtä vaikea selvittää kuin Rokan eli Viljami Pylkkään tarkka "kaatojen" määrä siinä Pertjärven kuuluisassa taistelussa, jota Tuntemattomassakin esitetään. Siinä se kerrotaan kovasti pienemmällä kaatuneiden (muistaakseni n. 50) vihollisten määrällä. Katselin jossain lehtikioskilla uusinta "Rokkakirjaa" ja siellä tarjottiin muistaakseni 82 raatoa kuten siinä alkuperäisessä Nuorvalan Rokka -kirjassa, Konekiväärimiehen sota -kirjassa. Kuitenkin siinäkin se kaverina ollut (Kärkkäinen ?) napsi naapureita kiväärillään ja saattoipa ne teltanpohjilla maanneet kielivähemmistön edustajatkin lopulta osua johon kuhun vihulaiseen saatuaan suomalaisvahvistusta peräti 2 miehen verran!.

Osa Häyhän "tapauksista" on muistaakseni arvioimalla laskettu KP:lla ammutuiksi vihollishyökkäyksiä torjuttaessa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Niitä sun näitä kirjoitti:saattoipa ne teltanpohjilla maanneet kielivähemmistön edustajatkin lopulta osua johon kuhun vihulaiseen saatuaan suomalaisvahvistusta peräti 2 miehen verran!
Voisitko, nimimerkki "Niitä sun Näitä", lopettaa tuollaiset muita ihmisryhmiä halventavat ja loukkaavat kommentit?

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Klaus Lindgren kirjoitti:
Niitä sun näitä kirjoitti:saattoipa ne teltanpohjilla maanneet kielivähemmistön edustajatkin lopulta osua johon kuhun vihulaiseen saatuaan suomalaisvahvistusta peräti 2 miehen verran!
Voisitko, nimimerkki "Niitä sun Näitä", lopettaa tuollaiset muita ihmisryhmiä halventavat ja loukkaavat kommentit?
Mitä se Klaus nyt taas kiihkoilee? Eikö Suomen ruotsalaisten tekemisistä / tekemättä jättämisistä saakaan kertoa? Asiat asioina!

ROKKA Kertomus konekiväärimiehen sodasta

Viljam Pylkkään ääninauhalle kertoman mukaan stilisoinut ja puhtaaksi kirjoittanut Kaarlo Nuorvala, 2. painos Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955 K.J.Gummerus kirjapaino.

Sivu 170:
"Sen painopiste siirtyi nyt oikealle eli ruotsalaisten naapureittemme suuntaan. Sieltä alkoi kuulua kiivaita huutoja ja miehet, jotka tavallisissa oloissa eivät lainkaan osanneet eivätkä ymmärtäneet suomea, puhuivat nyt meidän äidinkieltämme kiivaasti huudellessaan meitä avukseen."
"Naapuritelttaan oli suunnilleen noin puolentoistasadan metrin pituinen matka, mutta saimme sen suoritetuksi juuri ajoissa. Vihollisen erinomaiset miehet olivat jo päässeet suunnilleen kolmenkymmenen metrin päähän meidän naapurimme teltasta ja painostivat ankarasti."
Sivu 171:
"Muuan naapureiden joukkueenjohtaja, nuori vänrikki, tuli luokseni ja kertoi, että heidän pikakiväärimies oli kaatunut ja että sinne nyt tarvittiin uusi ampuja. Sanoin, etten ole oikein perillä pikakivääristä, koska olin aina ollut konekiväärimiehenä, mutta silloin vänrikki antoi minulle konepistoolin ja tiedusteli kelpaisiko se. No, kelpasihan se. Siirryin mukanani seuranneen miehen matkassa äsken kaatuneen pikakiväärimiehen paikalle toverini pysytellessä vierelläni ja kun teltassa makasi yhä miehiä rähmällään maassa, niin järjesti vänrikki siten, että he täyttivät lippaita ja toimittivat niitä minulle ketjussa aina heittäessäni tyhjentyneen lippaan sivuun."
Taistelukuvaus löytyy kirjasta ja se on lähinnä ampumista. Sitä kesti kaikkiaan toista tuntia haavoittumisineen ja piipunvaihtoineen.

Sivu 174:
"Pian vänrikki tulikin ja antoi meille tunnustuksen hyvästä työstä. Koko kenttä edessämme näyttikin olevan kaatuneita täynnä."
Sivu 175-176:
"Otin parilta kaatuneelta kokardin muistoksi, mutta saaliin laskeminen ei kiinnostanut. Äskeinen toverini sensijaan ryhtyi suorittamaan laskutoimituksia ja sai tulokseksi, että konepistoolini oli kaatanut ainakin 80 vihollista. Minua se aivan kammotti, enkä voinut olla ajattelematta, että sota on todella kauheata."
"Kova ja karmea päivätyö se oli ollut."
---

"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen

http://www.guns.connect.fi/gow/rokka.html

Suomi Kp 31 "Tikkakosken mannekiini"
Käsitteen "TIKKAKOSKEN MANNEKIINI" keksi ilmeisesti alikersantti VILJAM PYLKÄS, joka esitteli sillä tittelillä itsensä saksalaisille Rautaristin luovutustilaisuudessa. Yleiseen tunnettuuteen Suomessa tuli sanonta Suomessa v. 1954, kirjan "TUNTEMATON SOTILAS" kautta. Kirjoittaja, alikers. VÄINÖ LINNA, oli samassa komppaniassa kuin Pylkäskin, joka kirjassa esiintyy nimellä "ANTERO ROKKA"; samoin kirjasta tehdyissä kahdessakin elokuvassa. Romaanihenkilöistä juuri Rokka vastaa parhaiten todella olemassa ollutta esikuvaansa, jonka urotyöt olivat niin uskomattomia, että V. Linna joutui pyytelemään Pylkkäältä anteeksi romaanissaan harjoitettua itsesensuuria: "Kirjan uskottavuus olisi kärsinyt, jos eräät yksityiskohdat olisi kerrottu sellaisinaan."

Pylkäs saneli v. 1955 kirjan "ROKKA - Erään konekiväärimiehen sota" ja antoi vielä jokunen vuosi sitten radiohaastattelun, joka on minulla kokonaan C-kasetilla. Siinä hän juuri opetti, että kp:ia pidetään kyljellään niittotulta ammuttaessa, edes vilkaisematta tähtäimiä, ja että "piipun pitää antaa välillä hengittää". Yksi piippu meni silti pilalle GORA:n tappelun aikana, ja jouduttiin vaihtamaan kesken taistelun, jossa Pylkäs/"Rokka" niitti noin puolen venäläiskomppanian (á 200 miestä) vahvuisen koukkaus-osaston matalaksi. Kaatuneita löydettiin 83 miestä (Linnan kirjassa 52), mutta kaikkia ei ehditty etsiä, ja lievemmin haavoittuneet pääsivät livistämään suo-aukealta. Ehjin nahoin ei sadasta miehestä jäänyt ehkä yksikään.
Miksihän muuten Linnan Tuntemattomassa ei ole ruotsinkielisiä juurikaan mainittu?

---

Gun Writers:in jutusta kommentti:

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast1.html

Tässä P.T. Kekkosen jutussa mainittu Lobshaja Goran kylän nimi on aivan väärä paikka tapahtumalle, koska sellainen löytyy muistaakseni Äänisen länsipuolelta ja Pylkkään kuuluisa "ryssäjahti" tapahtui Syvärin takana eli Goran kylän taisteluissa. Paremmin se tunnetaan Pertjärven kelirikkotaisteluina keväällä 1942.

http://www.revontuli.net/kirjat/tuntematon_rokka.htm



Viljam Pylkäs sai rautaristin 1942 keväällä!

Pylkkäälle myönnettiin tästä taistelusta saksalainen 2.lk rautaristi!

Naapuriyksikkö kuului JR61:een eli siihen "Etulinjan edessä" olevaan Suomen ruotsalaiseen rykmenttiin! Tuntemattomassa ei ole ruotsinkielisiä juurikaan mainittuna.

Ihmetystä herättää, että heidän pikakiväärimiehensä kaaduttua tilalle ei saatu ketään toista miestä ampujaksi. Pylkkään /Nuorvalan kertomuksen mukaan loput ryhmän miehistä lymyili teltan lattialla suojassa. Pylkäs ei ollut KP -mies, mutta Suomen ruotsalainen vänrikki antoi Suomi KP:n Pylkkäälle ja siitä se lahtaaminen alkoi. Toki Pylkkään vänkärikin ampui kiväärillään ainakin yhden varman kaadon. Pylkkäälle jäi kirjan mukaan se kuuluisa 82 kaatoa... raatoa, siis kaikkiko?.

Viljam Pylkäs (Tuntemattoman Rokka) sai rautaristin 1942 keväällä Pertjärven taisteluissa suorittamastaan lahtauksesta.

Luovutustilaisuudesta on kuvaus Kaarlo Nuorvalan toimittamassa kirjassa Rokka. Kertomus konekiväärimiehen sodasta, Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955, (2. painos). Kuva jakotilaisuudesta löytyy monestakin kirjasta. Petri Sarjasen kirjassa Tuntematon ROKKA on kuvaliitteessä kuva juhlasta kun ristien saajat ja jakajat ovat ruokailemassa.

Luettelo Rautaristillä palkituista suomalaisista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_r ... malaisista

Kerrataan vielä että ns. Kelirikkotaisteluista Pertjärvellä keväällä 1942 on kirjoitettu oikein perusteellinen kirjakin: Palmunen Einar Shemenskin - Pertjärven taistelut, Karisto, 1966

Ja millä tuo homma hoidettiin?

Konepistooli M/31 eli Suomi-konepistoolilla!

http://mekri.uef.fi/sotahistoria/suomikp.htm

P.T. Kekkosen artikkelisarja Suomi KP:sta

"LAULU SUOMEN ON..."

http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp1.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp2.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp3.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp4.html
http://www.guns.connect.fi/gow/suomikp5.html

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Niitä sun näitä kirjoitti:Osa Häyhän "tapauksista" on muistaakseni arvioimalla laskettu KP:lla ammutuiksi vihollishyökkäyksiä torjuttaessa.
Jos näin on, niin silloinhan tuo luku 542 on liian suuri. Luvussahan pitäisi nimenomaan olla kyse niiden vihollisten määrästä, jotka Häyhä on ampunut tarkka-ampujana. On hieman erikoista, jos Häyhälle on jostain syystä laskettu "kaatoja" hänen toimiessaan tavallisena jalkaväkisotilaana taistelussa. Aivan kuin hänestä olisi tarkoituksella yritetty tehdä jonkinlaista supersankaria.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Nimimerkki "Niitä sun näitä" voisi vilkaista tämän foorumin sääntöjä, etenkin niiden kohtaa 3.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Albert Ravila kirjoitti:Jos näin on, niin silloinhan tuo luku 542 on liian suuri. Luvussahan pitäisi nimenomaan olla kyse niiden vihollisten määrästä, jotka Häyhä on ampunut tarkka-ampujana. On hieman erikoista, jos Häyhälle on jostain syystä laskettu "kaatoja" hänen toimiessaan tavallisena jalkaväkisotilaana taistelussa. Aivan kuin hänestä olisi tarkoituksella yritetty tehdä jonkinlaista supersankaria.
Tuo lisäily on kummallista. Samanlaiseen ilmiöön olen törmannyt "Illu" Juutilaisen ilmavoittojen määrässä. Sota-aikaisten ilmavoittokriteerien mukaan hänellä EI ollut 94 ilmavoittoa, vaan 74. Mistä Juutilainen sai nuo 20 "varmaa" pudotusta lisää? Taisi itse lisätä ne kirjaansa Punalentäjien kiusana jo vuonna 1956 ja luku jäi elämään.
Oikeasti hänellä varmaankin oli yli 100 pudostusta, mutta "virallisten sääntöjen" mukaan vain 74 eli 2. sija suomalaisten lentäjä-ässien pudotustilastossa heti Hans Wind:in (75) jälkeen.


Simo Häyhästä on varmastikin tietoisesti koetettu tietoisesti rakentaa jonkinlaista sankarimyyttiä. Minusta oli kovin erikoista tämä Suuret suomalaiset -äänestys vuonna 2004. Alunperin hän ei ollut listalla 100:n ehdokkaan mukana, mutta nähtävästi hänet äänestettiin Oma ehdokas -sarjassa sijalle 74. Tarkistin asian oikein Suuret suomalaiset -kirjasta sivulta 258-259. Minusta sotilaana kunnostautunut tarkka-ampuja ei oikein edusta "Suurinta suomalaista", mutta henkilökohtaisella suorituksellaan hän toki ansaitsee myöskin minun arvostukseni oman karun alansa "ehdottomana ammattilaisena". Sama määritelmä koskee sijalle 4 noussutta rykmentinkomentajaa ja kisan voittanutta ylipäällikköä. Itse kuitenkin arvostan enemmän elämää ylläpitävän ja kehittävän ihmisen tekoja kuin sitä kaikella tapaa tuhoavan. Sotilaita tarvitaan, sen on historiakin osoittanut, mutta kuten Rautavaaran "Korttipakka-laulussa" sanotaan, "sotilas on paholainen".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4yh%C3%A4

Suuret suomalaiset – 100 suurinta suomalaista: Simo Häyhä

Tuolta en onnistunut Häyhän nimeä löytämään. Lopputulos näyttää olevan "jossain"...

http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuoma ... index.html
http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuoma ... index.html
http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuoma ... index.html


Simo Häyhästä ei itse asiassa löydy kovin paljon juttuja vanhemmista sotakirjoista. Jukka L. Mäkelän Marokon kauhu -kirjassa on jotain mainintaa ja ainakin 1 valokuva Häyhästä. Useimmat kirjat on aika uutta tuotantoa ja minusta jotenkin tuntuu, että samat jutut on aina leivottu uusiin kansiin, kerta kerran perään.

Otinpa hyllystä Erkki Palolammen Kollaa kestää, Wsoy 1940 (40.-55. tuhat) -kirjan ja siinä on Simo Häyhästä juttua sivuilla 199-203 ja onpa kuvakin kuvaliitteessä 208-209 sivujen välissä. Taitaakin Erkki Palolampi olla se 1. Simo Häyhä -myytin luoja. Juttu on kuitenkin ihan asiapitoinen vailla suurempaa hurmahenkisyyttä.

s. 200-201:
"Sata meni rikki. tuli 23 varmaa osumaa parhaaksi päivätulokseksi ja lisäksi niin ja niin monta epävarmaa. Joulunpyhinä päiväennätys nousi 25:een. Suurtaistelujen aikana miehemme käytti myös konepistoolia ja pikakivääriä, kun yksin laukauksin ei ehtinyt tarpeeksi, mutta niitä kaatoja ei viety tilille. Ryhmänjohtajanakin käytettiin taitavaa taistelijaa. Ennen kuin kaksi kuukautta oli sodittu, katsottiin mestariampujan yksin laukauksin napsineen komppanian maansa vihollisia, vaikka viivytysvaiheen tukkutyöt jätettiinkin laskuista pois. Kun kaksisataa rupesi täyttymmään, alkoi mestariampujalle tulla jo muitakin tunnustuksia kuin papan (Juutilainen, tämä on minun lisäys) kiitos ja asekumppanien ihailu. Korpraalista tehtiin alikersantti."
Sitten seuraa teksitä lahjaesineistä, käsineistä, kellosta yms.

Saadessaan ruotsalaisen palkintokiväärin oli kaatojen määrä 219 iivanaa. Ajankohdaksi palkinnon luovutuksesta mainitaan divisioonan komentajan, Svenssoninn 17.2.1940 päiväämä lahjakirja.


Pitääpä vielä joskus selailla Kansa Taisteli -lehdistä, josko sieltä löytyy Häyhästä jotain erikoisempaa juttua. Luultavasti jotain löytyy.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Klaus Lindgren kirjoitti:Voisitko, nimimerkki "Niitä sun Näitä", lopettaa tuollaiset muita ihmisryhmiä halventavat ja loukkaavat kommentit?

Onpas taasen osunut arkaan paikkaan kun mainittiin Suomen ruotsalainen JR 61 Syvärillä. Eikö sinusta tunnu kummalliselta, että peräti 2 miestä lähetetään "vahvistukseksi" toiseen tukikohtaan?

Asiat on kerrottu asioina ja kuten ne on aikoinaan kirjoissa kerrottu. Kaikissa jutuissa on lähteet mainittu sivunumeroita myöten. Vielä kun tarkentaisit tai yksilöisit, että missä on se syyttely, herjaaminen ja vihankylvö tai peräti oikein "kiihottuminen".

On taas ihan outo kommentti maisterismieheltä ja tutkijalta. Nykyään ei natsikortin vetäminen ole enää muodissa, koska vihakorttikin on keksitty! Kiihottumisesta nyt puhumattakaan... saammeko vielä "Suomen ruotsalaisen -kortinkin" ?



Säännöistä:

viewtopic.php?f=10&t=81
3. Erilaisiin sukupuolen, kielen, etnisyyden, uskonnon tai jonkin muun perusteella määrittyneisiin ihmisryhmiin kohdistuva syyttely, herjaaminen ja vihankylvö. Erilaisista ryhmistä, niiden määrittymisestä ja asemasta saa ja tuleekin keskustella, mutta palstan tason säilyttämiseksi räikeimmät puheenvuorot poistetaan.
Täällä syyttelit minua jo tähän malliin:

viewtopic.php?f=10&t=4743#p24706
nimimerkkiä "Niitä sun näitä" käyttävän henkilön kirjoittelu on arveluttavan lähellä rikoslainkin mainitsemaa vihaan kiihottamista.

Jäikö tämä Suomen ruotsalaisten "pyhä päivä" -ketju Klasulta kokonaan nuhtelematta? Jos jäi, niin johtuiko se lähinnä avauksen kirjoittajasta?

Ruotsalaisuuden päivä: Mannerheim – Lützen – Suomi
Kirjoittaja Veikko Huuska » 06.11.12 11:27

viewtopic.php?f=10&t=4806

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Niitä sun näitä kirjoitti:Simo Häyhästä on varmastikin tietoisesti koetettu tietoisesti rakentaa jonkinlaista sankarimyyttiä.
Kyllähän Häyhän ansiot sotilaana kieltämättä ovat mittavat, mutta hieman erikoista kyllä on, jos niitä katsottu tarpeelliseksi vielä entisestään parannella. Sodan aikana on totta kai tarvittu Häyhän kaltaisia sotureita paitsi taistelemaan, niin myös mielialoja nostattamaan. Siksi Häyhän tapaisia sotilaita on ollut tarpeen nostaa näkyvästi esiin. Epäilen tosin, että vielä talvisodan aikana ei tohdittu puhua 542:sta (tarkka)ammusta vihollisesta, koska se olisi todennäköisesti ollut kiusallista Häyhän itsensäkin kannalta. Luku lienee suurentunut myöhemmin ”isänpäiväkirjallisuuden” myötävaikutuksella.

Sikäli kun Häyhän tuloksissa todella on ilmaa, lienee suurin syyllinen joidenkin kirjailijoiden ja kustantajien kaupalliset intressit. Myydäkseen hyvin kirjassa täytyy olla jotain dramaattista ja raflaavaa, että sitähän Häyhän ns. maailmaennätys toki on. Eikä Häyhä ole edes ainoa hyvä soturi, josta myöhemmin on pyritty tekemään vielä parempi. Heikki Nikunen ja Kyösti Karhila julkaisivat taannoin teoksen Kyösti Karhila – reserviläispilottien ykkösässä. Kirjan mukaan Karhila oli eniten pudotuksia saanut jatkosodan suomalaislentäjä. Tekijöiltä jäi kuitenkin huomaamatta, että luutnantti Olavi Purolla pudotuksia oli vielä enemmän.

Täytyy jossain välissä vilkaista, mitä talvisodan ”virallinen historia” Häyhästä kertoo. Ja ehkäpä hänen joukko-osastonsa arkistostakin voisi löytyä jotain tietoja hänen saavutuksistaan.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Nimimerkki !"Niitä sun näitä" ei nyt ole ollenkaan ymmärtävinään, mitä hän on sanonut, ja mistä minä huomautin ja selittelee perustellensa faktat hyvin. Eipä niistä faktoista olekaan kyse, ja olen jopa aika selkeästi yksilöinyt sen, mistä oli kyse. Aivan kuin nimimerkki yrittäisi esittää tyhmää...

Ruokkoamaton
Viestit: 45
Liittynyt: 29.10.09 08:47

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Ensimmäinen "isänpäiväkirjallisuuden" edustaja lienee Petri Sarjasen "Valkoinen kuolema" vuodelta 1998. Jos en aivan väärässä ole, totuus tai legenda kaatolukuineen oli syntynyt ja vakiintunut jo siihen mennessä. Juttuja miehestä oli tehty siihen mennessä vuosien varrella lukemattomia, mutta niitä takaperin jäljittelemällä voisi tietysti päästä eteenpäin...

Vahinko muuten että Sarjasen kirja oli (muistaakseni) melko kelvoton tekele eikä tekijä ollut hakeutunut alkuperäislähteiden äärelle vaikka hänellä oli historiantutkijan koulutus.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Ruokkoamaton kirjoitti:Vahinko muuten että Sarjasen kirja oli (muistaakseni) melko kelvoton tekele eikä tekijä ollut hakeutunut alkuperäislähteiden äärelle vaikka hänellä oli historiantutkijan koulutus.
Äläs nyt vallan tyystin lyttää. Katsoin juuri hyllystäni Sarjasen kirjan, Valkoinen kuolema, pokkariversiota vuodelta 2008, 4. painos 205 sivua.

Kirjan lopussa on melkoisen kattava lähdeluettelo (s. 200 - 203) ja siinä taitaa olla likimain kaikki saatavilla olevat, vieläpä aina Simo Häyhän haastattelusta alkaen. Lisäksi siinä on listattuna liki 2 sivua kirjallisuutta, joissa Häyhästä jotain kerrotaan. Valokuvaliite on 16 -sivuinen ja mukana on jopa Kollaan karttakin. Toki Häyhä poseeraa kuvissa kiväärinsä kanssa ja onpa mukana kuva vänrikki Häyhästäkin kunniamerkkeineen upseerinasussa. Tämä Häyhä oli eräs niitä Mannerheimin erikoisia upseeriylennyksiä, joista joskus kirjoitinkin saaden Klasulta nuhteita...

viewtopic.php?f=10&t=4743#p24701



Ei siis ihan huonokaan kirja.

Sarjanen Petri: Valkoinen kuolema
Revontuli , 1998, 205 s., 1. painos

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Klaus Lindgren kirjoitti:Nimimerkki !"Niitä sun näitä" ei nyt ole ollenkaan ymmärtävinään, mitä hän on sanonut, ja mistä minä huomautin ja selittelee perustellensa faktat hyvin. Eipä niistä faktoista olekaan kyse, ja olen jopa aika selkeästi yksilöinyt sen, mistä oli kyse. Aivan kuin nimimerkki yrittäisi esittää tyhmää...
Täällä on noin 2 henkilöä, jotka käy "iholle" aika herkästi ja joille se näytetään sallittavan ilman kenenkään moitteita.

Tuon luettuaan ei tarvitse ihmetellä edes tuota viimeistä lausettasi. Joidenkaan sitä ei tarvitse edes yrittää...



Kyseenalainen kirja suomalaisuudesta ja ruotsalaisuudesta

4.4.2012 Klaus Lindgren <Klaus.Lindgren@helsinki.fi> tutkija, Helsinki

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1934

Professori Erkki Pihkalan alkuperäinen käsikirjoitus lähdeviitteineen ”Itämaasta itsenäisyyteen – suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde” kirjaan

http://www.simplesite.com/Tala/30638005

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Nimimerkki "Niitä sun näitä" ymmärtää nyt myös erään aikaisemman huomautukseni ilmeisen tahallaan väärin ja jostain syystä tuo esille sen, että olen arvioinut ja varsin huonoksi havainnut erään kirjan. Miten ne tähän asiaan liittyvät? Uskon hänen silti ymmärtäneen huomautukseni oikein, vaikka hän aivan muuta nyt esittääkin. Voisiko hän nyt keskittyä tuohon herra Häyhään, kun siitä nyt on tässä ketjussa kyse?

On näköjään aika taas muistuttaa, että tämän forumin säännöt ovat tosiaan kaikkien luettavissa, ja ne ovat kaiken aikaa voimassa. Kehotan siis olemaan halventamatta, herjaamatta ja parjaamatta mitään kansanryhmiä, kuten vaikkapa ruotsalaisia, savolaisia, venäläisiä, saamelaisia, irokeeseja, turkulaisia, baskeja tai tšuvasseja, siis yhtään mitään kansanryhmää. Asiattomat kommentit voidaan poistaa ja sellaisten esittäjä voidaan sulkea pois koko foorumilta.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Katsoin, mitä Talvisodan historiassa sanotaan Häyhästä. Tämän talvisodan ”virallisen historian” mukaan Häyhälle luovutettiin 17.2.1940 Ruotsista lahjoitettu kunniakivääri. Kivääri annettiin Häyhälle
merkiksi siitä tunnustuksesta, jonka hän ansaitsee ampujana ja aseenkäyttäjänä taistelussa. Hänen urotyönsä – 219 vihollisen ampuminen sotilaskiväärillä ja suunnilleen yhtä suuren määrän konepistoolilla – osoittavat mitä päämäärästään tietoinen, tarkkasilmäinen Suomen mies voi saada aikaan. (Kursivoinnit minun).
(Talvisodan historia 3, s. 115. Sotatieteidenlaitoksen julkaisuja XVI:3. Porvoo 1978).

Jos lähdetään siitä, että kiväärillä ampuminen on kokonaisuudessaan luettavissa tarkka-ampujatoiminnan piiriin, saadaan Häyhän ”kaatoluvuksi” 17.2.1940 mennessä yhteensä 219 vihollista. Epäselväksi sen sijaan jää, kuinka monta venäläistä hän (tarkka)ampui edellä mainitun ajankohdan ja 6.3.1940 tapahtuneen haavoittumisensa välillä. Olettaen, että Häyhä on aloittanut ampumisensa 1.12.1939, on hän tuon päivämäärän ja 17.2.1940 välisenä aikana ampunut keskimäärin 2,8 venäläistä päivässä. Jos Häyhän tahti on pysynyt samana myös 17.2. – 6.3.1940, saadaan hänen saldokseen tuolta ajalta noin 48 ammuttua vihollista. Näin laskien Häyhän talvisodassa tarkka-ampujana kaatamien vihollisten yhteismääräksi tulisi 267. Tämäkin suoritus on luonnollisesti hieno, mutta maailmanlistan ykkönen Häyhä ei enää olisi. Http://www.snipercentral.com –sivustolla esitettyjen tietojen perusteella Häyhä putoaa ykköspaikalta sijalle 36.

542 tarkka-ampujana kaadettua vihollista näyttäisi siis olevan yksi talvisodan myyteistä, jota Häyhästä myöhemmin kirjoittaneet henkilöt ovat synnyttäneet. Erikoiselta tuntuu sekin, että joku/jotkut ovat ehtineet laskea nimenomaan Häyhän normaalissa taistelussa esim. konepistoolilla ampumia vihollisia. Tämä viittaa siihen, että Häyhästä on jo talvisodan aikana alettu rakentaa sankarihahmoa, jonka suorituksiin myöhemmät polvet ovat sitten laittaneet noin 50 %:n ”hyvänmiehenlisän”.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”