Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Albert Ravila kirjoitti:Jos lähdetään siitä, että kiväärillä ampuminen on kokonaisuudessaan luettavissa tarkka-ampujatoiminnan piiriin, saadaan Häyhän ”kaatoluvuksi” 17.2.1940 mennessä yhteensä 219 vihollista.
Mörnen Kunnian latu -kirjan Luvusta Talvisen metsän sotilaita, s. 79 - 93, löytyy
Svenssonin luovuttaman kiväärin "luovutustodistuksen" teksti, jossa sanotaan mm näin:
- 219 vihollisen ampuminen sotilaskiväärillä ja suunnilleen yhtä suuren määrän konepistoolilla -
Simo Häyhä sai ruotsalaisen, Sundsvallista kotoisin olevan liikemiehen, Eugen Johanssonin lahjoittaman, suomalaisen SAKO -merkkisen, kiväärin palkinnoksi "pahoista töistään" Kollaalla 17.2.1940.

Toisessa kohtaa Sarjasen kirjassa Valkoinen kuolema, s. 144, kerrotaan Aseveljen toimittajasta, Johanssonista, joka liikkui "matka"kirjailija Håkan Mörnen kanssa samoilla seuduilla Haartmannin luonakin vieraillen.

Sarjanen Petri: Valkoinen kuolema, Revontuli , 1998, 205 s., 1. painos

Tästäpä sainkin vinkin ottaa hyllystä Mörnen Kunnian latu -kirja, ja heti tärppäsi. Tätä kirjaa Sarjanen EI yllättäen mainitsekaan kirjansa lähteissään, mutta monta juttua on siitä Valkoiseen kuolemaan otettu.

Luvusta Talvisen metsän sotilaita, s. 79 - 93, löytyy esimerkiksi tämä Svenssonin luovuttaman kiväärin "luovutustodistuksen" teksti. Samoin Mörne kertoo kirjassaan s. 84-85 kohtaamisestaan Häyhän kanssa ja sen sirpalejutun ja venäläisen haarakaukoputken linssien ampumisen "runsaan 300 m matkalle".

Kunnian latu : Kuvia Talvisodastamme 1939-1940, Otava 1941 (Alkuperäinen teos on Ärans vinter. Schildt, Helsingfors, 1940)

Vilkaisin myöskin tätä Heiskasen kirjaa "sillä silmällä" eli josko jotain erikoista löytyisi Häyhästä. Kyseessä oli siis Jorma Heiskasen kirja Kenttäpappina Kollaalla. Kirja on mainittu Sarjasen kirjan lähteinä, mutta itse en pikaisella läpiselaamisella löytänyt sanaakaan Häyhästä. Marokon kauhu - Juutilaisesta oli kyllä paljonkin juttua.




Roope taas tekee kirjoista kirjoja. Tässäkin juttunäytteessä on Palolammen Kollaa kestää tärkein lähde ja linssijuttu lienee Mörnen kirjasta lisäväritettynä:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sot ... 0Hayha.htm


Täällä annetaan ymmärtää Häyhän käyttämän "tapporaudan" jääneen korpeen Häyhän haavoituttua. Miten lienee, mutta se palkintopyssyn loppusijoitus näyttää olevan auki:

Simo Häyhän kivääri Kollaa-museoon?
lauantai 11. helmikuuta 2012

http://blogit.sanomalehtimedia.fi/munnu ... johansson/

Martti Kujansuu
Viestit: 89
Liittynyt: 26.04.08 21:24

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Viittaan tässä aikaisempiin käymiini keskusteluihin sekä Häyhä että Pylkään tappoluvuista vuosina 2009 sekä 2010:
Finnish snipers during the Winter & Continuation War
Viljam Pylkäs' kills on April 12th 1942

HÄYHÄ
Häyhä's actual score according to my research. Bold text indicates the figure is from a Finnish Army document; other figures are from literature. His first kill was a Soviet officer at Hyrsylä. 6./JR34 sent a patrol to Hautavaara ferry on 30th November 7.30 a.m. Finnish time so the kill could have been in this area. [1]

22.12.1939 = 138 [2]
+61
26.01.1940 = 199 [3]
+20
16.02.1940 = 219 [4]
+40
07.03.1940 = 259 [2]

[1] JR34:n toimintakertomus 30.11.39-1.12.40. SPK 1327. Finnish National Archive Sörnäinen; Alikersantista vänrikiksi. Hurtti Ukko 1/1941.
[2] Rantamaa, A. J. 1942. Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille. WSOY, Porvoo. Pg. 84, 206.
[3] Perus 2962. Finnish National Archive Sörnäinen; "[...] Hän on ampunut suomalaisella pystykorvakiväärillä 199 ryssää, jos tilanne on ollut kireämpi tai komppaniamme ollut hyökkäämässä, niin silloin S. Häyhä on toiminut pk. tai kp. ampujana, joten hänen konetuliaseilla ampumansa ryssämäärä kohonnee vähintään yhtäsuureksi kuin kiväärilläkin ammuttujen luku. [...]"
[4] Perus 1161/3. Finnish National Archive Sörnäinen. "[...] Hänen tekonsa - 219 vihollista vain kiväärillä ammuttuna ja suunnilleen saman verran konepistoolilla - [...]"
PYLKÄS
This Iron Cross award document conflicts his present number of kills; it credits him only fifteen kills from April 12th.
Os.1/11.DE. Tulo 4696/6.

"Alikersantti Pylkäs, Viljam. 28.2.12. Sakkola. 1.KKK/JR 8. Vm 1. Rautaristi.
11.4. kävi alikers. Pylkäs vapaaehtoisesti parin miehen kanssa asemien edessä partiossa, tuoden tärkeitä tietoja vihollisesta, vahvuudesta, kulkusuunnasta ym., jonka perusteella KV-"Yrjön" puolustus järjestettiin. Noin tunnin kuluttua tämän jälkeen vihollinen tekikin hyökkäyksen KV.ta vastaan, mutta torjuttiin mm. alikers. Pylkäksen tarkan kp.tulen avulla.
12.4. klo. 10.30. vihollinen yritti uudelleen suuremmilla voimilla, jolloin taas koko KV. hälytettiin, jolloin alikers. Pylkäs kp:een ankaran tulen alaisena ensimmäisenä syöksyi ruotsalaisten viereen, tuhoten siellä henkilökohtaisesti 15 vihollista, saaden samalla itsekin luodista naarmun päähänsä, mutta jatkoi taistelua loppuun asti, toimien koko taistelun ajan rohkeasti, oma-aloitteisesti ja ripeästi".

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Etsiskelin netistä tietoja snipereista ja Top10- listoissa ykkösenä näyttäisi olevan
Simo Häyhä 542 "kaadolla."
Ja parhaana naisena Ljudmila M. Pavlitshenko 309 "kaadolla." Simo Häyhä ja Ljudmila näyttävät molemmat käyttäneen 7,62 mm:n Pystykorvaa, Mosin- Nagant http://www.vincelewis.net/sniper.html kivääriä.

Yli-ltn Jyrki Tulppila, Suomalaisten tarkka-ampujien toiminta sodassa 1941 - 1944 http://www.doria.fi/handle/10024/74684 kirjoittaa, ettei Talvisodassa ollut järjestettyä tarkka-ampujatoimintaa ja Jatkosodan aikaisessa järjestetyssä toiminnassa ei "kaatoja" laskettu, kertoo myös samanlaisesta venäläisestä tarkka-ampujatoiminnasta. ( 20 tekstisivua + 31 liitesivua )

Onhan kyseessä luultavasti ollut "sota-ajan uutisointiakin", Ljudmila Pavlitshenkokin tapasi syyskuussa 1942 USAn vierailullaan pres. Franklin Rooseveltin ja tuolloin Amerikassakin näytetään kirjoitetun Ljudmilasta ja NL:n naisista tarkka-ampujina.

Veikko Palvo

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Kiitoksia Martti kommentista, nythän tässä päästään jo käsiksi alkuperäislähteisiin:
Perus 2962. Finnish National Archive Sörnäinen; "[...] Hän on ampunut suomalaisella pystykorvakiväärillä 199 ryssää, jos tilanne on ollut kireämpi tai komppaniamme ollut hyökkäämässä, niin silloin S. Häyhä on toiminut pk. tai kp. ampujana, joten hänen konetuliaseilla ampumansa ryssämäärä kohonnee vähintään yhtäsuureksi kuin kiväärilläkin ammuttujen luku.
Edelleen täytyy ihmetellä tätä Häyhän taistelussa ampumien vihollisten laskemista. Häyhä lienee ainut suomalaisen sotilas kautta aikojen, jonka taistelussa ampuminen vihollisten määrästä on (väitetysti) pidetty lukua koko sodan ajan.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

V Palvo kirjoitti:Etsiskelin netistä tietoja snipereista ja Top10- listoissa ykkösenä näyttäisi olevan Simo Häyhä 542 "kaadolla."
Martin siteeraamat lähteet viimeistään osoittavat, että tuossa 542:ssa on noin puolet liikaa. Jos tarkastellaan Häyhän toimintaa nimenomaan tarkka-ampujana siinä merkityksessä, kuin tuo termi yleisesti ymmärretään, tippuu hän tarkka-ampujinen TOP 10:stä TOP 40:iin noin sijalle 36.

Varmaa kuitenkin on, että ns. suuren yleisön silmissä Häyhä tulee aina olemaan maailman paras tarkka-ampuja. Veikkaan, että jo ensi isänpäiväksi saamme jälleen uuden Häyhä-kirjan, jossa tuo 542 "kaatoa" mainitaan. Häyhän tarina on niin hyvä, ettei kukaan halua sitä pilata faktoja tarkistamalla.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Albert Ravila kirjoitti:Edelleen täytyy ihmetellä tätä Häyhän taistelussa ampumien vihollisten laskemista. Häyhä lienee ainut suomalaisen sotilas kautta aikojen, jonka taistelussa ampuminen vihollisten määrästä on (väitetysti) pidetty lukua koko sodan ajan.
Mörne kertoo kirjassaan s. 84-85 kohtaamisestaan Häyhän kanssa. Luvusta Talvisen metsän sotilaita, s. 79 - 93, löytyy Häyhästä juttuja.

Mörnen Kunnian latu -kirjassa on tällainen maininta sivulla 84-85
"Hän on surmannut tavallisella kiväärillä kaksisataayhdeksäntoista ryssää - kiikarilla todettuja tapauksia - sekä suunnilleen saman määrän konepistoolilla."
Oliko Häyhällä "varmistaja" matkassa ja jos oli, niin näkiköhän se kiikarillaan sinne naapurin juoksuhautaankin saakka? Meinaan vain, että jos Häyhällä tulikin "huti" ja naapuri veti henkensä hädässä vikkelästi maihin, niin laskettiinkohan sitten sekin "varmana kaatona"? :roll:

Minä luulen monen tarinan muuttuneen melkoisesti alkuperäisestään aina seuraavan kertojan toimesta. Jos jokainen väritti omaa juttuaan lisäämällä "puolet petäjäistä", niin taitaa Häyhäkin siten saada kohtuuttoman "syntilistan" sotatouhuistaan.

Kunnian latu : Kuvia Talvisodastamme 1939-1940, Otava 1941 (Alkuperäinen teos on Ärans vinter. Schildt, Helsingfors, 1940)

Tätä Mörnen kirjaa Sarjanen EI siis jostain syystä mainitsekaan kirjansa lähteissään, vaikka siitä on runsaasti "otoksia". Mörnen tyyli on paljolti samankaltainen kuin Palolammellakin Kollaa kestää -kirjassa.

Vilkaisin myöskin tätä Heiskasen kirjaa Kenttäpappina Kollaalla. Siinä Heiskanen ja Palolampi tekevät melkoisen uhkarohkeita reissuja vain saadakseen hyviä valokuvia etulinjasta ja aidoista kranaattien räjähdyksistä. Heiskanen harmittelee kuinka kaikkein parhaat kuvat menetettiin filmirullan kadottua kehitysreissullaan jossain koto-Suomessa.

Kenttäpappina Kollaalla on mainittu Sarjasen kirjan lähteinä, mutta itse en pikaisella läpiselaamisella löytänyt sanaakaan Häyhästä.

Heiskanen Jorma Kenttäpappina Kollaalla
Wsoy, 1941, 136 s., 1. painos

---

Mikäs juttu tämä tapaus Sulo Kolkka lienee? Taitaa olla selkeä "sekaannus pyssymiesten listoilla"...

Sulo Kolkka

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka


Itselläni on vain tuo Maaottelumarssi -kirja hyllyssä ja luultavasti muita ei tule.

Kolkka Sulo Maaottelumarssi muistelmia ja kuvia vuodelta 1941
Juoksija , 1978, 120 s., 1. painos


Lisätäänpä tähän vielä linkit pariin hienoon juttuun:

P.T. Kekkosen kirja-arvostelut on ihan omassa "Sajasessaan"

LUKEMATTOMAT KIRJAT:

Simo Häyhä, "Valkoinen kuolema"

http://guns.connect.fi/gow/hayha.html



"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen

http://guns.connect.fi/gow/rokka.html
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 05.12.12 11:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

V Palvo kirjoitti:Ja parhaana naisena Ljudmila M. Pavlitshenko 309 "kaadolla." Simo Häyhä ja Ljudmila näyttävät molemmat käyttäneen 7,62 mm:n Pystykorvaa, Mosin- Nagant http://www.vincelewis.net/sniper.html kivääriä.
Pitäisköhän hieman saivarrella tuosta Pystykorvasta. Luultavasti naapurilla oli pieniä määriä kyseisiä aseita, sotasaaliina suomalaisilta saatuna. Aseen lempinimi tuli etutähtäimen "tolppajyvän sivusuojista", joita on myöskin sanottu vapaasti muotoiltuna "ennakkotähtäimiksi". Tottuneet ampujat kuulemma käytti "korvia" ennakon määrittämiseen liikkuvaan maaliin. Näin on minulle eräs asekeräilijä kertonut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/M/28
Etutähtäin on suomalainen ja sen jyvä on suojattu korvakkeilla, tästä tulee aseen lempinimi ”Pystykorva”.
Aiheesta tarkemmin kuvien kanssa:

http://www.hutikuti.net/index.php?optio ... &Itemid=52

Puhis
Viestit: 48
Liittynyt: 19.10.10 10:56
Paikkakunta: Mikkeli

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Laskisin Simo Häyhän samaan sarjaan kuin Heinrich Severloh, saksalaissotilas joka Omaha Beachilla ampui yksinään konekivaarillä lähes 2000 amerikkalaissotilasta...

Tai Stuka-lentäjä Hans-Ulrich Rudel, joka itärintamalla yksinään tuhosi satoja panssarivaunuja, ajoneuvoja ja tykkejä...

Tai vaikkapa Japanin laivaston lentäjä-ässä Hiroyoshi Nishizawa, jolla väitettiin olevan yli 200 ilmavoittoa (3-4 kertaa enemmän kuin muilla japanilaislentäjillä)...

Epäilemättä kaikki olivat erinomaisia sotilaita. Silti, jokaisella maalla on omat "myyttiset" sotasankarinsa huimine saavutuksineen.

Jos jotain trendiä pitää hakea, niin fakta on se että vihollisen tappioita aina liioiteltiin. Osaltaan kyse oli väärintulkinnasta: jokainen tarkka-ampujan uhri joka tipahti laukauksen jälkeen ei tosiasiassa kuollut, eikä välttämättä edes saanut osumaa; jokainen osuman saanut savuttava lentokone ei rysähtänyt maahan; jokainen pommitettu ja pysähtynyt panssarivaunu ei tuhoutunut jne. Osaltaan tässä on myös kyse toiveajattelusta, varsinkin jos sota alkoi mennä huonosti. Sotilaat alkoivat ilmoittaa vihollisen "toivottuja" tappioita, ei todellisia. Ja tietekin osaltaan kyse on myös sotapropagandasta.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Puhis kirjoitti: Jos jotain trendiä pitää hakea, niin fakta on se että vihollisen tappioita aina liioiteltiin. Osaltaan kyse oli väärintulkinnasta: jokainen tarkka-ampujan uhri joka tipahti laukauksen jälkeen ei tosiasiassa kuollut, eikä välttämättä edes saanut osumaa; jokainen osuman saanut savuttava lentokone ei rysähtänyt maahan; jokainen pommitettu ja pysähtynyt panssarivaunu ei tuhoutunut jne. Osaltaan tässä on myös kyse toiveajattelusta, varsinkin jos sota alkoi mennä huonosti. Sotilaat alkoivat ilmoittaa vihollisen "toivottuja" tappioita, ei todellisia. Ja tietekin osaltaan kyse on myös sotapropagandasta.
Näin juuri se varmasti on. Koskaan ei tulla saamaan täyttä varmuutta siitä, kuinka paljon vihollisen koneita joku ässä pudotti, tai kuinka monta osumaa joku tarkka-ampuja sai. Häyhän tapauksessa huomionarvoista on vielä sekin, että hänen tiliään on yritetty myöhemmin kasvattaa ei ainoastaan vihollisen tappioiden mahdollisella liioittelulla, vaan myös lukemalla hänen edukseen tekoja, jotka sijoittuvat kokonaan toiseen kategoriaan. Tarkka-ampujan tiliä on toisin sanoen yritetty kasvattaa laskemalla mukaan sotilaat, jotka hän on ampunut konetuliaseilla tavallisena jalkaväkisotilaana.

Martti Kujansuu
Viestit: 89
Liittynyt: 26.04.08 21:24

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

V Palvo kirjoitti: ...Jatkosodan aikaisessa järjestetyssä toiminnassa ei "kaatoja" laskettu,...
Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi tässä Jalkaväkirykmentti 57:n 27. huhtikuuta 1943 päivätyssä käskyssä määrätään seuraavaa:
...Jotta tarkka-ampujien saavutuksien "kirjanpito" ei jäisi ainoastaan päivittäisten tilanneilmoitusten vartaan, on kullekin tarkka-ampujalle olevan havaintokirjan (malli y.o. kirjelmän liitteenä) lisäksi patl:n esikunnissa pidettävä erikoista tarkka-ampujien tuloskirjaa, johon merkitään kunkin tarkka-ampujan varmat tapaukset...
Ohjeita tarkka-ampujille (kts. s. 9)
...Osutun laukauksen vaikutusta on tarkattava pitemmän aikaa ja varmat osumat merkittävä. Ei epävarmoja. Tarkka-ampujimme työskentely ei saa mennä sellaiseksi "pelleilyksi" kuin vastustajamme, joitten tuloksien ilmoitusta ei kukaan uskoa, ei edes heidän toverinsakaan.
JR 27:n tarkka-ampujien Rajajoen lohkolla saamat kaadot v. 1943

Suurin yksittäinen jatkosodan ajalta näkemäni kaatolukema on 3./Er.P 22:n sotamies Runar Frimanin 74 varmaa tappoa ennen kaatumistaan tarkka-ampujan luotiin 24. lokakuuta 1943:
Jalkaväkirykmentti 101. Omaa tarkka-ampujatoimintaa.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Edelleen täytyy ihmetellä tätä Häyhän taistelussa ampumien vihollisten laskemista. Häyhä lienee ainut suomalaisen sotilas kautta aikojen, jonka taistelussa ampuminen vihollisten määrästä on (väitetysti) pidetty lukua koko sodan ajan.
Palolammen "Kollaa kestää" -teoksessa kerrotaan, että Juutilainen käski Häyhää pitämään kirjaa kaadoistaan kun huomasi miehen taitavuuden tarkka-ampujana. Luulisin, että Jutilainen yritti täten vahvistaa taisteluhenkeä. Samaan hän pyrki myös asettamalla vähäksi aikaa näkyville oman kaatuneen komentopaikkansa viereen kun epäili että "pojat" eivät ammu kohti vihollista.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Niitä sun näitä kirjoitti:
V Palvo kirjoitti:Ja parhaana naisena Ljudmila M. Pavlitshenko 309 "kaadolla." Simo Häyhä ja Ljudmila näyttävät molemmat käyttäneen 7,62 mm:n Pystykorvaa, Mosin- Nagant http://www.vincelewis.net/sniper.html kivääriä.
Pitäisköhän hieman saivarrella tuosta Pystykorvasta. Luultavasti naapurilla oli pieniä määriä kyseisiä aseita, sotasaaliina suomalaisilta saatuna. Aseen lempinimi tuli etutähtäimen "tolppajyvän sivusuojista", joita on myöskin sanottu vapaasti muotoiltuna "ennakkotähtäimiksi". Tottuneet ampujat kuulemma käytti "korvia" ennakon määrittämiseen liikkuvaan maaliin. Näin on minulle eräs asekeräilijä kertonut.
Tuo kolmen linjan Mosin-Nagant 1891 näytetään otetun mustaruuripatruunaisen 4,2 linjan "pertaanin" jälkeen käyttöön. Yksi linja = 2,54 mm ja kolme 7,62 mm ja linjat tuuman kymmenesosia.
Suomeen jääneistä Mosin-Naganteista näytetään tehdyn ja korjailtun Pystykorvia.
Olikohan
Suomi-kp:kään täysin Lahden suunnittelema, 1920-luvun kieltolakiajalla näytetään filmeissäkin käytetyn Thompson-konepistooleja, rumpulippaallisia?
Ja
omalta asevelvollisuusajalta muisteltuna Lahti - Saloranta -pikakivääri painoi harjoituksissa melkoisesti, mutta massalukkoisesta Sten-kp:stä saattoi ottaa sen massalukon pois, eivätkä "pellit" painaneetkaan. Se Sten oli käyttökiellossakin.

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut V Palvo, 07.12.12 21:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Martti Kujansuu kirjoitti:
V Palvo kirjoitti: ...Jatkosodan aikaisessa järjestetyssä toiminnassa ei "kaatoja" laskettu,...
Tämä ei pidä paikkaansa.
Tuokin pitää paikkansa, kyllä niitä "kaatoja" lienee laskettu ainakin lomien saamiseksi.
Kuten tässä aiemmin esittämässäni Jyrki Tulppilan http://www.doria.fi/handle/10024/74684 tarkka-ampujat 1941 - 1944 tutkielmassakaan ei oikeastaan sanota, kirjoitetaan ettei "kaatoja" laskettu.
Ja
eihän Simo Häyhän kaltaista kuuluisuutta Jatkosodan ajalta näyttäisi löytyvänkään?

Veikko Palvo

Veikko Huuska
Viestit: 193
Liittynyt: 28.09.08 15:26
Paikkakunta: Ikaalinen

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Albrt Ravila on epäilemättä oikeilla jäljillä kyseenalaistaessaan vänrikki Simo Häyhän nimiin pantujen tarkka-ampujana tuhottujen vihollisten määrän.

Kysymys sinänsä ei ole uusi, sitä on pohdittu eri tahoilla varmasti Talvisodasta lähtien, etenkin piireissä, joissa on käytännön kokemusta sniperin työstä.

Kansallisbiografiassa on Helsingin yliopiston professorin, Risto Marjomaan kirjoittama pienoiselämäkerta vänrikki Häyhästä. Artikkelissa Marjomaa toteaa:

”Häyhä, Simo (1905-2012), tarkka-ampuja, vänrikki; Maanviljelijän pojan Simo Häyhän uskotaan ampuneen talvisodassa yli kaksisataa vihollista, mikä tekee hänestä yhden kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista.”

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7806/

Henkilökuvan päätteeksi Marjomaa summaa:

”Simo Häyhän surmaamien vihollisten todellinen luku lienee ilmoitettua pienempi, sillä yleensä kuolemaa ei ruumiin puuttuessa voitu varmistaa. Tästä huolimatta hänen toimintansa kahden ja puolen kuukauden aikana nostaa hänet epäilemättä kaikkien aikojen menestyksekkäimpien tarkka-ampujien joukkoon.”

Aiempien kirjoittajien esille tuomiin näkökohtiin viitaten arvioisin, että Marjomaan mainitsema ”yli kaksisataa” on huomattavan lähellä tosiasioita.

Jo vanha sanonta toteaa: Jos valittavana on legenda ja tosiasiat – valitse legenda. Suomi todella tarvitsi voimakkaita esikuvia ja legendoja Talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin. Kukin aika tuottaa omat ”sankarinsa” - suodaan ”Simulle” se sankaruus, jonka hänen tekonsa ja aikansa hänelle synnyttivät.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Simo Häyhän 542 "kaatoa" - totta vai tarua?

Mukava huomata, että Kansallisbibliografiassa on päädytty todennäköisesti varsin oikeaan arvioon Häyhän "tuloksista". Välillähän käy niinkin, että legendat ja tarinat lähtevät elämään omaa elämäänsä arvovaltaisissakin lähdeteoksissa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”