Lehdessä oli sensaatiouutinen venäläisvangeille tuhoisasta sotavankimakkarasta. Mitähän se oikeasti oli, kukahan tietäisi kertoa? Vangeista sitä makkaraa tuskin tehtiin. Olikohan sitä tarjolla oikein "voimaksi asti"?
Karmiva paljastus suomalaisten sotavangeille syöttämästä makkarasta
Julkaistu: 1.9.2012 6:30
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 49696.html
(Fakta-laatikossa lisäksi Kotijoukkojen esikunnan sotavankimakkaran teko-ohje)Venäläiset sotavangit rakensivat talvella 1941–42 päärataverkon junaosuutta Orivesi-Jämsä. Työtä tehtiin ns. sotavankimakkaran ja -juuston voimalla.
Valtion Rautateiden juhlavuotta varjostaa "VR:n Kwai-joen silta".
Onko kirjan myynti nykyisin vain tällaisten "sensaatiopaljastusten" varassa?
Mahtoikohan tuohon aikaan Creutzfeld-Jakobin tautia edes olla? Ainakaan sitä ei tunnettu ja paljonkohan olisi ollut sen mahdollinen itämis- / vaikutusaika? Luujauho varmaan kyllä tunnettiin tuolloinkin."Sotavankimakkaran luujauho repi suolistoja, ja aivo-osat altistivat Creutzfeld-Jakobin taudille"
Ihmettelen suuresti toimittajan yleistietojen perusteellista heikkoutta! Samoin kirjan tekijän tiedot ihmetyttää, jos nuo kohdat on sieltä suoraan lainattu! Olisiko suuren sotavankikuolleisuuden päälimäisin syy ollut yksinkertaisesti huono ravintotilanne yhdistettynä vankien usein jo valmiiksi huonoon terveydentilaan ja talvivarustukseen. Samoin ankarat olosuhteet Suomen talvessa lienee ollut monille se "viimeinen niitti".
"Työtä tehtiin ns. sotavankijuuston ja sotavankimakkaran voimalla. Juuston valmisti Valio sulattamalla emmentalin kuoria."
Samalla tavalla tänäkin päivänä syödään suolojen avulla "liotettuja" kuivaneita juustoja "SULATEJUUSTOINA"...
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/09/juusto.html
Lähes kaikissa nykyisissä "jauhomakkaroissa" on konepuristettua (kone-eroteltua) lihaa, joka sisältää melkoisen määrän luujauhoa. Katsokaahan tuoteselostetta ja kauhistelkaa sitten ihan rauhassa, jos nyt siltä tuntuu. Toki samaa puristemassaa lienee muissakin elintarvikkeissa. Muutama vuosi sitten keskustelin erään teurastajan kanssa, joka sanoi tehneensä reilut 11 vuotta töitä teurastamossa ja viimeiset vuodet pelkästään teurastajana. Hän sanoi ettei syö enää lihaa missään muodossa, eikä etenkään makkaroita. Joskus hämmästyttää tuo ihmisen kekseliäisyys kun lukee kuinka tarkkaan teuraseläimet hyödynnetään, sillä hukkaprosentti teuraseläinten pehmytkudoten osalta on kuulemma todella pieni."Internet paljasti minulle, mitä on sulatejuusto. Ehkä oli kuvitellut, että juusto on jotenkin sulatettu, esimerkiksi pannulla. Ei. Sulattamiseen käytetään suoloja. Eikä keksintö ole kovin vanhakaan, ei sataa vuotta."
Mitä tämä luujauho oikein tarkoittaa? Lyhyesti selostettuna se menee suunnilleen näin, eli kaikki sellaiset (pienet) ruhonkappaleet ja lihan paloittelusta syntyvät jätepalat, joissa on vielä paloittelun jälkeen lihaa luunpalasissa kiinni, pannaan koneprässiin, joka "turskauttaa" pehmeät osat ulos. Osa luusta jauhautuu sekaan ja se on sitä "luujauhoa". Se tuskin repii kenenkään suolia, sillä kaikki jauhetaan niin hienoksi. Tämänhän tietävänevät jo entuudestaan kaikki valistuneet ns. "jauhomakkaran" yms. grillimakkaroiden syöjät...
Varsinainen luujäte, jota syntyy teurastamossa jopa tonneittain päivässä, jauhetaan hienommaksi massaksi, joka sitten kompostoidaan ja muuttuu aikanaan ravinteikkaaksi mullaksi.
Jossain kirjoituksissa on väitetty, kuinka "keskitysleirikokeilujen todellisessa kehitysmaassa" eli Brittien sittemmin hallitsemassa Etelä-Afrikassa, olisi 2. Buurisodan aikaan Britit lisänneet ruuaksi sanottuun "valmisteeseen" jopa lasijauhoa nopeuttaakseen leirien "vaihtuvuutta". JOS sitä ruokaa nyt aina edes olikaan.
Tuolloinhan (1899–1902) aina niin humaaneina tunnetut Britit ylsivät vangitsemiensa Buurinaisten ja -lasten suhteen liki samanlaisiin kuolleisuuslukemiin kuin Suomessa yllettiin venäläisten sotavankien osalta Jatkosodan ensimäisen ja toisen vuoden aikana. Toki vertailukelpoisia lukemia ovat myöskin Neuvostoliitossa olleiden suomalaisten sotavankien kuolleisuusluvut, jotka oli aivan samaa suuruusluokkaa, ellei suuremmatkin. NL:n ilmoittamat vangeiksi saatujen suomalaisten sotavankien luvut ovat vaan niin epätäsmällisiä, siis liian pieniä, että sillä tavoin kuolleisuuslukemia saadaan pienennettyä. Monet sotavangeiksi jääneet suomalaissotilaathan ammuttiin haavoittuneina heti paikalla ja monet kuolivat jo alun kuulusteluissa. Heitä ei edes kirjattu sotavangeiki, vaikka myöhemmin tiedetään vankeudesta palanneiden sotavankitovereiden kertomuksista, että monet näistä kadonneiksi sittemmin kirjatuista suomalaissotilaista jäivät vangeiksi yhdessä heidän kanssaan. Onneksi aihetta on tutkittu ja monien vankien kohtalot on selvitetty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_buurisota
http://www.klubi.fi/sotavangit/
Vielä erikseen pitää mainita teurastamoissa tapahtuva ihmeellinen metamorfoosi, jossa teuraaksi laitetut vanhat ja mahot lehmätkin muuttuvat lihatiskien äärellä häriksi. Monikohan meistä ostaisi vanhan tai mahon lehmän lihaa härän lihan sijasta?
Härkäkin saattaa nykyisin olla harvinaisempi juttu, sillä härkähän on oikeasti (säyseäksi) kuohittu sonni. Toki joistakin muista urospuolisista eläimistä, kuten porosta, käytetään härkä -nimitystä, tietenkin samalla kuohintamenetelmällä käsiteltynä. Näinhän tehtiin etenkin vetojuhtina käytettäville sonneille (poroille), että niistä tuli(si) säyseämpiä käsitellä.