Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Ohjaaja Jari Halosen kommentti Suomen muinaishistorian tutkimuksesta Hesarissa (HS 24.8.2013) on herättänyt huomiota alan toimijoiden keskuudessa. Halosen mielestä ainut luotettava lähde menneeseen on syventyä itseensä:
Halonen sanoo, että ymmärsi historian olevan vallanpitäjien sepitettä, kun työsti elokuvaa Aleksis Kivestä [Aleksis Kiven elämä (2002)].
Hän perustelee: "Näinhän se on." Kuten Kivi-elokuvassa, Halonen ruoskii vanhaa ruotsalaista sivistyneistöä, joka teki kaikkensa kammetakseen metsäsuomalaisuuden kanveesiin. Suomen historia on hänen mukaansa väärinymmärryksen, oman henkisen perinnön hukkaamisen historia. Ohjaaja suuntasi taiteilijankatseensa ainoaan luotettavaan lähteeseen, itseensä. Hän löysi kaikuja, jotka johtivat suoraan kalevalaiseen mystiikkaan.
Halonen kritisoi suomalaista tutkimusta:
Kalevala ja suomalainen menneisyys on ymmärretty väärin osin siksi, että Suomi on muinaishistorian tutkimuksen kehitysmaa. Meillä on pistetty suomalaista rahaa Bysantin, Välimeren ja Egyptin tutkimiseen, vaikka meillä on oma tuhansia vuosia vanha korkeakulttuuri


Tähän tokaisi blogissaan antiikintutkija ja latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastiina Kahlos:
Korkeakulttuuri voidaan määritellä monin tavoin. Suomalaista muinaiskulttuuria tutkitaan usealla eri alalla, vaikka kirjallista jäämistöä ei olekaan vasta kuin keskiajalta. Aineellista jäämistöä tutkii arkeologia, ja tällä saralla Suomi tuskin on kehitysmaa, kuten Halonen esittää. Kansanrunouttakaan ei ole unohdettu tutkimuksessa. Tutkijat eivät kuitenkaan esitä tulkintoja Suomen historiasta menemällä – Halosen tapaan – ”ainoaan luotettavaan lähteeseen, itseensä”, josta sitten löytäisivät kaikuja kalevalaisesta mystiikasta. Se on taiteen lähestymistapa. Halonen tekisi tyylikkäämmin ja säilyttäisi uskottavuutensa pysyttäytymällä ihan vain taiteessa.

R.W. Ekman: Väinämöisen soitto, 1866

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Tapio Onnela kirjoitti:Ohjaaja Jari Halosen kommentti Suomen muinaishistorian tutkimuksesta Hesarissa (HS 24.8.2013) on herättänyt huomiota alan toimijoiden keskuudessa. Halosen mielestä ainut luotettava lähde menneeseen on syventyä itseensä:
Halonen sanoo, että ymmärsi historian olevan vallanpitäjien sepitettä, kun työsti elokuvaa Aleksis Kivestä [Aleksis Kiven elämä (2002)].
Hän perustelee: "Näinhän se on." Kuten Kivi-elokuvassa, Halonen ruoskii vanhaa ruotsalaista sivistyneistöä, joka teki kaikkensa kammetakseen metsäsuomalaisuuden kanveesiin. Suomen historia on hänen mukaansa väärinymmärryksen, oman henkisen perinnön hukkaamisen historia. Ohjaaja suuntasi taiteilijankatseensa ainoaan luotettavaan lähteeseen, itseensä. Hän löysi kaikuja, jotka johtivat suoraan kalevalaiseen mystiikkaan.
Halonen kritisoi suomalaista tutkimusta:
Kalevala ja suomalainen menneisyys on ymmärretty väärin osin siksi, että Suomi on muinaishistorian tutkimuksen kehitysmaa. Meillä on pistetty suomalaista rahaa Bysantin, Välimeren ja Egyptin tutkimiseen, vaikka meillä on oma tuhansia vuosia vanha korkeakulttuuri


Halosella taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin. Taitelijana hän toki saa esittää subjektiivisen näkemyksensä, jota sitten arvostellaan taiteellisen laadun kriteereillä. On kuitenkin eri asia uskoa, että oma subjektiivinen näkemys riitäisi tieteessä.

Tosin nimenomaan muinaisrunojen tulkintaan ovat subjektiiviset motiivit ja ajan polittiset tarpeet vaikuttaneet kai kaikkein eniten. Esim. kysymys historiallisuudesta vs. mytologisuudesta.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Emma-Liisa kirjoitti: Halosella taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin. Taitelijana hän toki saa esittää subjektiivisen näkemyksensä, jota sitten arvostellaan taiteellisen laadun kriteereillä. On kuitenkin eri asia uskoa, että oma subjektiivinen näkemys riitäisi tieteessä.

Tosin nimenomaan muinaisrunojen tulkintaan ovat subjektiiviset motiivit ja ajan polittiset tarpeet vaikuttaneet kai kaikkein eniten. Esim. kysymys historiallisuudesta vs. mytologisuudesta.
Juuri näin!
Halonen ei tiedä miten tiede toimii, siitä tuo purskahdus johtuu. Jälkeenpäin sitten hävettää, että miksei tullut ottaneeksi selvää ihan perusasioista...

Intuitiivisessa, oman sisimmän avulla tehtävässä tulkinnassa on kyse tieteen vastakohdasta.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Tieteen intuitio

Minä en puhuisi intuitiivisesta tietämisestä tai luulemisesta tieteen vastakohtana, vaan pikemminkin rinnakkaisena ja täydentävänä lähestymistapana, joka voi johtaa oikeampaankin tulokseen kuin tiukasti tieteellinen. Sitä tosin ei voi varmentaa muuten kuin samanlaisella intuitiolla eli hyvin henkilökohtaisella tasolla.

Tiedekin, esimerkiksi historia perustuu paljon intuitioon, valintoihin ja tulkintoihin sekä puhtaaseen sattumaan. Niiden vaikutus korostuu yksinäisen tutkijan puurtamisessa. Erityisen "intuitiivinen" on kuvamme juuri muinaishistoriasta, koska sen säilyneet jäänteet ovat epäilemättä hyvin vajavaiset ja tiettyihin suuntiin painottuneet. On jokseenkin varmaa, että ajan monet edistysaskeleet ja ilmiöt yleensä, jotka muuttaisivat käsitystämme muinaisajan ihmisistä, ovat vielä löytymättä tai iäksi hävinneet.

Epäilemättä voi sanoa, että minulla menevät taas puurot ja vellit sekaisin, mutta ehkä todellisuus onkin juuri niin sekavaa? Ihmisellä on aina ollut kova tarve yksinkertaistaa asioita käsitettäviksi rakennelmiksi, joiden mukaan voi sitten elää.
Onhan se tarpeellinen ja terve selviytymistaktiikka näissä oloissa.

Mutta tätähän minun ei tarvitsisi arvella ja "intuitioida", sillä todellisempaa kuvaa muinaistutkimuksen luotettavuudesta saisi kokeilla eli muinaisjäänteitä ja tutkimusta niiden perusteella jäljittelemällä eli koetutkimusten avulla. Ehkä sellaisia on jo järjestettykin.

Yleensäkin tieteentutkimus, tietomme perusteiden arvioiminen ja koetteleminen pitäisi nostaa keskeisemmäksi tehtäväksi yhteiskunnassa. Se tosin varmasti merkitsisi epävarmuuden ja epätietoisuuden lisääntymistä, mutta samalla harhoista vapautumista. Onko sitten varmassa harhassa eläminen kuitenkin yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti edullisempaa? Arvelenpa näin. Siihenhän uskojen, ideologioiden ja muiden oppirakennelmien menestys perustuu.

Tieteen merkityksen ja mahdollisuuksien korostamista voi sanoa tiedeuskoksi.
Sille on tietyin osin - ainakin tekniikan ja luonnontieteiden osalta - vahvat perusteet todellisuudessa, mutta osin tehtävä on kesken, kenties mahdoton.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Intuitiolla on paikkansa myös tieteessä, ja se voi johdattaa uusille poluille. Sillä ei kuitenkaan voi perustella eikä todistaa mitään, ja metodina pelkkä intuitio on tieteellisen metodin vastakohta.
Historioija kirjoitti:Tieteen merkityksen ja mahdollisuuksien korostamista voi sanoa tiedeuskoksi.
Ei sentään vielä korostamista. Tiedeuskoa on määritelmällisesti vasta usko tieteen kaikkivoipaisuuteen, eli usko johonkin sellaiseen, joka on pelkästään uskon varassa. Se että tietää mihin tiede pystyy ei vielä ole uskoa, eikä sen korostaminen.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

historioija kirjoitti:Yleensäkin tieteentutkimus, tietomme perusteiden arvioiminen ja koetteleminen pitäisi nostaa keskeisemmäksi tehtäväksi yhteiskunnassa. Se tosin varmasti merkitsisi epävarmuuden ja epätietoisuuden lisääntymistä, mutta samalla harhoista vapautumista. Onko sitten varmassa harhassa eläminen kuitenkin yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti edullisempaa? Arvelenpa näin. Siihenhän uskojen, ideologioiden ja muiden oppirakennelmien menestys perustuu.
Harhasta voi käyttää nimitystä uskomus ja kun uskomus ja tieto ovat ristiriidassa keskenään, syntyy ihmiselle epämukava olo, joka ilmenee mm vihana, turhautumisena, ahdistumisena jne. Psykologiassa tilaa kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi.

Linkki http://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi ja http://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_dissonance

pythia
Viestit: 1
Liittynyt: 18.09.13 09:33

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Ei intuitiota, vaan rahoitusta muinaishistorian tutkimukseen

Jari Halosen elokuva Aleksis Kivestä on hieno. Näin on täysin riippumatta siitä, että tämä elokuva on yhteensopimaton sen kanssa mitä historiasta, esimerkiksi Kiven perheestä ja hänen elokuvassa alkubarbaareiksi kuvatuista veljistään, tiedetään. Elokuva on tästä huolimatta hieno teos elokuvana, taideteoksena.

Tutkimuksen näkökulmasta menneisyys on monisyinen ja vaikkapa suomalaisen muinaishistorian tai edes lähihistorian selvittämiseksi eivät intuitiot riitä. Elokuvia syntyy, kun hankkeille on rahoitusta. Samoin toivoisi, että historian ja varsinkin kirjallisten lähteiden tuolla puolen toimivan arkeologian suomalaiseen menneisyyteen kohdistama tutkimus olisi rahoittajien ja valtiovallan erityisen mielenkiinnon kohteena. Menneisyydestä tieteellisin menetelmin saatava tutkimustieto on kuitenkin varmempaa kuin esimerkiksi jonkun filosofin tekemä, vielä realisoitumattoman tulevaisuuden tarkastelu.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

tarjaluukkanen kirjoitti:Ei intuitiota, vaan rahoitusta muinaishistorian tutkimukseen

Jari Halosen elokuva Aleksis Kivestä on hieno. Näin on täysin riippumatta siitä, että tämä elokuva on yhteensopimaton sen kanssa mitä historiasta, esimerkiksi Kiven perheestä ja hänen elokuvassa alkubarbaareiksi kuvatuista veljistään, tiedetään. Elokuva on tästä huolimatta hieno teos elokuvana, taideteoksena.

Tutkimuksen näkökulmasta menneisyys on monisyinen ja vaikkapa suomalaisen muinaishistorian tai edes lähihistorian selvittämiseksi eivät intuitiot riitä. Elokuvia syntyy, kun hankkeille on rahoitusta. Samoin toivoisi, että historian ja varsinkin kirjallisten lähteiden tuolla puolen toimivan arkeologian suomalaiseen menneisyyteen kohdistama tutkimus olisi rahoittajien ja valtiovallan erityisen mielenkiinnon kohteena. Menneisyydestä tieteellisin menetelmin saatava tutkimustieto on kuitenkin varmempaa kuin esimerkiksi jonkun filosofin tekemä, vielä realisoitumattoman tulevaisuuden tarkastelu.
Nyt on kuitenkin niin, että menneisyyden tutkiminen jää niukkuuden lisääntyessä jokseenkin mahdottoman tulevaisuudentutkimuksen jalkoihin. Mutta pitäisikö historiantutkimuksenkaan olla aina rahasta kiinni? Jos asiaa pidetään tärkeänä ja siihen on harrastusta, niin rahanpuute ei voi olla este.
Eiköhän ajattelutavan olekin vähitellen muututtava. Tähän mennessä tutkimusvaroja lienee ollut kohtalaisesti saatavissa, mikä on opettanut turvautumaan aina siihen. Varsinkin eläkeläisillä on taitoa ja aikaa käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, muillakin harrastusmielessä. Asennemuutosta vain kaivataan.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

historioija kirjoitti:
tarjaluukkanen kirjoitti:Ei intuitiota, vaan rahoitusta muinaishistorian tutkimukseen

Jari Halosen elokuva Aleksis Kivestä on hieno. Näin on täysin riippumatta siitä, että tämä elokuva on yhteensopimaton sen kanssa mitä historiasta, esimerkiksi Kiven perheestä ja hänen elokuvassa alkubarbaareiksi kuvatuista veljistään, tiedetään. Elokuva on tästä huolimatta hieno teos elokuvana, taideteoksena.

Tutkimuksen näkökulmasta menneisyys on monisyinen ja vaikkapa suomalaisen muinaishistorian tai edes lähihistorian selvittämiseksi eivät intuitiot riitä. Elokuvia syntyy, kun hankkeille on rahoitusta. Samoin toivoisi, että historian ja varsinkin kirjallisten lähteiden tuolla puolen toimivan arkeologian suomalaiseen menneisyyteen kohdistama tutkimus olisi rahoittajien ja valtiovallan erityisen mielenkiinnon kohteena. Menneisyydestä tieteellisin menetelmin saatava tutkimustieto on kuitenkin varmempaa kuin esimerkiksi jonkun filosofin tekemä, vielä realisoitumattoman tulevaisuuden tarkastelu.
Nyt on kuitenkin niin, että menneisyyden tutkiminen jää niukkuuden lisääntyessä jokseenkin mahdottoman tulevaisuudentutkimuksen jalkoihin. Mutta pitäisikö historiantutkimuksenkaan olla aina rahasta kiinni? Jos asiaa pidetään tärkeänä ja siihen on harrastusta, niin rahanpuute ei voi olla este.
Eiköhän ajattelutavan olekin vähitellen muututtava. Tähän mennessä tutkimusvaroja lienee ollut kohtalaisesti saatavissa, mikä on opettanut turvautumaan aina siihen. Varsinkin eläkeläisillä on taitoa ja aikaa käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, muillakin harrastusmielessä. Asennemuutosta vain kaivataan.
Apurahatutkija on (monista ikävistä puolista huolimatta) sikäli onnellisessa asemassa, että hän voi hakea rahoitusta juuri sen tutkimiseen mitä haluaa tutkia, ja siihen yleisen kiinnostuksen herääminen voi vaikuttaa.

Ongelmana on kuitenkin volyymi: arkeologiaa ei vastaa yksikään kouluaine, ja moni ei liene edes tietoinen, että sitä voi opiskella. Siksi tutkijoita on niin vähän verrattuna esimerkiksi historiatieteeseen, joka on yleisesti tunnettu, helposti ymmärrettävällä tavalla rajattu ja jota vastaa kouluaine.

Lisäksi erikoistuminen johtaa siihen, että joku voi keskittyä pääosan urastaan tutkimaan kivikautisia keramiikkatyylejä, joku toinen taas kivikirkkoja. Myös alueellisesti voi erikoistua suppealla maantieteelliselle alueelle. Välitöntä esi- ja varhaishistoriallista aikaa tutkii siis vain murto-osa kaikista mahdollisista tutkijoista. Siksi uutta tietoa ja tuloksia tulee vain hiljakseen.

Esihistoria on niin historian varjossa piilossa, että monen maallikon mielissä suomalaiset ovat esihistoriaton kansa, joka tupsahtaa alas puusta vasta ruotsalaisvalloituksen aikaan.

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Ohjaaja Halonen kritisoi Suomen muinaishistorian tutkimusta

Noin valitettavasti on, ja aukkoja pitäisi täyttää.
Yhteisprojekteja pitäisi olla Venäjänkin kanssa, esim. Staraja Ladogan, Novgorodin ja Volgan alueen vanhojen kaupunkien tutkimisessa.
Venäjällähän noiden muinaiskaupunkien merkitys tiedetään, mm. Kultaisen kierroksen turistikohteina.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”