Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jospa yrittäisin taas viritellä keskustelua itse aiheesta.

Luin pitkään J ja K:n kirjaa eilen.En sentään hurmaantunut "nylanderin" tasolle, mutta vakuutuin kirjan arvosta tutkimustiedon yhdistäjänä ja osittain uudenkin esittäjänä.

Kolmikymmenluvun saksalaissuuntaus on esitetty perusteellisemmin kuin missään yksissä kansissa aiemmin. Erityisesti sotilaskontaktien laajuus tuli vakuuttavasti esille.Myös uusia tietoja on esittää.

Toinen uuttakin tuonut kokonaisuus oli Göringin roolin merkittävyys Suomessa ja Pohjolassa. Onhan hänen mielenkiintonsa tiedetty, mutta esimerkiksi minä en ole uskonut hänen Mannerheim-kontaktiensa olleen näin laajoja.

Mannerheimin luonteenpiirteet ja toimintatavat ovat myös paljon tutumman tuntuisia, kuin esimerkiksi Juhani Suomen esittämät. Taisi olla niin, että voimissaan ollut Mannerheim oli kuin kotonaan 30-luvun monivaiheisissa kuvioissa, mutta sodan lopun ja rauhanteon ongelmat olivat vanhalle ja sairaalle miehelle ylivoimaisia.
Aikaeroa ei kuitenkaan ole kuin kymmenisen vuotta.
Käsitykseni on, että Marski ei koskaan toipunut täysin entiselleen kevään -43 sairastumisesta.
Vieläkin olen sitä mieltä, että Marski ei ollut hovimies, vaan ratsuväen upseeri ja vieläpä erityisen kyvykäs.

Suur-Suomi ajattelua ja siinä syntyneitä kirjallisia töitä on esimerkiksi Ohto Manninen kuvannut ansiokkaasti aiemmin, mutta tässähän tiedemiestenkin osuus tulee taas kerrattua.

Joihinkin vähäisiin virheisiin olen aiemmin viitannut. Otettakoon tässä esiin eräs pikku virhe. Eversti Ausfeld ei suinkaan komentanut JR ( =jalkaväkirykmentti) 27:ää itärintamalla, mutta kapteeni Ausfeld kyllä toimi JP ( jääkäripataljoona) 27:n viimeisenä komentajana. Everstiksi Suomen armeijassa hänet ylensi Mannerheim. Hän toimi 1. Jääkäriprikaatin komentajana.

Päivän ( 4.10.) Hesarissa on kirjan arvostelu.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Kekkoselle:
Ilmeisesti olet jo välirauhan ajassa, kun kerrot Suur-Suomea tukevista tiedemiestöistä. Mutta onko kirjassa talvisodan rauhasta uutta, koska joidenkin käsitysten mukaan silloin tehtiin jo kauttakulkusopimusta aiemmin merkittävä ratkaisu saksalaissuuntaan? Tarkoitan mm. Tannerin toteamusta hallituksessa voivotteluun, että olisi helpompi suostua rauhaan, jos olisi tietoa revanssista. Johon Tanner olisi todennut, että sellainen on tarkoitus, mutta siitä ei puhuta.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Tarkan arvio siis luettavissa tästä:
Jukka Tarkka: Stalinin pelko vei Hitlerin luo(HS, 4.10.2013)
Äärioikeisto oli Suomessa tyrmätty jo ennen Hitlerin suuruuden aikaa. Lapuan liikkeen rippeet eivät kiinnostaneet herrakansan kansallissosialisteja. Oikeiston kiitollisuus Saksan osallistumisesta Suomen sisällissotaan 1918 oli nostalgiaa. Sille ei politiikkaa perusteta.

Kulttuuriväen saksalaissuuntaus perustui vuosisatoja vaikuttaneeseen akateemiseen yhteyteen, romantiikan ajan kaunotaiteisiin ja tiede- ja työelämän henkilösuhteisiin. Hitlerin hirmuhallinto ei katkaissut tätä jatkumoa. Saksa oli edelleen Saksa, vaikka näyttikin vähän kummalliselta.

Hitlerin propagandakoneisto pystyi höynäyttämään muutamia suomalaisen kulttuurielämän kiintotähtiä. He olivat "kaksinkertaisesti hyväntahtoisia hölmöjä", nautiskelivat Saksan propagandan suosiosta, mutta eivät saaneet vastineeksi Hitlerin suojaa Suomelle Stalinia vastaan. Heillä ja heidän saksalaisilla paapojillaan ei ollut pelisilmää eikä poliittista vaikutusvaltaa.

Suomen upseerien keskuudessa ihailtiin saksalaista sotilaskomentoa ja riuskoja poliittisia otteita. Mannerheim tuki vaitonaisesti sotilaiden ammatillista suuntausta, mutta ei poliittista.

Marsalkka piti 1930-luvulla säännöllisesti mutta harvakseltaan yhteyttä Hitlerin valtakoneiston ytimessä toimineeseen Hermann Göringiin. Se saattoi näyttää kiusalliselta, mutta toimi myös tiedonhankintakanavana, samaan tapaan kuin kylmän sodan aikaiset korkean tason tapaamiset "kotiryssien" kanssa.

Sotilaallinen ajattelu alkoi ohjata Suomen politiikkaa uusille urille vasta kun sille syntyi poliittinen tilaus. Se aika koitti talvisodan jälkeen, kun Suomi alkoi kiinnostaa Hitleriä.
Koko arvio siis tässä: Jukka Tarkka: Stalinin pelko vei Hitlerin luo(HS, 4.10.2013)

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
nylander kirjoitti:1930-luku Suomessa oli yleissävyltään melkoisen oikeistolainen.
Minusta tämä kaipaa kyllä tarkempaa määrittelyä ennen kuin väitteen voi esittää.

Ei se ole mitenkään erheellinen määrittely, eikä edes kaipaa mitään kummempia perusteita, koska kyseessä on aika lailla vakiintunut tulkinta.

Nimenomaan mainitun vuosikymmenen alussa politiikan painopiste heilahti niin vahvasti oikealle, että tässä maassa säädettiin lakeja äärivasemmiston toiminnan kieltämiseksi ja valtavirtaisen vasemmiston toimintaa vastaan kohdistettiin ulkoparlamentaarista terroria. Maassa vallitsi muulle Euroopalle ominainen voimakas oikeistoradikaali virtaus, joka kanavoitui mittasuhteiltaan verraten suurena kansanliikkeenä. Keskiryhmien jakautumisen seurauksena kärsi myös niiden vakauttava vaikutus politiikkaan.

Oikeiston hegemonia näkyi siinäkin, että viime kädessä oikeistoradikaali reaktio joutui perinteisen konservatiivisen oikeiston kukistamaksi. Samalla meille kuitenkin syntyi hyvin pluraali ja moninainen äärioikeistojärjestöjen kenttä, joiden toiminta heijastui etenkin kaupungeissa myös kulttuurielämään.

Kokonaan toinen asia on tietysti se, että kaikki tämä herätti myös vastareaktion. Sosialidemokraatit voittivat komeasti vuosien 1933 ja 1936 eduskuntavaalit, ja vaikkapa AKS:n toiminnassa kulminoitunut oikeistolainen kansallismielisyys sai haastajakseen uuden vapaamielisen kulttuuririntaman. Vuosikymmen totta kai päättyi iloisesti punamultahallitukseen.

Mutta sellaistahan politiikka nyt tietysti on. Onhan tätä nykyä 1960-luvun loppua ja 1970-lukua yleensä luonnehdittu hyvin vasemmistolaiseksi aikakaudeksi, mitä se tietysti parlamentaaristen voimasuhteidenkin seurauksena alkuajoiltaan olikin. Sen lisäksi kansandemokraattien ja kommunistien sisäisillä nahisteluilla oli yhtä suuri politiikan kenttää määräävä vaikutus kuin oikeiston skismoilla 1930-luvulla, ja samaan aikaan etenkin kulttuurielämässä vasemmiston vaikutusvalta näkyi varsin voimakkaana. Tämäkin sai vastapainonsa; Kauko Kare otti tiukasti kantaa sivistyksen ja hyvien tapojen rapautumiseen, Itsenäisyyden Puolesta ry lobbasi Kokoomuksen edustajia Pirkkalan monisteesta ja Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen pistääkseen kampoihin vasemmistohegemonialle ja itänaapurille.

Mutta yleismäärittelyssä toki on kysymys siitä, kuka kulloinkin on parhaiten niinsanotusti niskan päällä, ja sitähän tuossa nylander kaiketikin ajoi takaa. Kaipa tuo nyt on aika selvä asia muutenkin.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jukka Tarkka kirjoitti: Kulttuuriväen saksalaissuuntaus perustui vuosisatoja vaikuttaneeseen akateemiseen yhteyteen, romantiikan ajan kaunotaiteisiin ja tiede- ja työelämän henkilösuhteisiin. Hitlerin hirmuhallinto ei katkaissut tätä jatkumoa. Saksa oli edelleen Saksa, vaikka näyttikin vähän kummalliselta.

Odotan mielenkiinnolla koskahan tässä maassa kärkkäimmät apologeetat alkavat selitellä, kuinka suomettuneisuuden aikana ilmennyt kulttuuriväen suuntautuneisuus Neuvostoliittoon perustui kansallisromantiikan ajoista ja A. J. Sjögrenin ajoista asti vaikuttaneeseen akateemiseen yhteyteen sekä suomalaisten taiteilijoiden perinteisiin Mir Iskusstva -kontakteihin. Venäjä oli edelleen Venäjä, vaikka näyttikin ihan vain vähän kummalliselta. Ei täällä mitään kommunisteja oltu!

Itä-Saksan ihastelu tietysti pohjasi vastaavasti perinteiseen Preussi-yhteyteemme.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

MM kirjoitti: Mutta onko kirjassa talvisodan rauhasta uutta, koska joidenkin käsitysten mukaan silloin tehtiin jo kauttakulkusopimusta aiemmin merkittävä ratkaisu saksalaissuuntaan? Tarkoitan mm. Tannerin toteamusta hallituksessa voivotteluun, että olisi helpompi suostua rauhaan, jos olisi tietoa revanssista. Johon Tanner olisi todennut, että sellainen on tarkoitus, mutta siitä ei puhuta.
Pikaetsinnällä en varsinaista uutta löydä. Jokisipilä tuntuu kyllä suhtautuvan hieman epäillen Ylikankaan näkemykseen siitä, että rauha tehtiin alunperin välirauhaksi ja revanssiin luottaen.
En muista, että ministerit olisivat muistelmissaan tai edes hallituksen pöytäkirjoissa vedonneet Göringin lupauksiin.Ehkä ne ovat silti olleet tiedossa?

Kirjassa tehdään selväksi Talvisodan olleen molemminpuolinen ulkopolitiikan haaksirikko. Ja Talvisota nimenomaan ajoi Suomen Saksan leiriin. Jokisipilä spekuloi sillä, että ilman Talvisotaa Suomelle olisi ollut vaikea liittyä Saksan sotaan NL:a vastaan. Tietysti niinkin olisi voinut käydä. Jokisipilä vieroksuu kontrafaktuaalista spekulointia, mutta käyttää sitä kyllä joskus itsekin.

Lisäksi Jokisipilä arvioi Saksalla olleen käsitys, ettei NL ole valtaamassa koko maata. Eli olisi ollut MR sopimuksen salaisen pöytkirjan täydentävä suullinen sopimus maiden välillä. Se ei tosin sovi 2.12. 39 Pravdassa julkaistuun uutiseen Kuusisen hallituksesta.

Ainakin Göring näkyy olleen huolissaan mahdollisesta puna-armeijan ilmestymisestä Tornionjoelle ja Ahvenanmaalle,

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti: Onhan tätä nykyä 1960-luvun loppua ja 1970-lukua yleensä luonnehdittu hyvin vasemmistolaiseksi aikakaudeksi, mitä se tietysti parlamentaaristen voimasuhteidenkin seurauksena alkuajoiltaan olikin. Sen lisäksi kansandemokraattien ja kommunistien sisäisillä nahisteluilla oli yhtä suuri politiikan kenttää määräävä vaikutus kuin oikeiston skismoilla 1930-luvulla, ja samaan aikaan etenkin kulttuurielämässä vasemmiston vaikutusvalta näkyi varsin voimakkaana. Tämäkin sai vastapainonsa; Kauko Kare otti tiukasti kantaa sivistyksen ja hyvien tapojen rapautumiseen, Itsenäisyyden Puolesta ry lobbasi Kokoomuksen edustajia Pirkkalan monisteesta ja Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen pistääkseen kampoihin vasemmistohegemonialle ja itänaapurille.
Eiköhän se ollut melko merkityksetöntä touhua? Laajemmin ottaen vastareaktio oli Veikko Vennamon SMP ja miksei Kristillinen liittokin.

Vasemmistoradikalismi saattoi jyllätä esim. teatterissa, siis julkisuudessa, mutta mikähän mahtoi olla SKDL:n jäsenen mahdollisuus päästä vaikka opettajaksi? Tai edes demarin Pohjanmaalle.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Lisäksi Jokisipilä arvioi Saksalla olleen käsitys, ettei NL ole valtaamassa koko maata. Eli olisi ollut MR sopimuksen salaisen pöytkirjan täydentävä suullinen sopimus maiden välillä. Se ei tosin sovi 2.12. 39 Pravdassa julkaistuun uutiseen Kuusisen hallituksesta.
Sopii toki, sillä oman käsityksensä mukaan NL ei vallannut Suomea vaaan antoi apua Suomen kansanvaltaiselle hallitukselle.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Vieläkin olen sitä mieltä, että Marski ei ollut hovimies, vaan ratsuväen upseeri ja vieläpä erityisen kyvykäs.
"Ratsuväen upseeri" ei oikein kerro nykyihmiselle mitään. Hannu Raittilan romaanissa Marsalkka Mannerheimia kuvataan tiedustelumieheksi, perusteena Aasian-ratsastus ja ratsuväen rooli nopeana joukko-osastona.

Meinander taitaa käyttää ilmaisua poliittinen kenraali, siis M. ajatteli sotilaallisia asioita aina poliittiselta kannalta.

Elämänkokemuksensa perusteella M. oli kosmopoliittinen aristokraatti.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Klaus Lindgren kirjoitti:jsn ja Nylander, joko te taas aloititte? Lopettakaa heti tai kinastelkaa edes palstalla "Kesustelua keskustelusta ja pelisäännöistä". Kiitos.
Tätä kinasteluahan voi pitää tämän keskustelun eräänlaisena "bonusmateriaalina". Harvemmin tällä forumilla käyvät henkilötkin huomaavat, että historiakeskustelu ei suinkaan ole pelkkää paperinmakuista asia-argumentointia, vaan mukaan mahtuu nimittelyä, piikittelyä, syytöksiä ja muuta jännää. Tulee hieman mieleen eräät takavuosina käydyt kinastelut eräistä Suomen historian dramaattisista vaiheista. Niiden eräänlaisessa uusintamisessa "Nylanderilla" voisi olla Heikki Ylikankaan rooli, kun taas "jsn" voisi olla joku ensin mainitun kriitikoista.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:"Ratsuväen upseeri" ei oikein kerro nykyihmiselle mitään. Hannu Raittilan romaanissa Marsalkka Mannerheimia kuvataan tiedustelumieheksi, perusteena Aasian-ratsastus ja ratsuväen rooli nopeana joukko-osastona.
Romaaniko siis antaa oikean kuvan?

Mannerheim kävi kaksivuotisen ratsuväen kadettikoulun ja palveli sen jälkeen ratsuväessä nuorempana upseerina kuutisen vuotta. Oltuaan välillä hovitallihallinnossa hän palveli Upseerien Ratsastuskoulun mallieskadroonan päällikkönä vuoden. Japanin sodassa hän toimi ratsurykmentin komentajan apulaisena.
Vuodet 1909-14 Mannerheim palveli ratsuväkijoukko-osastojen komentajana ja sitten ratsuväkiyhtymien komentajana sodassa kolme vuotta. Tästä tulee palvelusta ratsuväessä lähes 20 vuotta.Lisäksi kaksivuotinen Aasian ratsastus.

Hovissa M. ei palvellut poislukien rutiinimaiset vartiovuorot ja muutamat seremoniat. Hovitallihallinnossa hän toimi, mutta se oli tukipalvelua, ei varsinaista hovimiehen työtä. Silloinkin hän oli ratsuväen upseeriluettelossa ja sai ylennyksen ratsumestariksi.

Tietysti M. hallitsi hovimiehen käytöstavat ja Suomen vuosinaan hän toimi tehtävissä, joihin läheisesti liittyi politiikka.Hänen viimeisin sotilasarvonsa oli kuitenkin ratsuväen kenraali. Marsalkka oli arvonimi.

Tämän puhtaammin ei kukaan voi olla ratsuväen upseeri.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Albert Ravila kirjoitti:Tulee hieman mieleen eräät takavuosina käydyt kinastelut eräistä Suomen historian dramaattisista vaiheista. Niiden eräänlaisessa uusintamisessa "Nylanderilla" voisi olla Heikki Ylikankaan rooli, kun taas "jsn" voisi olla joku ensin mainitun kriitikoista
Hyvä vertaus! Ja kaikkihan me jo tiedämmekin, mikä osapuoli oli "oikeassa", osapuilleen 100 - 0 (sanoo: sata vastaan nolla).

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Eikö näitä kinasteluja täysin aiheen ulkopuolelta todellakaan voisi käydä osoitetulla paikalla?

"Nylanderhan" on käyttänyt hyvin asiallisia puheenvuoroja tässä keskustelussa häiriköistä huolimatta.
Jos tämä toive kirvoittaa kommentteja, niin sinne toiseen topiciin, please!

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti:Ei se ole mitenkään erheellinen määrittely, eikä edes kaipaa mitään kummempia perusteita, koska kyseessä on aika lailla vakiintunut tulkinta.

Nimenomaan mainitun vuosikymmenen alussa politiikan painopiste heilahti niin vahvasti oikealle, että tässä maassa säädettiin lakeja äärivasemmiston toiminnan kieltämiseksi ja valtavirtaisen vasemmiston toimintaa vastaan kohdistettiin ulkoparlamentaarista terroria. Maassa vallitsi muulle Euroopalle ominainen voimakas oikeistoradikaali virtaus, joka kanavoitui mittasuhteiltaan verraten suurena kansanliikkeenä. Keskiryhmien jakautumisen seurauksena kärsi myös niiden vakauttava vaikutus politiikkaan.

Oikeiston hegemonia näkyi siinäkin, että viime kädessä oikeistoradikaali reaktio joutui perinteisen konservatiivisen oikeiston kukistamaksi. Samalla meille kuitenkin syntyi hyvin pluraali ja moninainen äärioikeistojärjestöjen kenttä, joiden toiminta heijastui etenkin kaupungeissa myös kulttuurielämään.

Kokonaan toinen asia on tietysti se, että kaikki tämä herätti myös vastareaktion. Sosialidemokraatit voittivat komeasti vuosien 1933 ja 1936 eduskuntavaalit, ja vaikkapa AKS:n toiminnassa kulminoitunut oikeistolainen kansallismielisyys sai haastajakseen uuden vapaamielisen kulttuuririntaman. Vuosikymmen totta kai päättyi iloisesti punamultahallitukseen.

Mutta sellaistahan politiikka nyt tietysti on. Onhan tätä nykyä 1960-luvun loppua ja 1970-lukua yleensä luonnehdittu hyvin vasemmistolaiseksi aikakaudeksi, mitä se tietysti parlamentaaristen voimasuhteidenkin seurauksena alkuajoiltaan olikin. Sen lisäksi kansandemokraattien ja kommunistien sisäisillä nahisteluilla oli yhtä suuri politiikan kenttää määräävä vaikutus kuin oikeiston skismoilla 1930-luvulla, ja samaan aikaan etenkin kulttuurielämässä vasemmiston vaikutusvalta näkyi varsin voimakkaana. Tämäkin sai vastapainonsa; Kauko Kare otti tiukasti kantaa sivistyksen ja hyvien tapojen rapautumiseen, Itsenäisyyden Puolesta ry lobbasi Kokoomuksen edustajia Pirkkalan monisteesta ja Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen pistääkseen kampoihin vasemmistohegemonialle ja itänaapurille.

Mutta yleismäärittelyssä toki on kysymys siitä, kuka kulloinkin on parhaiten niinsanotusti niskan päällä, ja sitähän tuossa nylander kaiketikin ajoi takaa. Kaipa tuo nyt on aika selvä asia muutenkin.
Minun mielestäni jo pelkästään sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton vahvistuva asema tekee kyseenalaisiksi väittämät "oikeistolaisesta 30-luvusta". Laajamittaista oikeistoradikalismia, joka oli protestiliike, kesti vain muutaman vuoden ja se oli pääasiassa ohi lapuanliikkeen hajottamisen myötä. Se keräsi kovin kirjavaa joukkoa, joka hajaantui nopeasti. Jos nykypäivän hallituspäättäjät tietyllä tapaa ovatkin olleet "perussuomalaisten vankeja", niin jälkimmäisillä ei kai silti millään muotoa voi väittää olevan tällä hetkellä hegemonia-asemaa. Konkreettisena osoituksena tamperelaisvapaustaistelijan toiminta eduskunnan lehterillä jälkiseurauksineen.

Kommunistilait tietysti ovat toki painava puolesta-argumentti, mutta niiden säätämiseen vaikutti myös turvallisuuspoliittisia eikä yksin puoluepoliittisia syitä.

Minusta 1930-luvulla vaikutti vielä monia vanhan sääty-yhteiskunnan mentaalisia rakenteita. Niitä voi toki kutsua oikeistolaisiksi tai traditionalistisiksi, mutta niissä oli hyvin vähän ideologista sisältöä. Toisaalta teollistuminen oli jo monin paikoin varsin nopeaa. Pitäisin 30-lukua enemmänkin poliittisen ja ideologisen hajaannuksen tai murroksen aikana.

En myöskään pitäisi 1970-lukua yksiselitteisesti vasemmistolaisena vuosikymmenenä, sillä tuolloinhan porvarilliset puolueet ja liikehdintä voimistuivat, mm. kokoomuksen nuorisojärjestöt, saati sitten vasemmistolaisuuteen torjuvasti suhtautuvat uusherätysliikkeet. "1960-luvustakin" tekee 60-luvun yleensä vain vuosikymmenen pari viimeistä vuotta. Jos Neuvostoliittoa ei olisi ollut, äärivasemmistolaisuus olisi Suomessa ollut paljon heikommissa kantimissa. Taloudellista ja yhteiskunnallista suunnittelua harjoittivat tuolloin monet ei-vasemmistolaisemmatkin läntiset maat. Eikä vasemmiston mahti riittänyt edes kaatamaan EEC-vapaakauppasopimustakaan.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Ilmo Kekkonen kirjoitti:"Nylanderhan" on käyttänyt hyvin asiallisia puheenvuoroja tässä keskustelussa häiriköistä huolimatta.
Kyllä, ehdottomasti.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”