historian harrastaja
Viestit: 37
Liittynyt: 30.03.12 12:46

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Neuvostoliitto luovutti Petsamon Suomelle seuraavasta syystä Tarton rauhanneuvotteluissavuonna 1920.

Tartossa Neuvosto-Venäjä vaati rajansiirtoa Kannaksella ja Suomenlahden saaria ja Suomi vaati Itä-Karjalaa kansallisen itsemääräämisoikeuden perusteella ja Suomi vaati Petsamoa Kannaksella vuonna 1866 tehdyn rajansiirron yhteydessä (venäläisen asetehtaan tontti julistettiin Venäjän alueeksi) annetun lupauksen perusteella. Venäjä kieltäytyi luovuttamasta Itä-Karjalaa ja Petsamoa.

Samaan aikaan syyskesällä 1920 Trotskin komentama Punaisen Armeijan ratsuväki hyökkäsi Liettuaan ja Puolaan, jotka olivat maailmanvallankumouksen ensimmäisiä tavoitteita. Varsovan jälkeen Trotskin tavoitteita olivat Budapest, Wien ja Berliini.

"Punaisen Armeijan sotilaat! Ratkaisun hetki on koittanut! Me hukutamme Pilsudskin rikollisen hallituksen Puolan armeijan vereen!
Kääntäkää katseenne länteen. Maailmanvallankumouksen kohtalo ratkaistaan lännessä. Tie kohti maailmanpaloa kulkee valkoisen Puolan ruumiin yli. Me tuomme pistimillä onnen ja rauhan ihmiskunnan kärsiville massoille. Hyökkäyksen hetki on koittanut! Länteen! Eteenpäin kohti Vilniusta ja Varsovaa!"

Lähde: Adam Zamousky: "Varsova 1920. Leninin johtaman Euroopan valloitusyrityksen torjuminen". 2008. ISBN 978-91-7504-222-0.

Trostkin punainen ratsuväki torjuttiin ihmeen kaupalla Varsovan porteilla ja sen jälkeen Trotskin ratsuväki pakeni suin päin Moskovaan saakka. Puola valtasi laajat alueet Ukrainasta ja Valko-Venäjästä. Ahdinkoon joutunut Neuvosto-Venäjä suostui luovuttamaan Petsamon Suomelle ja Neuvostoliitto korjasi vahingon vuonna 1944.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Puheenaolevassa kirjassa esitetään vahva eppäilys, että Saksan nikkelihimo vaikutti siihen, ettei NL ottanut Petsamoa jo talvisodan rauhassa, vaikka alue oli kokonaan NL;n valtaama. Kirjassa julkaistaan Wittingin Göringille Mannerheimilta välittämä kirje, jossa M kyselee jo heinäkuussa 1940 Saksan aikeita Suomen suhteen jos NL ahdistelisi. Kiintoisaa on, että Göring vastatessaan tiedustelee miten rauhansopimuksessa vaadittu Salla - Kemijärvi ratatyö etenee ja kehottaa saattamaan sen valmiiksi.
Kun muistetaan Manninen/Rumpunen, Murhenäytelmän vuorosanat -kirjasta, että radan rakentamisen vaatimus lisättiin ehtoihin viime tipassa eikä sille oikein kunnon tarkoitusta ole löytynyt, niin yksi hypoteesi voisi olla, että Saksa syötti sen sopimuskumppanilleen jollakin ilveellä vaikka Petsamon malmikuljetuksia varten Pohjanlahden perukkaan omiin tarpeisiinsa. Hyökkäysvaiheessakin rata oli kätevä. Tiedetään Jouko Vahtolan Suomi suureksi, Viena vapaaksi -kirjasta, että saksalaiset tutkivat ratalinjausta Kantalahteen jo v. 1918 sodan aikana. Jatkosodassa Muurmannin rata jäi valtaamatta, mutta saksalaiset suunnittelivat tilalle Rovaniemi - Kirkkoniemi -rataa. Hillilä ei siitä tykännyt ja tekemättä jäi. Ratahanke on taas vireillä Soklin, Keivitsan jne. kaivosten takia ja oikotieksi Koillisväylälle vaikka Soneran myynnistä saatavilla rahoilla, mikä pani Venäjän tutkimaan josko liikenne voitaisiin avata Sallan radan kautta.
Viimeksi muokannut MM, 10.10.13 23:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti:Ei Suomella keväällä 1919 ollut mitään sotilaallisia uhkia. Vapaaehtoisjoukotkin olivat Syvärillä asti.
Niin oli vahva armeija siellä myös vuonna 1941, eikä kukaan silti ehdottanut suojeluskuntien lakkauttamista.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
Jussi Jalonen kirjoitti:Ei Suomella keväällä 1919 ollut mitään sotilaallisia uhkia. Vapaaehtoisjoukotkin olivat Syvärillä asti.
Niin oli vahva armeija siellä myös vuonna 1941, eikä kukaan silti ehdottanut suojeluskuntien lakkauttamista.

En tiedä muista ketjuun osallistuneista, mutta minä en tietääkseni puhunut suojeluskuntain lakkauttamisesta. Ihan vain siitä, kohdistuiko Suomeen reaalista sotilaallista uhkaa kevään ja kesän 1919 aikana.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti:En tiedä muista ketjuun osallistuneista, mutta minä en tietääkseni puhunut suojeluskuntain lakkauttamisesta. Ihan vain siitä, kohdistuiko Suomeen reaalista sotilaallista uhkaa kevään ja kesän 1919 aikana.
Sitten argumenttisi ei täysin selvinnyt. Täytyisi varmaan vielä pohtia mikä ero on reaalisella sotilaallisella uhalla ja sotilaallisella uhalla.

Puolustusvoimien olemassaolohan perustuu sotilaallisiin uhkakuviin. Kaikissa maissa ja kaikkina aikoina näitä tarkastellaan toki vähän pitemmällä aikavälillä kuin sillä hetkellä käynnissä rajojen takana olevien sotien ja vallankumousten kulloistenkin vaiheiden mukaan. Näin myös vasta-itsenäistyneissä.

Käytännössä itsenäistyneellä Suomella ei ollut kovinkaan kummoista armeijaa. vuonna 1918 maassa hallinneet saksalaiset upseerit korostivat puolustuksellisia toimia, kuten Karjalankannaksen linnoittamista, koska eivät luottaneet näihin joukkoihin. Vuosina 1918-20 asevelvollisten taistelumotivaatio ja -moraali oli kutakuinkin kyseenalainen. Sama päti melkoiseen osaan upseeristoakin.

LIsäksi ulkoinen ja sisäinen uhka olivat poikkeuksellisen lähellä toisiaan, eli rajan takaa johdettu vallankumous. Ehkä jos bolshevikkivalta olisi lopullisesti, silloin Suomen tilannetta olisi arvioitu uudelleen. Todennäköisesti suojeluskuntienkin rooli olisi muodostunut toisenlaiseksi. Toisaalta ne olivat käypä instrumentti ja pelote myös valkoisia venäläisiä vastaan niin kauan kuin näiden aikeista ei ollut täyttä varmuutta.

Luonnollista on, että näiden lisäksi tarvittiin vahvaa ulkoista liittolaista. Sellaista todella etsittiin, Saksan kaaduttua sitä etsittiin länsivalloista. Näin ei olisi tehty, jos uuden valtion tulevaisuus olisi ollut täysin turvattu.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
Jussi Jalonen kirjoitti:En tiedä muista ketjuun osallistuneista, mutta minä en tietääkseni puhunut suojeluskuntain lakkauttamisesta. Ihan vain siitä, kohdistuiko Suomeen reaalista sotilaallista uhkaa kevään ja kesän 1919 aikana.
Sitten argumenttisi ei täysin selvinnyt. Täytyisi varmaan vielä pohtia mikä ero on reaalisella sotilaallisella uhalla ja sotilaallisella uhalla.

Puolustusvoimien olemassaolohan perustuu sotilaallisiin uhkakuviin. Kaikissa maissa ja kaikkina aikoina näitä tarkastellaan toki vähän pitemmällä aikavälillä kuin sillä hetkellä käynnissä rajojen takana olevien sotien ja vallankumousten kulloistenkin vaiheiden mukaan. Näin myös vasta-itsenäistyneissä.

Käytännössä itsenäistyneellä Suomella ei ollut kovinkaan kummoista armeijaa. vuonna 1918 maassa hallinneet saksalaiset upseerit korostivat puolustuksellisia toimia, kuten Karjalankannaksen linnoittamista, koska eivät luottaneet näihin joukkoihin. Vuosina 1918-20 asevelvollisten taistelumotivaatio ja -moraali oli kutakuinkin kyseenalainen. Sama päti melkoiseen osaan upseeristoakin.

LIsäksi ulkoinen ja sisäinen uhka olivat poikkeuksellisen lähellä toisiaan, eli rajan takaa johdettu vallankumous. Ehkä jos bolshevikkivalta olisi lopullisesti, silloin Suomen tilannetta olisi arvioitu uudelleen. Todennäköisesti suojeluskuntienkin rooli olisi muodostunut toisenlaiseksi. Toisaalta ne olivat käypä instrumentti ja pelote myös valkoisia venäläisiä vastaan niin kauan kuin näiden aikeista ei ollut täyttä varmuutta.

Luonnollista on, että näiden lisäksi tarvittiin vahvaa ulkoista liittolaista. Sellaista todella etsittiin, Saksan kaaduttua sitä etsittiin länsivalloista. Näin ei olisi tehty, jos uuden valtion tulevaisuus olisi ollut täysin turvattu.
Käytät koko ajan passiivia, eli joko annat tietoisesti vaikutelman että toimija oli koko porvarillinen Suomi, tai et tiedä kuka tai ketkä toimijat olivat, millä kuitenkin on asiassa ratkaiseva merkitys.

Roseliuksen kirjan Isänamaalinen kevät mukaan suojeluskuntien toiminta oli jo itsestään hiipumassa, kunnes Saksan häviö marraskuussa 1918 muutti tilanteen - ja nimenomaan aktivistipiirien kannalta, jotak olivat vusoikaudet eläneet salaliittolaiselämää ja uhkakuvien ympäröimänä. He olivat nyt toteuttaneet unelmansa, jota monet olivat pitäneet mahdottomana - mutta eivät sen jälkeen olleet valmiit astumaan syrjään ja palaamaan normaalielämään ja sen sääntöihin.

Saksan häviön jälkeen aktivistit pelkäsivät, että saavutettu voitto (Valkoinen Suomi) oli vaakalaudalla. Saksalaiset sotilaat, joiden oli uskottu mahdollistavan Suur-Suomen, matksutivat kotiin. Neuvvosto-Venäjä voimistui, sinne paenneet puinaiset olivat perustaneet SKP:n, Keski-Euroopassa oli vallankumouksellista liikehdintää, ja Suomen armeijan organisoiti oli kesken.

"Vakavimpina uhkina" aktivistit kuitenkin näkivät voittajavaltioiden Suomelle asettamat kriteerit uusista vaalista, mikä tarkoitti, että vasemmisto pääsisi taas mukaan polittiseen toimintaan.

Tähän uhkaan Elmo E. Kailan vastaus oli "hallituksista ja eduskkasta riippumaton sotavoima". Sellainen oli jo olemassa suojeluskuntien muodossa, joten niiden ei tullutkaan lakkauttaa itseään.

Tosin myös paikallistasolla oli henkilöitä, jotka halsuivat pitää kiinni asemasta, jonka suojeluskunta oli heille antanut.

Varsinaisesti kuitenkin Saksan häviön aiheuttamat totaalit uhkakuvat aiheuttivat sen, että suojeluskunnat ikään kuin perustettiin uudelleen- Valkoisen Suomen rintama oli siloin viimeisen kerran yhtenäinen.

"Suojeluskunntajärjestö oli vallankumousta vastustava liike ja konservatiivinen vastaus yhtesikunnan haasteisiin. Kyseessä oli moderni liike, jonka avulla haluttiin taata uuteen aikaan siirtymisen tapahatuvan vanhan vallan ohjauksessa."

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Käytät koko ajan passiivia, eli joko annat tietoisesti vaikutelman että toimija oli koko porvarillinen Suomi, tai et tiedä kuka tai ketkä toimijat olivat, millä kuitenkin on asiassa ratkaiseva merkitys.
Ilmeisesti pitäisi tuoda esiin kaikkien mukanaolleiden nimet? Heitähän oli useita. Suojeluskunnat eivät olleet yhden poliittisen ryhmittymän työkalu, vaikka Elmo Kaila ja aktivistit pyrkivät niistä sellaisen tekemään. Heillä oli vaikutusvaltaa, mutta kuinka paljon? Mannerheim ei ollut aktivisti, mutta hyvin tärkeä toimija suojeluskuntiin nähden aina 1919 syksyyn saakka. Hän mm. nosti von Essenin niiden päälliköksi koska ei halunnut aktivisia. Suojeluskunnat eivät koskaan olleet yhden puolueen järjestö. Elmo E. Kailasta tuli maalaisliittolainen, eikä kansallissosialisti. Mukana oli myös aina suomen- ja ruotsinkielisiä tahoja.

Kesällä 1918 suojeluskunnista haluttiin nimenomaan sisäisen kumouksen este. Suojeluskuntia katsottiin tarvittavan myös maanpuolustuksen vuoksi heti Saksan kaaduttua marraskuussa 1918. Sisäinen ja ulkoinen uhka olivat sitten varsin läheisesti toisiinsa sidoksissa. Suojeluskuntia ei käytetty vallan kaappaamiseen eikä tasavaltaratkaisun estämiseen.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti: Suojeluskuntia ei käytetty vallan kaappaamiseen eikä tasavaltaratkaisun estämiseen.
...niin kauan kuin valkoinen hegemonia säilyi.

Mutta entäpä jos eduskuntaan olisi tullut vasemmistoenemmistö?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Mutta entäpä jos eduskuntaan olisi tullut vasemmistoenemmistö?
Riippuu varmaan siitä, millainen hallitus olisi muodostettu ja millaisen kannan se olisi ottanut puolustusvoimiin ja suojeluskuntiin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Mutta entäpä jos eduskuntaan olisi tullut vasemmistoenemmistö?
Riippuu varmaan siitä, millainen hallitus olisi muodostettu ja millaisen kannan se olisi ottanut puolustusvoimiin ja suojeluskuntiin.
Eikö se joka tapauksesssa olisi ollut "kansan tahto"?

Itse asiassa tulet myöntäneeksi "oikeiston hegemonian", sen että paralmentaarinen demokratia oli rajoitettua ja mahdollista vain suojeluskuntien asettamistssa rajoissa.

Toki myös toisinpäin. Martti Ahti kysyy teoksessaan Kaappaus? Suoeluskuntaselkkaus 19212. Fascismin aave 1927. Mäntsälän kapina 1932 (1990 s. 282) "olisiko tuo järjestelmä (siis parlamentaarinen demokratia, minun huomautukseni) edes ollut mahdollista ilman suojeluskuntajärjestön samanaikaista perustamista".

Lainattuaan Ahdin lausetta Pauli Kettunen kirjoittaa (Suojeluskunnat ja suomalainen kansanvalta teoksessa Raja railona. Näkökulmia suojeluskuntiin, toim. Risto Alapuro, 1998 s. 279): "Sisällissodan laajuus sekä sen tuloksen yksiselitteisyys ilmenivät suojeluskunnissa, niiden vahvuudessa ja laajuudessa tavalla, joka teki demokraattiset poliittiset muodot mahdollisiksi vastavallankumouksen voiton voiton jälkeisessä yhteiskunnassa.
Parlamentaaris-tasavaltaista järjestelmää - ja myös siihen mukautunutta työväenliikkeen osaa - turvasi yhtäältä se, että asevoima oli voittaneen puolen hallussa. Tämä vähensi oikeiston halua järjestelmän muuttamiseen, - - "

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Eikö se joka tapauksesssa olisi ollut "kansan tahto"?

Itse asiassa tulet myöntäneeksi "oikeiston hegemonian", sen että paralmentaarinen demokratia oli rajoitettua ja mahdollista vain suojeluskuntien asettamistssa rajoissa.
Kiistän jyrkästi. Suojeluskunnissa oli mukana hyvin monenlaisia aineksia, joita yhdisti lähinnä ei-kommunistinen ja vallankumousten vastainen ajattelutapa, ei mikään tietty puolue. Onko tämä sama kuin oikeiston hegemonia? Eli toisin sanoen oikeastaan oikeiston hegemonian vastakohta on kommunistinen hegemonia? Parlamentaarista demokratiaa puhtaassa muodossa on Suomessa toteutettu käytännössä varsin harvoin. Erityisen vaikeaa se oli 20-30-luvulla.

Koko maan suojeluskuntia oli lopulta vaikea johtaa keskitetysti, kuten Mäntsälän tapaus osoittaa. Alkuaikoina oli esillä myös suojeluskuntien liiton perustaminen, mutta hanke haudattiin. Tämä olisi korostanut kenties enemmän järjestöluonnetta.

Olen samaa mieltä Ahdin kanssa. Suojeluskunnilla oli tärkeä yhteiskunnallisen vakauttajan rooli, vaikka toisenkinlaisia piirteitä tietenkin ilmeni.

Vuonna 1919 Suomen pääuhka oli samaan aikaan poliittinen ja sotilaallinen. Koska Neuvosto-Venäjältä puuttui asevoimaa, se satsasi maailmanvallankumoukseen, jolloin valkoisten tuki olisi romahtanut. Saksassa ilman Freikorpseja Liebknecht ja Luxemburg olisivat saattaneet onnistuakin. Freikorpseja ei voi silti täysin rinnastaa suojeluskuntiin, koska ensinmainitut koostuivat valtaosaltaan erittäin kokeneista rintamasotilaista, suojeluskunnissa taas korostui siviili- ja kansalaispuoli.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Miksi aito kansanvalta Sveitsin malliin ei kelpaa, vaan puhutaan vain puoluepolitikointiin ja ammattipoliitikoihin pohjautuvasta "pohjoismaisesta parlamentarismista" ylivertaisena mallina? Pelkääkö eliitti valtansa patoamista? Esim. jos Suomessa olisi ollut Sveitsin malli (vaaditaan sekä kansan että kantonien enemmistö) EU-jänenyysäänestyksen aikaan, ei eliitin jäsenyysjunttaus olisi onnistunut.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti: Eli toisin sanoen oikeastaan oikeiston hegemonian vastakohta on kommunistinen hegemonia?
No eipä tietenkään vaan molempien vastakohta on moniarvoinen yhteiskunta. tosin on sangen todennäköistä, ettei sellaiseen ollut mahdollisuutta sotienvälisessä Suomessa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

nylander kirjoitti:Ei minulla tietenkään mitään uutta kommentoitavaa ole Markku Jokisipilän - Janne Könösen tutkimuksesta, kirjanhan on ilmoitettu ilmestyvän vasta lokakuussa. Toisessa ketjussahan jo viitattiinkin Suomen kuvalehdessä (39/2013) julkaistuun otteeseen, jonka useimmat Agricolan seuraajat lienevät lukeneet. Jutun ingressi on kuitenkin merkittävyytensä vuoksi syytä kirjata tähänkin:
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi päätyi Hitlerin Saksan vaikutuspiiriin jo 1930-luvulla ja marsalkka Mannerheim oli salaisen aseveljeyden keskeinen rakentaja.
Tätä voi sanoa tahallisen vääristäväksi luonnehdinnaksi. koska Jokisipilä selvästi toteaa, että huolimatta 30-kluvun saksalaisyhteyksistä Suomi ei olisi ilman talvisotaa liittynyt Saksan "ristiretkeen", sillä saksalaismielinen elitti ei demokratiassa painanut yhtä paljon kuin maanviljelijät ja työväestö.
nylander kirjoitti:
nylander kirjoitti: Tämähän on juuri se sanoisiko kardinaalikysymys, jonka useimmat ns. johtavat tutkijat ovat ajasta toiseen ehdottomasti kiistäneet viittamalla "tiukkaan skandinaaviseen puolueettomuusorientaatioon" tms.
Tässä olet oikeilla jäljillä. Suomen hallituksen pohjoismaista suuntausta ei Jokisipilän mukaan uskottu NL:ssa, eikä oikein Ruotissa ja lännessäkään, kun upseerit kaveeraasivat saksalaisten kanssa.

PS. Halsti arvostelee (tai antaa Paasikiven arvostella) vain AKS:ää NL:n epäluottamuksen luomisesta mutta ei armeijaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

nylander kirjoitti:
JariL kirjoitti:
Niinpä Mannerheim kesällä 1940 [minulle uusi ajoitus!] ryhtyi päättäväisesti viemään Suomea liittoon yksityisesti "maailmanlopun valtakunnaksi" nimeämänsä Hitlerin Saksan kanssa.
Mikä tässä on uutta?
Varhaiselta tuntuva ajoitus, kesä 1940, on minulle uusi tieto, kun samalla puhutaan Suomen viemisestä liittoon Hitlerin Saksan kanssa.
Juu, kyllä tämä on uutta. Jokisipilä vieläpä käyttää nimeä "hyökkäysliitto". Perusteluna (jota Joksipilä käyttää muutenkin, mm. holokaustin yhteydessä) on, että suomalaiset eivät olleet tyhmiä.

Kun Ylikankaan mainostaman Göringin helmikuisen viestin lisäksi oli saatu saatu muutakin vastaavia viestejä, että taipuminen rauhaan on vain väliaikaista, ja Suomesta oli jo aiemmin tiedusteltu, oliko Saksan asenne muuttumassa, niin Veltjensin visiitti ei tullut yllätyksenä vaan sitä oli päinvastoin odotettu. Ja koska "suomalaiset eivät olleet tyhmiä", he tajusivat mistä kauttakulkusopimuksessa perimmältään oli kyse ja sen hyväksyivät.

Toisaalta Jokisipilä sanoo, että juuri talvisota ja sen rauha teki Suomesta juuri sen, mitä NL 1939 pelkäsi.

Mitä Mannerheimiin tulee, niin häntä Jokipilä luonnehtii Kekkosen tapaiseksi machivavelliläiseksi pragmaatikoksi, ja jota ideologia ei koskaan estäntyt tekemästä sitä mikä oli kussakin tilanteessa tarpeen.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”