Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Onkohan aikajana hieman lipsahtanut?

jolloin kaikki oleelliset asiat Suomen sota-ajan historiasta oli viimein saatu selville.


Jatkosodan esihistoria

Janne Könönen
21.10.2013 00:01

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/ar ... ia/1693060
Jokipii arveli myös Jatkosodan synnyssä hieman erikoisestikin, että vuoteen 1988 tultaessa oli saavuttu pisteeseen, jolloin kaikki oleelliset asiat Suomen sota-ajan historiasta oli viimein saatu selville.

Myöhemmät löydöt ovat osoittaneet muutoin niin useasti oikeaan osuneen tutkijan tässä kohdin erehtyneen.
-
Ymmärryksessä jatkosodan synnystä on myös edelleen tarkentamisen varaa, vaikkei Jokipiin suuria linjoja kiistäisikään. Joseph Veltjensin saapuminen Suomeen elokuussa 1940 on tähän saakka kuvattu melkein kuin tämä Göringin ystävä, sotilassuhteiden harmaa eminenssi olisi tipahtanut Suomeen taivaalta.
-
Kuvaavaa on, ettei edes Veltjens saapunut Helsinkiin yhtäkkiä, vaan oli jo muutamaa päivää ennen Mannerheimin tapaamista pitänyt ”esineuvottelut” marsalkan lähipiiriin kuuluneiden upseerien, Ragnar Nordströmin, Leonard Grandellin, Paavo Talvelan, Väinö Valveen ja Lars Melanderin, kanssa.

Historiaa siis voi – ja pitääkin tutkia ja tulkita aina uudestaan, uusien sukupolvien toimesta. Kyseessä on prosessi, joka tuskin milloinkaan lakkaa.
---

Muutama kommentti tuohon SS:n juttuun:

-Olisipa mielenkiintoista löytää tuollainen maininta Mauno Jokipiin Jatkosodan synty-kirjasta. Tuskinpa kukaan tutkija moista sanoisi koko sodasta, mutta Jatkosodan syntyyn liittyneet asiat lienevät pääpiirteittäin tulleet tuolloin jo kirjassa kerrotuksi. Onkohan Janne Könönen hieman lipsauttanut aikajanaa laajemmaksi?

-Tuon SS -jutun perusteella piti ihan vilkaista kuinka usein Veltjens esiintyy Jokipiin Jatkosodan synty -teoksessa ja peräti 28 kertaa hänet siellä mainitaan.

-Veljensin yhteydet Suomeen jo ennen Talvisotaa, tuodaan esiin esiin varmaankin monessakin lähteessä. Maitsen tässä vaikkapa Jatkosodan synty -kirjan lähdeluettelon ja sen maininnat Terään viitaten.

-Tuo vertaus "sotilassuhteiden harmaa eminenssi olisi tipahtanut Suomeen taivaalta" on siis aika kummallinen, vaikka lentokoneella hän varmasti Suomeen tulikin...

Tässäkin SK:n jutussa asia ilmaistaa samaan tyyliin:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aa?ref=top

"Myös viestintuoja Joseph Veltjens jäi suureksi mysteerimieheksi Suomen historiaan. Kuka hän oli ja mistä hän ilmestyi Malmin lentokentälle elokuussa 1940?"


Jokipii Mauno: Jatkosodan synty. Tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-41

Lähdeluettelot s. 723 alkaen ja sieltä

Arkistolähteet s.726

Martti V. terän kokoelma PK 1168
-Jäämistöä PK 1168
-Päiväkirja ja muistiinpanoja PK 1016-1017
-Terän Saksasta 1940-1941 suorittamien hankintojen kortiston kaksoiskappale
-Yksityinen muistio vuodelta 1940, paikoin laajempi kuin tiede ja Ase 22, 1964 julkaistu (myös Sotatieteen laitoksen arkisto)

Tutkimukset s.738

M. V. Terä, Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten. Helsinki 1962.
- Kohtalokas syksy 1940. Tiede ja ase 22, 1964

Henkilöhakemisto:

Terä Martti V. : 76,77,78,79,80,81,83,85,88,91,114,115,142,144,152,153

Veltjens Josef : 77,78,80,81,82,83,84,85,86,87,88,90,91,92,93,114,115,116,117,123,143,144,151,164,243,244,541,634

Jokipii Mauno: Jatkosodan synty. Tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-41
Otava, 1987, 747 s., 1. painos

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Kanavan päätoimittaja Ville Pernaa kertoi Kanava-palkintoehdokkaana olleen mutta ilman voittoa jääneen Jokisipilän ja Könösen kirjan eilen 24.10. kirjamessuilla (muistini mukaan, ei ollut kynää käsillä) kuvaavan, miten Suomi läheni Saksaa.

Uudessa Kanavan numerossa (7/2013) jossa ehdokkaat esitellään, on kuitenkin myös Timo Vihavaisen kirjoitus "Silloin kun ei tiedetty", jossa Vihavainen kuvaa keskustalukirjaa Pidot Tornissa (1937)

Kirjan keskustelut käytiin tilanteessa, jossa mm. Anschluss ja Münchenin sopimus olivat vielä edessä, samoin Itä-Karjalan suomalaisten likvidointi ja "Punalippuisen laivaston Helsingissä aiheuttama paniikki" tapahtuivat vasta seuraavana vuonna. (Tietääkö joku enemmän jälkimmäisestä? Siitähän ei Westökään kirjoita.)

Osallistujista Vihavainen mainitsee Urho Kekkosen ja Martti Haavion (jotka erosivat AKS:stä Mäntsälän kapinan jälkeen ja perustivat Suomalaisen Suomen) sekä Matti Kurjensaaren ja Olavi Paavolaisen sekä että fasistist ja kommunistit puuttuivat (jälkimmäisen läsnäolo olisi tietysti ollut mahdonta.

"Yleinen konsensus keskustelussa oli, ettei Saksan missään tapauksessa kelvannut suomalaisen kulttuuriorientaation kohteeksi. Saksalaiseen hallintoon, ideologiaan ja elämäntapaan suhtauduttiin ironisesti ja sen peitelemättömässä irrationaalismissa Spenglerin ennustamaa kulttuurin rappiota ja rotuopit manittiin 'epätieteellisen ajattelun huipuksi'."

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Kirjan keskustelut käytiin tilanteessa, jossa mm. Anschluss ja Münchenin sopimus olivat vielä edessä, samoin Itä-Karjalan suomalaisten likvidointi ja "Punalippuisen laivaston Helsingissä aiheuttama paniikki" tapahtuivat vasta seuraavana vuonna. (Tietääkö joku enemmän jälkimmäisestä? Siitähän ei Westökään kirjoita.)
Eiköhän kyseessä ollut ns. syyskuun kriisi" 1938, jonka Kari Selen kuva melko tarkasti Puolustusneuvosto-tutkimuksessaan. Kyseessähän oli punalaivaston mittava harjoitus, jonka Mannerheim pelkäsi olevan sodan aloitus. Lisäksi Saksan laivasto harjoitteli Itämeren eteläosassa. Suomessa ryhdyttiin melko suuriin valmiuden nostoihin aina kertausharjoituksia myöten.Myös Ruotsiin oltiin yhteydessä.

Von Blücherin mukaan Helsingissä vallitsi paniikkimieliala.
Kriisi laukesi punalaivaston palatessa satamaan 30.9.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Timo Vihavainen kommentoi kirjaa anakronistiseksi:

"Tuntuu siltä, että kirjoittajien sokea piste on ollut juuri kommunismi. Heidän mielikuvituksessaan vuosien 1937-1938 Neuvostoliitto on muuttunut YYA-kauden leppoisaksi brezhneviläiseksi naapuriksi, jonka kanssa Suomi eli herttaisessa symbioosissa.
Miksi Suomi ei harrastanut sotilasyhteistyötä tuon ajan Neuvostoliiton kanssa? Miksi kulttuuriyhteistyökin oli vähäistä? Miksi ei välitetty siitä, millainen kuva meistä Moskovassa syntyi? Oltiinko meillä avoimesti antikommunistejakin?
Kirjoittajien mielessä näyttää väikkyneen Suomen hallitukselle tuolloin sovelias YYA-henkinen linja, jonka puitteissa Kremlin luottamus maatamme kohtaan olisi muodostunut niin horjumattomaksi, ettei täältä olisi haluttu ottaa muuta kuin pari pitäjää Kannakselta ja Hangon kaupunki, joka sentään oli pieni. Siis muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä olisi muuttanut kodeistaan, eikä kukaan olisi kuollut.
Koskaan ei Suomen olisi tarvinnut ryhtyä yhteistyöhön holokaustivaltion kanssa. Saksan aggressiota vastaan olisi puolustauduttu yhdessä puna-armeijan kanssa ja ruokaa olisi virrannut meille idästä. Saksaa vastaan ehkä taistellessamme olisimme saaneet asettua voittajien pöytään sodan loppuselvittelyissä. Hieno selviytymistarina myös jälkikäteen keksityksi!
Tässäkin vain taitaa olla ongelmia, jos asiaa ajatellaan 1930-luvun eikä 2010-luvun kannalta.
1930-luvulla meillä ei selvästikään ollut Stalinin luottamusta, ei myöskään Hitlerin. Ruotsinkin luottamus näyttää olleen hiukan puutteellista, ei se ainakaan halunnut kovin paljoa vaarantaa Suomen takia, kun vaakakupissa oli Saksan luottamus ja kukoistava kauppa sen kanssa.
Mutta millä tavoin meidän olisi tullut hännystellä Stalinia juuri tuona hirvittävien joukkomurhien, kulttuurisen kansanmurhan ja muun barbarian huippuhetkenä, jotta olisimme saavuttaneet kaivatun päämäärän? Meillä nimittäin tiedettiin niistä ”jotakin”. Ei kaikkea, mutta ei myöskään hirveän vähän. Mitä olisi tarvittu Stalinin luottamuksen saamiseksi? Hän oli kovin epäluuloinen.
Vuonna 1939 Stalin näköjään asetti luottamuksensa sellaiseen Suomeen, jonka johdossa oli O.W.Kuusinen. Miten pitkään se olisi tulevaisuudessa kestänyt, emme tiedä. Kuusinen, joka mahdollisesti epähuomiossa oli jäänyt suuressa terrorissa tappamatta, lienee sittenkin löytynyt käytettäväksi enemmän tai vähemmän sattumalta. Hän olisi hyvinkin voinut olla kertakäyttötavaraa. Stalin uskoi enemmänkin puhdistuksiin, joita olisi Suomenkin vasemmistolaisessa liikkeessä varmasti toimeenpantu laajassa mitassa. Eiköhän Kuusinen olisi pian leimattu niiden syntipukiksi ja teloitettu kärsineiden riemuksi ja muille varoitukseksi?
Tätä emme voi tietää yhtä vähän kuin voimme tietää Hitlerin ja Stalinin vihoviimeisiä motiiveja näinä aikoina.
Pidän joka tapauksessa selvänä, että sellainen YYA-linja 1930-luvun lopulla, joka olisi turvannut Suomen koskemattomuuden, kuuluu epärealistisen ja anakronistisen mielikuvituksen piiriin. Tuntuu luonnolliselta, että meillä tuolloin haluttiin säilyttää hyvin epämääräinen kuva jonkinmoisesta ”Saksa-optiosta”, vaikka poliittinen johtomme oli kaukana tuon maan ja sen karkean politiikan hännystelystä.
Leimautuminen Stalinin bolsevismin kannattajaksi juuri 1930-luvun lopulla olisi ollut kovin monesta syystä Suomelle ja suomalaisille poliitikoille kovin vastenmielistä. Ulkoministeri Holsti tuli humalapäissään puhuneeksi Hitleristä ”hulluna koirana”. Ei ole aivan kummallista, että hän joutui jättämään tehtävänsä. Kyllä sama olisi voinut tapahtua, jos hän olisi puhunut samalla tavalla Stalinista. Syytäkin olisi ollut sekä näin puhumiseen että erottamiseen.
Suomalaisilla ei tainnut olla halua tunnustautua julkisesti enempää Saksan kuin Neuvostoliiton vihollisiksi, mikäli mieli säästyä toisen vihalta. Molemmat olisivat sen ansainneet, mutta ulkopolitiikassa on otettava huomioon muutakin kuin kymmenien vuosien kuluttua mahdollisesti aukeava aivan uusi näkökulma oman ajan politiikkaan.
Ja kannattaa muistaa, ettei Suomi tuolloin ollut suurvalta eikä ole vieläkään. Kyllä suurpoliittiset ratkaisut tehtiin muualla, eikä niiden syntyä voi selittää meikäläisestä politiikasta, saati kulttuuripiirien matkailusta käsin."

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2013 ... saksa.html

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Vihavaisesta puheen ollen häneltä on ilmestynyt kirja ryssävihasta. Joten, jos oli aikanaan vetoa Saksaan, oli myös työntöä ja siksi asia sopinee tähän ketjuun, vaikka kirja saattaisi ansaita omankin. Savon Sanomista.


"Ryssävihan juuret voidaan nähdä sortokausissa (1899–) ja lopulta vuosissa 1917–18. Venäjä teki strategisia virheitä suhteessa luoteisnaapuriinsa, mutta ei Suomessakaan aina ole oltu kovin diplomaattisia – ei ennen vuotta 1917 eikä sen jälkeen. Mutta ryssävihan alkamisajankohta voidaan määrittää 1920-luvun alkuun, ja osin esimerkiksi AKS-seuran vihanlietsontaan.

Toisaalta, kyllä Neuvosto-Venäjäkin teki tehtävänsä. Suomalaisten punapakolaisten kansanmurha Stalinin terrorin vuosina ja talvisota ovat kenties kammottavinta faktaa tässä mielessä: Venäjä/Neuvostoliitto murhasi, terrorisoi ja hyökkäsi. Jatkosodan kohdalla voisin hieman spekuloida Timo Vihavaisen tulkintojen kanssa. Selkeä revanssihenki siinä oli mukana, ja Suomi omasta aloitteestaan ”aseveli”-akselilla!

Mutta juuri talvisodan tarina ylläpiti ja jatkoi ryssävihaa Suomessa. Se oli naapurin taholta anteeksiantamatonta hyökkäyspolitiikkaa. Se pitkitti niin sanottua ”kansan syvien rivien” näkemystä venäläisistä valloittajina."

http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirja ... ia/1703558

historian harrastaja
Viestit: 37
Liittynyt: 30.03.12 12:46

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Minä sain tällä viikolla luettavakseni Suomessa vuonna 2013 julkaistun puna-armeijan Suomi-oppaan 1939. Kirjoittanut M. Markov ja toimittanut Pekka Tuomikoski. Sitä jaettiin miljoonaan kappaleen painoksena Suomeen hyökänneille piippalakeille. Sen lisäksi hyökkääville sotilaille jaettiin "Puna-armeijan marssiopas Suomeen".

Suomen vasemmiston keppihevonen on väite, jonka mukaan Suomi oli Saksan liittolainen jo 1930-luvulla.

Puna-armeijan Suomi-oppaassa Suomea kutsutaan angolamerikkalaisen pääoman juoksupojaksi. "Valko-Suomi on taloudellisessa suhteessa suuntautunut Lännen kapitalististen valtioiden suuntaan, olleen täydellisesti riippuvainen angloamerikkalaisesta pääomasta. Suomen porvaristo on harjoittanut maan rikkauksien loppuunmyyntiä. Englannin imperialismi on ottanut käsiinsä melkein koko talouden, muuttaen Suomen puoli-itsenäiseksi siirtomaaksi."

Sivu 122: "Esiintyessään I Yleisvenäläisessä työläiskasakoiden edustajiston kokouksessa vuoden 1920 maaliskuussa Vladimir Iljits sanoi: "Nyt ovat amerikkalaiset miljardöörit jo ostanet kolme neljäsosaa Suomesta".

Sivu 127: "Torpparit - vuokramiehet, maatyöläiset, joita on merkittävä osa talonpojista - elävät kurjuudessa. Maaseudulla ovat säilyneet aataminaikaiset maanmuokkausmentelmät. Maapalstan - torpan - vuokrasta maattomat maksavat kulakeille luonnossa, maanmuokkaustyöllä. Kahdaviljelys on laajalle levinnyt. Köyhät asuvat mökeissä (usein jopa nurkassa), jotka on vuokrattu kulakeilta.

Kirjassa väitetään, että Suomessa "nähdään nälkää ja syödään pettuleipää".

Kirjoittaja Pekka Tuomikoski: "Erityisen räikeiksi tämän teoksen väitteet tekee se, että samaan aikaan Ukrainassa miljoonat ihmiset kuolivat nälkään (eri arvioiden mukaan 3-14 miljoonaa ihmistä) ja se kaikki oli suoraan neuvostovallan aiheuttamaa, sillä Ukrainan tuottama vilja myytiin länteen osoituksena neuvostomaatalouden voimasta."

Suuri oli Suomen kansanarmeijan sotilaiden ja puna-armeijan sotilaiden hämmästys, kun vuonna 1918 itsenäistyneiden torppareiden pojat ja "Suomen työtätekevä kansa" tähtäsivät ryssää silmien väliin ja entiset punakaartilaiset ehdottivat erillisten punakaartiosastojen lähettämistä taistelemaan pirua ja ryssää vastaan.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

MM kirjoitti:Vihavaisesta puheen ollen häneltä on ilmestynyt kirja ryssävihasta.
Täällä on ihan kokonainen keskustelu aiheesta ryssävihaperinteemme.

viewtopic.php?f=10&t=3874



Täällä on eräs näkemys asiasta: Ryssänviha saattaisikin hyvinkin olla vanhaa ruotsalaista perua.

Re: Ryssävihaperinteemme
Kirjoittaja Niitä sun näitä » 12.02.12 11:27
Onko ryssänviha vanhaa perua?

viewtopic.php?t=3874&p=22218#p22207

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Mitätöinnistä

Palatakseni otsikon aiheeseen: Jokisipilä ja Könönen epäonnistuvat siinä missä moni ennenkin.
Suomen konsensus-ilmapiirissä historiantutkimus on ja pysyy ilman kunnon kosketusta yleiseen mielipiteeseen.
Eräs tärkeä selitys on suomettuneisuuden soturien (eli sodan jälkeisen akateemisen sukupolven) itsepintainen historiamme kaunistelu.
Näistä vastaanhangoittelijoista kahta – Tarkkaa ja Vihavaista – on siteerattu tässäkin keskustelussa. Tarkka arvioi maan suurimmassa lehdessä Jokisipilän ja Könösen teoksen. Valtavasta materiaalista hänen johtopäätöksensä on, että väitteet saksalaismielisestä 1930-luvusta ovat ”suurta liioittelua”, joka perustuu ”valikoivaan lähdeaineiston luentaan”.
Tähän totaaliseen mitätöintiin (”ei se niin ollut”) antavat kuin antavatkin aiheen - hyödyllisinä hölmöinä - kirjoittajat itse.

Historioitsija Ville Kivimäki kirjoitti joitain vuosia sitten HS:ssa: ”Yleistä on, että viimeistään loppupäätelmissä tutkimus kuin tutkimus nivotaan suureen suomalaiseen kertomukseen.”

Tämän kaltaiseen mitätöintiin ei edes tarvita Vihavaisen karkeampaa menetelmää, jolla Jokisipilästä ja Könösestä tehdään ”YYA-historioitsijoita”, jotka ”mielikuvituksessaan” paljastuvat anakronistisiksi - ja miltei Stalinin barbarian ”huippuhetken” kannattajiksi.
Kumpi näistä suomettuneisuuden veteraaneista suorittaa mitätöinnin tyylikkäämmin? Makuasia, mutta Tarkka saattaa olla viekkaampi.

Mielestäni olisi jo korkea aika lopettaa suomalaisten ja heidän tutkijoittensa pitäminen panttivankeina suometusveteraanien katumusharjoituksissa. Suomen historian peittely saisi jo loppua.
Koko suomettumiskeskustelu kuuluisi käydä siellä, missä sitä tarvitaankin – eli akateemisten karriääri-ihmisten keskuudessa. Nuorempi tutkijapolvi suorittaa – tosin kangerrellen – kaiken sen realismi- ja rehellisyystyön, joka on vuosikymmeniä jäänyt pahasti kesken.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Kirjan yhteenveto on: Väitteet saksalaismielisestä 1930-luvusta ovat "suurta liioittelua", joka perustuu "valikoivaan lähdeaineiston luentaan". Vasta talvisota loi Suomen saksalaissuuntauksen. Se perustui enemmän Stalinin herättämään kauhuun kuin Hitlerin lumovoimaan.
Jokisipilä ja Könönen esittävät että saksalaisyhteyksiä on korostettu liikaa, ei Tarkka. Lainaus Tarkan kirja-arviosta yllä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Mitätöinnistä

kpj kirjoitti: Suomen konsensus-ilmapiirissä historiantutkimus on ja pysyy ilman kunnon kosketusta yleiseen mielipiteeseen.
Varsin kummallinen väite. Tarkoititkohan nimenomaan päinvastaista: "yleinen mielipide" painostaa historiantutkijoita.
kpj kirjoitti: Koko suomettumiskeskustelu kuuluisi käydä siellä, missä sitä tarvitaankin – eli akateemisten karriääri-ihmisten keskuudessa.
Mikä ihmeen keskustelu se sellainen olisi? Onpa varsin autoritaarinen ajattelutapa.
kpj kirjoitti: Nuorempi tutkijapolvi suorittaa – tosin kangerrellen – kaiken sen realismi- ja rehellisyystyön, joka on vuosikymmeniä jäänyt pahasti kesken.
Teemu Keskisarja sanoi pyhäinpäivänä radiossa (ohjelma Hietaniemen hautausmaalta) nöyrästi, ettei ole mitään takeita siitä, että uudempien tutkijoiden tulokset olisivat entisiä parempia.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: Mitätöinnistä

JariL kirjoitti:
Kirjan yhteenveto on: Väitteet saksalaismielisestä 1930-luvusta ovat "suurta liioittelua", joka perustuu "valikoivaan lähdeaineiston luentaan". Vasta talvisota loi Suomen saksalaissuuntauksen. Se perustui enemmän Stalinin herättämään kauhuun kuin Hitlerin lumovoimaan.
Jokisipilä ja Könönen esittävät että saksalaisyhteyksiä on korostettu liikaa, ei Tarkka. Lainaus Tarkan kirja-arviosta yllä.
OK. "Korostettu liikaa."

Missä julkaisuissa? Kenen toimesta?

Milloin - ellei sitten Jokisipilän ja Könösen teoksessa?

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Milloin - ellei sitten Jokisipilän ja Könösen teoksessa?
Luetun ymmärtäminen on näköjään vaikeaa. Tarkka lainaa Könösen-Jokisipilän kirjasta lauseita "suurta liioittelua" ja "valikoivaan lähdeaineiston luentaan" joilla Könönen ja Jokisipilä perustelevat väitteensä siitä, että saksalaisyhteyksiä on korostettu liikaa. Sitä en tiedä mihin tutkimuksiin Könönen ja Jokisipilä kirjassaan tässä yhteydessä viittaavat. Jutun ydin on kuitenkin, että Tarkka ei ole kirjoittanut asiasta omaa mielipidettään vaan kiteyttänyt Könösen ja Jokisipilän johtopäätöksen.

Jos olet sitä mieltä, että Tarkan teksti ei vastaa kirjan tekstiä, se on sitten aivan eri asia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

JariL kirjoitti:
Milloin - ellei sitten Jokisipilän ja Könösen teoksessa?
Luetun ymmärtäminen on näköjään vaikeaa. Tarkka lainaa Könösen-Jokisipilän kirjasta lauseita "suurta liioittelua" ja "valikoivaan lähdeaineiston luentaan" joilla Könönen ja Jokisipilä perustelevat väitteensä siitä, että saksalaisyhteyksiä on korostettu liikaa. Sitä en tiedä mihin tutkimuksiin Könönen ja Jokisipilä kirjassaan tässä yhteydessä viittaavat. Jutun ydin on kuitenkin, että Tarkka ei ole kirjoittanut asiasta omaa mielipidettään vaan kiteyttänyt Könösen ja Jokisipilän johtopäätöksen.
On totta, että Jokisipilän ja Könäsen kirja on kokonaan toisenlainen kuin Henrik Arnstadin Älskade fascism, jossa Suomi esitellään maana, jossa fasistit eivät ole vallassa, mutta vaikuttavat siti ratkaisevasti sisä- ja ulkopolitiikkaan.

Toisaalta Tarkka kyllä selostaa Kolmannenn valtakunnan vieraita varsin tarkoitushakuisesti jättämällä pois mm. spekulaation sakalaismielisyydestä NL:n epöluulojen herättäjänä ja siten talvisodan taustatekijänä. Asia olisi ollut syytä selostaa, vaikka olisikin asiasta eri mieltä.

Kannattaa huomata, että jo Halsti totesi samaa, vaikkaakaan ei upseereista.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Kannattaa huomata, että jo Halsti totesi samaa, vaikkaakaan ei upseereista.
Halsti oli itse yksi niistä upseereista joilla oli hyvät Saksan yhteydet.

Minusta Tarkka ei jätä Saksan yhteyksien vaikutusta mainitsematta vaan viittaa siihen heti alussa:
Suomen toisessa maailmansodassa kokemat kovat kohtalot on helppo selittää seuraukseksi täällä 1930-luvulta lähtien vallinneesta Hitlerin Saksan myötäilystä. Historiantutkija Markku Jokisipilä ja tietokirjailija Janne Könönen osoittavat kyynisen järkiperäisesti, että ei se niin ollut. Tai jos ehkä vähän olikin, niin toisella tavalla kuin on totuttu ajattelemaan.
Tämän tarkoituksena lienee usuttaa lukija teoksen kimppuun ottamaan selvää mikä se toinen tapa oikein on:-)

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

JariL kirjoitti:
Kannattaa huomata, että jo Halsti totesi samaa, vaikkaakaan ei upseereista.
Halsti oli itse yksi niistä upseereista joilla oli hyvät Saksan yhteydet.
Joo, äidin suku oli Saksassa ja Halsti kävi tutustumassa Saksaan 30-luvulla. Mutta tuskin kapteenin suhteet olivat mitenkään ratkaisevia, vaikka Halsti tunsi jo vuodelta 1918 Falkenhorstin.

Muistaakseni Halsti (tai alun perin se taisi olla Paasikivi) moittii AKS:ää NL:n epäluulojen herättämisestä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”