JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Mutta tuskin kapteenin suhteet olivat mitenkään ratkaisevia, vaikka Halsti tunsi jo vuodelta 1918 Falkenhorstin.
Viittaus oli enemmänkin siihen, että Halstin oli vaikea moittia muiden upseeredien Saksan suhteita.

Sinällään Halsti kyllä pääsi tutustumaan saksan armeijaan huomatavasti paremmin kuin normaali upseeri, ainakin jos hänen omia muistelmiaan on uskominen. Hän myös tapasi upseereita, joiden ei olisi uskonut "pelkän" kapteenin vuoksi vaivautuvan.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Laitanpa tähän Turun historiallisen yhdistyksen tilaisuudessa kirjastaan esitelmöineen Markku Jokisipilä ppt dioja. Niissä on tiivistetysti puheena olevan kirjan teesejä.

Esityksestä jäi ainakin minulle mieleen erityisesti se, että kirjoittajat ovat kelpo historiantutkijoiden tapaan lähestyneen aihettaan objektiiisesti ja avoimin mielin: todellisuus sekä nyt että menneisyydessä on harvoin mustavalkoinen ja yksinkertainen, useimiten siinä ovat läsnä ristiriitaiset ja eri suuntaan vaikuttavat voimat ja tekijät.
Kuvat diosta napattu käsivaralla kännykkäkameralla, joten niiden laatu ei ole kovin kaksinen, toivottavasti teksti näkyy.






kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Onneksi minä luin Jokisipilän ja Könösen teoksen ennen näiden selittelyjen alkamista. Tutkimuksesta löytyi tärkeitä paljastuksia, uusia näköaloja – löytyipä kontrafaktisia (kirjoittajien mukaan ”kontrafaktuaalisia”) ajatuksenkulkujakin, kiinnostavia vaikka historiografisesti lähinnä seurapelin luokkaa.

Jos olisin ollut Jokisipilän yllä siteerattujen ”diojen” (ja lisäksi vielä HS:n arvion) varassa, en olisi katsonut tarvitsevani koko teosta, sillä kaunistelua ja suurta kansallista lohduttautumista en enää siedä.

Otsikolla ”Suomi ja kansallissosialismi” Jokisipilä sanoo: "Saksalaismielinen 1930-luku” on myytti. Suurinta osaa väestöstä ei kiinnostanut uusi eikä vanhakaan Saksa.
Ja edelleen: Suomen natsimielisillä ei ollut joukkokannatusta…

Tällainen tiivistelmä on epätieteellinen ja käsitteellisesti arveluttava.

Ensinnäkään natsimielisyys ja saksalaismielisyys eivät ole yhtä ja samaa, eivätkä tietenkään kuulu yhden otsikon alle.
Toiseksi: sana ”myytti” tarkoittaa historiografian terminä ”yleisesti, tai vähintään laajalti, omaksuttua väärää uskomusta”. Myyttien murskaaminen on historiankirjoituksen tärkeimipiä tehtäviä.
Miten Jokisipilä saattaa ”myyttinä” pitää ”saksalaismielistä 1930-lukua”, jos hänen argumenttinaan on se seikka, että suomalaiset hädin tuskin tiesivät edes Saksan maantieteellistä sijaintia – ja se, ettei äärioikeistolla ollut Suomessa ”joukkokannatusta” (tosin: mitä on ”joukko” ja mitä ”kannatus”)?
Kuinka moni on milloinkaan väittänyt, että suomalaiset olisivat olleet saksanmielisiä natseja? Miten semmoinen luulo voi siis olla ”myytti”?
Tällaistahan ei ääritapauksissakaan kuultu Kolmannen valtakunnan tai Neuvostoliiton propagandassa – saati sitten Suomessa.

Vielä väite Jokisipilän tiivistelmästä:
Toisin kuin kulttuurisuhteissa, sotilaslinjalla ja päätöksenteon ylätasolla ideologia loisti poissaolollaan.
Mutta mitä on ”ideologia”? Sekä dioista että itse kirjasta välittyy naiivi ajatus siitä, että kirjailijoiden ohella Suomessa ei muita ollutkaan kuin sotilaita ja ministereitä.

Mitä, jos Suomessa olikin yhteiskunnallisia vaikuttajia myös hallinnossa, koululaitoksessa ja järjestöissä (suojeluskunnat ja sen sellaiset). Mistä nämä siinä tapauksessa ottivat vaikutteensa? Eikö ”ideologiaa” muka ollut? Mielestäni (ja aikalaiskertojien mukaan) Suomessa vallitsi hitlerismiä matkinut militaristinen eetos.

Kun Jokisipilä expressis verbis (tiivistelmässäkin) sanoo suomalaisten sotilaspiirien omaksuneen ”samankaltaisen maailmankuvan” kuin natseilla oli, niin oliko ”ideologia” silloin järin kaukana?

Tieteellisesti kestämätön on ennen kaikkea se demokraattinen idealismi, joka uskoo – ja uskottelee – että 1930-luvun Suomi oli sisä- tai ulkopoliittisesti sitä, mitä suomalaisten ”ylivoimainen enemmistö”, ”suurin osa väestöstä” tai ”joukkokannatus” tahtoivat.

En pidä myyttinä vaan pikemminkin oivalluksena sitä, että tunnustetaan esimerkiksi yliopistomies Linkomiehen ja upseeri Mannerheimin poliittisen painoarvon ylittäneen Suomen kansalle annetun arvon.

Suomen valtiolta sopiikin odottaa Jokisipilän ja Könösen kirjan palkitsemista ja hukuttamista samppanjaan.
Teos sivuaa joitain kiellettyjä aiheita, mutta se ilmoittautuu vapaaehtoiseksi Suomi-neidon tahrattomuuden varjelijaksi. Vakavin sen aikaansaannoksista on saksalaisvaikutuksen leimaaminen ”myytiksi”. Jokisipilän omassa yhteenvedossa tämä tapahtuu straw-man-tekniikan avulla.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti: Vielä väite Jokisipilän tiivistelmästä:
Toisin kuin kulttuurisuhteissa, sotilaslinjalla ja päätöksenteon ylätasolla ideologia loisti poissaolollaan.
Mutta mitä on ”ideologia”? Sekä dioista että itse kirjasta välittyy naiivi ajatus siitä, että kirjailijoiden ohella Suomessa ei muita ollutkaan kuin sotilaita ja ministereitä.
Kun olet kerran kirjan lukenut, niin tiedät, että J & K olivat valinneet tarkasteltavksi nämä kaksi ryhmää, koska muuten tehtävä olisi ollut liian ylivoimainen. Valinnan syy oli ilmeisesti se, että kulttuuripersoonat olivat näkyviä mutta heillä ei ollut vaikutusta politiikaan, kun taas sotilaslinja oli näkymätön mutta se vaikutti, tai ainakin loi suhteet joita sitten oli helppo käyttää 1940-1.

Sanaa "ideologia" J & K käyttävät kieltämättä epäselvästi. He kai tarkoittavat sanalla natsi-ideologiaa, millä ei todellakaan ollut Suomessa suurta kannatusta.

Mutta kai antikommunismikin on ideologia? Ja sitähän kaikki upseerit kannattivat.

Oletettavasti J & K tarkoittavat, ettei Mannerheim valinnut 1940-1 Saksaa länsivaltojen sijasta siksi, että olisi pitänyt edellistä jälkimmäistä ideologisesti parempana, vaan koska Saksa oli voimakas ja siten saaattoi auttaa Suomea mutta Englanti oli heikko eikä pystynyt auttamaan.

Oletettavasti yhteinen antikommunismikin vaikutti. Paasikivikin piti tuolloin Saksaa NL:osa parempana, jos niiden välillä piti valita.

Asiat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia. Timo Vihavainen kirjoittaa Kanavassa 7/2013 Pidot tornissa -teoksesta (1937), jossa keskutelijoina olivat mm. Kekkonen, Haavio, Paavolainen ja Kurjensaari. Kukaan ei pitänyt Saksaa Suomen kulttuurille soveliaana esikuvana, yhteyksiä piti sen sijaan solmia Englantiin. (Tosin Paavolainen oli innoissaan sekä Saksan että NL:n uudesta kulttuurista.)

Englanti-trendi on näkyvissä sotaa edeltävinä vuosina Suomalaisessa Suomessa.

Siitä huolimatta Kekkonen kirjoitti jatkosodan aikana ryssänvihaista tekstiä ja Haavio intoili Itä-Karjalasta (samoin alkuun Paavolainen, jos Haavioon on luottamista).

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti: Toiseksi: sana ”myytti” tarkoittaa historiografian terminä ”yleisesti, tai vähintään laajalti, omaksuttua väärää uskomusta”. Myyttien murskaaminen on historiankirjoituksen tärkeimipiä tehtäviä.
Siihen historiankirjoitus ei pysty. Myytti näet elää aivan toisella tasolla kuin "totuus" ja "valhe".

Hyödyllisempi onkin uskontotieteen myytin määritelmä "tosi kertmusta pyhistä alkuajoista". Tältä kannalta katsoen esim. jokaisella valtiolla on myyttinsä.
Muutettavat muuttaen, USA:n ja NL:n perustamismyytit olivat kuin kaksi marjaa.

Mitä Suomen "sotamyyttiin" (johon tämäkin asia liittyy) tulee, niin se säilyy niin kauan kuin sillä on tehtävä yhteisön kannalta. Jos ja kun suomalainen yhteiskunta muuttuu aivan toisenlaiseksi, "sotamyytti" häviää, mutta sen tilalle tulee jokin toinen myytti.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti: Ensinnäkään natsimielisyys ja saksalaismielisyys eivät ole yhtä ja samaa, eivätkä tietenkään kuulu yhden otsikon alle.
Toiseksi: sana ”myytti” tarkoittaa historiografian terminä ”yleisesti, tai vähintään laajalti, omaksuttua väärää uskomusta”. Myyttien murskaaminen on historiankirjoituksen tärkeimipiä tehtäviä.
Miten Jokisipilä saattaa ”myyttinä” pitää ”saksalaismielistä 1930-lukua”, jos hänen argumenttinaan on se seikka, että suomalaiset hädin tuskin tiesivät edes Saksan maantieteellistä sijaintia – ja se, ettei äärioikeistolla ollut Suomessa ”joukkokannatusta” (tosin: mitä on ”joukko” ja mitä ”kannatus”)?
Kuinka moni on milloinkaan väittänyt, että suomalaiset olisivat olleet saksanmielisiä natseja? Miten semmoinen luulo voi siis olla ”myytti”?
Tällaistahan ei ääritapauksissakaan kuultu Kolmannen valtakunnan tai Neuvostoliiton propagandassa – saati sitten Suomessa.
No jaa, kyllähän esim. Lapualaisopperasta saattoi saada käsityksen, että Suomessa ei muita ollutkaan kuin väkivaltaisia fasisteja ja pasifistisia kommunisteja.

Matti Klinge krikikoi jossakin päiväkirjoistaan Kjell Westön romaania Missä kuljimme kerran siitä, että siitä puuttuu Helsingin historian tärkein trendi sotien välisenä aikana: suomenkielisen keskiluokan nousu. Ruotsinkieliselle kirjailijalle on tietenkin annettava anteeksi, että hän kuvaa vain ruotsinkielisiä ja keskittyy siinäkin vain yläluokkaan ja työväestöön, sillä jälkimmäisellä hän saa aikaan kunnollisen vastakohdan, mikä on romaanin voima.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti: Onneksi minä luin Jokisipilän ja Könösen teoksen ennen näiden selittelyjen alkamista. Tutkimuksesta löytyi tärkeitä paljastuksia, uusia näköaloja – löytyipä kontrafaktisia (kirjoittajien mukaan ”kontrafaktuaalisia”) ajatuksenkulkujakin, kiinnostavia vaikka historiografisesti lähinnä seurapelin luokkaa.
Tämä onkin yksi hyvän tutkimuksen ominaisuuksia: tutkijat "avaavat" aineistonsa niin, että lukija voi tehdä siitä toisekinnlaisia johtopäätöksiä kuin he itse.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:
No jaa, kyllähän esim. Lapualaisopperasta saattoi saada käsityksen, että Suomessa ei muita ollutkaan kuin väkivaltaisia fasisteja ja pasifistisia kommunisteja.
Siis kahta sorttia.

Mutta myyttinsä kullakin.
Olin itse elossa jo 1966 enkä millään muista, että Lapualaisoopperasta silloin (tai sittemmin) olisi kehkeytynyt "myytti"; enemmänkin melkoisessa ristitulessa myyttien murtaja joksikin aikaa.

Arvo Salo laati teoksen tekstit. Jakoiko Salo todellakin suomalaiset "väkivaltaisiin fasisteihin" ja "pasifistisiin kommunisteihin"? (Hän oli demari.)

Itse olen nykyisin sitä mieltä, että fasismi ja väkivalta toden totta pääsivät Suomessa vaikuttamaan huomattavasti kommunismia ja pasifismia enemmän. Samoin 30-luvun miehillä oli, 60-luvulla, enemmän valtaa kuin Salolla.
Myyttinsä kullakin.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti:Itse olen nykyisin sitä mieltä, että fasismi ja väkivalta toden totta pääsivät Suomessa vaikuttamaan huomattavasti kommunismia ja pasifismia enemmän.
Vaikea on asettaa näitä tällä tavoin vastakkin, koska fasismi oli kommunismin vastaliike, jota ei olisi ollut ilman kommunismin olemassaoloa. Ikään kuin Suomi olisi sittenkin ollut jokin autonominen subjekti - vaikutteet tosiaan tulivat rajojen takaa.

"Pasifistinen" kommunismi taas oli fasismia vastaan omaksuttu propagandastrategia aivan kuten bolshevikkien pasifismi oli ollut ensimmäisen maailmansodan aikaista propagandaa. Aseellisessa toiminnassa on vaikea nähdä pasifismia. Fasismi versoi sodan jälkeen kommunismin vaarasta. Niillä oli syy-seuraussuhde, joten vastakkainasettelu on kyseenalaista: kommunismin ei voi samalla tavoin esittää syntyneen fasismista; ellei sitten haluta kutsua 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kehittynyttä kapitalismia fasismiksi.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti: fasismi oli kommunismin vastaliike
Fasismi oli myös liberalismin ja valistuksen perinnön vastaliike.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

kpj kirjoitti: Arvo Salo laati teoksen tekstit. Jakoiko Salo todellakin suomalaiset "väkivaltaisiin fasisteihin" ja "pasifistisiin kommunisteihin"? (Hän oli demari.)
Salo kai halusi julistaa 60-luvun pasifismia 30-luvun aiheen kautta. Siihen hänellä oli täysi oikeus.

30-luvun kuvauksena Toivo Pekkasen romaani Ne menneet vuodet (Jumalan myllyjen jälkiosa) on paras, vaikka sensuroimaton versio olisi tietysti ollut parempi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
kpj kirjoitti:Itse olen nykyisin sitä mieltä, että fasismi ja väkivalta toden totta pääsivät Suomessa vaikuttamaan huomattavasti kommunismia ja pasifismia enemmän.
Vaikea on asettaa näitä tällä tavoin vastakkin, koska fasismi oli kommunismin vastaliike, jota ei olisi ollut ilman kommunismin olemassaoloa. Ikään kuin Suomi olisi sittenkin ollut jokin autonominen subjekti - vaikutteet tosiaan tulivat rajojen takaa.

"Pasifistinen" kommunismi taas oli fasismia vastaan omaksuttu propagandastrategia aivan kuten bolshevikkien pasifismi oli ollut ensimmäisen maailmansodan aikaista propagandaa. Aseellisessa toiminnassa on vaikea nähdä pasifismia. Fasismi versoi sodan jälkeen kommunismin vaarasta. Niillä oli syy-seuraussuhde, joten vastakkainasettelu on kyseenalaista: kommunismin ei voi samalla tavoin esittää syntyneen fasismista; ellei sitten haluta kutsua 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kehittynyttä kapitalismia fasismiksi.
"Venäjän vallankumous v. 1917 huipentui marraskuussa bolsevikkien vallankaappaukseen ja sitä seuranneeseen romahdukseen", kirjoittaa Timo Vihavainen, Ryssänviha -- Venäjä-pelon historia, Minerva 2013.
"Venäjä joutui täysin alistumaan saksalaisten sanelurauhaan ( Brest-Litovsk ) ja se menetti suunnilleen kaikki ne valloitukset, joita Pietari Suuren ajoista saakka oli tehty."
"On vaikea lakata hämmästelemästä sitä seikkaa, että ihmiset, jotka ovat lukeneet Leninin kirjoituksia vuosilta 1917 ja 1918, ovat kaikesta huolimatta pystyneet pitämään häntä jonkinlaisena rationaalisena johtajana, jolla oli selkeä politiittinen ohjelma ja joka jopa toteutti ohjelmansa."

"Ei voida sanoa, että mikään Leninin päämääristä, vallassa pysymistä lukuunottamatta, olisi toteutunut."
"Kun Lenin kuoli, hän jätti jälkeensä savuavia raunioita, tuhotun maan, jossa miljoonat ihmiset näkivät nälkää, ....tuotanto oli romahtanut murto-osaan sodanedellisestä tai loppunut kokonaan."
"Kansainvälisellä
tasolla Neuvostoliitto oli Leninin kuollessa hylkiö, jonka ainoa merkittävämpi ulkomainen tuki oli Saksa, sekin maahan lyöty, aseeton ja nöyryytetty maa."
"Se
Neuvostoliitto, joka 1930-luvulla pystyi luomaan valtavan varusteluteollisuuden ja lyömään sittemmin Hitlerin johtaman Saksan, oli Stalinin eikä Leninin luomus."
"Terrorin
hyödyntämisen perusideat Stalin oli omaksunut Leniniltä, mutta tuskin paljoa muuta, vaikka valtava propagandakoneisto valjastettiin muuta näyttämään."

"Kari Immonen on tutkinut yli viittäsataa Suomessa vuosina 1918 - 1939 suomeksi ilmestynyttä Neuvosto-Venäjää ja Neuvostoliittoa käsittelevää kirjaa ja kirjasta. Suurin osa niistä on "neuvostovastaisia". Neuvostopropagandaakin....kommunismia kuvataan myös venäläisen imperialismin uudeksi ilmiasuksi."

Lännessä osa ´älymystöstä´ kannatti 1930-luvulla Leninin ideologiaa, vaikka se olikin nähtävästikin Stalinin reaalisosialismissa jo kadonnut muualta kuin propagandasta.
Antikommunistin
leima ei 1950-luvulla vielä ketään Suomessa ilmeisestikään pelottanut ja Lännessäkin
NL:n sympatiseeraajat älymystön´piirissä lienevät vähentyneet.

Yöpakkaset 1958 ja Noottikriisi 1961 saivat poliittisenkin kentän vähitellen tottelemaan Kekkosen ohjausta, kirjoittaa Timo Vihavainen. "Ja se pelko, joka ohjasi lehdistöä, ei varsinaisesti ollut Neuvostoliiton, vaan Kekkosen pelkoa."
Taitekohdan
suhtautumisessa NL:oon T.Vihavainen kirjoittaa olleen 1960-luvun puolivälissä.
"Alettiin avoimesti tunnustaa, että omankin maamme historiassa oli ollut vakavia käsittelemättömiä asioita,...suomalaista yhteiskuntaa ja valtiota alettiin tulkita luokkataistelun ja luokkasorron näkökulmasta."
Talvisotakin sai tätä uutta taustaa vasten aivan uuden hahmon.

Suomen ´älymystö´ei ollut mukana 1930-luvulla, kun länsimaiden radikaalit ja muut edistykselliset piirit kilpaa ylistivät Stalinia. Nyt sen sijaan koko maan kulttuuri-ilmapiiri muuttui. NL:n ja sen historian ihailu tuli vallitsevaksi ja Suomen historian ja suomalaisen yhteiskunnan uudenlainen hahmottaminen alkoi monesta tuntua välttämättömältä.

Mussolini oli alkujaan ollut sosialisti, joten NL:ssa Italian uusi aate katsottiin ilmeisestikin "anti-bolsevismiksi", jolle jostain löytyi nimi fasismi. Ja Lännessä Mussolini näyttäisi muuttuneen pikimustaksi konnaksi vasta noin 1940 ?
Hitlerin
kansallissosialistinen työväenpuolue lienee sekin katsottu NL:ssa bolshevismin kilpailijaksi ideologisesti? Ja kansallissosialismin juutalaisvastaisuuden osasyynä lienee ollut se, että monet bolsevikkijohtajat olivat juutalaisia?
Pasifismi ei näytä sekään millään muotoa kuuluneen bolsevikkien, natsien ja fasistien kilpavarusteluun?

Veikko Palvo

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Mielestäni (ja aikalaiskertojien mukaan) Suomessa vallitsi hitlerismiä matkinut militaristinen eetos
Perusteeton väite. Suomalainen yhteiskunta oli konservatiivinen ja suhtautui epäluuloisesti kaikkiin radikaaleihin muutoksiin. Militarisimilla oli sijansa kansallistunteen ohella yhteiskuntaa yhdistävänä voimana mutta sotilaallinen eetos ei yhteiskuntaa tai yksilöitä ohajannut. Tämän päivän näkökulmasta katsottuna 1930-luvun Suomi saattaa näyttää militaristiselta mutta toisaalta tämän päivän Suomessa militarismi elää ja voi hyvin vaikkapa sotien muistelun sivutuotteena. Kumpi militarismi mahtaa olla voimakkaampaa?
Viimeksi muokannut JariL, 20.11.13 11:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Fasismi oli myös liberalismin ja valistuksen perinnön vastaliike.
En olisi yhtä ehdoton. Fasismi versoi liberalismin ja valistuksen perinteestä. Usko vahvimman oikeuteen on liberalismin traditioiden mukaista. Jopa kansallissosialismin suurin auktoriteetti oli viimeisinä hetkinään valmis luovuttamaan tulevaisuuden idän vahvemmille kansoille, koska nämä olivat paikkansa ansainneet. Valistuksella ja liberalismilla on pimeä puolensa ja ne ovat vaikuttaneet maailmanhistoriassa erittäin paljon. Fasismi torjui massademokratian mutta halusi silti korostaa massojen valtaa, jollaisella juuri liberalismin ja valistuksen kriitikot 1700-luvun lopulta lähtien pelottelivat.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Fasismi oli myös liberalismin ja valistuksen perinnön vastaliike.
En olisi yhtä ehdoton. Fasismi versoi liberalismin ja valistuksen perinteestä.
Valistus ja liberalismi perustuu järkeen ja siten periaatteet ovat yleisiä ja koskevat kaikkia, olipa kyse sitten tieteestä tai oikeudesta. Fasismisissa taas oli olemasssa "saksalainen tiede" ja "oikeus" taas tarkoitti Führerin tahtoa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”