Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

"Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki on blogissaan pohtinut kansanedustaja Jussi Niinistön kirjallista kysymystä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan järjestelyistä ja vuoden 1918 tapahtumien tulkintaa. Ruukki päättää kirjoituksensa
Suomen historiaa on kirjoitettu maailman sivu uusiksi, kun uutta tietoa tai näkökulmia ilmaantuu. Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan.

Suomalaisuus on tarina, joka saa jatkuvasti uusia sävyjä. Se ei ole mikään hermeettisesti säilötty, muuttumaton todistus menneisyydestä, jonka koskemattomuuden varjeleminen on sitä ainoaa ja oikeaa isänmaallisuutta.

Luulen, että meillä riittää loputtomasti ihmettelemistä siinä, mikä tämä maa ja kansa oikein on.

Nautitaan itsenäisyydestä!

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Kaisa Kyläkoski kirjoitti:Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki on blogissaan pohtinut kansanedustaja Jussi Niinistön kirjallista kysymystä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan järjestelyistä ja vuoden 1918 tapahtumien tulkintaa. Ruukki päättää kirjoituksensa
Suomen historiaa on kirjoitettu maailman sivu uusiksi, kun uutta tietoa tai näkökulmia ilmaantuu. Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan.
Nautitaan itsenäisyydestä!
Porot nokkaan... Älkäämme siis vetäkö poroja nokkaamme. Turhaa se lieneekin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Suomi siis joutui keväällä punaisen vallankaappauksen ja Venäjän uhan vuoksi Saksan tiukkaan syleilyyn. Valkoisen Suomen johtajat katsoivat aiheelliseksi sitoutua sopimuksin Saksan ohjaukseen, jopa päästää saksalaisia joukkoja maahan.
Noista valtiosopimuksista ei taideta historiankirjoissa paljon puhua? Verkostakaan en helposti löydä selkeää tietoa. Maat solmivat rauhansopimuksenkin kevään ja alkukesän kuluessa. Ruukki mainitsee salaisen lisäpöytäkirjankin, siis vuodelta 1918. Tähän on kai liitettävä Saksan ja Venäjän neuvostohallituksen väliset sopimukset, joilla Saksa järjesti ja vahvisti asemiaan myös pohjoisessa, Suomessakin.
Marraskuun 11. päivä samana vuonna eli ensimmäisen maailmansodan päättyminen Saksan murskatappioon sitten päästi Suomen tukalasta sidonnaisuudestaan suurvaltaan. Se oli tavallaan toinen itsenäisyyspäivämme.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

historioija kirjoitti:Suomi siis joutui keväällä punaisen vallankaappauksen ja Venäjän uhan vuoksi Saksan tiukkaan syleilyyn. Valkoisen Suomen johtajat katsoivat aiheelliseksi sitoutua sopimuksin Saksan ohjaukseen, jopa päästää saksalaisia joukkoja maahan.
Noista valtiosopimuksista ei taideta historiankirjoissa paljon puhua? Verkostakaan en helposti löydä selkeää tietoa. Maat solmivat rauhansopimuksenkin kevään ja alkukesän kuluessa. Ruukki mainitsee salaisen lisäpöytäkirjankin, siis vuodelta 1918.
Onhan Suomen alistaminen Saksalle ns. yleisesti tunnettu asia, vaikka sen Mikko Uola Iltalehden uudessa Kun kansa jakautui -lehdessä edelleen "unohtaa" mainita.

Toinen asia tietenkin on, kuten Marko Tikka pohdiskelee kokoelmateoksessa Entäs jos...Vaihtoehtoinen Suomen historia (1918), että Saksa olisi tullut Suomeen ilman valkoisen hallituksen pyyntöäkin, jonka se itse kehotti tekemään.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:Suomi siis joutui keväällä punaisen vallankaappauksen ja Venäjän uhan vuoksi Saksan tiukkaan syleilyyn. Valkoisen Suomen johtajat katsoivat aiheelliseksi sitoutua sopimuksin Saksan ohjaukseen, jopa päästää saksalaisia joukkoja maahan.
Noista valtiosopimuksista ei taideta historiankirjoissa paljon puhua? Verkostakaan en helposti löydä selkeää tietoa. Maat solmivat rauhansopimuksenkin kevään ja alkukesän kuluessa. Ruukki mainitsee salaisen lisäpöytäkirjankin, siis vuodelta 1918.
Onhan Suomen alistaminen Saksalle ns. yleisesti tunnettu asia, vaikka sen Mikko Uola Iltalehden uudessa Kun kansa jakautui -lehdessä edelleen "unohtaa" mainita.

Toinen asia tietenkin on, kuten Marko Tikka pohdiskelee kokoelmateoksessa Entäs jos...Vaihtoehtoinen Suomen historia (1918), että Saksa olisi tullut Suomeen ilman valkoisen hallituksen pyyntöäkin, jonka se itse kehotti tekemään.
Itse asiassa odotin, että joku kertoisi tarkempia tietoja noista valtiosopimuksista ja etenkin tuosta salaperäisestä lisäpöytäkirjasta. Etsin niitä verkosta, mutta kyllästyin, kun en löytänyt selviä vastauksia. Tarjottiin lähinnä Suomi24:n historiapalstan vuodatuksia asian liepeiltä sekavine yksityiskohtineen. Mutta se punainen lanka niistä puuttuu.
Rauhansopimuksesta kyllä löytyy tekstikin http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:Suomi siis joutui keväällä punaisen vallankaappauksen ja Venäjän uhan vuoksi Saksan tiukkaan syleilyyn. Valkoisen Suomen johtajat katsoivat aiheelliseksi sitoutua sopimuksin Saksan ohjaukseen, jopa päästää saksalaisia joukkoja maahan.
Noista valtiosopimuksista ei taideta historiankirjoissa paljon puhua? Verkostakaan en helposti löydä selkeää tietoa. Maat solmivat rauhansopimuksenkin kevään ja alkukesän kuluessa. Ruukki mainitsee salaisen lisäpöytäkirjankin, siis vuodelta 1918.
Onhan Suomen alistaminen Saksalle ns. yleisesti tunnettu asia, vaikka sen Mikko Uola Iltalehden uudessa Kun kansa jakautui -lehdessä edelleen "unohtaa" mainita.

Toinen asia tietenkin on, kuten Marko Tikka pohdiskelee kokoelmateoksessa Entäs jos...Vaihtoehtoinen Suomen historia (1918), että Saksa olisi tullut Suomeen ilman valkoisen hallituksen pyyntöäkin, jonka se itse kehotti tekemään.
Itse asiassa odotin, että joku kertoisi tarkempia tietoja noista valtiosopimuksista ja etenkin tuosta salaperäisestä lisäpöytäkirjasta. Etsin niitä verkosta, mutta kyllästyin, kun en löytänyt selviä vastauksia. Tarjottiin lähinnä Suomi24:n historiapalstan vuodatuksia asian liepeiltä sekavine yksityiskohtineen. Mutta se punainen lanka niistä puuttuu.
Rauhansopimuksesta kyllä löytyy tekstikin http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html.
Suomi myös luovutti ulkomaankauppansa valvonnan Saksalle kahdeksi vuodeksi. Saksa varmaan aikoi hyötyä tästä sotaponnisteluissaan.
Nyt löytyi tämä: http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/s ... ri/310851/

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Iltalehden 1918-historialehdessä on kolmen historiantutkijan versiot:

- Mikko Uola edustaa perinteistä valkoista vapaussotaperinnettä, jossa kaikki syy on työnväenliikkeellä, otsikkona onkln "Taustalla työväen johtajien vallanhalu". Uudistukset oli jo tehty tai ne tehtiin heti sodan jälkeen, mutta SDP ei sulattanut vallan menetystä eduskuntavaaleissa. Mallina oli bolsevikit.

Porvariston maltiliset ja itsenäisyysmiehet olivat eri mieltä, riittikö autonomia vai pitikö tavoitella itsenäisyyttä. Vasta marraskuun suurlakko väkivaltaisuuksineen ja bolsevikkien valtaannousu yhdisti porvarit. "Senaatin joukkojen puolella sota alkoi venäläisjoukkojen aseistariisumisena sekä puolustautumistaisteluna". Yhtään veritekoa tehty ennen tammikuun loppua.

Valtionrikosoikeuden tuomioita Uola pitää "ihan laillisina", joskin niitä oli "aivan liian paljon". Suurin osa kuitenkin armahdettiin 1918 lopussa ja he pääsivät osallistumaan kunnallaisvaaleihin jo samana syksynä ja eduskuntavaaleihin seuraavana vuonna (tässä taitaa olla virhe, sillä kapinaan osallistuneet menettivät joksikin aikaa kansalaisluottamuksen ja siten äänioikeuden; tarkoitettaneen että SDP saattoi osallistua vaaleihin).

Sodan jälkiselvittelyjä on korostettu liikaa sodan syiden ja saavutusten sijasta. Suomi oli itsenäistymisjulistuksen jälkeen "miehitty valtio" ja siitä tuli "vapaa ja itsenäinen valtio" vasta valkoisten voiton jälkeen toukokuussa 1918.

"Ei kai kukaan kuvittele, että tästä maasta olisi tullut todella itsenäinen ja demokraattinen valtakunta, jos punakapinalliset niissä oloissa olisivat voittaneet? sodan"

- SDP:n historian tutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön toimitusjohtaja Mikko Majander on jo aiemmin katsonut SDP:n tehneen virheen,. Kun se oikealla tulkittiin syyllisyyden myöntämiseksi, Majander tarkentaa nyt, että virhe ja syyllisyys ovat eri asioita. "Virheellä viittaan sodan hirmuiseen hintaan, ihmisten kärsimykseen ja kuolemaan mutta myös kokonaisarvioon." "Sosiaalidemokraattisten tavoitteiden kannalta mikään ei mennyt paremmin sen takia että uskottiin väkivaltaiseen vallankumoukseen".

Uudistusten tekemistä jo ennen sotaa ja sen jälkeen Majander kommentoi, että vuonna 1917 Suomessa ei "ollut vakiintuneita pelisääntöjä sille, miten poliittinen järjestelmä tällaisessa tilanteessa toimii. Se avasi portit huonolle kierteelle, jossa radikaaleimmat voimat pääsivät niskan päälle maltillisista", kun järjestysvalta Venäjän vallankumouksen jälkeen romahti. SDP:n lisäksi toimijoita olivat vasmemalla punakaartit ja ay-liike, "jotka katu- ja ruohonjuuritasolla eivät olleet suoraan puolueen hallittavissa olleita voimia". Parlamentarismille ei ollut perinteitä ja heinäkuussa 1917 hyväksytty valtalaki kaatui lain suomalaisten vastustustajien myötävaikutuksella. mikä ei lisännyt työväen luottamusta. Majander katsoo kummankin osapuolen korostaneen asiaa (valkoiset sitä että punaiset aloittivat, punaiset valkoista terroria), joka oikeuttaa sen oman rooliin. Majanderin mielestä sisällisota olisi voitu estää, jos kummallakin olisi osoitettu vahvempaa johtajuutta. Työväenliike ei hänestä ollut ensisijaisesti aseellliseen vallankumoukseen tähtäävä liike.

- Kun yhteiskunta hajosi -teoksen kirjoittajan Pertti Haapalan mielestä eri totuudet pystyvät tänä päivänä elämään rinnakkain, eikä vastapuolen näkemystä enää kielletä. Useimmat ihmiset ajattelevat, että kyse oli molempien osapuolten virheistä. Haapala näkee sisällissoadan osana ensimmäistä maailmansotaa ja siten Saksan ja Venäjän taistelua. Kun Suomi oli 1917 osa Venäjää ja Pietarin puolustuksen takia jopa keskeinen, valkoiset löysivät Venäjältä liittolaisekseen väliaikaisen hallituksen ja punaiset bolsevikit. Kriisi alkoi eduskunnan hajotuksesta valtalain jälleen: se jakoi poliittisen kentän kahtia. Samalla työllisyys ja elintarvketilanne heikkenivät, eikä Suomessa ollut 3-4 kuukauteen toimivaa halitusta. "Marraskuun suurlakon alkaessa asetelma oli mennyt liian kovaksi, kun molemmat osapuolet tajusivat, että porvarit voidaan syöstä vallasta bolsevikkien tuella." Edes SDP:n keskeisten vaatimusten hyväksyminen ei pysäyttänyt tuhoissaa kehitystä, sillä molemmilla puolilla oli jo kaatinsa, jotka eivät "katsoneet olevan aihetta edes pelkoon". "Suurin tragedia oli kompromissien hakemisen loppuminen marras-joulukuussa 1917." Molemmilla puolilla taistelevat joukot tunsivat huonosti valtapelin taustoja. Syy sisällisotaan oli johtavien poliitikkojen, jotka haksahtivat omien valta-asemiensa turvaamiseen. "Miksi esimerkiksi vallankumoukseen kriittisesti suhtautunut ja porvarien kanssa yhteistyötä tehnyt sosiaalidemokraatti Väinö Tanner mieluummin jättäytyi sivuun?"

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että pienessä tilassa Haapala ja Majander antavat varsin tasapainoisen ja molempiin osapuoliin kriittisesti suhtautuvan kuvauksen. Sen sijaan Uola on pikemmin avoimesti ideologinen, kuumaverinen poliitikko kuin viileän objektiivinen historiantutkija.

Uola jopa käyttää "jos punaiset olisivat voittaneet"-argumenttia. Marko Tikka toki myöntää kokoomateoksessa Entäs jos...Vaihtoehtoinen Suomen historia (2005), että punaiset eivät olisi voineet hallita muuten kuin terrorilla, varsinkin kun valkoiset olisivat jatkaneet sissisotaa, mutta hänen pääpointinsa on, etteivät punaiset olisi voineet millään voittaa ilman Neuvosto-Venäjän apua, jota he eivät saaneet.

Tietenkin olisi ollut kiintoisa saada vielä luokkasotanäkemys, jossa vallanottoa olisi puolustettu (jos sellaista löytyy).

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Jospa kuitenkin näin itsenäisyyspäivän kunniaksi vähän "vetäisi poroja nokkaan" - ihan noin kerta kiellon päälle.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien valmistelu näyttää siis lehtitietojen mukaan käynnistyneen. Paheksuntaakin on jo ehditty esittää. Minulla ei ole kunnia tuntea tätä "räppäri Palefacea" tai hänen tuotantoaan, siis siinä mielessä kuin julkisuuden henkilöitä yleensä tunnetaan. Hänen historiatietonsakin vaikuttavat kovin hatarilta.

Mutta kun muutoinkaan ei näytä kovin hyvältä. Pääministerimme, joka juurikään on saanut hoidetuksi sen "filosofiapuolen" kuntoon, on Tiede-lehden artikkelin mukaan nimittänyt juhlatoimikuntaan historian asiantuntijaksi pelkästään puolueystävänsä (käyttääkseni Väinö Tannerin lanseeraamaa semanttista hienoutta) Martti Häikiön, jonka kantaa vuoden 1918 sodan luonteesta ei kai liiemmälti tarvitse enää esitellä. Jo tässä vaiheessa juhlavalmisteluihin ottaa kärjekkäästi kantaa ihan eduskuntakyselyin kansanedustaja Jussi Niinistö, joka ennen keväällä 2011 tapahtunutta valintaansa tuli tunnetuksi mm. Vapaussoturi-lehden päätoimittajana. Eduskunnan ent. puhemies Riitta Uosukainen totesi jolloinkin noihin aikoihin, että Niinistön kirjoittama Bobi Sivénin elämäkerta on "tavattoman sivistyneen ihmisen kirjoittama", mitä ei tietenkään olekaan syytä epäillä. Niinistön oma tutkimuksellinen mielenkiinto vain tuntuu etsiytyneen aihepiireihin, joiden käsittelytapa ehkä ilmenee myös hänen nyt tekemässään eduskuntakysymyksessä: hän on kirjoittanut mm. Suomen ns. heimosotien historian ja sen lisäksi laatinut "erilaisia [suomalaisia] fasisteja esittelevän kirjan". (Sitaatti on Mirko Harjulalta, jolta itseltään on julkaistu kolme vankkaa nidettä SKS:n Toimituksia-sarjassa.)

Tässä vaiheessa, tuntematta tarkemmin juhlatoimikunnan kokoonpanoa, kadunmiehessä herää siis kysymys, miksi ei ole nimetty ketään vuosien 1917 - 1918 todellista asiantuntijaa; esimerkkinä tulee mieleen objektiivisesta otteestaan tunnettu dos. (?) Marko Tikka. Vai joko niin pitkällä (taas) ollaan, että yksi ryhmäkunta voi maassamme sanella koko tulevan juhlavuoden hengen ja huudahtaa 30-luvun Aikakirjojen päätösosan loppusanojen tapaan: "- - tämä tinkimätön vaatimus ja sen luja toteuttaminen tekivät vuoden 1918 valkoisesta kansannoususta todellisen Suomen vapaussodan."?
Viimeksi muokannut nylander, 06.12.13 13:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Emma-Liisa kirjoitti:Tietenkin olisi ollut kiintoisa saada vielä luokkasotanäkemys,
Timo Vihavainen kirjoittaa varhemmin kuluneena syksynä ilmestyneessä kirjassaan Ryssäviha (s. 202 - 203):
Kansalaissota on Suomen historian tarkimmin tutkittuja aihepiirejä, mutta siitä huolimatta sen pöyristyttävä väkivaltaisuus näyttää yhä uudelleen saavan ihmiset ymmälle. Sodan luonne "vapaussotana" on yksi sen suuria ongelmia, joka jälkikäteen, vuosikymmenien kuluttua näyttää monesta varmaan falskilta ja vähintäänkin "konstruoidulta" oikeutukselta sille luokkakostolle, verilöylylle, jonka omistavan luokan edustajat toimeenpanivat kapinaan nousseen rahvaan keskuudessa.
Aiheen vakavuudesta leikkiä laskematta voisi heittää, olisiko tässä jotain kaipaamastasi näkemyksestä.;)

F. Lager
Viestit: 13
Liittynyt: 01.12.11 23:35
Paikkakunta: Turku

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

Oma subjektiivinen, varovainen ja kieltämättä karikatyyrimainen tulkintani on, että nykyisessä oikeistohegemoniassa esim. Risto Alapuron ja Pertti Haapalan tulkinnat edustavat sitä ainoaa ”luokkanäkökulmaa”, kun taas Uola vain puolustaa ”suomalaista elämänmuotoa”, ”laillista yhteiskuntajärjestystä” ja valtiomme ”perinteisiä instituutiota”. Kun ei ole olemassa näkyvää ja poliittisesti vaikutusvaltaista vasemmistolaista historiatraditiota, niin vastinpareina ovat ikään kuin tieteellinen historiantutkimus ja oikeistolainen, lähinnä tutkimuksen ja politiikan välimaastoon sijoittuva, tendenssikirjallisuus. – Riippuu sitten lukijan omasta poliittisesta näkökannasta, kuinka tasapuolisina nämä kerrontatavat haluaa hahmottaa.

Kun seuraa itsenäisyyspäivän lehtikirjoittelua, niin ei voi kuin ihmetellä, että miksi ylipäätään ”vaaran vuosista” on kirjoitettu niin paljon (esim. Jussila, Rentola), kun kerran perinteinen oikeistolainen, Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön (erityisesti 1966 vaalien alla) rahoittama tulkinta edelleen täysin validia kamaa:

http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/s ... aa/649424/

Hyvää itsenäisyyspäivää!

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

"Yhteiskunnan yllä liehuu taantumuksen viiri.."

F. Lagerin kommentti taitaa osua melko nappiin. Jokunen aika sitten täälläkin surtiin sitä onko vasemmistolainen historiantulkinta saanut jo liikaa jalansijaa, kun sellaiset "vasemmistolaiset" kuin Linna ja Ylikangas ovat niin suosittuja.

Edelleen F. Lagerin ajatuksenjuoksua seuraten, eipä populäärikulttuurissakaan vasemman laidan arvot ole juhlineet. Sen vuoksi rap-artisti Paleface herätti huomiota presidenttiä myöten ja tuskinpa Nylanderiltakaan on jäänyt huomaamatta tämä sanoitus:

http://lyrics.fi/paleface/helsinki-shangri-la

Kemppinenkin blogissaan kohotti kulmakarvojaan levyn ilmestyttyä:

http://kemppinen.blogspot.fi/2010/09/ka ... staja.html

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Aina on niitä, jotta vetävät porot nokkaan. Turhaan."

F. Lager kirjoitti: Kun seuraa itsenäisyyspäivän lehtikirjoittelua, niin ei voi kuin ihmetellä, että miksi ylipäätään ”vaaran vuosista” on kirjoitettu niin paljon (esim. Jussila, Rentola), kun kerran perinteinen oikeistolainen, Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön (erityisesti 1966 vaalien alla) rahoittama tulkinta edelleen täysin validia kamaa:

http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/s ... aa/649424/
Voi voi, tuohan ei ole vielä mitään. Kehotan lukemaan Ville Kaarnakarin sotathrillerin Operaatio Para bellum, jossa paljastetaan "todellinen syy", miksi Suomea ei miehitetty. Edellisessä osassa Operaatio Finljandiassa "paljastettiin" Neuvostoliiton suunnitelmat. Näissä kirjoissa on sotkettu faktaa ja fiktiota niin, että varmaan moni uskoo.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”