Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

historioija kirjoitti:Ruotsalainenhan tietää, mutta ei ymmärrä

Ruotsalainen näkökulma on aina ruotsalainen näkökulma, ei sen enempää. Siitä ei kannatakaan suuremmin välittää. Sama kuin jos suomalainen ryhtyisi viisastelemaan ja moralisoimaan Ruotsin asioista. Mukana sotkemassa lisäksi henkilökohtaiset traumat ja tarkoitukset. Mukaan vahva annos kaupallista ajattelua, joka pakottaa keskittymään myyvimpiin näkökohtiin ja kärjistämään sanontaa.
Ulkoapäinkään ei näe asioita täydellisesti. Silloin puuttuu omakohtaisuus ja ymmärtämys.
No no. Tällä logiikalla vain entiset stalinistit voivat tutkia Stalinin aikaa, olisihan heillä se omakotaisuus ja ymmärrys.

Suomen sodan aikaisen historian tutkimukseen ovat monet ulkomaiset tutkijat antaneet painavan panoksen. Arnstad kuitenkin on pikemmin journalisti ja moralisti kuin tutkija. Jän suoritti kandidaatin tutkinnonkin vasta ihan äskettäin, mutta silti hän uskoo olevansa yhtä erehtymätön kuin Ylikangas, jolla on aivan toisen tason meriitit.
historioija kirjoitti: Historiaa olisi siis paras kirjoittaa ryhmätyönä, ei kapean ja persoonallisen henkilökohtaisesti.
Kuinka kirjoittamista voi tehdä ryhmätyönä? Ja tutkimuksessakin on hyvä, että on joku, joka sanoo oman mielipiteensä. Sitten toiset saavat arvioida tuloksen - tässä mielessä tutkimus on kollektiivista.

Toinen asia on, että ryhmä tutkijoita voi tutkia samaa aihepiiriä ja hyötyä toistensa tiedoista ja keskinäisistä keskusteluista, kuten ilmeisesti tapahtui Kansallisarkiston projektien kohdalla.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Tämä(kin) aihe meni melkein heti nurin.

Jotkut puhuvat ruotsalaisista, toiset vuorostaan kieliopista.

Joukolla vastustetaan Suomen historian pohdintaa.

Luulisi, että "mielipide historiasta" voisi edes joskus olla sofistikoituneempikin.


JK
Jos itse kokisin jonkun kirjoittajan "ällöttäväksi", jättäisin sen omaksi tiedokseni. En toisi henkilökohtaista traumaani julki, ennen kaikkea oman itsekunnioitukseni vuoksi.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 18:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Emma-Liisa kirjoitti:Mitä itse kirjan nimeen tulee, niin luulin sen tarkoittavan vuotta 1918. Silloinhan tapahtui myös venäläisten joukkomurhia.
Harvoinpa näkee, että jo kirjan nimessä pelataan Hitler-kortti näin näkyvästi.

Jos mitään, mitä Suomessa on tapahtunut, kutsutaan ”holokaustiksi”, niin kyllä suhteellisuudentaju on niin tiessään ja huomion tavoittelu niin ilmeistä, että jatkoa ei kannata lukea tai kuunnella (paitsi jos on tekemässä tutkimusta harhautuneesta ajattelusta ja argumentaatiosta).

Eräänlainen ääriesimerkki siitä, mihin sensaationhakuisuus voi johtaa. Lehtijutuissahan on tavallista, että kun jutun sisällössä ei ole mitään uutta, kirjoitetaan edes raflaava otsikko, joka saa luulemaan muuta. Kirjoissa sellainen on ollut harvinaisempaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

yucca kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Mitä itse kirjan nimeen tulee, niin luulin sen tarkoittavan vuotta 1918. Silloinhan tapahtui myös venäläisten joukkomurhia.
Harvoinpa näkee, että jo kirjan nimessä pelataan Hitler-kortti näin näkyvästi.

Jos mitään, mitä Suomessa on tapahtunut, kutsutaan ”holokaustiksi”, niin kyllä suhteellisuudentaju on niin tiessään ja huomion tavoittelu niin ilmeistä, että jatkoa ei kannata lukea tai kuunnella (paitsi jos on tekemässä tutkimusta harhautuneesta ajattelusta ja argumentaatiosta).

Eräänlainen ääriesimerkki siitä, mihin sensaationhakuisuus voi johtaa. Lehtijutuissahan on tavallista, että kun jutun sisällössä ei ole mitään uutta, kirjoitetaan edes raflaava otsikko, joka saa luulemaan muuta. Kirjoissa sellainen on ollut harvinaisempaa.
Tietääkseni kustantajalla on oikeus päättää nimestä. Kirja sinänsä voi olla ihan ok.

"Suomessa tapahtunut" ei sinänsä ole oikea rajoitus, tapahtuihan suomalaisten punaisten lähes totaalinen tuho 1937-8 Neuvostoliitossa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Mielestäni Svenska Dagbladetin arvostelija ilmaisi tässä ydinasian:
Är vi finländare beredda att ta emot nya fakta och nyansera bilden av vår krigshistoria i det kollektiva minnet? Eller annorlunda uttryckt: är vi förmögna att hålla två tankar i huvudet samtidigt? Kan vi känna respekt för de tiotusentals män och kvinnor som offrade sina bästa år och ibland sina liv för att försvara vårt land, och samtidigt inse att den militära och politiska ledningen inte alltid agerade klokt eller humant?
Venäläisillä on tässä mielessä sama ongelma.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

historioija kirjoitti:Pelkkää logiikkaa, hyvä Nylander... Veli/veljes > aseveli/aseveljes.
Muuten, en malta olla huomauttamatta, että p.o. suurellista. Yleinen virhe
Mikäpä tässä sitten auttaa kuin yrittää jatkaa. Voisimmeko kuitenkin pitää mielessämme, mitä erimielisyys koskee, emmekä lähtisi niin sanotusti siirtelemään maalitolppia: Olet esittänyt useaan otteeseen, että ilmaisu aseveljet on "ilman muuta virheellinen".

Minusta ei todellakaan ole ryhtymään kanssasi kilpasille "loogikkona"; olethan tällä foorumilla varhemmin jo todennut, että esim. Emma-Liisaan verrattuna kirjoituksesi edustavat "älyllisyyttä" (ajatus oli juuri tämä). Siksi joudun yhäkin tekemään muutamia tarkentavia kysymyksiä päästäkseni itsekin asiassa jyvälle:

Suomen kielessä on substantiivi veli - mon. veljet, jota perusosana käyttäen on muodostettu yhdyssana (ei "sanaliitto", kuten tunnut luulevan) aseveli. Sitten on olemassa toinen substantiivi veljes - mon. veljekset. Miksi siis aseveli-sana ei noudatakaan normaalia paradigmaa vaan ottaa kokonaan toisen substantiivin monikkomuodon, jos kerran, kuten sanot, aseveljet-muoto on "ilman muuta virheellinen"?

Edelleen: miksi Nykysuomen sanakirjan monikymmenvuotiset puurtajat käyttivät aseveli-artikkelissa esimerkkinä ilmaisua "Englanti ja Ranska, vanhat aseveljet"? 1990-luvun Suomen kielen perussanakirja ja 2000-luvun Kielitoimiston sanakirja eivät anna aseveli-sanan yhteydessä esimerkkejä. Eikö sinustakin ole tavallaan anteeksiantamatonta, etteivät näiden teosten toimittajat ole liittäneet sanan yhteyteen esim. huomautusta "Huom. monikossa vain aseveljekset"? Ja mitä on ajateltava niistä lukuisista historiantutkijoista, humanioran taitajista, jotka ovat teoksissaan Suomesta ja natsi-Saksasta puhuessaan systemaattisesti käyttäneet "ilman muuta virheellistä" ilmaisua "aseveljet"; mieleen muistuvat esim. Touko Perko, Sampo Ahto, Mauno Jokipii, Oula Silvennoinen ja Markku Jokisipilä?

Jos siis kaikkien edellisessä kappaleessa tarkoitettujen toimijoiden "logiikka" on pettänyt, taidan olla ihan hyvässä seurassa. Pyytäisin kuitenkin sinua vielä kerran tarkasti vastaamaan juuri asettamiini kysymyksiin alkuperäisestä lähtökohdasta "ilman muuta virheellinen".

Muuten, en malta olla huomauttamatta, että ilmaisun "pitää olla" nykyinen lyhenne on po., ei p.o. - Yleinen "virhe".
(Tästä ks. esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, 2011; Itkonen - Maamies, Uusi kieliopas, 2011, jne.)

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

nylander kirjoitti:
historioija kirjoitti:Pelkkää logiikkaa, hyvä Nylander... Veli/veljes > aseveli/aseveljes.
Muuten, en malta olla huomauttamatta, että p.o. suurellista. Yleinen virhe
Mikäpä tässä sitten auttaa kuin yrittää jatkaa. Voisimmeko kuitenkin pitää mielessämme, mitä erimielisyys koskee, emmekä lähtisi niin sanotusti siirtelemään maalitolppia: Olet esittänyt useaan otteeseen, että ilmaisu aseveljet on "ilman muuta virheellinen".
Kielenkäyttö vakiintuu helposti virheelliseksi, jolloin siinä ei auta koulutus eikä mikään. Tavat periytyvät sukupolvesta toiseen. Itse ihmettelen esimerkiksi sitä, että superlatiivin käyttöä ei hallita ja myös uskotaan, että lyhennepisteen jälkeen ei tule välilyöntiä. Näitä on runsaasti. Samoja virheitä näkyy jo vanhoissa, jopa 1800-luvun teksteissä. - Niinpä jään edelleen uskooni, että "veljesten" tuntemattomuus on perintövirhe, Aleksis Kivestä huolimatta.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 18:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Emma-Liisa kirjoitti: Tietääkseni kustantajalla on oikeus päättää nimestä.
Ei ole. Teosta, kuten tutkijan kirjoitusta, ei lain mukaan saa saattaa yleisön saataviin tekijänkunniaa loukkaavalla tavalla. Törkeän harhaanjohtava nimi on sellainen, jos juttu on jotenkin tolkullinen.
Kirja sinänsä voi olla ihan ok.
Miljardi apinaa sinänsä voi tuottaa Shakespearen kootut teokset, noin matemaattisesti, mutta todellisuudessa niin ei tapahdu.
"Suomessa tapahtunut" ei sinänsä ole oikea rajoitus, tapahtuihan suomalaisten punaisten lähes totaalinen tuho 1937-8 Neuvostoliitossa.
Ja milläs tapaa se olisi “Finland’s holocaust”? Jotain rajaa, please.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

yucca kirjoitti:
Kirja sinänsä voi olla ihan ok.
Miljardi apinaa sinänsä voi tuottaa Shakespearen kootut teokset, noin matemaattisesti, mutta todellisuudessa niin ei tapahdu.
Löysin toisen toimittajan Hana Worthenin haastattelun:

http://barnard.edu/news/anthology-co-ed ... -holocaust

Olen vasta silmäillyt Hana Worthenin väitöskirjaa Niskavuoren naiset -näytelmän esityksistä Natsi-Saksassa, jolloin se melko helposti saatiin sopimaan Blut und Boden -muotiin. Aihe laajenee teatterihistoriasta aatehistoriaksi.

Silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Hana Worthen on taitava tutkija, joka tuntee hyvin a) suomalaisen historiantutkimuksen b) Natsi-Saksan käyttämät termit

Näin ollen odotan myös FInland's Holocaust -kirjaa mielenkiinnolla.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Pitäisi varmaan siirtää kieltä koskeva keskustelu toiseen säikeeseen. Itse aiheesta, eli säikeen otsikon mukaiseseti on tässä tosiaankin puhuttu harvinaisen vähän.

Lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita ja muita tekstejä löytyy Agricolan julkaisusarjasta Näkökulmia ja reaktioita Elina Sanan Luovutetut -kirjaan
Keskustelu Suomen ja suomalaisten osuudesta juutalaisten joukkotuhoon on ottamassa jälleen uuden kierroksen.
Päivitin muutamia kuolleita linkkejä ja lisäsin muutaman uuden tuolle sivulle.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Olen vasta silmäillyt Hana Worthenin väitöskirjaa Niskavuoren naiset -näytelmän esityksistä Natsi-Saksassa, jolloin se melko helposti saatiin sopimaan Blut und Boden -muotiin. Aihe laajenee teatterihistoriasta aatehistoriaksi.
Ja näytelmän kirjoittaja oli tunnettu natsi;-) Hän varmaan kieltäytyi tekijäpalkkioista?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Henrik Arnstad kirjoittaa arviossaan teoksesta Finland’s Holocaust: Silences of History ja sanoo, että aihetta on Suomessa tietoisesti peitelty ja yritetty vaientaa:
Ett historiskt skeende som det officiella Finland har gjort allt för att dölja.
”Att upprätthålla myten om ett enigt Finland, oskyldigt till antisemitism, kräver ett aktivt upprätthållande av tystnad bland den finska allmänheten – en glömska som rigoröst understöds av finska historiker”, skriver professor John Sundholm i den nya antologin Finland’s Holocaust: Silences of History
Kort sagt: Detta är den modigaste bok jag någonsin läst. Mycket riktigt förefaller det också som den finländska offentligheten aktivt vill begrava Finland’s Holocaust i tystnad. Mediebevakningen i Finland kan bäst beskrivas som minimal, detta är kunskap som ska förhindras från att nå det finländska folket.
Boken begraver definitivt årtionden av finländska försök att – politiserat och medvetet – fjärma både antisemitism i allmänhet och Förintelsen i synnerhet från Finland.
Arvio on tietysti kokonaisuudessaan sinällään ihan kiinnostava, mutta hiukan kyllä ihmettelin Arnstadin väitteitä, joiden mukaan juutalaiskysymystä Suomessa olisi virallisesti yritetty peitellä. Oikeastaan väite peittely-yrityksistä on aika vakava vai onko olemassa näyttöä siitä, että asiaa olisi viranomaisten taholta tai muuten yritetty peitellä?

Olen koonnut tälle sivulle osan keskustelua ja selvityksiä asista kun tästä viimeksi kohistiin Finlandia palkitun Elina Sanan teoksen yhteydessä vuodesta 2003 lähtien.

Myöskin Oula Silvennoisen väitöskirja nostatti vilkkaan keskustelun aiheesta, vaikka Arnstad väittää, että aihetta olisi tietoisesti peitelty. Mielestäni esim jo tämä virallisten selvitysten lista kertoo ihan muuta, artikkeleita, arvosteluja ja lehtijuttuja on ilmestynyt vielä moninkertainen määrä kuin mitä tuolle sivulle olen saanut koottua:
* Heikki Ylikangas: Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle (PDF-tiedosto, 16.1. 2004)
* Suomen Akatemialta lausunto professori Heikki Ylikankaan selvityksen toimenpide-ehdotuksista (Suomen Akatemia, 24.2. 2004.)
* Jatkosodan aikaisten siviili- ja sotavankien luovutusten tutkimushanke (Valtioneuvoston tiedotusyksikkö, Tiedote 109/2004), 31.3.2004.)
* Savolainen, Hannu: Jatkosodan ihmisluovutukset menneisyyden kipupisteenä – Elina Sanan Luovutetut-teoksen aiheuttama kohu (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, pro gradu -työ, 22.3. 2011)
* Tilli, Jouni: Luovutuskeskustelu menneisyyspolitiikkana: Elina Sanan Luovutetut jatkosotaan liittyvän historiapolicyn kritiikkinä (Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, pro gradu -työ, 2006)
http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietos ... uovutetut/

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Arnstadin et alian osalta keskustelussa on kyse siitä kuinka keskeisellä sijalla antisemitismi ja natsismi olivat suomalaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Jos kärjistetään hieman niin A:n mukaan Suomi teki päätöksiä suuresta sympatiasta natsismia kohtaan. Häne vastapoolinsa eli "nationalistinen historiankirjoitus" taas on pyrkinyt irrottamaan Suomen tekemät päätökset laajemmasta Eurooppalaisesta ja maailmanhiostoriallisesta kontekstista erikoistapaukseksi pitkälti välttääkseen Holokaustin ja natsismin varjon. Ensimmäisessä selityksessä on vain varjoa ja jälkimmäisessä vain valoa.

Arnstadin höpinät siitä, että Suomessa asioista yritetään vaieta eivät ole nykypäivää. Neuvostoliiton romahdukseen saakka Suomessa oli vankat "yleiset syyt" siihen, että saksalaisyhteistyön kaikkia puolia ei julkisuudessa käsitelty vaikka niitä olisikin tutkittu, mutta sen jälkeen tällaista estettä ei ole ollut. Tämä näkyy siinä että myös Arnstad perustaa omat käsityksensä suomalaisiin tutkimuksiin -jotka on vielä tehty Suomen valtion varoilla!

Arnstadilla on omassa toiminnassaan selkeä poliittiinen agenda joka on uusnatsismin vastustaminen. Ruotsissa uusnatsien ja heitä poliittisesti lähellä olevien ryhmien toiminta on huomattavasti aktiivisempaa ja ehkä myös vakavammin yhteiskuntaa uhkaavaa kuin Suomessa. Arnstad tuntuu projisoivan tämän ruotsalaisen todellisuuden sellaisenaa Suomeen ymmärtämättä, että Suomi ja Ruotsi eivät samankaltaisuuksistaan huolimatta ole sama asia ja että maiden historiassa Suomi oli aivan eri tavalla uhattuna toisen maailmansodan aikana kuin Ruotsi. Arnstadin mielipiteisiin vaikuttavat myös hänen suomalaiset ystävänsä, jotka tuntuvat olevan poliittisesti aika lailla äärivasemmalle kallellaan, mikäli Arnstadin aikanaan ylläpitämästä keskustelupalstasta pystyi mitään päättelemään.

Finland's Holocaust ei sen vähän perusteella mitä olen kirjasta netissä pätkiä lukenut tuo hirveästi uutta suureen kuvaan. Kirjassa on kuitenkin mielenkiintoisia yksittäistapauksia, joissa antisemitismillä on selkeä rooli. Tunnettu 100 m juoksun lopputulosten muuttaminen Maccabin vahingoksi ei välttämättä ollut antisemitismia mutta kirjan samaisessa osassa kuvattu juutalaisten tenniskerhon jäsenten erottaminen selkeästi oli. Samoin on aika selvää että Kekkosella oli nuoruudessaan juutalaisvastaisia mielipiteitä jotka hän myös "erehtyi" kirjaamaan paperille.

Suomi oli yksi niitä harvoja Euroopan maita joita juutalaisten kansanmurha ei suoraan koskettanut siitä huolimatta, että Suomi oli sotaa käyvä maa. Suomalaisilla on muistissaan tavallaan Holokaustin mentävä aukko jota niin Arnstad kuin erinäiset muutkin kirjoittaja (esim. Holmila) on pyrkinyt täyttämään. Eurooppalaiseen identitettiin kuuluu kansanmurhan muistaminen ja katuminen mutta meiltä puuttuu se omakohtainen perusta jolta katumus lähtee. Nyt sitä perustaa luodaan. Ja samalla yritetään tietoisesti tai tiedostamatta luoda uusi myytti.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

JariL kirjoitti: Samoin on aika selvää että Kekkosella oli nuoruudessaan juutalaisvastaisia mielipiteitä jotka hän myös "erehtyi" kirjaamaan paperille.
"Erehdys" oli jälkimaailman silmissä. Tuolloin se oli aivan sopivaa. Toisaalta Kekkonen ei Saksassa pitänyt natseistakaan.

Saksasta tultuaan Kekkonen kirjoitti Demokratian itsepuolustusken. Hän oli sisäministerinä 1938, kun Suomi sulki portit juutalaisilta ja muiltakin pakolaisilta. 1939 yritti lakkauttaa IKL:n.

Kekkosella ei nuorenakaan ollut erityisen humaani tai liberaali mielenlaatu. "Kansallinen etu" (sellaisena kuin hän itse sen määritteli) oli tärkein.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Emma-Liisa kirjoitti:Henrik Arnstadilla taas on - jatkuvasti - vain yksi ajatus. Hän uskoo voivansa olla Suomen historian ja historiankirjoituksen ylituomari.
Vuonna 2006 Henrik Arnstadilla oli kovastikin juttua Suomen tekemisistä natsi-Saksan kanssa viime sotien aikaan. Aiheesta enemmän tuolla ketjussa:

Ruotsalaisväite: Suomi valehtelee natsikytkennöistä
Kirjoittaja Tapio Onnela » 30.11.06 18:35

viewtopic.php?f=10&t=589
Henrik Arnstadin kirja on nostanut jälleen keskusteluun Suomen ja Saksan suhteen toisen maailmansodan aikana. Historiallisiin tulkintoihin ottaa kantaa myös Suomen ulkoministeriö.

Keskustelun aloitti Ruotsissa ilmestynyt Spelaren Christian Günther joka tarkastelee Ruotsin ulkopolitiikkaa sodan aikana ulkoministeri Christian Güntherin näkökulmasta.

Suomen ulkoministeriö on ottanut harvinaisella tavalla kantaa asiaan kun valtiosihteeri Pertti Torstila kommentoi teosta Ruotsin Sotatieteen akatemiassa Tukholmassa 13. marraskuuta. Torstilan mukaan hiljattain ilmestynyt Henrik Arnstad kirja “Spelaren Christian Günther” on surullinen esimerkki historiallisen perspektiivin puutteesta. “


Henrik Arnstadilla varmaan riittäisi tutkimista omankin maansa tekemisissä... kuinka monta pakolaislaivaa Ruotsi käännyttikään pois satamistaan? Ruotsalaiset tutkijat voisivat vaihteeksi tutkia "omaa napaansa" eli Ruotsin kytkentöjä natsi-Saksaan.


Ruotsalaisväite: Suomi valehtelee natsikytkennöistä
Kirjoittaja Niitä sun näitä » 01.11.12 10:38

viewtopic.php?f=10&t=589&p=25073#p25073



Ruotsista ja viime sodista puhutaessa pitää aina muistaa sanat rautamalmi, SKF, kuulalaakerit ja natsien hammaskulta

http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm#_ftn2



MTV 3:n uutinen vuodelta 2005

Ruotsi tiesi natsikullan alkuperän?

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9704/970418/97041803
Tänään Tukholmassa julkistetut asiakirjat osoittavat, että Ruotsin hallitus ja valtionpankki tiesivät, että natsi-Saksan maksuvälineenä käyttämä kulta oli ryövätty juutalaisilta.

Ruotsi suostui vaihtamaan malmia kultaan, koska se oli hyvä kauppa. Natsi-Saksa tarvitsi toisen maailmansodan loppuvaiheissa kaiken liikenevän rautamalmin asetuotantoonsa.

Sodan ulkopuolella pysytellyt Ruotsi oli puolestaan valmis myymään malmia Saksalle hyvällä voitolla, ja maksuvälineenä Saksa käytti kultaa.

Liittoutuneet varoittivat useaan otteeseen Saksan kanssa kauppaa käyviä maita siitä, että kulta oli anastettu juutalaisilta, mutta näitä varoituksia Ruotsissa ei kuunneltu.

Ruotsin valtion omistukseen siirtyi ainakin 34 tonnia kultaa Saksalta, ja uudet, tänään julkisuuteen päästetyt asiakirjat vahvistavat, että sekä valtionpankki että maan poliittinen johto olivat tietoisia kullan alkuperästä: se oli ryövätty juutalaisilta heidän omaisuutensa takavarikon yhteydessä.

Osa oli jopa sulatettu teloitettujen juutalaisten hampaista. Nämä häpeälliset todisteet on esittänyt hiljattain kuollut, 50-luvulla Ruotsin valtionpankkia johtanut Mats Lemne.

Lemne antoi ymmärtää, että Saksa oli uhannut Ruotsia miehityksellä, ellei tämä suostuisi kultakauppoihin. Tätä tietoa eivät kuitenkaan tämänpäiväiset asiakirjat vahvista, kertoo natsikultavyyhtiä penkonut journalisti.

(MTV3/Kari Lumikero)



Ruotsi rahoitti natsi-Saksaa

Sunnuntai 15.2.2009 klo 14.50

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200902 ... 1_ul.shtml
Toisen maailmansodan aikainen Ruotsin finanssiministeri Ernst Wigforss myönsi vuonna 1941 Hitlerin Saksalle suuren pankkilainan, Dagens Nyheter kertoo.

Asia paljastui salaisesta dokumentista, joka löytyi Ruotsin finanssiministeriön kassakaapista.
Kyseinen dokumentti on saksalaisen pankinjohtajan lähettämä kirje, jossa käsitellään pankkilainaa.
Asiasta kirjoittavat tänään historioitsija ja diplomaatti Krister Wahlbäck sekä valtioneuvoston kanslian arkistonhoitaja Bo Hammarlund ruotsalaisessa Dagens Nyheter -lehdessä.

Wigforss oli vastuussa
Wahlbäckin ja Hammarlundin mukaan nimenomaan tuolloinen finanssiministeri Ernst Wigforss on vastuussa lainasta, jonka hän päätti antaa saksalaisille.
Kysymyksessä oli heidän mukaansa avustus, joka oli tarkoitettu tukemaan Saksaa sodankäynnin vuoksi.
Asiasta ei kuitenkaan koskaan tehty virallisia merkintöjä.
Ernst Wigforss oli Ruotsissa ministerinvirassa 17 vuoden ajan, kunnes hän jätti tehtävät vuonna 1949. Hän kuoli vuonna 1979.
Asiasta kertoi Dagens Nyheter.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”