Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

JariL kirjoitti: Vaikka Lauttamuksen romaania "Vieraan kypärän alla" ei voikaan pitää luotettavana lähteenä siinä kerrotaan esimerkiksi sotavangin surmaamisesta, tekijänä on tosin saksalainen aliupseeri. Samoin kirjassa taidetaan mainita yksikön vierailu bordellissa Harkovassa(?).
Romaanissa olennaista, että siinä ei voi (tai ainakana ei pitäisi) kertoa sellaista, mitä henkilöt eivät voineet tietää.

Vieraan kypärän alla -teoskessasaksalaiset esimiehet väittävät suomalaisille, että puna-armeija rikkoo sääntöjä, joten hekin voivat tehdä samoin. ”Me kostamme! Ryssät tuhosivat meikäläisen upseeripartion, kiduttivat hengiltä, panivat kahden hirren väliin, valelivat petroolilla, tuikkasivat tuleen ja kiristivät hirsien välissä suolet pois!”

Epäilemättä myös puna-armeijan sodankäynti oli julmaa, mutta Hitler oli päättänyt jo ennen hyökkäystä, ettei sodan sääntöjä noudatettaisi vaan käytäisiin tuhoamissotaa. Tämän selittäminen ei kuitenkaan ole romaanissa mahdollista.

Jyrki Nummi on jopa sitä mieltä analyysissaan Antti Tuurin Talvisodasta (kokoomateoksessa Kiviaholinna), että kriitikoiden vaatimukset "kokonaisnäkemyksestä" (jonka tietysti pitäisi vastata kriitikoiden moraalia) ovat hakoteillä. Etulinjan sotilaan kokemus koskee vain omaa paikkaa ja nykyhetkeä.

Tämä kenties antaa perspektiiviä äskettäiseen TV-sarjaan Sodan sukupolvi, jota on kritikoitu niin Venäjällä, Puolassa kuin USA:ssa.


skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

jsn kirjoitti:Sanalla ei ollut yhtään saksalaisia arkistolähteitä, mikä on todella vakava puute.
Miksi se on vakava puute?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

skrjabin kirjoitti:Miksi se on vakava puute?
No, jos haluaa esittää jotain siitä, mitä luovutetuille tapahtui ja miksi heidät haluttiin.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

jsn kirjoitti:
skrjabin kirjoitti:Miksi se on vakava puute?
No, jos haluaa esittää jotain siitä, mitä luovutetuille tapahtui ja miksi heidät haluttiin.
Eihän se mikään "todella vakava puute" ole jos ei ole tiedossa että siellä asiaa koskevaa aineistoa olisi. Sekä Taimi Torvinen että Hannu Rautkallio olivat aiemmin asiaa tutkineet, eivätkä hekään saksalaista arkistoaineistoa asiaa valottamaan käyttäneet/onnistuneet löytämään. Olemattomaan on turha viitata. Jotain hajatietoja aiheeseen liittyen myöhemmin on Silvennoinen onnistunut kaivamaan myös Saksasta, hänen päätelmänsä ovat silti samansuuntaisia Sanan kanssa. Mutta jos sinulla on tiedossa jotain merkityksellistä aineistoa Saksassa olevista arkistoista, jonka tutkimus on toistaiseksi sivuuttanut, kerro toki.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Emma-Liisa kirjoitti:Sattumalta tulin tutustuneeksi Niilo Lauttamuksen aihetta koskeviin romaaneihin. Niistä tunnetuin, Vieraan kypärän alla (1957) on suomalaisen sotilaan ylistys, mutta parista muusta löytyy muutakin.
Lauttamuksen romaanitkin jo ehdolla "lähteiksi"? Ei uskoisi...

Eipä näytä Niilo (Johannes) Lauttamuksen kirjat kelvanneen Mauno Jokipiin Panttipataljoona -teoksen lähteiksikään. En ainakaan löytänyt niistä mainintoja lähdeluettelosta.

Katselin tänään Panttipataljoonan 4. painosta ja luvussa SS-pataljoonan tutkimustilanteen kehitys neljännesvuosisadassa Mauno Jokipii mainitsee sivulla 932 (5. Kotimaisia tarkennuksia -otsikon alla) mm. näin:
"SS-asioissa ei Panttipataljoonaa seuranneena runsaana vuosikymmenenä kotimaassa juuri tullut uusia tutkimuksia, mutta Niilo Lauttamuksen useat tähän aihepiiriin kuuluvat romaanit ja Jaakko Korjuksen kaksi vastaavaa kaunokirjallista teosta pitivät sitä kyllä tietyllä tapaa esillä."
Lähteet -luvussa kohdassa 4. Lehdistöä (yleisiä artikkeleita s. 902) on mainittu N. J. Lauttamus Muistoja suomalaisen SS-pataljoonan vaiheista I - II Helsingin Sanomat 22. ja 29.1.1957

Vähän lisää Lauttamuksesta, jonka kirjat taisi olla niitä ensimäisiä lukemiani sotakirjoja 1970 -luvun alussa. Sittemmin niihin ei ole ollut syytä palata lukemisen merkeissä, vaikka niistä useimmat taitaa kirjakokoelmissani ollakin.

Luin aikoinaan jostain lehdestä, kuinka Lauttamus vanhoilla päivillään yritti tehdä haulikolla lopun itsestään. Kuitenkin hän kyseisen lehtijutun mukaan ampuikin vain kasvonsa hajalle. Nähtävästi piippu oli leuan alla...
Hän eli tiettävästi vielä jonkin aikaa tuon itsemurhayrityksen jälkeenkin, tosin pahasti vammautuneena. Luultavasti ilman kasvoja ja ilmeisesti sokeana. Oliko hän huono ampuja hengenlähtöä ajatellen? Ottaen siis huomioon hänen entisen SS-miestaustansa...

"Hänestä tuli sotakirjailija (esikoisteos "Vieraan kypärän alla" on hyvä kirja), mutta paineita kertyi liikaa. Lauttamus teki itsemurhan 20 vuotta myöhemmin."

http://tapaniriekkinen.com/10
"Toinen mainio AUK:n ylikersantti oli Niilo "Nipa" Lauttamus, entinen Waffen-SS-mies. (26.) Hänestä pitivät kaikki muut paitsi upseerit, sillä Nipa antoi kuulua arkailematta mielipiteensä palvelusasioista, mikä harvoin mairitteli upseereita. Heitä on kuitenkin jurppinut enemmän kasarmilla kierrelleet juorut, että salskea, alle nelikymppinen SS-mies olisi vietellyt puolet upseerien rouvista heidän itsensä ollessa komennuksella. Nipa vieraili pulloon tartuttuaan usein myös Päävartion putkassa.

Jouduin hänen kanssaan tekemisiin suoranaisesti vain kerran. Komensin tykkeineni (hevos)kuormastoa taisteluharjoituksessa Kuopion kaatopaikan lähellä. Harjoitusta johtavan Lauttamuksen käskynjako sen päätyttyä: "Kokelas Riekkinen! Johdatte kuormaston paskaläänin ohitse suoraan kasarmille!" Ohjesäännön mukaan toistin komennon sanasta sanaan ja kovalla äänellä. Valvovat upseerit eivät nauraneet. Seuraavana kesänä Lauttamus ryyppäsi Aliupseerikerholla kertausharjoituksiin tulleiden kanssa. Hänen kerrotaan ilmoittautuneen Aliupseerikoulun johtajalle, majuri Temmekselle näin: "Herra Majuri! Ylikersantti Lauttamus ilmoittautuu myöhästyneenä palvelukseen. Syy: helvetinmoinen krapula." Tiukka majuri ei ymmärtänyt alkuunkaan tällaista huumoria ja Lauttamus sai potkut armeijasta. Hänestä tuli sotakirjailija (esikoisteos "Vieraan kypärän alla" on hyvä kirja), mutta paineita kertyi liikaa. Lauttamus teki itsemurhan 20 vuotta myöhemmin."

Kuinka helposti tai vaikeasti se 1. kirja syntyikään?

http://www.lauttamus.fi/niilo311006.pdf

"Niilo Lauttamuksen sotaromaaneista menestynein on esikoinen,
vuonna 1957 ilmestynyt Vieraan kypärän alla. Tänä syksynä 13.
painokseensa ehtinyttä romaania on myyty noin 70 000 kappaletta."

Sotakirjojen kalle päätalo

SS-mies Niilo Lauttamus kirjoitti menestysromaanin
vuodessa ja parhaina kaksi.

http://www.lauttamus.fi/niilo311006.pdf

KULTTUURI
TIISTAINA 31.10.2006 | 17


NIILO LAUTTAMUS
JYVÄSKYLÄ

Esa Sironen
Vieraan kypärän alta

– Olin kaksi vuotta Saksassa, suurimman osan rintamalla,
Lauttamus kertoi haastattelussa 1970-luvulla.
Hänet haastateltiin Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden
laitoksella Seija-Liisa Wikströ-min johtamaan seminaariin.

Sotakirjat eivät kannata, ajateltiin sodan jälkeen. Sotaan
väsynyt kansa ei lue. Sitten tuli Väinö Linna, räjäytti pään
auki, ja Lauttamus hankki osamaksulla kirjoituskoneen.
– Kahdella sormella aloitin, ja kyllä siinä alussa sai näppäintä hakea.
Tilittämisen tarve oli kova, ja niin Lauttamus vapaaksi kirjailijaksi
heittäytyneenä naputteli syksystä kevääseen.
Syntyneet 76 liuskaa Niilo, tuttavien kesken Liino, vei
Ville Revolle vanhalle Gummerukselle. Repo silmäili tekstiä ja kysyi,
että hyvä mies, mitä te olette viimeksi lukenut.
– Laulun tulipunaisesta kukasta, Lauttamus täräytti.
Ei näin pidä sotaromaania kirjoittaa, Repo opasti ja löi
liuskapinon Lauttamuksen kouraan. Tyylin pitää olla karskia,
yksinkertaista ja vetävää.

Äkäiltyä tekstiä

Siitäkös Lauttamus suuttui, laskeutui niska kyyryssä Gummeruksen
“Tuskien portaat“, ja alkoi kotona äkäpäissään
paukuttaa konettaan. – Minä kirjoitin aamuyhdeksästä
iltakymmeneen, joka päivä. Sitten taas Gummerukselle,
ylös kuuluisia narisevia portaita. Nyt liuskoja oli tasan sata
enemmän. Repo luki muutaman sivun ja lupasi kahden
viikon kuluttua ilmoittaa. Mitäs minä sillä aikaa teen,
Lauttamus kysyi. Se on teidän asianne, Repo vastasi. Se ei
kuulu hänelle.
– Mutta en minä jäänyt odottamaan, jatkoin jo samana iltana.
Seuraavana aamuna tasan kello yhdeksän puhelin soi,
ja Repo ilmoitti, että oli yön aikana lukenut liuskat. Samaan
tahtiin saman verran lisää, niin romaani on valmis.
Yhden luvun Repo poisti, mutta lokakuussa 1957 kirja
ilmestyi ja ehti ennen joulua neljänteen painokseen.
– Kyllä minä sitä Gummeruksen ikkunassa ihailin. Kustantaja
oli hommannut kirjan viereen aidon kypärän.
Lue loput Lauttamuksen haastattelusta suoraan linkistä...

http://www.lauttamus.fi/niilo311006.pdf

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Niitä sun näitä kirjoitti: Lauttamuksen romaanitkin jo ehdolla "lähteiksi"? Ei uskoisi...
No eipä tietenkään lähteistä tapahtumista, mutta lähteiksi siitä mitä aiheesta haluttiin kertoa.

Lauttamus todennäköisesti vaikutti ns. suureen yleisööön enemmän kuin Jokipii, jo ihan siksi että L:n kirjat olivat keveitä lukea.

Huomattakoon, että Vieraan kypärän alla ilmestyi jo 1957. Juuri tuo suojasään aika synnytti "neuvostovastaisia" muistelmia (Poika Tuopminen, Leinon vangit), mutta niiden virta tyrehtyi vuoden 1958 ja 1961 kriiseihin. Lauttamaus sen sijaan jatkoi.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Emma-Liisa kirjoitti:Juuri tuo suojasään aika synnytti "neuvostovastaisia" muistelmia (Poika Tuopminen, Leinon vangit), mutta niiden virta tyrehtyi vuoden 1958 ja 1961 kriiseihin. Lauttamaus sen sijaan jatkoi.
Parvilahden Terekille ja takaisin ja Berijan tarhat oli aika tymäköitä kirjoja siihen aikaan. Samoin Oras Ants:in Viron kohtalonvuodet. Samoin muutama muukin 1957-58 vuosina julkaistu sotakirja tai muistelma sota-ajalta. Eräs raisu muistelmakirja oli Lehväslaihon Panssarisotaa 1941-44, jonka ainoana R L:n kirjana olen omaan hyllyyni laittanut.

Toisaalta tuolloin ei kovin montaa varsinaista sotakirjaa julkaistukaan, mikäli on uskomista Juhani Niemen Viime sotien kirjat -tutkimuksen tietoihin. Sivulla 11 on taulukko Sotakirjallisuuden nimikkeitä 1940-85.
Sotakirjallisuuden nimikkeellä ilmestyi vuonna 1957 kaikkiaan 4 kaunokirjallista teosta ja 5 tietokirjallista teosta. Vuonna 1958 samalla jaolla oli 7+7 teosta ja 1959 oli enää 2+2 teosta.

Vaan sitten siis hiljeni äkisti. Taisipa kuulemma itsensä Kekkonen puuttua asiaan ja sitten kestikin pitkään että vastaavan kaltaisia (tieto)kirjoja (esim. Viron tapahtumista) jälleen julkaistiin Suomessa.

Juhani Niemen tutkimus on mielenkiintoinen katsaus vuoteen 1985 saakka julkaistuihin sotakirjoihin. Eräs erikoinen maininta löytyy sivulta 13, jossa kerrotaan mm. näin: "Kun sotakirjamarkkinat alkoivat 1950 -luvulla kuumentua, oletettiin yleisesti, että sotakirjat kaavojaan toistavina ennen pitkään tuhoavat itsensä. Näin esim. nuori kulttuurikriitikko Erno Paasilinna kirjoitti 1959 sotakirjoista kulttuurivaarana, joka aikapommin tavoin tikittää uutta sotaa."

Niemi Juhani: Viime sotien kirjat
SKS, 1988, 253 s., 1.p

Parvilahti Unto: Berijan tarhat - Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliitosta 1945-1954, Otava, 1957, 344 s.

Parvilahti Unto Terekille ja takaisin - Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla 1941-43, Otava, 1958, 303 s.

Oras Ants Viron kohtalonvuodet - Viron kansan vaiheet vv. 1939-1944
Gummerus, 1958, 302 s., 1. p

Lehväslaiho Reino Panssarisotaa 1941-1944
Wsoy, 1958, 274 s., 1. p

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

skrjabin kirjoitti:Eihän se mikään "todella vakava puute" ole jos ei ole tiedossa että siellä asiaa koskevaa aineistoa olisi. Sekä Taimi Torvinen että Hannu Rautkallio olivat aiemmin asiaa tutkineet, eivätkä hekään saksalaista arkistoaineistoa asiaa valottamaan käyttäneet/onnistuneet löytämään. Olemattomaan on turha viitata.
Miksi Rautkallio sitten kritisoi Sanaa siitä, ettei tämä ole käyttänyt kuin suomalaisia aineistoja ja mainitsee samassa yhteydessä puutteeksi nimenomaan saksalaiset lähteet? Hänen luulisi aiheeseen perehtyneenä tietävän mitä löytyy ja mitä ei?

http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietos ... autkal.php

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

jsn kirjoitti: Miksi Rautkallio sitten kritisoi Sanaa siitä, ettei tämä ole käyttänyt kuin suomalaisia aineistoja ja mainitsee samassa yhteydessä puutteeksi nimenomaan saksalaiset lähteet? Hänen luulisi aiheeseen perehtyneenä tietävän mitä löytyy ja mitä ei?
Sitä voisi tosiaan ihmetellä mistä kumpuaa harmistus saksalaisten lähteiden puutteesta, kun hän ei itsekään niitä ollut käyttänyt eikä löytänyt, vaikka oli tuohon mennessä jo parikin kirjaa aiheeseen liittyen kirjoittanut. Mutta rinnastus Irvingiin kertonee olennaisen tuosta arvostelusta. Hän ei näy antaneen juuri mitään arvoa teokselle.

Jos kirjaa haluaa kritisoida jonkin lähdeaineiston hyödyntämättä jättämisestä, pitäisi olla eväät kertoa miksi juuri se aineisto kertoisi asiasta jotain oleellisen tärkeää lisätietoa. Akateemisessa tutkimuksessakaan ei luonnollisesti aina ole mahdollista käydä läpi kaikkia arkistomateriaaleja, saati tietokirjaa krjoitettaessa. "Yhden dokumentin dosentin" tämän kai parhaiten pitäisi tietää.

Lisäyksenä tähän, hieman aihetta sivuten:

Ei ne aina ne ulkomaiset "löydötkään" tee kovin autuaaksi jos niitä ei tarkastele muun tiedetyn aineiston valossa. Paraatiesimerkki tästä on Holmilan kirjassaan Holokausti esittämä spekulaatio siitä, että luovutetut juutalaiset olisi ammuttu jo Tallinnassa. Tätä hän kävi kirjassaan läpi, ja toisteli haastatteluissa. Hän myös pohti sitä mahdollisuutta, että yksi Auschwtzista selvinnyt Suomesta luovutettu juutalainen olisi keksinyt koko tarinan eikä olisi koskaan Auschwitzissa ollutkaan, viitaten leirikertomuksissa usein esitettyihin virheellisiin tulkintoihin. Spekulaatiohan on täysin vailla pohjaa Holmilankin viittaaman Sana kirjan pohjalta: Sana esitti jo ensimmäisessä kirjassaan peräti faksimilena sekä kuljetuslistat Auschwitziin, joissa luovutetut mainittiin, että viittasi leirin dokumentteihin joista käy täysin yksiselitteisesti ilmi, että nämä olivat Auschwitzissa. Holmilan lapsus on melko käsittämätön, ja kummallista on myös, ettei siihen arvioissa puututtu.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Yksi asia on varma: pelkästään varmuudella hyvin aukollisiin suomalaisiin lähteisiin nojaten on mahdotonta sanoa varmasti mitä luovutetuille tapahtui ja miksi heidät luovutettiin. Tämä on aivan ratkaisevaa sen kannalta, jotta voi sanoa heidän menneen välittömään kuolemaan vai ei. Samalla vain tällä tavoin voidaan todeta se, kumpi osapuoli oli lopulta se aktiivisempi asiassa, Suomi vaiko Saksa.

Asiaa tutkivan on siis kerta kaikkiaan pakko mennä kaikkien tietojen äärelle. Holocaustista ja viranomaisten toiminnasta löytyy Saksasta valtavat määrät aineistoa, eikä kaikki suinkaan tuhoutunut. Liittoutuneet keräsivät tietoa jo sodan aikana ja jatkoivat pitkään sodan jälkeen tarkoituksena tuomioiden saaminen.
skrjabin kirjoitti:Ei ne aina ne ulkomaiset "löydötkään" tee kovin autuaaksi jos niitä ei tarkastele muun tiedetyn aineiston valossa.
Koska kansainvälinen tutkimus ei yleensä ole etsinyt tai korostanut Suomea koskevaa tietoa, se ei tarkoita etteikö sitä voisi olla. Tutkijan täytyy kertoa lähdeaineistonsa rajaukset ja perustella ne. Yksi perustelu voi tietenkin olla taloudellinen.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

jsn kirjoitti:Yksi asia on varma: pelkästään varmuudella hyvin aukollisiin suomalaisiin lähteisiin nojaten on mahdotonta sanoa varmasti mitä luovutetuille tapahtui ja miksi heidät luovutettiin.
Tämä on tietysti totta, muttei se silti saa estää asiaa tutkimasta ja siitä kirjoittamasta. Varmaksi historiassa muutoinkin on monia asioita vaikea sanoa.
jsn kirjoitti: Asiaa tutkivan on siis kerta kaikkiaan pakko mennä kaikkien tietojen äärelle. Holocaustista ja viranomaisten toiminnasta löytyy Saksasta valtavat määrät aineistoa, eikä kaikki suinkaan tuhoutunut. Liittoutuneet keräsivät tietoa jo sodan aikana ja jatkoivat pitkään sodan jälkeen tarkoituksena tuomioiden saaminen.
Pakko korkeintaan siinä tapauksessa, että jotain relevanttia siellä tidetään olevan. Ei ole mitenkään mahdollista kenenkään holokaustia tutkivan käydä kaikkea aineistoa läpi, sitä on niin monta hyllykilometriä. Pääasiassa tutkija toimii arkistoluetteloiden, muiden tutkijoiden antamien vihjeiden, sekä arkistoihin osoitettujen kyselyiden varassa etsiessään onko mahdollisesti jossain jotain lisätietoa aiheesta. Jos ei ole, niin jatketaan muualle. On tietysti selvää, ja Sana tämän kertookin, ettei hänen työnsä puitteissa ollut mahdollista käydä kaikkea aineistoa läpi, edes sellaista missä hyvin potentiaalisesti uutta olisi. Mutta kuten todettua, jos ja kun Rautkalliokaan ei onnistunut Saksasta aiheeseen liittyen mitään löytämään, on jokseenkin falskia syyttää löytöjen puutteista muita.
jsn kirjoitti: Koska kansainvälinen tutkimus ei yleensä ole etsinyt tai korostanut Suomea koskevaa tietoa, se ei tarkoita etteikö sitä voisi olla.
Ei tietenkään. "Voi olla" ei vaan riitä mihinkään. Jos jostain aineistosta ei ole saatu mitään vihiä, että siellä mitään relevanttia olisi, on sitä aika hankala lähteä summassa penkomaankaan. Arkistoja ei voi sillä tavalla tutkia, että otanpa nyt kaiken juutalaisiin liittyvän aineiston tähän pöydälle Bundesarchivissa, ja lukaisen läpi josko jotain Suomeen liittyviä mainintoja niissä olisi. Jos Sana näin olisi tehnyt, hän olisi yhä niitä lukemassa.

Albert Ravila
Viestit: 263
Liittynyt: 22.10.08 18:14

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Hbl:ssä oli 9.3. FT Anders Ahlbäckin arvio nyt puheenaolevasta teoksesta. Sen voi lukea täältä.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

skrjabin kirjoitti:Arkistoja ei voi sillä tavalla tutkia, että otanpa nyt kaiken juutalaisiin liittyvän aineiston tähän pöydälle Bundesarchivissa, ja lukaisen läpi josko jotain Suomeen liittyviä mainintoja niissä olisi. Jos Sana näin olisi tehnyt, hän olisi yhä niitä lukemassa.
Ei tällä tavoin voikaan historiaa tutkia.

Ensin täytyy perehtyä ao. viranomaisten toimintaan yleisten teosten pohjalta (niitä lienee tästä aiheesta riittävästi) ja sitten kartoittaa, mitkä lähderyhmät ja miltä ajalta voisivat olla oman ongelman kannalta relevantteja. Lisäksi tutkijan tulee tehdä pieniä pistokokeita mahdollisista liittyvistä aineistoista. Uskoisin Saksan viranomaisarkistojen järjestyksessä olevan jonkin verran valmiiksi alueellista rajausta, joten kaikkia alueita ei tarvitse kahlata. Olennaisista päivämääristäkin taitaa löytyä tietoa Suomen puolelta ja mahdollista kirjeenvaihtoakin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arvostelut kirjasta Finland's holocaust

Albert Ravila kirjoitti:Hbl:ssä oli 9.3. FT Anders Ahlbäckin arvio nyt puheenaolevasta teoksesta. Sen voi lukea täältä.
Miten tekstin saisi suuremmaksi?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”