historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sitä muuten en selittämättä ymmärrä, miksi sataa vuotta nuorempia sanomalehtiä ei saa digitalisoida verkkoon. Ovathan ne mikrofilmeinä tekijänoikeuksien estämättä saatavissa periaatteessa kaikkialla.
Tämä rajanveto vain pitää yllä vanhaa eriarvoisuutta siinä, että tiettyjen keskuspaikkojen ulkopuolella asuvien lehtiharrastus tai -työ on hankalaa, jopa käytännössä liian hankalaa (kaukolainaus tai matkustelu).
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti ... n=mnemonic
Tästä mainiosta palvelusta toki voi jo olla iloinen, verrataanpa vaikka Ruotsin tilanteeseen: http://magasin.kb.se:8080/searchinterfa ... _title.jsp

Mutta vielä paremmaksi voisi siis mennä. Jämsän seudun paikallislehdethän sotavuosiin saakka olivat verkossa luettavina , mutta äskettäin tuli ilmoitus, että ne joudutaan vetämään pois. Ovatkin hävinneet. Kukahan näitä niin mustasukkaisesti vartioi? Eihän sanomalehtiä kuitenkaan voi lukea kirjallisiksi tuotteiksi, vaikka niissä onkin monenlaisia kirjoituksia, myös kaunokirjallisia. Minusta historiallinen intressi painaa kuitenkin tässä enemmän.

P.S. Onhan lehdissä valokuviakin, joiden henkilökohtaisia oikeuksia myös tiukasti puolustetaan, vaikka kuvat olisivat pelkkää rutiinia ja lehtityötä.

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Eikös syynä ole nimenomaan tekijänoikeuslaki? Lehtikirjoituksiinkin muodostuu tekijänoikeus. Voimassa olevaa lakia on julkisten digitaaliarkistojen tietysti pakko noudattaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:Eikös syynä ole nimenomaan tekijänoikeuslaki? Lehtikirjoituksiinkin muodostuu tekijänoikeus. Voimassa olevaa lakia on julkisten digitaaliarkistojen tietysti pakko noudattaa.
Jokainen lehtikirjoitus pitäisi oikeastaan käsitellä erikseen, koska suoja-aika on 70 vuotta kunkin kirjoittajan kuolinvuodesta. Sanomalehtien osalta tämä ei ilmeisesti ole käytännössä mahdollista, vaan nähdäkseni - Historiallisesta sanomalehtikirjastosta päätellen - on määrätty sadan vuoden yleispätevä määräaika kirjoituksen julkaisemisesta laskien. Aika voisi mielestäni olla enintään tuo 70 vuotta, jolloin sota-ajan mielenkiintoiset lehdet olisivat vapaasti levitettävissä verkon kautta.

Toivottavasti mikrofilmaten tuotettuja kopioita ei vedetä pois käytöstä. Minusta digitalisointi on samanlaista kirjallisten tuotteiden kopiointia, joten se pitäisi ulottaa samaten nykypäivään saakka. Vai eikö digitalisointiin ole varattu resursseja? Joku asiaa tunteva voisi kertoa, miksi Historiallinen sanomalehtikirjasto on ajallisesti harmillisen rajoitettu.

P.S. Näistä asioista näyttäisi olevan yksityiskohtaiset säännökset tekijänoikeuslain monipolvisessa 16. pykälässä. Ne vaikuttavat niin monimutkaisilta ja tulkinnanvaraisilta, että en välitä ryhtyä ottamaan tässä niihin kantaa. Toivon vain, että vanhat sanomalehdet, joissa juuri kenelläkään ei liene taloudellista intressiä, olisivat mahdollisimman hyvin ja helposti tarvitsevien käytettävissä. Nyt jää epäilemään, ettei lainsäätäjällä tai lain tulkitsijalla ole realistista käsitystä asiasta.

Mikrofilmien ja Internetin ero on ilmeisesti siinä, että edellisiä voi lukea vain kirjastoissa, mutta jälkimmäisiä missä tahansa. Onhan tällä erolla merkitystä lukijalle - mistä tässä on kysymyskin - mutta mitä eroa sillä on tekijänoikeuksien haltijoille?
Mutta minkäs mahtaa, jos lainsäätäjät ovat halunneet luoda tällaisen, minusta ilmeisen keinotekoisen eron.

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Mikrofilmit ovat arkistokopiointia, internetin digitaaliarkistot ovat materiaalin uudelleenjulkaisemista. Onhan arkistoinnin ja julkaisemisen välillä nyt selvä ero. Kaikkea digitalisoituakaan materiaalia ei eri syistä ole tarkoitus julkaista.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:Mikrofilmit ovat arkistokopiointia, internetin digitaaliarkistot ovat materiaalin uudelleenjulkaisemista. Onhan arkistoinnin ja julkaisemisen välillä nyt selvä ero.
Eivät mikrofilmitkään näköjään arkistoon jää.
Toisaalta myös Internetissä säilyttäminen voitaisiin hyvällä tahdolla käsittää (nykyaikaiseksi) arkistokopioinniksi.
Minusta tässä on kysymys vain pykäläkikkailusta ja joustamattomuudesta. Lukisin mielelläni vanhoja lehtiä joustavasti ja yksinkertaisesti ruudulta. Siten kuin se nyt käy vuoden 1910 lehtiin saakka: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti ... /main.html

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:Mikrofilmit ovat arkistokopiointia, internetin digitaaliarkistot ovat materiaalin uudelleenjulkaisemista.
Kysymys on kyllä mielestäni aika paljon tulkinnasta. Mikrofilmit ovat toki arkistointia ja säilytystä varten mutta ovathan ne MYÖS julkaisemista, jossa mediana toimii käyttökopio mikrofilmistä ja kirjaston lukusali, jonne kuka tahansa voi kävellä ja lukea niitä lehtiä. Jos tosiaan halutaan tulkita asia niin, että yleisön pääsyä näihin materiaaleihin halutaan rajata, kuten nyt tehdään, niin kyllä aina keinot keksitään ja tekijänoikeuslakia tulkitsemalla pilkuntarkasti estetään tiedon vapaa leviäminen ja historiantutkimus.

Moraalinen näkökanta on minusta kuitenkin ihan validi kanta sekin ja on minusta selvää, että ne kirjoittajat, jotka joskus 1930-lvuulla ovat lehtiin kirjoittaneet, olisivat vain hyvillään siitä, että heidän teksteistään on joku kiinnostunut vielä kymmenien vuosien jälkeenkin. Kuinka isosta taloudellisesta asiasta loppujen lopuksi on kyse, vai kenties vain siitä pilkuntarkasta tekijäoikeuslakiin nojaavasta niuhotuksesta?
Mikä on esim. se potentiaalinen uhkakuva joka voisi toteutua, jos vaikka 50-vuotta vanhoja lehtiä saisi vapaasti netissä lukea? Kuka tässä menettää ja kuinka paljon?

Ruotsissa on mietitty lainsäädäntöön muutoksia, jotka helpottaisivat arkistojen, kirjastojen ja museoiden mahdollisuutta digitoida ja julkaista materiaaleje. En usko, ettikö se olisi myös täällä mahdollista jos halua löytyisi:
Regeringen vill göra det enklare för arkiv och bibliotek med flera att digitalisera och tillgängliggöra sina samlingar.

Mycket av det material som finns i samlingarna hos kulturarvsinstitutioner som museer, arkiv och bibliotek skyddas av upphovsrätt. För att kunna använda sådant material krävs tillstånd från upphovsmannen. Ofta är det inte möjligt att få ett sådant tillstånd, eftersom upphovsmannen är okänd eller av annan anledning inte kan lokaliseras.

Regeringen har beslutat att inhämta Lagrådets yttrande över ett förslag som ska underlätta digitalisering och förmedling av sådana herrelösa verk.

Genom en ny inskränkning i upphovsrätten ges kulturarvsinstitutioner som arkiv, bibliotek och museer samt radio- och TV-företag med ett public service-uppdrag möjlighet att digitalisera verk som anses herrelösa och tillhandahålla dem på begäran, till exempel via internet. Bestämmelserna har sin bakgrund i ett EU-direktiv.

Lagändringarna föreslås träda i kraft den 29 oktober 2014.

Nättidningen Svensk Historia (9.3.2014)

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

historioija kirjoitti: Eivät mikrofilmitkään näköjään arkistoon jää.
Toisaalta myös Internetissä säilyttäminen voitaisiin hyvällä tahdolla käsittää (nykyaikaiseksi) arkistokopioinniksi.
Arkistokopioitakin kai voidaan tietyissä tilanteissa kaukolainata. Arkistokopioiden tekemisestä on ymmärtääkseni erikseen säädetty laissa, joten ei kyse kai ole pelkästään tulkinnasta. Arkistokopio ja julkaisu ovat joka tapauksessa selkeästi eri asioita. Internet-materiaaleissa on ilman muuta kyse jälkimmäisestä. En oikein usko, että asiassa on lain kannalta sellaista joustamisen varaa kuin otaksut.

Tekijänoikeuslain muuttaminen on sitten asia erikseen. Tarvitsevatko vanhat lehtijutut niin vahvan suojan kuin niillä nykyisin on? Tuskin, mutta mihin raja vedetään? Eihän vanhaan kauno-, viihde- tai tietokirjallisuuteenkaan yleensä kohdistu mitään todellista taloudellista intressiä.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:
historioija kirjoitti: Eivät mikrofilmitkään näköjään arkistoon jää.
Toisaalta myös Internetissä säilyttäminen voitaisiin hyvällä tahdolla käsittää (nykyaikaiseksi) arkistokopioinniksi.
Arkistokopioitakin kai voidaan tietyissä tilanteissa kaukolainata. Arkistokopioiden tekemisestä on ymmärtääkseni erikseen säädetty laissa, joten ei kyse kai ole pelkästään tulkinnasta. Arkistokopio ja julkaisu ovat joka tapauksessa selkeästi eri asioita. Internet-materiaaleissa on ilman muuta kyse jälkimmäisestä. En oikein usko, että asiassa on lain kannalta sellaista joustamisen varaa kuin otaksut.
Tekijänoikeuslain muuttaminen on sitten asia erikseen. Tarvitsevatko vanhat lehtijutut niin vahvan suojan kuin niillä nykyisin on? Tuskin, mutta mihin raja vedetään? Eihän vanhaan kauno-, viihde- tai tietokirjallisuuteenkaan yleensä kohdistu mitään todellista taloudellista intressiä.
Kuten sanottu, odotan ainakin "Internet-julkaisemisen" määräajan supistamista "inhimillisemmäksi", koska koen tämän asian jonkinlaiseksi - ainakin henkilökohtaiseksi - ongelmaksi.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:Tekijänoikeuslain muuttaminen on sitten asia erikseen. Tarvitsevatko vanhat lehtijutut niin vahvan suojan kuin niillä nykyisin on? Tuskin, mutta mihin raja vedetään? Eihän vanhaan kauno-, viihde- tai tietokirjallisuuteenkaan yleensä kohdistu mitään todellista taloudellista intressiä.
Samaa mieltä. Lienee kuitenkin turhaa haaveilla, että tätä kukaan alkaisi tosissaan ajamaan. Miksei sanomalehtitekstejä voitaisi tulkita kuten vaikkapa valokuvia tulkitaan eri tavoin riippuen sitä onko kyse teoskynnyksen ylittävästä kuvasta vaiko ei:
Valokuvan suoja-aika
Valokuvan suoja aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä.
Teoskynnyksen alittavat valokuvat eivät enää ole suojattuja jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.
tämä lainaus oli Kuvasto ry:n sivulta joten tietysti he haluavat tuoda tämän esille:
Pääosa julkaistuista valokuvista ylittää teoskynnyksen. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. http://www.kuvastory.fi/index.php?cat=26&lang=fi&mstr=3
Suomen tietokirjailijoiden sivulla taas todetaan näin:
Koska valokuva saa aina jonkinlaista suojaa, teoskynnys on asettunut valokuvien osalta perinteisesti melko korkeaksi. Valokuvat katsotaan varsin usein otetuiksi sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät täytä itsenäisyyden ja omaperäisyyden kriteereitä. Esimerkiksi tunnettu kuva, jossa Paavo Nurmi sytyttää olympiatulta Helsingissä vuonna 1952, on historiallisesti merkittävä, mutta tekijänoikeusneuvosto katsoi sen ainoastaan tavanomaiseksi dokumentaariseksi valokuvaksi, joka ei ylittänyt teoskynnystä (TN 2003:6).
Viime vuosien kehityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta valokuvien teoskynnyksen olevan madaltumassa.
http://www.suomentietokirjailijat.fi/ed ... teosvalok/

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Tapio Onnela kirjoitti: Miksei sanomalehtitekstejä voitaisi tulkita kuten vaikkapa valokuvia tulkitaan eri tavoin riippuen sitä onko kyse teoskynnyksen ylittävästä kuvasta vaiko ei.
"Lyhyet sähketyyppiset uutiset" eivät käsittääkseni teoskynnystä ylitäkään, joten niihin ei muodostu tekijänoikeutta. Laajemmissa uutisartikkeleissa asia on toisin. Lienee oikein ja kohtuullista, että journalisteillekin muodostuu tekijänoikeus kirjoittamiinsa artikkeleihin, koska kyllähän laaja uutisartikkeli jo edellyttää sellaista omaperäistä otetta, joka on teoskynnyksen ylittymisen edellytys.

Ainakaan ei voida odottaa, että journalistit tekijänoikeuksistaan vapaaehtoisesti luopuisivat. Toisaalta meikäläisenkin on vaikea ymmärtää, mihin kukaan journalisti tarvitsee tekijänoikeutta, joka on voimassa vielä 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Voisiko tekijänoikeuden voimassaoloaikaa lyhentää uutisartikkeleiden kohdalla?

Voisiko sitten tulla kyseeseen käytäntö, jossa uutisartikkelit saisivat samanlaisen 50 vuoden suoja-ajan kuin teoskynnyksen alle jäävät valokuvat? Tämä vaatisi käsittääkseni lain muutosta eikä pelkästään laintulkinnan muutosta.

Asiassa on mukana kaikenlaista muutakin: sanomalehdissä on julkaistu teoskynnyksen ylittäviä valokuvia, käännöksiä, pilapiirroksia, sarjakuvia, mainoksia, kaunokirjallisia tekstejä, mielipidekirjoituksia...digitaaliarkistoissa julkaistavat lehdet pitäisi siis saksia täyteen aukkoja tai sitten lakia pitäisi muuttaa niin paljon, ettei se enää käykään päinsä ihan noin vain.

Nykyiseen tilanteeseen on siis muitakin syitä kuin vain "joustamattomuus" ja "niuhotus".
Viimeksi muokannut Sami Raninen, 12.03.14 12:05. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

historioija kirjoitti:Joku asiaa tunteva voisi kertoa, miksi Historiallinen sanomalehtikirjasto on ajallisesti harmillisen rajoitettu.
Kirjoitin pari vuotta sitten Historialliseen aikakauskirjaan lyhyehkön jutun
otsikolla Kansalliskirjasto ja digitaaliset lähdeaineistot - artikkelin rinnakkaistallennettu (vapaassa käytössä oleva) versio löytyy täältä:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112196096

Artikkelissa on jonkin verran taustatietoa myös Kansalliskirjaston digitoimiin
sanoma- ja aikakauslehtiin liittyen.

Kansalliskirjastolla on lain mukaan oikeus digitoida ja antaa omissa tiloissaan asiakaskäyttöön myös kokoelmiinsa kuuluvia tekijänoikeuden alaisia aineistoja. Digitoidut aineistot ovat lisäksi käytettävissä myös muissa vapaakappalekirjastoissa (ja Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa) tarkoitusta varten varatuilta työasemilta. Tekijänoikeuden alaisen aineiston levittäminen vapaasti - tai maksullisena - verkossa edellyttäisi kuitenkin oikeudenhaltijoiden lupaa.

Koska tekijänoikeus on pääsääntöisesti voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, yksiselitteisen rajavuoden määrittäminen aineistojen vapaalle käytölle ei
valitettavasti ole mahdollista, sillä osa tekijöistä on saattanut elää hyvinkin
pitkään. Jos haluttaisiin olla aivan varmoja kaiken aineiston vapaudesta,
rajavuoden olisi tällä hetkellä oltava (Ruotsin malliin) jossain vuoden 1870
tienoilla. Käytännössä on kuitenkin valittu pragmaattinen lähestymistapa,
ja pyritty löytämään kompromissina sellainen rajavuosi, josta ei todennäköisesti
aiheudu ongelmia.

Tässä on huonot puolensa (mm. CC-lisenssien käyttö / aineistojen merkitseminen tekijänoikeudesta vapaiksi ei ole mahdollista), mutta toisaalta digitoidut lehdet ovat kuitenkin suhteellisen pitkälle vapaassa käytössä.

Loput Kansalliskirjan digitoimat vanhat sanoma- ja aikakauslehtiaineistot ovat siis käytettävissä ainoastaan vapaakappalekirjastoissa. Sanomalehtien vuosikertoja ei ole toistaiseksi digitoitu kovin paljon nykyistä rajavuotta pidemmälle, eli niiden osalta rajatussa käytössä ei ole suuria aineistomääriä (osa lehdistä on tosin digitoitu vuosiin 1917/18 asti), aikakauslehdet on sen sijaan digitoitu suurimmaksi osaksi vuoteen 1944 asti, eli niiden osalta kyse on huomattavasti suuremmista määristä.

Tekijänoikeuslain muuttaminen aineistojen käytön helpottamiseksi olisi todellakin toivottavaa, mutta oikeudenhaltijoiden (mm. suuret kustantajat) ja muistiorganisaatioiden (+kansalaisten?) näkemykset siitä mitä pitäisi tehdä ovat perinteisesti olleet varsin erisuuntaisia. Lainsäätäjä taas tasapainoilee näiden intressiryhmien välimaastossa. Pari vuotta periaatteessa voimassa ollut sopimuslisenssikäytäntö voisi vähentää aineistojen esillepanoon liittyviä riskejä, mutta aineistojen julkaisemiseksi tarvittaisiin kuitenkin pysyvää rahoitusta oikeudenhaltijoille maksettavien korvausten maksamiseen.

Nähtäväksi jää löydetäänkö esim. Suomen satavuotisjuhlallisuuksiin liittyen suunnitteilla olevissa hankkeissa ratkaisuja näihin kysymyksiin.

Kuten Agricolan palstoilla on jo aiemmin kerrottu, Kansalliskirjasto on Kuvatalkoot-
hankkeessa kehittänyt Historiallisen sanomalehtikirjaston käyttöliittymää ja
toiminnallisuuksia. Käyttöliittymän uusittu versio on edelleen kokeiltavissa osoitteessa http://tethys.lib.helsinki.fi.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Sami Raninen kirjoitti:Ainakaan ei voida odottaa, että journalistit tekijänoikeuksistaan vapaaehtoisesti luopuisivat. Toisaalta meikäläisenkin on vaikea ymmärtää, mihin kukaan journalisti tarvitsee tekijänoikeutta, joka on voimassa vielä 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Voisiko tekijänoikeuden voimassaoloaikaa lyhentää uutisartikkeleiden kohdalla?
Tätä on tosiaan vaikeaa ymmärtää.
Jyrki Ilva kirjoitti:Tekijänoikeuslain muuttaminen aineistojen käytön helpottamiseksi olisi todellakin toivottavaa, mutta oikeudenhaltijoiden (mm. suuret kustantajat) ja muistiorganisaatioiden (+kansalaisten?) näkemykset siitä mitä pitäisi tehdä ovat perinteisesti olleet varsin erisuuntaisia. Lainsäätäjä taas tasapainoilee näiden intressiryhmien välimaastossa. Pari vuotta periaatteessa voimassa ollut sopimuslisenssikäytäntö voisi vähentää aineistojen esillepanoon liittyviä riskejä, mutta aineistojen julkaisemiseksi tarvittaisiin kuitenkin pysyvää rahoitusta oikeudenhaltijoille maksettavien korvausten maksamiseen.
Tiedätkö onko Kansalliskirjasto jotenkin tässä ollut aktviinen? Eikös lakiin nyt ole tulossa muutoksia, vai koskeeko se ollenkaan tätä?
Kuka tässä eniten nyt vastustaa sitä, että saisimme luettavaksi vaikkapa 1930-luvun lehdet. Mikä tässä on se taloudellinen etu jota oltaisiinb joltakulta viemässä pois? Ovatko tekijänoikeusjärjestöt tässä suurin este, ja jos, niin kuinkahan paljon 1920 tai 1930 lukujen lehtiin kirjoitelleet ovat saaneet tekijönoikeuskorvauksia jutuistaan, esim 2010-luvulla?

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Tapio Onnela kirjoitti:
Kuka tässä eniten nyt vastustaa sitä, että saisimme luettavaksi vaikkapa 1930-luvun lehdet.
1930-luvun lehdissä julkaistuun materiaaliin kohdistuu varmaan aika monenlaisia vaatimuksia. Suurimpaan osaan tuskin kohdistuu mitään uudelleenjulkaisemista rajoittavaa intressiä kenenkään taholta. Johonkin voi kohdistua hyvinkin voimakkaita sellaisia. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistiin Mikki Hiirtä jo 1930-luvun alussa, ja Disney on tunnetusti melkoinen haukka näissä asioissa. Tämä voitaisiin tietysti kiertää jättämällä ne sarjakuvat ja muu hankala materiaali digitalisoimatta.

Tekijänoikeusnäkökulmasta se suurin ongelma varmaan liittyy siihen kysymykseen, että kenen tekijänoikeus sitten voidaan todeta turhaksi ja kenen ei.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Tapio Onnela kirjoitti:Tiedätkö onko Kansalliskirjasto jotenkin tässä ollut aktviinen?
Kansalliskirjasto ja kirjastot ylipäänsä ovat toki erittäin paljon aktiivisia
näissä kuvioissa. Ne ovat kuitenkin vain yksi toimija ja intressiryhmä
muiden joukossa, eivätkä välttämättä ollenkaan se taho, jonka painoarvo
on suurin.

Kannattaa lisäksi huomata, että tärkeimmät tekijänoikeuteen liittyvät
linjanvedot tehdään nykyään EU:n tasolla, ja Suomen mahdollisuudet
sooloilla ovat hyvin rajalliset. Samoin on perusteetonta olettaa, että
aineistojen suoja-ajat olisivat välttämättä lyhenemässä - aivan
yhtä hyvin kehitys voi mennä myös toiseen suuntaan, kuten esim.
äänitteiden kohdalla juuri pari vuotta sitten tapahtui.
Kuka tässä eniten nyt vastustaa sitä, että saisimme luettavaksi vaikkapa 1930-luvun lehdet. Mikä tässä on se taloudellinen etu jota oltaisiinb joltakulta viemässä pois? Ovatko tekijänoikeusjärjestöt tässä suurin este, ja jos, niin kuinkahan paljon 1920 tai 1930 lukujen lehtiin kirjoitelleet ovat saaneet tekijönoikeuskorvauksia jutuistaan, esim 2010-luvulla?
Pohjimmiltaan tässä on kyse isommista periaatteellisista kysymyksistä, ei siitä,
että joku (etenkään tekijät) haluaisi erityisesti saada korvauksia 20-30-lukujen
lehtien käytöstä. Suoja-aikojen pituus koskee luonnollisesti myös nykyään ja
tulevaisuudessa tuotettavia aineistoja ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä niiden
kaupalliseen arvoon.

Takautuvienkin aineistojen osalta verkkokäyttö ja sopimuslisenssisäännösten
tuoma turva saattavat myös tarjota oikeudenhaltijoille uusia mahdollisuuksia
niiden taloudelliseen hyödyntämiseen. Sopimuslisenssisäännöksiä
ollaan laajentamassa siten, että myös kustantajat voivat hyödyntää niitä
(eivät vain muistiorganisaatiot), mikä tarjoaa nille parempia mahdollisuuksia
esim. käyttää omia vanhoja aineistojaan osana maksullisia verkkopalveluitaan.
Tähän asti tämä on ollut ongelmallista siksi, etteivät kustantajat ole aikoinaan
sopineet tekijöiden kanssa verkkojulkaisemiseen tarvittavista oikeuksista.

Oma kysymyksensä on myös tekijänoikeuden alaisten aineistojen hyödyntäminen
tiedon louhintaan. Eri yhteyksissä on käyty keskustelua siitä, tarvittaisiinko
tekijänoikeuslakiin ns. tutkimuspoikkeus, joka mahdollistaisi tiedon louhinnan
digitaalisista tekstikorpuksista siten, ettei siitä tarvitsisi erikseen sopia
oikeudenhaltijoiden kanssa tai maksaa tekijänoikeuskorvauksia. Tekijänoikeus-
järjestöt katsovat, että ongelma olisi mahdollista ratkaista sopimuslisenssien
pohjalta (ks. esim. Kopioston lausunto Tiedon saatavuus työryhmän viimesyksyisestä
raportista - raportti ja kaikki lausunnot: http://www.tdata.fi/dokumentit).
Jos sopimuslisenssimalliin päädytään, tarvitaan luonnollisesti tarkempia
neuvotteluita siitä miten paljon korvauksia digitaalisten korpusten käytöstä
maksetaan ja miten "tutkija" määritellään, ts. onko aineistojen käyttöoikeus
mahdollista antaa "oikeiden tutkijoiden" lisäksi myös esim. graduntekijöille.

PS. Kansalliskirjasto julkaisi muuten juuri sopivasti uutisen Suomen Kuvalehden
1900-luvun jälkipuoliskon lehtien digitointia koskevasta sopimuksesta:

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleisti ... 87447.html

Tekijänoikeuksista uutisessa todetaan seuraavaa:

"Tavoitteena on, että lehden täyttäessä 100 vuotta vuonna 2016 sen koko
satavuotinen historia on digitoituna opetuksen ja tutkimuksen käytössä.
Tämä vaatii kuitenkin ensin aineistoa koskevien tekijänoikeudellisten
kysymysten ratkaisua."

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa

Kiitos Jyrki perusteellisesta selvityksestä!
Mitenkähän tämä on muualla hoidettu. Yliopistojen kirjastot tarjoavat esim tällaista Galen British Newspapers 1600-1950 -lehtipalvelua, jossa on esim Britannian lehdet 1600-1950, josta oheinen kuvakaappaus, tämä tietysti maksaa, mutta onhan se sääli, ettemme voi käyttää kotimaista aineistoa edes maksusta, kuin vain niitä Historiallisessa sanomalehtikirjastossa olevia vuoteen 1910 saakka, vaikka onhan sekin toki hieno palvelu ja vielä ilmainen.


Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”