Tässäpä tiivistettynä historiapolitiikan määritelmä, vaikka aihe varmaan monille foorumin lukijoille tuttu onkin. Tutkimusaiheena historiapolitiikka on on siis hyvin poikkitieteellinen, sillä siinä yhdistyy (ainakin) historia-, kasvatus-, alue- ja kognitiotiede, sekä politiikan että sosiaalipsykologian tutkimus. Olen itse aloittamassa nyt aiheeseen liittyvää väitöskirjaani, ja toivonkin löytäväni muita aihetta tutkineita/tutkivia akateemisen ajatustenvaihdon ja kenties vähän muunkinlaisen yhteistyön nimissä."historiapolitiikkaan viitataan kun] historiaa ja menneisyyttä käytetään apuvälineenä yritettäessä saavuttaa tiettyjä yhteiskunnallisia päämääriä...[H]istorian poliittisen käytön muodot voi jakaa kuuteen kategoriaan ja ilmenemismuotoon: koulun historianopetus, julkinen historiakulttuuri (esim. museot, julkiset hautajaiset, muistomerkit, palkinnot, muistopäivät ja historialliset kadunnimet), erilaiset julkaisut populaarikulttuurista ja nettifoorumeista perinteisiin kirjoihin, kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden päätökset, eri yhteiskunnallisten tahojen puheet ja kommentit, sekä historiaan kohdistuvat erityistutkimukset, seminaarit ja konferenssit".
Pilvi Torsti: Historiapolitiikkaa tutkimaan - Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä. Kasvatus & Aika 2(2) 2008, s. 62.
Aihe on Suomessa aikalailla marginaalissa, eikä asiaa helpota yhtään se, että etenkään meillä Suomessa ei esimerkiksi jatko-opiskelijoista julkaista useinkaan paljon muuta tietoa kuin nimi ja väitöskirjan otsikko - jos sitäkään. Mikäli siis tunnette aihetta tutkivia ja siitä kiinnostuneita, niin vinkatkaapa. Erityisesti kiinnostaisi jutella aiheeseen perehtyneiden "vanhan kaartin" edustajien sijaan muiden tutkijanalkujen kanssa.
nimim. tositarkoituksella