Niina Siivikko
Viestit: 47
Liittynyt: 04.05.15 08:59
Paikkakunta: Turku

Lapin sota marginaalista esiin

Lapin sodan seurauksena Lapista evakuoitiin nopealla aikataululla 168 000 henkeä Pohjanmaalle ja Ruotsiin. Sodan tuhot olivat suuret, sillä saksalaiset noudattivat vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa. Sota-aika, evakkomatka ja jälleenrakennus vaikuttivat suuresti koko Lapin väestöön, mutta Lapin sota on silti jäänyt syrjään suomalaisesta historiapuheesta.


Saamelaislapsia evakkomatkalla. Saamelaiskulttuurin suomalaistuminen kiihtyi huomattavasti evakkomatkan ja jälleenrakennuksen seurauksena. SA-kuva.

Lapin sotaa käytiin syyskuusta 1944 huhtikuuhun 1945 muun Suomen alkaessa jo palautua normaalitilaan. Sodan päätyttyä oli Lappi miltei hävitetty: keskimäärin koko läänissä rakennukset oli tuhottu 40–46-prosenttisesti, mutta pahimmin kärsineillä paikkakunnilla tuhot olivat huomattavasti suuremmat. Rovaniemellä, Inarissa ja Enontekiöllä oli rakennuskanta poltettu 80–90-prosenttisesti, Savukoskella 95-prosenttisesti.


Esimerkiksi Ivalon kylä oli tuhottu miltei täysin. SA-kuva.

Kotien lisäksi oli suuri osa väestöstä menettänyt kaiken muunkin omaisuutensa. Karjasta ja porosta oli menetetty suunnilleen kolmannes. Lisäksi koko Lappi oli raskaasti miinoitettu.

Lapin yliopiston kulttuurihistorian professori Marja Tuominen kirjoitti Kalevaan huhtikuussa Lapin sodan kahdesta kummallisuudesta: siitä, kuinka se käytiin, vaikka kumpikaan sotivista osapuolista ei sitä halunnut - ja siitä, kuinka se on häivytetty marginaaliin kansakunnan muistista. Edelleen puhutaan yleisesti "kahdesta suuresta sodasta", talvi- ja jatkosodasta, sekä sotatoimien loppumisesta vuonna 1944.
Suomalaisessa historiapuheessa yksinkertaistaminen ja unohtaminen näkyy muun muassa siinä, miten käsitepari talvi- ja jatkosota sulkee Lapin sodan kansallisen muistimme marginaaliin. Sama koskee jälleenrakennusta, joka suuressa kertomuksessa liitetään pääkaupungin ja muiden urbaanien maisemien tuhojen korjaamiseen, asutustilojen perustamiseen, karjalaisen siirtoväen asuttamiseen, sotakorvaustuotantoon ja poliittisten olojen vakiinnuttamiseen.
Tuomisen johtama Feeniks-hanke tutkii Lapin henkistä ja materiaalista jälleenrakennusta sodan jälkeen. Lisäksi Lapin maakuntamuseo on vastikään avannut saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia esittelevän näyttelyn Wir Waren Freunde - Olimme ystäviä Arktikumissa. Vuoden 2016 tammikuuhun asti esillä olevan näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt myös näyttelyjulkaisu.

Lapin sotaa tutkii myös Suomen Akatemian tukema Lapin synkkä kulttuuriperintö – hanke, joka keskittyy Lapissa toisen maailmansodan aikana toimineiden saksalaisjoukkojen aineellisen kulttuuriperinnön arvoihin ja merkityksiin. Poikkitieteellinen hanke hyödyntää sekä historian, antropologian, arkeologian että sosiologian näkökulmia. Yhtenä mielenkiintoisena osana projektia pyydetään myös yleisöä osallistumaan merkitsemällä projektin karttaan Lapin sotahistoriallisia kohteita.


* Kaleva: Lapin sota kansallisen muistimme marginaalissa (21.4.2015/Marja Tuominen)
* Lapin yliopisto: Feeniks
* Lapin synkkä kulttuuriperintö
* Arktikum: Wir Waren Freunde - Olimme ystäviä
* Wikipedia: Lapin sota

oscari
Viestit: 3
Liittynyt: 14.08.09 22:34
Viesti: Kotisivu

Re: Lapin sota marginaalista esiin

Edesmennyt isäni, joka osallistui 1943 Karjalan taisteluihin ja sittemmin 1944 lähtien Lapin sotaan, sanoi aina, että ei se ihan niin mennyt kuin sanotaan, se Lapin sota.

Hän antoi ymmärtää, että suomalaisetkin olisivat polttaneet, sillä kun venäläiset painostivat hitaasta etenemisestä sakuja vastaan, niin haluttiin näyttää kuin vaikeata heitä vastaan sotiminen oli.

lapsin sodan jälkeen isäni joutui suorittamaan asepalveluksen, jota hän ei ollu aiemmin suorittanut.

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”