Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Maria Lähteenmäki kirjoitti blogissaan Joensuun historiantutkimuksen päivien innoittamana Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla? (24.10.2015):
Joensuussa järjestettiin valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät 22.-24.10.2015 Suomen Historiallisen Seuran ja Itä-Suomen yliopiston toimesta. Väkeä oli noin 260 kaikista historian laitoksista (Itä-Suomen, Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä Åbo Akademista), sessiota ja työryhmiä oli noin 70. Ohjelmaan kuuluivat myös kaksi ulkomaista avainpuhujaa ja sosiaalista kanssakäymistä edesauttaneet illanistujaiset. Mitkä alat sitten kiinnostavat nykypäivän historian ammattilaisia ja heiksi kouliintuvia? Laskin pikaisesti, että selvästi eniten sessioita oli ehkä hieman yllättäen taloushistoriaan liittyvistä teemoista, sen jälkeen poliittisen historian aiheista ja seuraavaksi kirkkohistoriaan ja uskonnollisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Neljäntenä tulivat ritirinnan yhteiskuntahistorian ja oppi- ja kulttuurihistorian aloihin liittyvät aihepiirit. Näyttää siltä, että jo 2008 kieppeillä alkanut talouslama on suunnannut sekä kiinnostusta että rahoitusta nimenomaan taloushistoriallisiin kysymyksiin. Historiantutkimus reflektoi ainakin tässä suhteessa aikaansa.

Itse organisoin historiankirjoituksen historiaa pohtivan session aiheesta "Historioiden määrittämisen valta ja arkinen työ". Ajatukseni oli nostaa framille ammattihistorioitsijoiden roolit, vastuut ja velvoitteet nyky-yhteiskunnassa, pohtia ammattikunnan paikkaa nyt ja uusien mahdollisuuksien tulevaisuuksissa. Aihepiiri kiinnosti runsasta joukkoa erityisesti nuoria tutkijoita, mutta olipa mukana myös mm. emeritusprofessori Antero Heikkinen. Väitöskirjaansa tekevän Petteri Norringin aihe oli Eino Jutikkalan historiakäsitys. Professori Henrik Meinander taas pohti Matti Klingen ja Heikki Ylikankaan historiallisia linjauksia aikakautensa tulkkeina. Oma esitelmäni yllytti yleisöä 'barrikaadeille' puolustamaan, uudelleen linjaamaan ja terävöittämään historian tutkijoiden ammattikunnan, meidän, profiilia ajan myrskyävillä merillä Väinö Voionmaan ja Ylikankaan esimerkein.

Mannermaisten kollegojen keskustelujen perusteella ammattikuntamme näyttää
ajautuneen syvään kriisiin tässä maailmallisessa, parhaillaan läpi käytävässä poliittis-taloudellis-ideologisessa myllerryksessä. Nykymaailmaan - jota hallitsee Joel Kotkinin mukaan tekno-oligarkit ja näiden rahoituksesta riippuvaiset ja maailmankuvaa tukevat akateemiset älyköt, johtavat virkamiehet ja media - ei näytä mahtuvan humanisteja. Olemme tässä kovia tieteitä suosivassa maailmanjärjestyksessä kuulemma ja näemmä marginalisoituneet yhteiskunnallisista keskusteluista ja asiantuntijaroolistamme. Tämä johtuu sekä yleisistä tekijöistä, kuten globaalin ja kansallisen politiikantekemisen tapojen muutoksista - etenkin kohtalokkaan lyhyen aikajänteen (kvartaali, kuukausi, vuosi, vaalikausi) käytöstä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Myöskään parhaillaan käynnissä oleva yliopistomaailman radikaali poliittis-ideologinen retusointi uusine mittareineen ja taloudellisine vaikuttimineen ei suosi humanistisia eikä yhteiskuntatieteellisiä aloja. Myös historian sisäiseen maailmaan liittyvät seikat, etenkin digitaaliset lähdeaineistot ja big data sekä mikrohistoriallisen näkökulman hegemoninen asema 1970-luvulta lähtien, on nähty vieneen ammattikuntaamme uusiin vielä hahmottomiin maailmoihin. Monien muutosten on arveltu etäännyttävän historiantutkijoita niiden joukosta, jotka tekevät tiede- ym. yhteiskunnallisia päätöksiä.

Mikä siis neuvoksi? Ensimmäinen ja tärkein tavoite on hivuttautua marginaalista keskiöön. Se rooli, mikä historian asiantuntijoilla on ollut antiikista lähtien aina 1990-2000-luvun murtumaan saakka, on ollut opastajan, ajan asiantuntijan, yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden neuvojan, tulevaisuuteen katsojan ja erilaisten vaihtoehtoisten mallinnusten rakentajan rooli. Historioitsija on ollut vallanpitäjien ja kriitikoiden oikea käsi, läsnä monissa poliittisissa keskiöissä ja vallan piireissä. Vielä Paasikiven tapaiset poliittiset järkäleet näkivät historian perustavaa laatua olevan roolin yhteiskunnallisena kauas kantavana voimavarana.

Nyt ovat asiat merkittävästi toisin. Viime hallitus vähensi historian oppitunteja kouluissa ja nykyhallituksen kärkihankkeet kiertävät historiallisen tiedon kartuttamisen ja omaksumisen ja soveltamisen kansallisen merkityksen. Nykyhallitusta ei voi pitää ainakaan nationalistisena. Pikemminkin sen puheita keinuttaa tekno-oligarkkeja mielistelevä sointi.

Historian ammattilaisten aseman voisi ehkä oikaista mm. palaamalla enemmän pitkän aikajänteen, Ison Historia, tutkimuksen tekemisen malleihin, olemalla pro-aktiivinen median ja vallanpitäjien suuntaan, kehittämällä omaa osaamista sen sijaan, että lainataan niin ahkerasti naapurialojen selitysmalleja ja metodeja, ottamalla vastuu tutkimukseen perustuvasta tietokirjallisuudesta ja syöttämällä itse tuottamaamme tietoa ja malleja muille tieteenaloille. Lyhyesti sanottuna palauttamalla historialle sen paikka kaikkien tieteiden perustana.

Valtavia vaatimuksia toteutettavaksi, mutta valtavan vakava on myös tämän ajan murtuma ja kolkko tulevien 'uudistusten' kumu. Tässä kilpailussa vain se joka kykenee uudistumaan, jää elämään.
Maria Lähteenmäen blogi: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla? (24.10.2015)

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Tapio Onnela kirjoitti:Maria Lähteenmäki kirjoitti blogissaan Joensuun historiantutkimuksen päivien innoittamana Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla? (24.10.2015):
---Tämä johtuu sekä yleisistä tekijöistä, kuten globaalin ja kansallisen politiikantekemisen tapojen muutoksista - etenkin kohtalokkaan lyhyen aikajänteen (kvartaali, kuukausi, vuosi, vaalikausi) käytöstä suunnittelussa ja päätöksenteossa.
---
Tavat seuraavat ajan vaatimuksia. Menneen ja sen tuntemisen merkitys pienenee ja käyttökelpoiset aikajänteet lyhenevät, kun sekä henkinen että fyysinen ympäristömme muuttuu yhä nopeammin. Yhteys historiaan ohenee sitä mukaa. Menneellä ei ole merkitystä eikä tulevasta tiedä. On vain tämä nykyhetki, jossa siinäkään ei ole paljon pysyvyyttä.
Näin kehitys kärjistetysti ilmaistuna. Jo muutaman vuoden takainen aika tuntuu kaukaiselta ja pätemättömältä. Niin on ollut monesti ennenkin, mutta ei jatkuvasti.

JK. Historiatieteen kannattaisi kai keskittyä selvittämään nykyhetken ja aivan lähimenneisyyden asioita ja ongelmia ja mieluiten monitieteellisellä otteella. Muut tutkijathan ymmärtääkseni pitäytyvät omilla kapeilla erikoisaloillaan. Voidaan myös luoda noista erikoistukimuksista synteesejä.


Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

historioija kirjoitti:Tavat seuraavat ajan vaatimuksia. Menneen ja sen tuntemisen merkitys pienenee ja käyttökelpoiset aikajänteet lyhenevät, kun sekä henkinen että fyysinen ympäristömme muuttuu yhä nopeammin. Yhteys historiaan ohenee sitä mukaa. Menneellä ei ole merkitystä eikä tulevasta tiedä. On vain tämä nykyhetki, jossa siinäkään ei ole paljon pysyvyyttä.
Yksi aikamme suurista historioitsijoista, liian varhain kuollut Jony Judt on juuri päinvastaista mieltä.

Jos menneisyyttä ja sitä miten monin tavoin se nimenomana vaikuttaa nykyhetkeen, ei ymmärretä, niin vallassaolijoiden on helppo johtaa ihmisiä harhaan ja tehdä samat virheet uudelleen.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Tapio Onnela kirjoitti:Maria Lähteenmäki kirjoitti blogissaan Joensuun historiantutkimuksen päivien innoittamana Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla? (24.10.2015):

Itse organisoin historiankirjoituksen historiaa pohtivan session aiheesta "Historioiden määrittämisen valta ja arkinen työ". Ajatukseni oli nostaa framille ammattihistorioitsijoiden roolit, vastuut ja velvoitteet nyky-yhteiskunnassa, pohtia ammattikunnan paikkaa nyt ja uusien mahdollisuuksien tulevaisuuksissa. Aihepiiri kiinnosti runsasta joukkoa erityisesti nuoria tutkijoita, mutta olipa mukana myös mm. emeritusprofessori Antero Heikkinen. Väitöskirjaansa tekevän Petteri Norringin aihe oli Eino Jutikkalan historiakäsitys. Professori Henrik Meinander taas pohti Matti Klingen ja Heikki Ylikankaan historiallisia linjauksia aikakautensa tulkkeina. Oma esitelmäni yllytti yleisöä 'barrikaadeille' puolustamaan, uudelleen linjaamaan ja terävöittämään historian tutkijoiden ammattikunnan, meidän, profiilia ajan myrskyävillä merillä Väinö Voionmaan ja Ylikankaan esimerkein.
Mistähän nämä esitelmät saisi käsiinsä? Itseäni kiinnostaisi juuri nyt Matti Klinge, jolta on taas tullut uusi osa muistelmia.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Tavat seuraavat ajan vaatimuksia. Menneen ja sen tuntemisen merkitys pienenee ja käyttökelpoiset aikajänteet lyhenevät, kun sekä henkinen että fyysinen ympäristömme muuttuu yhä nopeammin. Yhteys historiaan ohenee sitä mukaa. Menneellä ei ole merkitystä eikä tulevasta tiedä. On vain tämä nykyhetki, jossa siinäkään ei ole paljon pysyvyyttä.
Yksi aikamme suurista historioitsijoista, liian varhain kuollut Jony Judt on juuri päinvastaista mieltä.

Jos menneisyyttä ja sitä miten monin tavoin se nimenomana vaikuttaa nykyhetkeen, ei ymmärretä, niin vallassaolijoiden on helppo johtaa ihmisiä harhaan ja tehdä samat virheet uudelleen.
Mutta kun maailma on hyvää vauhtia muuttumassa perusteellisesti toisenlaiseksi, niin onko pian useinkaan mahdollistakaan tehdä entisiä virheitä uudelleen. Uudenlaiset virheet on heti tuoreeltaan paljastettava eli historiantutkijoiden on pysyttävä tiukasti ajan tasalla ja tehtävä asiat selviksi. Myöhemmin ne eivät merkitse mitään eivätkä kiinnostakaan ketään.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Maria Lähteenmäki kirjoitti blogissaan Joensuun historiantutkimuksen päivien innoittamana Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla? (24.10.2015):
Itse organisoin historiankirjoituksen historiaa pohtivan session aiheesta "Historioiden määrittämisen valta ja arkinen työ".
Mistähän nämä esitelmät saisi käsiinsä? Itseäni kiinnostaisi juuri nyt Matti Klinge, jolta on taas tullut uusi osa muistelmia.
Voisin kysyä Maria Lähteenmäeltä, mutta luulen, ettei niitä ole ajateltu julkaistaviksi, mikä on tietysti sääli.

Tässä session teemat:
Historioiden määrittämisen valta ja arkinen työ

Puheenjohtaja: professori Maria Lähteenmäki, Itä-Suomen yliopisto
Petteri Norring: Eino Jutikkala – teoriaton historia, yhteiskunnallinen totuus
Henrik Meinander: Taistelu koulukunnista: Klingen ja Ylikankaan linjat
Maria Lähteenmäki: Voionmaan ja Ylikankaan jalanjäljillä; eikö kukaan enää taistele valtavirtaa vastaan?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

historioija kirjoitti: Mutta kun maailma on hyvää vauhtia muuttumassa perusteellisesti toisenlaiseksi, niin onko pian useinkaan mahdollistakaan tehdä entisiä virheitä uudelleen.
Juurihan niitä tehdään.

On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Mutta kun maailma on hyvää vauhtia muuttumassa perusteellisesti toisenlaiseksi, niin onko pian useinkaan mahdollistakaan tehdä entisiä virheitä uudelleen.
Juurihan niitä tehdään.

On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.
Tarkoitan lähinnä ditä, että tekninen edistys on historian saatossa yleisesti ottaen suuresti kiihtynyt ja se tulee muuttamaan samassa tahdissa tätä maailmaamme. Ajatellaanpa sitä, että esimerkiksi tulen hyötykäytön ja pyörän omaksumiseen meni ihmiskunnalta valtavan pitkä aika, mutta tietokone ja kännykkä pystyttiin kehittämään jo hyvin lyhyessä ajassa. Emme enää tajuakaan, millaista vallankumousta viimeksimainitutkin keksinnöt ovat merkinneet.

Sitä mukaa kuin tietämyksemme ja tekniikkamme pohja laajenee ja vahvistuu, sitä nopeammassa tahdissa syntyy uusia keksintöjä. Geenitekniikka tulee kehittyessään muuttamaan ihmistä ja käsitystämme ihmissuvusta ratkaisevasti. Varmasti on olemassa vielä paljonkin sellaista, jota on saatettu ennustella, mutta joka vielä odottaa löytymistään. Emme vielä tiedä ja tunne läheskään kaikkia maailmamme ilmiöitä. Tämän tajuaminen vaatii aktiivista asenneoitumista, sillä ihminen pyrkii aina sopeutumaan olevaan tilanteeseen, ehkä enemmän tai vähemmän menneeseen, mutta ei juurikaan tulevaan, jota hänen ei todellisuutena edes tunne.

Mutta se on varmaa, että elinympäristömme ja elämämme tulevat vielä muuttumaan suuresti. Tosin sitä yhä enemmän hidastaa se, että muutos vaatii meiltä jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan korvaamista uudella. Peruskorjaukset sekä ajattelussamme että fyysisessä ympäristössämme tulevat aiheuttamaan vaivaa ja häiriötä yhä enemmän. Onhan aina pysyttävä ajan tasalla. Uutuudenkankeus ja tottumattomuuserehdykset siis lisääntyvät nekin. Jatkuva muutos rasittaa meitä henkisestikin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

historioija kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti: On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.
Tarkoitan lähinnä ditä, että tekninen edistys on historian saatossa yleisesti ottaen suuresti kiihtynyt ja se tulee muuttamaan samassa tahdissa tätä maailmaamme. Ajatellaanpa sitä, että esimerkiksi tulen hyötykäytön ja pyörän omaksumiseen meni ihmiskunnalta valtavan pitkä aika, mutta tietokone ja kännykkä pystyttiin kehittämään jo hyvin lyhyessä ajassa. Emme enää tajuakaan, millaista vallankumousta viimeksimainitutkin keksinnöt ovat merkinneet.

Sitä mukaa kuin tietämyksemme ja tekniikkamme pohja laajenee ja vahvistuu, sitä nopeammassa tahdissa syntyy uusia keksintöjä. Geenitekniikka tulee kehittyessään muuttamaan ihmistä ja käsitystämme ihmissuvusta ratkaisevasti. Varmasti on olemassa vielä paljonkin sellaista, jota on saatettu ennustella, mutta joka vielä odottaa löytymistään. Emme vielä tiedä ja tunne läheskään kaikkia maailmamme ilmiöitä. Tämän tajuaminen vaatii aktiivista asenneoitumista, sillä ihminen pyrkii aina sopeutumaan olevaan tilanteeseen, ehkä enemmän tai vähemmän menneeseen, mutta ei juurikaan tulevaan, jota hänen ei todellisuutena edes tunne.

Mutta se on varmaa, että elinympäristömme ja elämämme tulevat vielä muuttumaan suuresti. Tosin sitä yhä enemmän hidastaa se, että muutos vaatii meiltä jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan korvaamista uudella. Peruskorjaukset sekä ajattelussamme että fyysisessä ympäristössämme tulevat aiheuttamaan vaivaa ja häiriötä yhä enemmän. Onhan aina pysyttävä ajan tasalla. Uutuudenkankeus ja tottumattomuuserehdykset siis lisääntyvät nekin. Jatkuva muutos rasittaa meitä henkisestikin.
Kaikki tuo on vain pintaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti: On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.
Tarkoitan lähinnä ditä, että tekninen edistys on historian saatossa yleisesti ottaen suuresti kiihtynyt ja se tulee muuttamaan samassa tahdissa tätä maailmaamme. Ajatellaanpa sitä, että esimerkiksi tulen hyötykäytön ja pyörän omaksumiseen meni ihmiskunnalta valtavan pitkä aika, mutta tietokone ja kännykkä pystyttiin kehittämään jo hyvin lyhyessä ajassa. Emme enää tajuakaan, millaista vallankumousta viimeksimainitutkin keksinnöt ovat merkinneet.

Sitä mukaa kuin tietämyksemme ja tekniikkamme pohja laajenee ja vahvistuu, sitä nopeammassa tahdissa syntyy uusia keksintöjä. Geenitekniikka tulee kehittyessään muuttamaan ihmistä ja käsitystämme ihmissuvusta ratkaisevasti. Varmasti on olemassa vielä paljonkin sellaista, jota on saatettu ennustella, mutta joka vielä odottaa löytymistään. Emme vielä tiedä ja tunne läheskään kaikkia maailmamme ilmiöitä. Tämän tajuaminen vaatii aktiivista asenneoitumista, sillä ihminen pyrkii aina sopeutumaan olevaan tilanteeseen, ehkä enemmän tai vähemmän menneeseen, mutta ei juurikaan tulevaan, jota hänen ei todellisuutena edes tunne.

Mutta se on varmaa, että elinympäristömme ja elämämme tulevat vielä muuttumaan suuresti. Tosin sitä yhä enemmän hidastaa se, että muutos vaatii meiltä jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan korvaamista uudella. Peruskorjaukset sekä ajattelussamme että fyysisessä ympäristössämme tulevat aiheuttamaan vaivaa ja häiriötä yhä enemmän. Onhan aina pysyttävä ajan tasalla. Uutuudenkankeus ja tottumattomuuserehdykset siis lisääntyvät nekin. Jatkuva muutos rasittaa meitä henkisestikin.
Kaikki tuo on vain pintaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös tiedollinen ja tekninen kehitys henkiseen ja sosiaaliseen olemukseemme ja ympäristöömme. Sitä vain on vaikea havaita, sillä entinen muuttuu todellisuudesta hämäriksi, vääristyneiksi ja käsittämättömiksikin muistoiksi. Emmekä tiedosta sitä, millaista nyt olisi, jos vaikkapa kännykkää ja tietokonetta ei olisi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:
On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.
Globalisaatio on parikymmentä vuotta ollut muotikäsite ja monet vastustavatkin globalisaatiota. Mutta onko siinä mitään uutta. Voisikohan globalisaation katsoa alkaneen ainakin jo Kolumbuksen ja Vasco da Gaman ja muiden valtameripurjehtijoiden aikaan noin 1500 tienoilta?
Siirtolaisuuskin alkoi purjeiden aikakaudella, mutta höyrylaivat noin 1850 alkaen lienevät saaneet aikaan globalisaation ja rajoittamattoman siirtolaisuudenkin nopeamman kasvun.
Britannia oli johtava globaalinen talousmahti vielä maailmansotien välisenäkin aikana Pohjois-Amerikan ohittaessa Britannian Commonwealthin ww2 seurauksena, joten olisikohan 1945 ollut globalisaation seuraava käännekohta. Siirtolaisuuskin oli maailmansotien välisenä aikana muuttunut säännöstellyksi ja rajoitetuksi.
Kylmän sodan
päättyminen näyttäisi aloittaneen tuon joidenkin vastustamankin globalisaatiokauden,
mutta onkohan siinä mitään "perusteellisesti toisenlaista", sellaista mitä ei olisi ollut jo aiemminkin?
Tekninen kehitys on kylläkin johtanut vaikkapa purjealuksista konttilaivoihin.

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Veikko I Palvo kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:
On aikamonen harhakäsitys, että maailma muuttuisi "perustellisesti toisenlaiseksi". Esim. ensimmäinen globalisaatiokausi oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyi siihen.
Globalisaatio on parikymmentä vuotta ollut muotikäsite ja monet vastustavatkin globalisaatiota. Mutta onko siinä mitään uutta. Voisikohan globalisaation katsoa alkaneen ainakin jo Kolumbuksen ja Vasco da Gaman ja muiden valtameripurjehtijoiden aikaan noin 1500 tienoilta?
Siirtolaisuuskin alkoi purjeiden aikakaudella, mutta höyrylaivat noin 1850 alkaen lienevät saaneet aikaan globalisaation ja rajoittamattoman siirtolaisuudenkin nopeamman kasvun.
Britannia oli johtava globaalinen talousmahti vielä maailmansotien välisenäkin aikana Pohjois-Amerikan ohittaessa Britannian Commonwealthin ww2 seurauksena, joten olisikohan 1945 ollut globalisaation seuraava käännekohta. Siirtolaisuuskin oli maailmansotien välisenä aikana muuttunut säännöstellyksi ja rajoitetuksi.
Kylmän sodan
päättyminen näyttäisi aloittaneen tuon joidenkin vastustamankin globalisaatiokauden,
mutta onkohan siinä mitään "perusteellisesti toisenlaista", sellaista mitä ei olisi ollut jo aiemminkin?
Tekninen kehitys on kylläkin johtanut vaikkapa purjealuksista konttilaivoihin.

Veikko Palvo
Te harrastatte nyt makrohistoriaa, mutta tosiasiassa elävien olentojen historia on mikrohistoriaa. Eli jokainen ihminen ja muu elollinen olento kokee kaiken itsekseen ja itsessään. Ei tietääkseni ole kollektiivista, esimerkiksi maailman- tai kansanlaajuista tajuntaa, ja jos onkin, niin jokainen kokee sen itsessään kuin omanaan, yhdistyneenä henkilökohtaiseen olemiseensa.
"Maailman" muuttuminen on siis jokaisen yksilön omaa kokemusta elämänsä ja elinympäristönsä muuttumisesta. Mutta nykymaailmassa, siinä globaalistuneessa, nämä kokemukset ovat jo paljolti yhteneviä ja samansuuntaisia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

historioija kirjoitti: Kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös tiedollinen ja tekninen kehitys henkiseen ja sosiaaliseen olemukseemme ja ympäristöömme. Sitä vain on vaikea havaita, sillä entinen muuttuu todellisuudesta hämäriksi, vääristyneiksi ja käsittämättömiksikin muistoiksi. Emmekä tiedosta sitä, millaista nyt olisi, jos vaikkapa kännykkää ja tietokonetta ei olisi.
Nimenomaan sen me vanhemmat tiedostamme, koska muistamme tuon ajan hyvin. Ja juuri tekniset muutokset ovat nimenomaan helppo havaita.

Henkisiä muutoksia on toki vaikeampi havaita, koska itsekin on muuttunut. Mutta kaikkein vaikeinta on havaita se, mikä on pysynyt pohjimmiltaan samana, vaikka sen ulkonainen muoto on muuttunut.

Joissakin tapauksissa on jopa käynyt niin, että on suorastaan palattu ilmiöihin, jotka olivat "normaaleja" sata vuotta sitten. Silloin esim. Helsinki oli monikulttuurinen ja -kielinen kaupunki.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Maria Lähteenmäki blogissaan: Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?

Emma-Liisa kirjoitti:---Joissakin tapauksissa on jopa käynyt niin, että on suorastaan palattu ilmiöihin, jotka olivat "normaaleja" sata vuotta sitten. Silloin esim. Helsinki oli monikulttuurinen ja -kielinen kaupunki.
Tuo ei kylläkään ole muuttumattomuutta, vaan kaksinkertainen muutos. Ja muutokset ovat aina joillekin meistä kipeitä, mikä havaitaan muutosvastarintana. Sitähän nykyään esiintyy näkyvästi tai ainakin halutaan nähdä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”