Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Kuva
Lueskelin tuossa aika kiinnostavan päiväkirjan sota-ajalta: Uuno F. Inkisen Sotapäiväkirjan tekee kiinnostavaksi se, että se kuvaa sotaa lääkintämiehen näkökulmasta. Inkinen palveli aseettomana, joka antaa oman mausteensa tekstiin.

Laitan oheen joitakin pätkiä kirjasta, sillä ne sopivat mielestäni hyvin tässä keskustelusäikeessä puheena olleisiin keskusteluihin mm. siitä mitä mielestäni sodan olosuhteissa voi tapahtua missä tahansa armeijassa – myös suomalaisessa.

Kuva
Kuva
Lainaus teoksesta Uuno F. Inkinen Sotapäiväkirja 1941-1944, Like 2001
Viimeksi muokannut Tapio Onnela, 14.10.07 14:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Kirvespohjanarkoosi

Kuva
Kuva
Kuva

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Vankien kohtelu

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Lainaus teoksesta Uuno F. Inkinen Sotapäiväkirja 1941-1944, Like 2001
Viimeksi muokannut Tapio Onnela, 14.10.07 14:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Tapio Onnela kirjoitti:Laitan oheen joitakin pätkiä kirjasta, sillä ne sopivat mielestäni hyvin tässä keskustelusäikeessä puheena olleisiin keskusteluihin mm. siitä mitä mielestäni sodan olosuhteissa voi tapahtua missä tahansa armeijassa – myös suomalaisessa.
Ottamatta kantaa juuri kyseeseen tapaukseen, kuvaus sinänsä kuulostaisi järkeenkäyvältä. Yleisesti sotavangin uran kannalta tärkein kohta on yleensä itse vangiksi joutuminen; antautuva voi joutua ammutuksi joko vahingossa tai tunteiden ollessa pinnalla. Suomalaisten, ja myös muiden sotivien armeijoiden osalta, myös takaportaastakin löytyi häiriintyneitä yksilöitä. Ottaen huomioon että sisällisodan julmuuksista oli kulunut vasta sangen vähän aikaa, ja lisäksi takaportaissa etenkin hyökkäysvaiheen aikana on ollut jopa miehiä jotka olivat mukana sisällissodassa, en yhtään ihmettelisi vaikka julmuudet olisivat olleet laajoja. Tämä voinee osittain olla selitys myös suureen vankileirikuolleisuuteen.

Joka tapauksessa, aina kun puhutaan japanilaisten vankileireistä vertailukohtana voisi käyttää kuolleisuuden osalta suomalaisten vankileirejä. Kyseessä ei ole mairitteleva vertauskohde. Suomalaisten käsissä valtaosa vankikuolleisuudesta syntyi lisäksi hyvin lyhyen ajan sisällä, toisin kuin japanilaisten tapauksessa. Vuosien 1941-1942 vankien joukkokuolemaa on turha valkopestä, olisi syytä selvittää niin tarkoin kuin mahdollista mitkä tekijät ja henkilöt johtivat vankien joukkokuolleisuuteen.

Riitely suomalaisten teloitusten määrästä kesällä 1944 on täysin marginaalinen seikka verrattuna tähän häpeäpilkkuun. Suomi oli tässä suhteessa täysin vertailukelpoinen Saksaan ja Japaniin, eli ei todellakaan oikeassa viiteryhmässä. Olivatkohan sisällissodassa kannuksensa saaneet henkilöt järjestämässä leirejä? Ammattitaito pääsi käyttöön toisen kerran...

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Eipä näköjään ole tällä foorumilla sananvapaudesta tietoakaan. Bolshevikit, maanpetturit ja muut tiedostajat saavat aukoa päätään miten lystää, mutta vastavedot poistetaan. Vai eikö saa sanoa, ketkä Pystykorva-sarjaa pyörittävät?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Asiallinen kritiikki, joka kohdistuu teokseen ja sen sisältöön on luonnollisesti toivottavaa, mutta asiattomuudet ja henkilöön käyvät hyökkäykset poistetaan tältä foorumilta automaattisesti. Itse sisältöön liittyviä kommentteja tällä nimimerkkikirjoittajalla ei taida olla.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Nimenomaan kommentoin sisältöä eli jos lukee nuo "Inkisen" pätkät niin armeijanvastainen asenne on aika selkeä (näkyy sanavalinnoista). Ja kun asenne on tuo, niin tekstin objektiivisuuttä on syytä epäillä, etenkin kun Pystykorva-sarjan takana on armeijanvastaisia organisaatioita kuten Sadankomitea.

Olisi tuo "Inkinenkin" joutanut etulinjaan etuvartioon, ilman asetta. Siellä ei kovin monen "aseettomuus" kestänyt kovin pitkään.

PV
Viestit: 24
Liittynyt: 14.05.07 15:55

Minkäs takia armeijanvastainen asenne olisi ongelma päiväkirjoja luettaessa (ja lähteenä käytettäessä - en tunne Inkisen päiväkirjoja, mutta eiköhän niihin tavallisen lähdekritiikin säännöt päde)? Kyllähän sotiamme tutkittaessa venäläisvastaistenkin ihmisten päiväkirjat kelpaavat, samoin kuin kommunistien ja äärioikeistolaisten dokumentit.

Mitä Trilisserin kansallisuhoiseen loppukommenttiin tulee, niin aseistakieltäytyminen sodan aikana on rohkea valinta.

Lisäys: Inkisen objektiivisuus pitääkin kyseenalaistaa, niin kuin kaikkien muidenkin.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Rauhanaktivisteja

Montakohan näitä aseistakieltäytyjiä on todellisuudessa ollut sotatoimialueella ?
http://www.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm
Nämäkin ovat painuneet maan alle metsäkorsuihin ja suorittaneet sabotaasitekoja, ja olleet yhteydessä ja avustaneet Neuvostoliiton vakoilua.
Lentolehtisiäkin on levitelty, mainitaan Yrjö Leinokin (sisäministeri sodan jälkeen, sekä PunaValpon ylin johtaja)
Sanovat toimineensa liittoutuneitten, Yhdistyneitten Kansakuntien, sodanpäämäärien puolesta.

Rauhantoimintaa on ollut Jatkosodan aikana, Talvisotaa ei mainita ja
Valpo on "epäinhimillisesti" vielä etsiskellyt näitä rauhan puolesta toimineita.
Sodan jälkeen tälläisia otettiin mm. PunaValpoon ja kommunistisiin suojeluskuntiin- aseistettuun apupoliisiin, joka toimi yleisen järjestyksenvalvonnan peitteen suojissa 1944 syksystä alkaen.

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Rauhanaktivisteja

Ciccio kirjoitti:Montakohan näitä aseistakieltäytyjiä on todellisuudessa ollut sotatoimialueella ?
http://www.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm
Nämäkin ovat painuneet maan alle metsäkorsuihin ja suorittaneet sabotaasitekoja, ja olleet yhteydessä ja avustaneet Neuvostoliiton vakoilua.
Tässä taitaa nyt mennä sinulla sekaisin "käpykaartilaiset" eli ne, jotka joko pakenivat tai muuten menivät maan alle sodan aikana välttääkseen asevelvollisuuden ja sitten armeijassa aseettomana palvelleet. Tämä Inkinenhän palveli rintamalla lääkintäjoukoissa ja ainakin tuon päiväkirjansa mukaan hänet jopa ylennettiin ensin korpraaliksi ja sitten alikersantiksi.

Suosittelen kirjan lukemista, siinä on hiukan totutusta poikkeavaa kuvausta sodasta niiden näkökulmasta, jotka pelastivat haavoittuneita joskus vaikeissakin olosuhteissa. Enpä usko, että ainakaan ne jotka säilyttivät henkensä aseettomina lääkintäjoukoissa palvelleiden työn ansiosta ovat kritisoimassa heidän valintojaan.

Inkisen kirja voisi tehdä hyvää esim. niille sotahistorian harrastajille, joilta joskus tuntuu vähän unohtuvan se mitä ihmisille sodassa oikeasti väistämättä tapahtuu.

Hataran muistikuvani mukaan joku rintamalla palvellut lääkäri olisi myös kirjoittanut muistelmaluonteisen teoksen sota-ajasta. Muistaako kukaan teoksen kirjoittajaa tai kirjan nimeä?

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Käpykaartilaiset

Suomen laki ei sota- aikana tuntenut aseistakieltäytymistä,
sama laki lienee yhä voimassa.
Käpykaartilaisia kirjoitetaan olleen n. 15000- "hermonsa menettäneitä" -
heitä koottiin mm. selustatehtäviin ja linnoitustöihin. Heitä eivät ilmeisestikään tuominneet sen paremmin kaverit kuin esimiehetkään ainakaan yleisellä tasolla.
Nuo http://WWW.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm kommunistit olivat maanpettureita, jotka kiinni jäädessään saivat melko lieviä tuomioita-
useissa muissa maissa heidät olisi tuomittu kuolemaan.
Em. rauhanaktivistit kirjoittavat myös aiotusta partisaanitoiminnasta.
(N:liiton partisaanit olivat sisäasiainministeriön alaisia, ei PunaArmeijaa.)

Äitini oli juoksuhautasodan aikana Äänislinnan - Karhumäen suunnalla,
hän puhui mm. Pirunsaaren valtaukseen marssivista sotilaista, joista
osa tuotiin takaisin kuorma- auton lavalla; "kuorma hyllyi kuopissa".
Pirunsaari oli vuoroin suomalaisten, välillä venäläisten hallussa.
"Kekin vieressä oli ruumiskasa, haisikin kesäkuumalla."
"Sota on sotaa, tapa tai tule tapetuksi."
Joku käytännön sotateoreetikko sanoi: "sota on väkivaltaa ja väkivallan käyttö siinä on rajatonta."

Kansallisen olemassaolon peruskysymys on itsenäisyyden turvaaminen ja
ennen sotaa on käytetty kaikki politiikan keinot loppuun.
Sodassa päämääränä on tietysti rauhan saavuttaminen.

Rauhanliike ja aseistakieltäytyjät tekivät valintansa e n n e n sotaa , käpykaartilaiset ymmärtääkseni luhistuivat henkisesti sodan paineessa ja se ymmärrettiinkin aikoinaan - mikä ei tietysti sulkenut pois kurin tärkeyttä ja merkitystä.

Veikko Palvo

PV
Viestit: 24
Liittynyt: 14.05.07 15:55

Ciccio, meneekö edelleen käpykaartilaiset sekaisin muiden kanssa, tai avaatko vielä? Kirjoitat:
Käpykaartilaisia kirjoitetaan olleen n. 15000- "hermonsa menettäneitä" -
heitä koottiin mm. selustatehtäviin ja linnoitustöihin.
Missä tilanteessa hermonsa menettäneitä, rintamallako? Puhutaanko heistäkin käpykaartilaisina?

Aiemman linkkisi takana puhuttiin perinteisemmistä käpykaartilaisista, piilottelevista kommunisteista ym. jotka alkoivat aktiiviseen toimintaan NL:n puolesta tai Suomen hyökkäystä vastaan, tulitaisteluista poliisia vastaan ja desanttien piilottelusta. Heidän kohdallaan tuskin voi puhua hermojen menettämisestä. Heitäkin muuten jonkin verran, myös aseettomana toimineita/piilotelleita.

Itse tein kai termivirheen kun puhuin aseettomana palvelleesta Inkisestä aseistakieltäytyjänä (Trilisseriä kritisoiva pointti ei muutu: univormussakin aseenkäytöstä kieltäytyminen on sota-aikana rohkea valinta).

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Käpykaartilaiset

Sotilaskarkuruus - rintamakarkuruus lienee oikea määrite.
Sotaoikeuksien sanotaan käsitelleen n. 30 000 tapausta ja tuomioita n. 15 000 .
Yleensä käytetään nimikettä metsä- tai käpykaarti rintamalta omaan selustaan paenneista sotilaskarkureista.
Rintamalle lienee palannut 15000 ja esim. Salpa- linjan uudelleen käynnistettyihin lisärakennustöihin sijoitettu 15000.
Välirauhanehtojen vaatimaan Lapin sodan aloittamiseen näyttää liittyneen melkoisesti sotilaskarkuruutta. Välirauhanehdot vaativat myös samanaikaista demobilisaatiota.
Oleellista
on mielestäni suomalaisten sotavankien pieni lukumäärä, noin 2500,
yliloikkareita Neuvostoliiton puolelle ei ollut.
(lukuunottamatta esim. vankilasta rintamalle lähteneitä muutamaa kymmentä ryömäläistä Pärmin pataljoonasta, heidät palautettiin desantteina, vakoilijoina Suomeen)

Maan alla Suomessa aktiivisesti Suomea vastaan toimineet Suomen kansalaiset ovat yksiselitteisesti syyllistyneet sota- ajan maanpetokseen ja vakoiluun vihollisen hyväksi.

Veikko Palvo

PV
Viestit: 24
Liittynyt: 14.05.07 15:55

Ok, minä olin jotenkin mieltänyt käpykaartilaisuuden (lähinnä) siksi hommaksi mitä ksl-linkkisi takana käsiteltiin. Edellisestä viestistäni jäi yksi predikaatti pois:
Heitäkin [maanalaisia kommunisteja ym.] teloitettiin muuten jonkin verran, myös aseettomana toimineita/piilotelleita.
Maanpetoksen yksiselitteisyydestä olen samaa mieltä, vakoilun yksiselitteisyydestä tietysti vain niiden kohdalla jotka vakoilivat (puhe siis maan alla Suomea vastaan toimineista).

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

PV kirjoitti:Ciccio, meneekö edelleen käpykaartilaiset sekaisin muiden kanssa, tai avaatko vielä? Kirjoitat:
Käpykaartilaisia kirjoitetaan olleen n. 15000- "hermonsa menettäneitä" - heitä koottiin mm. selustatehtäviin ja linnoitustöihin.
Missä tilanteessa hermonsa menettäneitä, rintamallako? Puhutaanko heistäkin käpykaartilaisina?
Kyllä minustakin "käpykaartilaiset" olivat niitä, jotka karkasivat kokonaan palveluksesta ja piileskelivät esim jossakin Saimaan saarissa. Ei heitä voida sekoittaa aseettomana armeijassa palvelleisiin eikä niihin, jotka tilapäisesti eksyivät yksiköistään tai muuten joutuivat pakokauhun valtaan.

Ja vielä näistäkin oman ryhmänsä muodostavat sitten ne, jotka ryhtyivät aktiiviseen maanalaiseen vastarintaan ja toimivat vihollisen laskuun. Ciccio voi kyllä olla oikeassa siinä, että aseeton palvelu ei lain mukaan ollut sodan aikana mahdollista. Käytännössä tätä kuitenkin mitä ilmeisemmin tapahtui, josta Inkisen tapaus on ainakin yksi esimerkki. Uskoisin, että esim jehovan todistajia oli näistä myös osa. Heitä siis siedettiin, kunhan hoitivat hommansa. Tässä yksi tarina:
Pelkäämätön lääkintämies
Günter Grass muuten kertoo uudessa teoksessaan Sipulia kuoriessa vähän samankaltaisesta tapauksesta.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”