Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Rauhaton rauha

Pääministeri Risto Ryti allekirjoitti 13.3.1940 klo 01.00 yöllä Moskovan rauhansopimuksen ja alkoi rauha ilman rauhaa ajanjakso.

Neuvostoliiton ensimmäinen painostus Suomea vastaan sisältyi jo rauhansopimukseen, sen seitsemäs artikla: Kauttakulusta Neuvostoliiton ja Ruotsin välillä ja tämän kauttakulun kehittämiseksi lyhintä rautatietä pitkin Kantalahdesta Kemijärvelle ja edelleen Ruotsin rajalle Suomen oli rakennettava omalla puolellaan `Sallan rata´, mikäli mahdollista vuoden 1940 aikana. Ruotsissa tuosta kauttakulusta ei tiedetty mitään ja kyseessä olikin puna-armeijan hyökkäysura Stalinin kaavailemassa revanssisodassa.

"Jo Talvisodan aikana rauhanehdoista keskustellessaan Rytri ja Mannerheim olivat sopineet kahdesta asiasta: 1. puolustuslinjan rakentamisesta pitkin uutta itärajaa, ja 2. puolustusliiton solmimisesta Ruotsin kanssa, jos Ruotsi vain olisi kiinnostunut," kirj. Kyösti Skyttä, Risto Rytin kujanjuoksu 1939 - 1945, Kirjayhtymä 1971.
Ruotsissa olikin kiinnostusta puolustusyhteistyölle ja puolustusliitollekin, mutta Kremlin kanta oli kielteinen ja Molotov oli vihainen sanoen lopuksi, että Neuvostoliiton kanta tuollaiseen hyökkäysliittoon sitä vastaan oli ehdottoman kielteinen ja tämä oli "varoitus Suomen hallitukselle".
"Suomalaisille Neuvostoliiton menettely osoitti sen haluavan eristää Suomen Sklandinaviasta ja pitää sen omassa etupiirissään".

Välirauhan aikainen pyrkimys Ruotsi-Suomi puolustusliitosta on herätetty eloon Ukrainan kriisin yhteydessä, kirj. prof. Osmo Apunen https://osmoapunen.wordpress.com/2016/0 ... en-duetto/ otsikolla Sipilän ja Löfvenin turvallisuuspoliittinen duetto.
Ukrainan kriisin yhteydessä turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Itämerelläkin Venäjän pommikoneiden ja hävittäjäkoneiden lennellessä ja Venäjän järjestettya suuria sotaharjoituksia Läntisessä sotilaspiirissäänkin.

Kiristynyt turvallisuustilanne on myös herättänyt välirauhan ajan epävarmuuden henkiin ja luottamus sopimusten pitävyyteen ja rauhan pysyvyyteen horjuu.
"Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat yhteisen kannanoton Ruotsi - Suomi puolustusyhteistyöstä ja Ruotsin ja Suomen ollessa sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella tuo puolustusyhteistyö osaltaan "myötävaikuttaa pohjoisen Euroopan vakauteen."

Pohjoinen Eurooppa tarkoittanee eräänlaista EU:n pohjoista ulottuvuutta.
"Pääministerit sanoivat Ruotsin ja Suomen voisivan toimia yhdessä "myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Toimia yhdessä - ei liittoutua," ja
"edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset Ruotsissa ja Suomessa tehdään" ja Osmo Apunen päättää kirjoituksensa toteamalla
Ruotsi - Suomi yhteistyön olleen samaa jo vuodesta 1939 alkaen.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Rauhaton rauha

Veikko I Palvo kirjoitti:
"
"Pääministerit sanoivat Ruotsin ja Suomen voisivan toimia yhdessä "myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Toimia yhdessä - ei liittoutua," ja
"edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset Ruotsissa ja Suomessa tehdään" ja Osmo Apunen päättää kirjoituksensa toteamalla
Ruotsi - Suomi yhteistyön olleen samaa jo vuodesta 1939 alkaen.
Täsmennys: Osmo Apunen toteaa 2016 Ruotsin ja Suomen *puolustusyhteistyön* olleen samaa jo vuodesta 1939 alkaen.

J.K.Paasikivi rekrytoitiin pankinjohtajan eläkepäiviltään vuonna 1936 Tukholman lähettilääksi edistämään Suomen "Pohjoismaista orientoitumista" ja yhteenvetona JKP sanoo Ruotsin ja Suomen yhteenlasketun väkimäärän olevan kovin vähäinen Neuvostoliiton väkimäärään ja asemäärään verrattuna.
Suomi olisi epäilemättä toteutuneessa puolustusliitossa ja valtioliitossa voittanut enemmän ja Ruotsin puolustus olisi siirtynyt Suomen itärajalle, kuten se oli ollut vaikkapa Kustaa II Adolfin aikaan.
J.K.Paasikivi, Jatkosodan päiväkirjat, wsoy1991, toimittanut K.I.Rumpunen:
JKP oli tullut 12.3.1941 käymään Helsingissä jätettyään eronpyyntönsä, palasi vielä Moskovaankin:

14.3.1941.: Mannerheimin ja Waldenin kanssa Savoy´ssa kl 12 asti yöllä: "Mannerheim pitää myös kiinni yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Luuli, että Ruotsin apu riittäisi meille Venäjää vastaan ja ei pitänyt mahdottomana, että ruotsalaiset tulisivat meille avuksi, jos Neuvostoliitto hyökkää meidän päällemme."
JKP on eri mieltä Mannerheimin kanssa ja
sanoo "Mannerheimin kanssa päästyn yksimielisyyteen siitä, että meidän turvamme on nyt Saksassa."
"Intressi meitä kohtaan on Saksassa suuresti lisääntynyt viimeaikoina ja 80 % siihen on vaikuttanut meidän ( Talvi- ) sotamme. Kun taistelimme niin urhoollisesti."
29.4.1941.: "Ruotsissa luullaan, että Neuvostoliitto ei enää vastusta Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa. Mutta salliiko Saksa tällaisen liiton, se on tietämätöntä."
"Ruotsi on antanut Saksalle luvan kulettaa myös sotamateriaalia Ruotsin läpi. Siis mennyt pitemmälle kuin ennen. Sopii sanoa hyvin pitkälle."

6.5.1941. "Rva Vuolijoki luonani. Pitkä keskustelu." mm.: "Yhteistoiminnan Ruotsin ja Suomen välillä Neuvostoliitto näkee mielellään. Nyt se ei kaiketi vastustaisi liittoa Suomen ja Ruotsin välillä, niin kuin teki aikaisemmin. Rva Vuolijoki kysyi mitä Gynther teki täällä." ( Suomessa, Gynther oli Ruotsin ulkoministeri ja Hella Vuolijoki jonkinlainen Moskovan viestintuoja. )

14.5.1941 "Assarsson luonani. Hän kertoi: Stalin tahtoo hyviä suhteita Suomen ja Ruotsin kanssa."
17.5.1941.: "Schulenburgin luona. Neuvostoliiton leveranssit toimitetaan niin hyvästi, että Saksan puolella on toisinaan ollut vaikeuksia purkamisessa. Äsken esim. 700 junavaunua täytyi odottaa, ennen kuin voitiin purkaa Saksan puolella."

17.5.1941.: "Tiso luonani. Tiso: Stalin nyt "taktikoi" voittaakseen aikaa ja saadakseen sodan kestämään, mutta että Kominternin aika tulee, sittenkun Saksa ja muut "kapitalistiset" maat ovat itsensä uuvuttaneet."

Stalin näyttäisi JKP:n päiväkirjojen mukaan toukokuussa 1941 olleen suostuvainen Ruotsi-Suomi puolustusliitolle ja ryhtyneen "voittamaan aikaa" toimittamalla raaka-aineita Saksalle tehostetustikin saadakseen NL-Saksa -sodan siirtymään vuodella tai kahdella eteenpäin tulevaisuuteen.
Suomi Neuvostoliiton etupiirinä näyttäisi sekin unohtuneen toukokuun 1941 tienoilla, kun se oli jo liian myöhäistä.
Suomen Talvisota sai ehkäpä Hitlerin aikaistamaan MR-sopimuksen irtisanomista, mutta olisikohan Talvisota "lisännyt suuresti myös Saksan intressiä Suomea kohtaan" Stalinin välirauhan aikana, kuten J.K.Paasikivi on rauhattoman rauhan aikana sanonut?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Rauhaton rauha

Veikko I Palvo kirjoitti:


17.5.1941.: "Tiso luonani. Tiso: Stalin nyt "taktikoi" voittaakseen aikaa ja saadakseen sodan kestämään, mutta että Kominternin aika tulee, sittenkun Saksa ja muut "kapitalistiset" maat ovat itsensä uuvuttaneet."

Stalin näyttäisi JKP:n päiväkirjojen mukaan toukokuussa 1941 olleen suostuvainen Ruotsi-Suomi puolustusliitolle ja ryhtyneen "voittamaan aikaa" toimittamalla raaka-aineita Saksalle tehostetustikin saadakseen NL-Saksa -sodan siirtymään vuodella tai kahdella eteenpäin tulevaisuuteen.

Suomi Neuvostoliiton etupiirinä näyttäisi sekin unohtuneen toukokuun 1941 tienoilla, kun se oli jo liian myöhäistä.

Paasikivi on kirjannut: "Petroskoin radio jatkoi huhtikuuhun ( 1941 ) asti agitaatiotaan Suomea vastaan. Ny Dagin kirjoituksia selostettiin.
"Manner- ja Tannerheimiläinen" kopla yms. "Tannerilaiset sodanlietsojat"." Käänne ja Stalinin "ajanvoittaminen" alkoi nähtävästi noihin aikoihin?

28.5.1941: "Molotovin luona Kremlissä lähtökäynnillä. "Sanoin, että panisin suuren arvon, jos voisin sanoa hyvästit myös Stalinille, jonka tapasin neuvotteluissa syksyllä 1939. Molotov vastasi: minä kysyn."

30.5.1941 kl 7 illalla "olin Stalinin luona Kremlissä. Minä: Eräitä kysymyksiä on vielä ratkaisematta ja kauppasopimuksen tulkinnassa on syntynyt väärinkäsityksiä. Huomautin, että mm. viljasta, 70 000 tonnista olemme saaneet vain 15000 tonnia ja 55000 tonnia on saamatta.
"Stalin: Edellytän, että teiltä tilatut laivat tulevat aikoinaan.....kehotti kääntymään Mikojanin puoleen: annan teille 20 000 tonnia eli noin puolet."

Turussa 1940-1941 rakenteilla olevat hinaajat ja avovesihinaajat eivät liene ehtineet valmistua 1941, miten sitten lienee tuon Stalinin lupaaman viljaerän saanti Suomeen ollut.

Suuriruhtinaskunnan viennistä Venäjälle meni noin 30 %:a 1900-luvun alussa, kirjoitetaan https://ulkopolitist.fi/2015/11/16/idan ... ahempaakin otsikolla: Idänkauppa on kokenut pahempaakin:
YYA-ajan clearing-tilinen tavaranvaihto oli n. 15 % ja 1980-luvun alussa NL:n halutessa lopettaa tavaranvaihdon, idänkaupan osuus nousi hetkellisesti yli 20 %:n.
Vuonna 2014 Venäjän osuus Suomen vientimaana oli 8 %:n luokkaa, 2,4 miljardia €, josta kone- ja kemianteollisuuden osuus oli yli puolet.
Suomen tuonnin arvosta Venäjän osuus v. 2014 oli vajaat 15 %:a ja 8,7 miljardin €:n tuonnista neljäviidesosaa oli energiaa.

Alkuvuonna 2015 vienti Venäjälle supistui kolmanneksella, selkein romahdus oli elintarvikkeissa, miinus 76 %:a.
Elintarvikkeiden osuus koko viennistä alkuvuonna 2015 oli vain 3,2 %:a.

Elintarvikeviennin supistumisesta on kirjoitettu paljon, vaikka rahassa mitaten ei kyse ole kovinkaan suuresta idänviennin osuudesta.
Venäjän talousvaikeuksissa Suomen vienti Venäjälle olisi ilmeisesti supistunut joka tapauksessa?
Ja
"Muutokset idänkaupassa eivät ole juurikaan vaikuttaneet Suomen kokonaisviennin arvoon." Tuonti Venäjältä lienee edelleen n. 9 miljardin €:n vuositasolla. ( Tuonti Venäjältä 9 miljardia ja vienti 1 - 1,5 miljardia = n. 10 miljardin "kokonaiskauppa" )
"Suomen taloudellisten ongelmien syyt ja ratkaisut löytyvät muualta kuin Venäjältä", kirjoittaa Ulkopolitist.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Rauhaton rauha

Veikko I Palvo kirjoitti:
Paasikivi on kirjannut: "Petroskoin radio jatkoi huhtikuuhun ( 1941 ) asti agitaatiotaan Suomea vastaan. Ny Dagin kirjoituksia selostettiin.
"Manner- ja Tannerheimiläinen" kopla yms. "Tannerilaiset sodanlietsojat"." Käänne ja Stalinin "ajanvoittaminen" alkoi nähtävästi noihin aikoihin?

Petroskoin radio on ilmeisesti aloittanut suomenkieliset lähetyksensä v. 1926 ja Saimi Virtanen lienee tullut radiotoimittajaksi v. 1930 tienoilla?
Petroskoin * tiltu * näyttäisi aloittaneen maaliskuussa 1940 O.W.Kuusisen Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan tultua perustetuksi, oliko millaista lähetystoimintaa sitten ollut Talvisodan aikana?
Petroskoin suomenkieliset radiolähetykset on lakkautettu 1937 - 1938.

Leningradin tiltut Armas Äikiä ja Inkeri Lehtinen ovat aloittaneet suomenkielisten propagandalähetysten radiotoimittajina syksyllä 1939 kertoen neuvostonäkökannan "neuvotteluista" ennen Talvisotaakin, kenties suomenkieliset lähetykset on aloitettu jo Molotov-Ribbentrop sopimuksesta alkaen, ehkä jo aiemminkin, http://www.aka.fi/fi/tietysti/blogit/su ... laisyydet/ mutta Terijoen progagandakomissaarin "Suomen vapausradio" on aloittanut 30.11.1939 ja maatalouskomissaari ja runoilija Armas Äikiä lienee hänkin toimittanut propagandaa jo Talvisodan aikana.
( Jatkosodan jälkeen nämäkin tiltut tulivat Suomeen )
"Vapausradio" vaati Suomen hallituksen vaihtamista "kansanvaltaiseen hallitukseen" ja syksyn 1944 lähetyksissä mainittiin nimeltä 60 suomalaista, joista kommunisteja lukuunottamatta kaikki yksinomaan negatiivisessa yhteydessä.
"Yksi harvoista poikkeuksista oli Urho Kekkonen".

"Vapausradio´ oli usein ensimmäinen suomenkielinen media, joka kertoi Valvontakomission tulossa olevista vaatimuksista Suomelle".
"Leningradin "Vapausradion´ viimeisessä radiolähetyksessä vappuna 1945 julistettiin sen tulleen tarpeettomaksi Hella Wuolijoen noustua Suomen Yleisradion pääjohtajaksi".
Propaganda on ollut jokapäiväistä ja jatkuvaa jo syksyllä 1939 ja Petroskoin radio on aloittanut viestintävaikuttamisensa jo 1920-luvulla.

Suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä on yritetty muokata Petroskoin, Leningradin, Moskovan tiltujen radiolähetyksissä jo ennen Talvisotaa.
Nykyinen pyrkimys muokata suomalaisten historianäkemyksiäkin maailmasta ja Venäjästä erityisesti, ei näytä olevan mitenkään uutta.
Totuudesta ja tiedosta ollaan nyky-tiltujen kirjoituksissa yhtä lailla piittaamatta pyrittäessä luomaan uusia uskomuksia ja oikeaakin tietoa käytetään sopivasti valikoiden tekaistun ohella.
Itäisten yhteiskuntaolojen ja yhteiskuntajärjestelmän ylivertaisuutta länsimaiseen verrattuna ei nykyisin korosteta, mutta nykyinen johto ja johtaja on yhtä erehtymätön otteissaan kuin oli 1930-luvun johtajakin.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”