Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Sensuuria ja itsesensuuria

Elias Lönnrot julkaisi vanhan Kalevalan v. 1835 ja uuden v. 1849 ja J.L.Runeberg Vänrikki Stoolin tarinat v. 1848 ja 1860. Sensuuri ei puuttunut noihin heräävän kansallisuuden mielisiin teoksiin. Ennakkosensuuriakin lienee ollut ja lopullisen luvan lienee antanut kenraalikuvernööri?
Nikolai I:n Venäjällä oli tiukempaa, F. Dostojevskikin tuomittiin 1949 pakkotyöhön Siperiaan ja pääsi palaamaan ihmisten ilmoille 10 vuotta myöhemmin ja kirjoitti kuuluisimmat teoksensakin oletettavastikin muistaen `Siperian opettamana´ itsesensuurin vaatimukset?

Puolustusvoimissa annettiin 1965 tai 1966 käsky `yya-puolueettomuusopetuksesta´ ja kasvatuksesta, mutta tiedä sitten missä määrin ja millä tavoin käsky toimeenpantiin. Itse suoritin asevelvollisuuden 1965-66 ja puolueettomuuskasvatusta ei ollut, mutta varsinkin 1970-luvulla YYA:n hokeminen `joka käänteessä´ ja puheissa taisi sekin jälkiviisaudellakin muistellen olla jonkinlaista puolueettomuuskasvatusta, jonka vaikutukset näyttäisivät esiintyvän yhä edelleenkin?

Suomi hyväksyi v. 1974 kommunikean, jonka mukaan tiedotusvälineiden tuli "myötävaikuttaa Suomen ja Neuvostoliiton välisten ystävyyssuhteiden kehittämiseen."
Neuvostoliitto puuttui vuosina 1968 - 1981 ulkoministeritasolla suomalaislehtien kirjoitteluun 30 tapauksessa ja NL:n uutistoimisto APN:n Helsingin toimiston johtaja vieraili useasti mm. Helsingin Sanomissa protestoimassa päätoimittaja Heikki Tikkaselle lehden uutisointia itänaapurin toimista.
Presidentti Kekkonen kirjoitteli myllykirjeitä ja YYA-Suomen yllä oli erittäin painava neuvostouhka ja YLEn kirjeenvaihtaja Moskovassa luki suoraan TASSilta saamiaan `uutisia´, mitäpä hän muutakaan tietenkään olisi voinut tehdä - mutta missäköhän määrin noita uutistietoja uskottiin Suomessa?
Kirjakaupasta Helsingistä saattoi kyllä ostaa englanninkielisiä lehtiä ja tavailla niitä, mutta ei sitä oikeastaan ollut kovin suurta halua olla uskomatta suomalaislehtiäkään, näin jälkiviisaudellakin ajatellen. Karjalaissukuisena itänaapuriin suhtautui kylläkin aina varauksella.

Finlandisierung / Finlandization -termi syntyi 1950-luvun alussa Itävallassa ja sillä tarkoitettiin sananmukaisesti pienen valtion, kuten Suomen, alistumista Neuvostoliiton tahtoon.
Parikymmentä vuotta myöhemmin Länsi-Saksan ministeri Frans Josef Strauss kaivoi finlandisierungin käyttöön L-Saksan sisäpolitiikassa. Neuvostoliitto oli Straussin mukaan suomettamassa eli yritti muuttaa L-Saksaa Suomen kaltaiseksi. Termi on noussut esiin myöhemminkin mm. Venäjän käynnistettyä Ukrainan ja Krimin kriisin, `suomettumista´ suositeltiin joltakin taholta Ukrainallekin.
mm.
Zbigniew Brezinski ja Henry Kissinger esittivät Ukrainan "suomettumista", sillä "se rauhoittaisi Venäjää ja edistäisi alueen vakautta" ja samoin lienee Lännessä ajateltu Suomen osalta Kylmän sodan aikanakin?
=====================================================
Espanjalainen El Mundo kirjoitti 7.11.2014 Suomen kokemuksen sisältäneen kuitenkin enemmän tekijöitä kuin pelkän puolueettomuuden ja neuvostomielisen politiikan.
Suomettuminen merkitsi kuitenkin rajoitettua itsenäisyyttä ja luopumista kaikista turvatakuista. ( itäisiä turvatakuita ei ollut - läntisistä? )

YYA-sopimushan oli Paasikiven sanoin alun alkaenkin _sotilassopimus_, joka Suomelle takasi ainoastaan Neuvostoliiton miehityksen todetussa kriisitilanteessa."

Ja
"Suomi myös taisteli 1939 ja 1944 hyökkäystä vastaan joutuen hyväksymään alueensa menetyksen", joten Ukrainan suomettumiseen liittyisi ilmeisestikin itä-Ukrainan alueen menetyksen hyväksyminen?

Jonkinlaisena käännekohtana voinee pitää pres. Kekkosen vetäytymistä virastaan 1980-luvun alussa ja Leonid Brezhnevin kuolemaa, NL:n huomautukset suomalaislehtien kirjoittelusta vähenivät, mutta vielä 1986 Moskovassa uudistettiin YYA-Suomi propagandaa.

NL:n ja sen ideologian romahdettua Jeltsinin aikana ja Putinin ajan alkuaikoinakin voinee sanoa Venäjällä olleen sensuurittoman kauden noin vuosina 1990 - 2005 tai ehkäpä Krimin liittäminen 2014 Venäjään oli käännekohta, jolloin Moskovassa alettiin puhua Stalinin aikana vallinneen historiapolitiikankin, joka tulisi palauttaa.

Venäjän ulkoministeriö on tiedottajansa M. Zakharovankin välityksellä peräänkuuluttanut Suomessa `vanhoja hyviä yya-aikoja´ sanoen Suomen lehdistön kirjoittelevan Kremlin vastaisesti ja taisi vielä olla "Suomen kansan etujen vastaisestikin?"
Maria Zakharova näyttäisi päivittävän ulkoministeriönkin listaa
http://iltalehti.fi/ulkomaat/a/1f951134 ... b623cc84f6 "ulkomaisista agenteista" Venäjällä.
Venäjä on sananvapausindeksin listalla hyvin alhaalla Zimbabwen ja Etelä-Sudanin jäljessä sijalla 150. Viimeisinä listalla ovat pohjois-Korea sijalla 178 ja Eritrea viimeisenä sijalla 180.
Tsaari-Venäjällä lienee ollut sensuuri venäläisten klassikkokirjailijoiden aikaan ja ainakin Dostojevski opetteli "sananvapautta" 10 vuotta Siperiassa.
Neuvostoaikaan ei NL:ssa tainnut olla oikeastaan minkäänlaista sensuuria, mutta ei kyllä sanavapauttakaan?
Ja Jeltsinin ajan jälkeen Venäjällä ei taas näyttäisi olevan ainakaan sananvapautta?

Mutta mitä yya-ajan puolueettomuuskasvatuksesta ja sen vaikutuksesta nykypäivänäkin EU-Suomessa voisi sanoa?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Veikko I Palvo kirjoitti:
05.11.21 22:01


Mutta mitä yya-ajan puolueettomuuskasvatuksesta ja sen vaikutuksesta nykypäivänäkin EU-Suomessa voisi sanoa?

Veikko Palvo
Kollektiivinen muisti - kuka on se, joka muistaa? Juha Siltalan kirjoitus http://duodecimlehti.fi/duo11988 :
"Kollektiivisella muistilla viitataan historiakuvaan, sukupolvien avainkokemuksiin tai historiallisiin traumoihin."



Kylkirauta kirj. 1982 puhutaan "rauhankasvatuksesta" ja
http://kylkirauta.fi/wp-content/uploads ... 3_1982.pdf
sanotaan "Turvallisuuspolitiikan opetusmallin lepäävän rauhankasvatuksen ja aseistariisuntakasvatuksen välityksellä turvallisuuskasvatuksen pohjalla."

Vuosina 1972 - 1977 toimeenpantua peruskoulu-uudistustakin edelsivät "Pirkkalan kokeilut" ja kouluhallituksen pääjohtaja
Erkki Aho sanoo "Opettajien tarvitsevan turvallisuuspolitiikan opetusta."

YYA:n alkuperäinen 1948 Stalinin määrittelemä sisältö oli: Jos Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuu hyökkäyksen kohteeksi..........
...Suomi taistelee hyökkäyksen torjumiseksi Neuvostoliiton avustamana ja sen kanssa."
Kenraali Keinonen erehtyi sanomaan tämän julkisesti ja se oli sentään liikaa ja hänet erotettiin.

YYAssa kirjattuna edellytyksenä oli Suomen Suomen ja NL:n toteamus "Saksan ja sen liittolaisten" hyökkäyksestä tai sen uhasta Suomen alueen kautta Neuvostoliittoon ja Suomessa ei yya-aikana kirjoitettu "vahvasta ja uskottavasta puolustuksesta" esim. Läntisiä ydinaseita vastaan.
Tosin pres. M.Koiviston aikaan Neuvostoliiton kohteisiin laukaistuja Lännen risteilyohjuksia sanottiin kriisitilanteessa pystyttävän Suomen yllä ampumaan alas
80 - 90 % ja sekin taisi olla yya:n "sotilaallisten konsultaatioiden" poliittista ennalta torjuntaa?

Mutta mitä `puolueettomuus-käsitteen´ painumisesta kollektiiviseen muistiin Suomessa voisi todeta?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Wolf H. Halsti kirjoitti 1936 kirjan Suomen puolustaminen - idästä tulevaa hyökkäystä hyökkäystä vastaan ja
1954 eversti evp. Halsti kirjoitti: Suomen puolustuskysymys - lännestä tulevan hyökkäyksen torjumiseksi, Ruotsin suunnalta kai.

Pekka Peitsi ( UKK916430 ) kirjoitti 1954 Halstin Suomen puolustuskysymyksestä: "Idästä ei, solmimiemme valtiosopimusten nojalla meitä uhkaa hyökkäys.
Entä Lännestä?
Ajatus järkyttää, mutta Halsti on perustellut kantansa. Meillä on mahdollisuus omin voimin torjua lännestä tuleva hyökkäys.
Ellemme me sitä tee, hyökkäyksen torjuu muudan naapurivalta."
UKK lopettaa 1954: "Toinen asia on, että meidän on _sotilaspoliittisesta asennoitumisestamme_ huolimatta henkisesti asennoiduttava länteen päin."
Urho Kekkosen viides hallitus aloitti lokakuussa 1954 ja presidenttinäkin Kekkonen toisteli puheissaan samoja asioita, joskaan lännestä uhkaavasta hyökkäyksestä ei paljoa puhuttu, eikä yya:n mukaisesta sotimisesta sitä vastaan liitossa ja yhdessä Neuvostoliiton kanssa.

YYA-puolueettomuutta julistettiin ja painettiin suomalaisten mieliin kymmeniä vuosia ja nimenomaan puolueettomuutta, mutta Suomen puolueettomuuden tunnusti puheessaan Finlandia-talolla 26.10.1989 vasta M. Gorbatshov, eikä hänkään sallinut tehdä YYA-puolueettomuussopimukseen minkäänlaisia muutoksia, sotilaalliset määräykset säilyivät ennallaan.


Neuvostoliiton International Organisation of Journalist-järjestön, päämaja Prahassa, puheenjohtajana toimi vuosina 1976 - 1990
Kaarle Nordenstreng, joka kertoo
http://sites.tuni.fi/uploads/2019/12/be ... 042016.pdf
"1970-luvun politiikan nostaneen viestintäpolitiikan kulta-aikaan ja 1980-luvun politiikan ajaneen sen alas."
Olisikohan ajankohta kuitenkin ollut vasta Neuvostoliiton ja YYA:n romahdus, kouluissakin opetussuunnitelmat muuttuivat 1990-luvun alkupuolella?
Sananvapauteen http://sananvapauteen.fi/artikkeli/2471

Nordenstreng sanoo "Lehdistön laajentuneen, mutta keskittyneen ja yksipuolistuneen poliittisesti." Ilmeisesti 1970-luvun lehdistöpolitiikan kulta-aikana ja vielä 1980-luvullakin?
Mutta Neuvostoliiton ja YYA-puolueettomuuden vastaisuutta ei liene liiemmin esiintynyt, itsesensuurin ja "hyvän lehtimiestavan"
vaikuttaessa?
Meillä Suomessa vakuutettiin suomalaisille "rauhantahtoisen yya-puolueettomuuspolitiikan" olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme,
mutta Moskovassa puolueettomuutta ei tunnustettu YYA:n ollessa sotilassopimus. NL:n rakoillessa vasta Gorbatshov tunnusti YYA-puolueettomuuden 1987.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen meillä on alettu puhua "sotilaallisesta liittoutumattomuudesta", jota ei ollutkaan YYA-aikana, jolloin ei myöskään puhuttu "uskottavasta ja vahvasta itsenäisestä puolustuksestamme.
"Uskottavan vahva".

Pres. Urho Kekkonen kirjoitti v. 1980 Tamminiemi kirjassaan:
"Poliittisen realismin taju ei todellakaan ole Suomen kansan vahvimpia puolia. Uskotaan kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan
ikäänkuin se, mitä toivotaan olisi totta."

Vuonna 1980 tarkoitettiin tietystikin YYA-puolueettomuuspolitiikkaa, mutta pres. Kekkosen sanonta tuntuisi sopivalta nykypäivänkin tilanteessa?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Veikko I Palvo kirjoitti:
05.11.21 22:01




Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
________


YYA-aikana toisteltiin itsenäisyyden alkuajan ennen Talvisotaa olleen "hirveän oikeistolaista" ja Lapuanliikkeen muodostaneen uhan ainakin demokratialle Suomessa. http://elavamuisti.fi/aikajana/talonpoikaismarssi-0

Se, että Moskovan Komintern yritti Suomen eduskunnassa edistää maailmanvallankumousta 1922 ja SSTP:n kansanedustajatkin vangittiin 1923
http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... k_es_7.pdf
oli taustalla osana tuota oikeistolaisuutta.

Eduskunnassa oli kaksi sosialidemokraattista puoluetta ja SSTP:n kansanedustajien vangitsemisen jälkeen Komintern jatkoi STP:nä,
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin vaaliliittona. Vuonna 1924 sillä oli 18 kansanedustajaa, 1927 20 edustajaa ja v. 1929 23 edustajaa.
ja heidätkin pidätettiin 1930:
http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... 7_1930.pdf

Kominternin SSTP esitti 1922 eduskunnassa "täysivaltaisen sosialistisen Suomen neuvostotasavallan perustamista":
mm. "Yhteiskunnan loiskerros hävitettävä" - tarpeettomat yhteiskuntaluokat uudesta neuvostotasavallasta oli ilmeisestikin likvidoitava, tapahtuneessa todellisuudessa niin tapahtui Neuvostoliitossakin.
7 §: "joka ei työtä tee, hänen ei syömänkään pidä"

Sodan jälkeen äärivasemmiston väittämä oikeistolaisuus 1920- ja 1930-luvuilla oli estänyt tuollaisen "kansanvaltaisen kehityksen", jota "Elävässä muistissakaan" ei ole näytetty, eihän noista eduskunnankaan tapahtumista ole tehty elokuvia ja YYA-aikana ainoastaan oikeistovaara oli vahvasti julkisuudessa.

Mutta eiköhän historiallinen uhka Suomen itsenäisyydelle ollut 1943 lakkautetun Kominternin suunnalla sisäpoliittisestikin Suomessa itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä?

Veikko Palvo

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Veikko I Palvo kirjoitti:
26.11.21 12:44
Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Klaus Lindgren kirjoitti:
29.11.21 00:05
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.11.21 12:44
Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

Niin, kyllähän melkoista mielipiteenmuokkausta lähihistoriasta on ollut Lännessäkin; ww2-alkukin esitetään yleensä tapahtuneeksi Saksan hyökättyä Puolaan eli Molotov-Ribbentropp- sopimusta 8.1939 sivuutetaan lännessäkin, kesäkuussa 1941 muodostunutta "länsiliittolaisten" liittolaissuhdetta hieman kaunistellaan - `ei me liittouduttu diktaattorin kanssa.´
Stalinin NL:n Itä-Puolan valtausta ei muistella, se jakolinjahan oli ww1-jälkeinen Curzon-linjakin.
Ja
25 miljoonan kuolleen tappion kärsineelle Stalinin NL:lle sitten Teheranissa ja Jaltalla hyväksyttiin ylivalta Itä-Euroopassa ja Suomi oli
"hävinneiden" joukossa rajoja sodan jälkeen Pariisissakin vahvistettaessa.

Länsiliittoutuneillakin oli mielessä vain Suomen jatkosota ja Neuvostoliiton `suuri isänmaallinen sota´ ja Euroopan rajat vahvistettiin Helsingin ETYKokouksessakin ja Stalinin valloituksista Venäjällä on Euroopan suunnalla jäljellä ainoastaan Karjala, Salla ja Petsamo.

Presidentti J.K.Paasikivikin kirjoitti päiväkirjaansa: "Kaikki puhuvat vain viime sodasta, mutta oli myös Talvisota. Ilman sitä asiat olisivat menneet toisin."
Talvisota alkoi häipyä julkisuudesta jo "sotasyyllisten oikeudenkäynnissä", Talvisotaa ei saanut mainita lainkaan tai korkeintaan ennen Talvisotaa oli harjoitettu väärää politiikkaa.

Paasikivi kirjasi myöskin sotilassopimuksen, liittosopimuksen pvk:nsa ja myöhemmin presidenttikin kirjoitti "ystävyyden sopimuksesta."
Paasikivi tuumi myöskin välirauhan tilannetta ja Molotovin vierailua Berliiniin marraskuussa 1940: "Hitler silloin pelasti meidät."
Ja
J.K.P.Stä oli ollut ikävää huomata Molotovin vääntäneen kättä Petsamon kysymyksestä samaan aikaan kun Berliinissä haluttiin ratkaista
`Suomen kysymys`.

Saksalaisten kauttakulkuoikeus 22.9.1940 Norjan Kirkkoniemeen ( Petsamo ) oli yya-aikana esillä erittäin raskauttavana tekijänä Suomelle, lähes yhtä raskauttava kuin vuonna 1944 tehty Ribbentrop-sopimus. Saksalla oli tuon ajankohdan jälkeen mahdollisuus miehittää NL-Suomi konfliktitilanteessa Petsamon nikkelikaivosalue.
Neuvostoliittolaisten aiempaa kauttakulkusopimusta 6.9.1940 Hangon tukikohtaan ei juuri mainittu yya-aikana, vaikka sotilaallisena uhkana puna-armeijalaiset olisivat yllättäen saattaneet yrittää vaikkapa Helsingin valtausta junista.

Rajojen eri puolilla historiannäkemykset ovat useinkin erilaisia.
Heikki Talvitie kirjoittaa norjalaisen historioitsija Eirik Veum´n teoksesta: Ruotsi ww2:ssa, norjalainen näkemys:
http://sgseura.fi/index.php/10-ajankoht ... en-nakemys
E.Veumin mukaan saksan kauttakuljetukset Norjaan Ruotsin kautta ovat alkaneet huhtikuussa 1940.
"Kauttakuljetusten" vertailuna ainoastaan, Ruotsihan auttoi Suomea Talvisodan aikana eniten ja paljon ja lähetti lentokoneita ja sotilaita rintamalle Suomeen.

Paasikivi kirjoitti välirauhan aikana Moskovassa "Ruotsin ja Suomen yhteenlasketunkin väkiluvun ja voiman olevan kovin vähäinen Venäjän
150 miljoonaa vastaan liittolaisuutta kaavailtaessa. Sama tilannehan Suomi-Ruotsi -turvallisuusliitossa olisi yhä.

Voimatasapainon järkkymisestä Itämeren alueella jos Suomi liittyisi Natoon ja siten se olisi haitallista Suomen turvallisuudelle sekin-ajattelusta voi olla eri mieltä.
Heikki Talvitie kirj. "Ruotsalaisia vaivaavan jonkinasteinen yleinen käsitys siitä, että he ovat uhrautuneet yhteiseen taisteluun diktaattoreita ja kommunismia vastaan."
Olisikohan niin, että ruotsalaisten `hyvässä muistissa´ ovat Olof Palmen Vietnamin sodan vastaiset marssit ja puheet Fidel Castron seurassa Kuubassa monikymmentuhantiselle yleisölle ja nuo "maailmanparantamiset" ovat painuneet muistiin?

Suomessa "yleisessä muistissa" taas on ehkäpä Helsingin ETYKokous ja julkilausuma?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Klaus Lindgren kirjoitti:
29.11.21 00:05
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.11.21 12:44
Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

Lännen kanssa ei kuitenkaan tehty historian kouluopetukseen elokuvia, kuten tehtiin "marxismi-Leninismin Instituutin hyväksymällä täysin neuvostovalmisteisella käsikirjoituksella mm. Luottamus-elokuva 1976: " 1970-lukulainen näkemys suomen itsenäistymisestä. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/13 ... stymisesta

Luottamus-elokuvaa esitettiin koululaisille osana YYA-sopimusta ja filmin lopussa oli myöskin Kekkosen ja Brezhnevin tapaaminen Helsingin
ETYK-tapahtumiakin valaisemassa.

Luottamus-elokuva oli yksi yya-ajan "jäävuoren huipuista", mutta missäköhän määrin tuokin historian opetus on painunut koululaisten mieliin? Koululaisethan ovat huomisen aikuisia ja onko mielipidevaikuttamisessa oikeastaan paljoakaan eroa nuorilla ja vanhoilla kohderyhminä?
Otsikolla "Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?
viewtopic.php?t=288 on Agricolassa keskusteltu aiemmin.

Veikko Palvo


Luottamus-elokuvan hinnan sanotaan olleen 8 miljoonaa markkaa ja Suomen opetusministeriön maksaneen siitä 2 miljoonaa mk.
"Suomen kallein elokuva" 1979 mennessä - tuon 2 miljoonan perusteellako?

Neuvostoliitossa Luottamusta on esitetty valkokankaalla 2400 teatterikopiona, valtava määrä 1970-luvulla NL:ssakin.

Tuliko aloite Luottamus-opetuselokuvan teolle Neuvostoliitosta?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sensuuria ja itsesensuuria

Sensuurista ja itsesensuurista esimerkkinä voisi ottaa vaikka presidentti urho Kekkosen tunnin kestäneen haastattelun radiossa ja
tv:ssä 5.8.1970 http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sequence=1
Kekkonen on juuri palannut valtiovierailuiltaan USAsta ja Neuvostoliitosta, Euroopan turvallisuuskokouksen järjestäminen on otettu esille.
EEC-kysymys, erillissopimus - vapaakauppasopimus, johon presidentin oli saatava hyväksyntä Neuvostoliitosta, kotimaisille vastaanhangoittelijoille saattoi sitten 1973 todeta vapaakauppasopimus jo allekirjoitetuksi.

Mutta 1970 Kekkonen sanoo Moskovassa epäillyn Suomen puolueettomuutta ja presidentti sanoo "vaikeimman _luottamusta_ häiritsevän tekijän olleen NLa kohtaan harjoitetun pahansuovan suhtautumisen julkisessa elämässä Suomessa."

Presidentti lienee todennut tuon itse ja sanoo "Meillä esiintyy `kaksinaamaisuutta´ ja siihen vastataan: Mutta entä sananvapaus?
Minusta tuntuu ihmeelliseltä, että osa lehdistöä väittää, että sananvapaus täytyy olla, jotta saisi olla kaksinaamainen."
Ja
`presidentti oli aiemminkin puuttunut nimenomaan sanomalehtien yleisönosastoihin, jotka ovat luetuimpia kuin pääkirjoitukset:´

"Minä näen kyllä tässä tietynlaisenyleisönosaston toimittamisen,
joka on ollut eräissä lehdissä aivan vallitsevana muutaman vuoden ajan, minä näen siinä sen, että tällä tavalla tarkoituksellisesti yritetään vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja tässä tapauksessa herättää vastenmielisyyttä NL:a kohtaan."

Presidentti kirjoitteli myllykirjeitäkin toimittajille ilmeisestikin Tamminiemessä havaituista lehtien yleisönosastojen kirjoituksista ja olisiko tuon 1970
tv-haastattelun perusteella mahdollista sanoa Kekkosen peräänkuuluttaneen sensuuria `itsesensuurin aikaansaamiseksi`?

Veikko Palvo



Presidentti Urho Kekkonen antoi 28.1.1980 haastattelun SuomenLehdistö-lehdelle ( UKK928172 ):
kysymys UKK:lle : Mihin suuntaan toivoisitte lehdistön kehittyvän nykyisestään?

UKK: "Ei ole minun asiani antaa ohjeita siitä, kuinka maamme lehdistöä ja sen toimintatapaa pitäisi kehittää."

Presidentti Kekkonen ei enää puhu Suomen ulkopoliittiselle linjalle haitallisesta lehtien yleisönosastojen kirjoituksistakaan, peräänkuuluttaa kylläkin "kansallista etua" ihmisiltä, myös lehtimiehiltä, toimissaan ja sanoo "presidentti Paasikiven kylläkin viljelleen alati Bismarckin kuuluisaa lausahdusta, kuinka `hallitus ja kansa ja maa saavat maksaa kaikki ne ikkunalasit, jotka sanomalehtimiehet särkevät.´"

Olisivatkohan "sensuuri-" ja "itsesensuuri" - termit lähinnä 1970-luvulla esiintyneitä käsitteitä?
"Suomettuminen-käsite" on jäänyt yleisempään käyttöön kansainvälisestikin, jotkut suosittelivat ´suomettamista´ Ukrainallekin sen 2014 alkaneissa tapahtumissa.

VP

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”