Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Neuvostoliiton talous 1917 - 1991

"Neuvostotalous oli keskitetty kansallisen vallan rakentamiseen, sotateollisuuteen - kulutustavarateollisuutta ei ollut.

"Neuvostojohtajat pitivät ulkomaailmaa vihamielisenä ( kommunismille ) ja Neuvostoliittoa maan vihollisten piirittämänä.

"Kun he eivät olleet sodassa, he valmistautuivat sotaan."

Turvattuaan naapurinsa liittolaisiksi ja osin kommunistiseksikin, neuvostojohtajat hyökkäsivät niihin usein voiton ja alistussuhteen puolustamiseksi.
"Tämä vastakkainasettelu tuotti jatkuvasti todisteita, jotka vahvistivat neuvostojohtajien uskomuksia."

Bolshevikit ihailivat ja jäljittelivät kahta talouden organisaatiomallia:
-Walther Rathenaun ja Erich Ludendorffin 1915 - 1916 toteutettua sotataloutta
-USA-mallia, jonka toteuttivat Henry Ford ja Frederick W. Taylor: standardisoidut hyödykkeet massatuotantona kontrollin alaisena.

Vuonna 1940 Neuvostoliiton sotatalous lähenteli jo Saksan sotataloutta ja WW2 jälkeen sotateollisuuteen lisättiin uusia osa-alueita:
ydinaseet, ohjukset jne. ( kuva 1. )
Tuotanto-, tutkimus- ja suunnittelulaitosten lukumäärä 1917 - 1987 ( kuva 3. ).

Kulutushyödykkeiden ja palveluiden jakelulle oli olennaisinta pula ja etuoikeus, tuloilla ei ollut merkitystä tavaroiden saatavuudessa, poliittinen asema ratkaisi sen kuka sai ja kuka ei saanut.
Kulutustavarateollisuutta ei neuvostojärjestelmässä katsottu tarpeelliseksi.

Kauppojen niukan tarjonnan jonottajilla oli rahaakin, mutta he eivät voineet kuluttaa sitä etuoikeuksien ja kontaktien puuttuessa.
http://voxeu.org/article/soviet-economy ... -afterlife
Neuvostoliiton nälänhädät, joukkomurhajaksot ja kaikkialle levinnyt sorto surmasivat venäläisiä ja vaurioittivat heitä.
Terveydenhuolto kyllä parani 1950-luvulle saakka ja elinajanodote kasvoi alle 30 vuodesta 60 vuoteen, ( kuva 5. ) pysähtyi ja kääntyi jopa laskuunkin.
"1890-luvulta 1980-luvulle 40-vuotiaiden ja sitä vanhempien elinajanodote ei juuri muuttunut."

Neuvostoliitolla / Venäjällä on aina ollut jokin suurempi päämäärä, johon pyrkiä, ihmisten elintaso ja onnellisuus näyttäisivät aina uhratun
valtion pyrkimyksille ja venäläiset ovat olleet valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten?

Propaganda kertoi toisin neuvostoajalla ja Lännessäkin jotkut jopa uskoivatkin tuota ehkä omia toiveitakin kuvastavaa kiiltokuvaa?


Kun Putinin Venäjä on modernisoinut jo suureksi osaksi asevoimansa, niin merkitseeköhän se asemahdin palauttamista neuvostoajan tasolle?
Ja
onko Venäjän talous yhä keskittynyt kansallisen vallan rakentamiseen, sotatalouteen neuvostoajan tavoin ja perintönäkin?

Venäjän taloutta ei uutisoida modernisoidun, eikä sitä edes aloitetunkaan, öljy- ja kaasurahat ja kivihiilen ja raaka-aineiden vientitulojen ensisijainen käyttökohde on edelleen asevoimat ja aseteollisuus ja aseiden vienti lienee ainoita korkeamman teknologian tuotteiden vientiä?

Venäjällä toistetaan vuoden 2014 jälkeen Lännen talouspakotteissa omavaraisuutta ja sen saavuttamista kaikilla aloilla, toisaalta sanotaan venäläisten olevan vahvoja ja tulevan toimeen vähälläkin, mutta merkitseekö se "datshaviljelyn" pakollistakin tehostamista?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991

Stalin aloitti 1928 ensimmäisen viisivuotissuunnitelman, mutta oliko Stalin välttämätön Neuvostoliiton teollistamiselle,
http://voxeu.org/article/stalin-and-sov ... ialisation
lyhyt vastaus: "ei",
sanovat art. kirjoittajat Anton Cheremukhin, Mikhail Golosov, Sergei Guriev, Aleh Tsyvinski.

"Stalinin teollistaminen ( 1928-1932, 1933-1937-1938-1941 ) oli tuhoisa jopa _ puhtaasti taloudellisesti _ . Brutaali kollektivisointipolitiikka tuhosi tuottavuuden sekä teollisuudessa että maataloudessa, massiviset hyvinvoinnin menetykset vuosina 1928 - 1940 ( -1941 ) olivat suuremmat kuin Stalinin talouspolitiikan vain teoreettisesti mahdollinen edistys vuoden 1940 / 1941 jälkeen.
"Aiheutettua n. 6 miljoonaa Etelä-Venäjällä tappanutta nälänhätää, maanlaajuista sortoa ja terroria ei ole otettu laskelmissa huomioon", sanovat kirjoittajat.
Suunnitelmatalouden ei oleteta toimineen markkinatalouden tavoin, mutta markkinatalouden mallit ovat auttaneet komentotalouden analysoinnissa.

Gosplan jakoi suunnitelmatalouden teräksen, öljyn, sähkön ja kivihiilen tuotantonormit kaivosten ja tehtaiden johtajille ja näiden oli saavutettava norminsa vaikka työtuloksia väärentämällä välttyäkseen joutumasta Gulag-leireille.
Ja työläisillä oli omat norminsa ja propagandassa luotiin stahanovilaisuuskin http://yle.fi/uutiset/3-8268366 , Aleksei Stahanov louhi hiiltä työvuoronsa aikana 13 kertaa norminsa. Stahanovilaisuudessa oli muitakin "työn sankareita", mutta todellinen työn tuottavuus oli jotakin aivan muuta, eikä kaikkia "laiskoja" voinut lähettää gulagiinkaan.

Nyky-Venäjällä sanotaan Stalinin teollistaneen Venäjän ja " palauttaneen Venäjän vanhat rajat " ja voittaneen sodan Saksaa vastaan.
Mutta Venäjän talouselämä on ainakin jäänyt "stalininaikaiselle tasolle", eikä sitä ole yritetty modernisoida kuin ainoastaan aseteollisuuden ja uusien ydinaseiden rakentamisen osalta.

Ja "Venäjän tsaarien aikaisia rajoja" Moskova yrittää nyttemmin palauttaa, aluksi Ukrainan suunnalla, mutta entäpä Baltian ja Suomen suunnalla?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991

Useinkin kirjoitetaan Venäjän sotatalouden romahtaneen ww1:n aikana ja kyllähän tässäkin artikkelissa
http://voxeu.org/article/russia-s-natio ... -1913-1928 sanotaan Tsaari-Venäjän sotatalouden olleen laskusuunnassa ensimmäisen maailmansodan aikana vuoteen 1917 saakka, "mutta ei sen enempää kuin muidenkaan mannervaltojen."

Venäjän vallankumouksen tapahduttua helmikuussa 1917, keisarin Saksa kuljetti Zurichista 31 bolshevikkia plus Leninin Pietariin ja nämä yrittivät ja sitten onnistuivatkin tekemään vallankaappauksen, joka muuttui sitten "vallankumoukseksi."

Taloudellinen tila Venäjällä oli keväällä 1917 usein esitettyä parempi ja talousromahdus oli vastaavasti suurempi ja nopeinta talouden lasku oli vuonna 1918. Venäjän sisällissota ajoittuu vuosille 1918 - 1920 ja sen taistelut yleistyivät ja levisivät vasta v. 1919.
"Vuonna 1919 keskimääräinen työntekijän päivittäisen ruoka-annoksen kalorimäärä oli alle 1600 kaloria, puolet sodanedellisestä tasosta ja keskitulot N-Venäjällä olivat alle puolet v. 1913 tasosta.
"Bolsevikkien talousmobilisaatio ja luokkasodan politiikka levittivät kaaosta ja taantumusta.
Nälkä, lavantauti, punatauti, kolera levisivät ja vuoden 1921 viljasato oli edellisiäkin kehnompi ja yli 5 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään ja sairauksiin.
Neuvostoliitto perustettiin 30.12.1922 eräänlaisena vallankumousviennin epäonnistumisena ja jonkin aikaa oli pakko harjoittaa NEP-talouspolitiikkaakin, mutta Neuvostoliiton talouden tulot olivat vielä v. 1928 jonkin verran alle v. 1913 tason.

Puolueen bolsevikit suunnittelivat talouden uudistamista ja kollektivisointeja, mutta ne toteutettiin sitten Stalinin terrorilla ja häikäilemättömyydellä miljoonien venäjänmaalaisten taas kuollessa "suunnitelmataloudellisesti" nälkään etelä-Venäjällä.
Ja
NL:n viimeinen nälänhätä ( 1,0 - 1,5 miljoonaa tappanut ) tapahtui ww2 jälkeen, elintarvikkeita toimitettiin kyllä pakostakin Itä-Blokin
voittomaiden kansalaisille, Suomeenkin taisi Neuvostoliitosta tulla ainakin karamellejä?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991

Veikko I Palvo kirjoitti:
15.02.22 13:24


Neuvostoliitolla / Venäjällä on aina ollut jokin suurempi päämäärä, johon pyrkiä, ihmisten elintaso ja onnellisuus näyttäisivät aina uhratun
valtion pyrkimyksille ja venäläiset ovat olleet valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten?


"Vuonna 1989 Neuvostoliiton väkiluku oli noin miljardi ihmistä pienempi kuin Kiinan ja NL:n talous oli 17 % Kiinan taloutta suurempi.

Vuonna 2020 Kiinan talous on yli 10 kertaa suurempi kuin Venäjän, jonka real BKT on pysytellyt suunnilleen neuvostoajan lopun tasolla.
kuva 1.:
http://economicsobservatory.com/where-d ... s-go-wrong

Venäjällä yksityistettiin 1992 - 1994 "yhdellä rysäyksellä", päätöksellä, mutta lakeja ja instituutioita ei uudistettu. "Big Bang" koski 70 %:a Venäjän teollisuudesta ja 14 000 suurta ja keskisuurta yritystä siirtyi lähinnä oligarkeille.
Talouden sekasorto johti silovikkihallinnon valtaannousuun ja v.2004 arvioitiin vuosien 1992 - 1994 pääomapaon Venäjältä olleen keskimäärin 5% vuodessa ( jatkunut pienempänä ja vaihtelevasti? )
Oligarkkien oli tehtävä yhteistyötä Putinin silovikkihallinnon kanssa tai heidät vaihdettiin uusiin "kavereiden kapitalisteihinkin."
Autoritaarisen hallinnon on pidettävä venäläiset tiukassa valvonnassa ja venäläisten on luettava, nähtävä ja kuunneltava sitä, mitä valtio sallii ja tarjoaa ja varsin hyvin "uusi isänmaallisuus" näyttäisi vallitsevankin venäjänmaalaisten keskuudessa, näin internet-aikanakin?


Kiinassa Deng Xiaoping puheessaan tiedekonferenssin avajaisissa 18.3.1978 esitti teollistamista varovaisesti "joki on ylitettävä yksi kivi kerrallaan" ja asevoimien massiivinen rakentaminen toteutuisi myöhemmin; "kätke vahvuutesi ja odota sopivaa hetkeä."

Neuvostoliitossa jo ex.KGB-johtaja Juri Andropov esitti reformeja 1983, ilmeisestikin saatuaan vaikutteita Pekingistä, jonka kanssa Moskova oli kylläkin sotajalalla. Andopovin talousesitykset kohdistuivat kuitenkin lähinnä byrokraattiseen keskussuunnitteluun ja vodkan menekin pienentämiseen, johon sitten M.Gorbatshovin glasnost ( avoimuus ) ja peretstroika ( uudistukset ) lopulta romahtivat.

Kiinan kommunistipuolue vetäytyi varovaisesti kilpailluilla markkinoilla toimivista valtionyrityksistä, mutta säilytti täysin pankki-, kaivos- ja yleishyödyllisten laitosten hallinnan. Halpa työvoima ja suhteellisen vakaat olotkin Kiinassa houkuttelivat läntistä pääomaa Kiinaan, erityisesti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Maailmanpankin 1.4.2022 mukaan
http://worldbank.org/en/news/press-rele ... experience
800 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elänyttä kiinalaista on pystytty nostamaan 1,90 US $/pv rajan paremmalle puolelle. Kolmannes kiinalaisista elää kuitenkin yhä ankarassa köyhyydessä ja hyvinvoivia kiinalaisia arvioidaan olevan suurehkon eurooppalaisen maan väkiluvun, 30 - 60 miljoonan ihmisen verran.

Presidentti Vladimir Putin sanoi vuotuisessa tiedotuksessaan 17.12.2020 Venäjän köyhyystason nousun yli 13 %:iin ja 19 miljoonaan olevan liian suuri ja, että sen tulisi laske v. 2030 mennessä 6,5 %:iin.
http://reuters.com/article/russia-putin ... SKBN28R16J
Rossstat näyttää määrittelevän köyhyysrajan noin kaksi kertaa Kiinaa suuremmaksi, 5,0 - 5,50 US $:iin.

On kirjoitettu Venäjä-johtoisesta Euraasian talousliitosta ja BRICS-maistakin, mutta Kiinalla on oma BELT and ROAD-ulkopolitiikkansa, johon uutisoidaan liittyneen yli 100 maata, yli puolet maailman valtioista ja erityisesti Afrikassa Kiinan B & R näyttää vaikuttavan lähes jokaisessa Afrikan valtiossa.
Kiinan tavoitteena on luoda yhtenäinen uusi globaali markkina-alue ja laajentaa Pekingin taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa.

Venäjäkin sanoo pyrkivänsä "moninapaiseen maailmaan", mutta `Kremlin navan´ suuruutena näyttäisivät olevan ainoastaan ydinaseet, joita ei MAD-opin vallitessa voi edes käyttää.
Deng Xiaopingin ja Juri Andropovin ajoista ja ainakin 1989 alkaen Neuvostoliitto / Venäjällä olisi nähtävästi ollut mahdollisuus valita
"Pekingin tie ja tapa" talousuudistuksessa, mutta mitkähän tekijät lienevät johdattaneen Kremlin johdon entisenlaiseen autoritaariseen hallintoon?
Ja tulevat Venäjän johtajatkin noussevat silovikkien ja presidentin hallinnon piiristä ja "Venäjän suuruuden" tavoittelu menneisyydestä jatkunee raaka-aineiden ja öljyn maailmanmarkkinahinnan tahdissa? Kiinan noustessa yhä suuremmaksi Venäjän fossiilisten ostajaksi ja viennin Eurooppaan jatkuvasti pienentyessä.

Veikko Palvo




Vuonna 2010 Kiina ohitti Saksan nousten Venäjän suurimmaksi kauppakumppaniksi, EU oli kylläkin kokonaisuutena kaksi kertaa Kiinaa suurempi kauppakumppanina.

Venäjän kokonaiskaupasta v. 2018 Kiina oli 15,5%, mutta Kiinan kokonaiskaupasta Venäjän osuus oli vain 0,8 %. Venäjän suurin vientituote Kiinaan oli energia, 70% viennistä.

Vuosina 2014 - 2018 Venäjä oli Kiinan suurin asetoimittaja, mutta 2020 Kiina on noussut maailman toiseksi suurimmaksi aseiden valmistajaksi ja 9 venäläisyritystä on syyttänyt Kiinaa sotilalaitteistojen luvattomasta kopioinnista. Kiina on yhä kilpailukykyisempi aseiden myynnissä Venäjään verrattuna.

http://csis.org/analysis/china-and-russ ... c-unequals csis 15.7.2020
Kiinan investointien kannalta Venäjä on riskialtis - byrokratia, korruptio ja huono infrastruktuuri - ja riskialttiimpi kuin kehittyvät taloudet.
Vuonna 2019 yli 2 miljoonaa kiinalaisturistia kävi Venäjällä, viisumiehtoja on lievennetty ja heikko rupla on houkutellut - venäläiset eivät juurikaan vieraile Kiinassa.

Kiina kohoaa 2020 Venäjän yläpuolelle lähes kaikilla talouden aloilla Venäjän ollessa yhä enemmän ainoastaan öljyn ja kaasun toimittaja Kiinaan.
Pitkä kilpailun ja epäluottamuksen historia luo rajoja kaupalle sekin, mutta putkilinjat eivät voi kuljettaa ihmisiä eikä sotilasjoukkoja.
mm. Aigunin 1858 ja Pekingin 1860 sopimuksissa Kiina menetti Venäjälle n. miljoona neliö-km:a aluetta ja "Venäjän Port Arthur" on nyky-Kiinan Dalian, johon satamaan tsaari-Venäjä rakensi rautatien ja "Mantsurian kummutkin" ovat nykyisin taas Kiinan aluetta.

Neuvostoliitto-Kiina rajaselkkausten sanotaan 1969 aiheuttaneen NL:n ydinhyökkäyksen uhkan Kiinalle ja Nixonin USAn estäneen sen
ja luoneen samalla Kiinan kaupan länsisuuntautuneisuuden. Brezhnevin NL kritisoi 1969 Kiinan sortoa Tiibetissä ja vaati välillisesti Tiibetille itsenäisyyttäkin.

Vuonna 2030 XI on 77-vuotias ja Putin 78-vuotias ja Kiina-Venäjä suhteet riippunevat suuresti maiden autoritaaristen johtajien persoonallisuuksista ja keskinäisistä suhteista?
Mutta csis-artikkelin mukaan Kiina-Venäjä sotilasliittoa ei synny ja talouksien epätasa-arvo ei sekään sallisi muuta kuin vasallisuhteen Venäjän ollessa yhä eristäytyneempänä Kiinan armoilla taloussuhteissakin?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991

Neuvostoliiton talouden suunta ja Kremlin pyrkimykset määriytyivät pitkälti jo Tsaari-Venäjän ajalla ja 1991 jälkeisen Venäjän talouden ja valtapoliikan pyrkimykset näyttäisivät periytyneen valkoisten tsaarien ajalta ja paljolti neuvostoajalta?

Tsaari-Venäjä otti `siirtomaapolitiikallaan´ suuren osan Kiinan aluetta jo vuonna 1689 Nerchinskin Venäjä - Kiina sopimuksella.
https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Nerchinsk
Kyakhtan sopimus 1727, Aigunin sopimus 1858 ja Pekingin sopimus 24.10.1860 Ulko-Mantshuriasta vei Kiinalta miljoona neliökilometriä aluetta,
lisäksi Ulko-Mongolian perusti Neuvostoliitto 1924.
Port Arthurin satama ja sotilastukikohta Keltaisen meren rannalla oli Venäjän vallassa 1895 - 1905 ja Japanin sodan tappio heijastui autonomiseen Suomeenkin, yksikamarinen eduskuntakin syntyi.
Japanilaisten upotettua Tsushimassa Venäjän laivaston Venäjän oli Suomenlahden rannoillakin rakennettava maalle tykistölinnakkeita, yhden Helsingin ympärille ja "vallitöitä" oli kaikkialla Suomessa ja Ahvenanmaalla. Ja "Suomenlahden etelä ja pohjoisrantojen pattereilla tykistösulunkin."

Stalinin puna-armeija valloitti kesällä 1945 Ulko-Matshurian ja Port Arthurinkin ja Stalin teki Chiang Kai-Sekin Kiinan kanssa YYA-sopimuksenkin, mutta joutui luopumaan Port Arthurista Maon Kiinan päästessä sisällissodassa voitolle.
http://endofempire.asia/1018-soviet-sea ... -dairen-2/
Sixty-four village east of river Amur Kiinan kansantasavalta sopi 1991 Neuvostoliiton kanssa menetetyiksi, mutta Kiinan tasavalta Taiwanissa ei tunnusta yhtäkään manner-Kiinan tekemää rajasopimusta. Manner-Kiina puolestaan katsoo Kiinan tasavallan alueen Taiwanilla olevan sen aluetta ja jo Maon aikana Kansantasavallan tykistö tulitti Formosalle kuuluvaa saarta.
Maon Kiina ja Hrushtshov riitautuivat Nerchinskin 1689 sopimuksen rajalinjasta Ussuri-joella ja pres. Nixon vieraili Maoa tapaamassa 1972 aloittaen oikeastaan manner-Kiinan kaupallisen länsisuuntautuneisuuden.

Carl Bildt mm. on kirjoittanut 10.7.2022 Putinin Venäjän sanelemasta "uudesta maailmanjärjestyksestä".
Venäjä ei kuitenkaan ilmeisestikään kykene ydinaseillaan - muuta ja taloudellista suuruuttahan Venäjällä ei olekaan - saamaan aikaiseksi tuota
"uutta maailmanjärjestystä?"

XI Jinping isännöi Pekingissä BRICS-maiden 6.2022 videohuippukokousta; Kiinan XI, Venäjän V.Putin, Brasilian Jair Bolsonaro, Intian Narendra Modi ja Etelä-Afrikan Cyril Ramaphosa. BRICS-maat ovat ideologioiltaan yhteensopimattomia ja maiden välillä vallitsee epäluottamus.
http://edition.cnn.com/2022/06/22/asia/ ... index.html
XI sanoi puheessaan: "BRICS-maiden tulisi vahvistaa keskinäistä luottamustaan ja turvallisuusyhteistyötä jne.

Putin sanoi Venäjän ohjaavan kauppaansa uudelleen Intiaan ja Kiinaan, "luotettaville kumppaneille."
Öljy käy hyvin kaupaksi pitkälti ostajien sanelemilla hinnoilla.
Esim. Kiinan öljyntuonnissa 5.2022 Venäjä oli syrjäyttänyt Saudi-Arabian suurimpana toimittajana ja kansainvälisen energiajärjestön arvion mukaan Venäjän öljyn vientitulot olivat 20 miljardia $ 5.2022.

BRICS-kokouksen isäntä Kiina on ylivoimaisesti tehokkain ja suurin ja Kiinalla on se oma "uusi silkkitiensä", Belt and Road taloudelliseen maailmanvalloitukseen, mutta olisikohan B&R:n menestyksekkäin alue eteläisellä pallonpuoliskolla ja erityisesti Afrikassa?

Wagner-sotilaat Afrikassa http://aljazeera.com/news/2022/4/23/rus ... ies-africa eivät tuota asetelmaa muuta, mutta osoittanevat Venäjän yrittävän kuitenkin poliittista ja taloudellistakin kilpailua Kiinan kanssa Afrikassa?

Wagner-sotilaita on nyttemmin siirretty sotaan Ukrainassa, vaikka Kreml on aina kiistänyt yhteytensä Wagneriin ja joskus kiistänyt Wagner-ryhmän olemassaolonkin.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”