Veikko I Palvo
Viestit: 1338
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Puhutaan Natosta

The New Yorker kirjoitti Turkin kansanäänestyksen 16.4.2017 jälkeen otsikolla: "Kansanäänestys lopetti demokratian Turkissa ja teki presidentti Erdoganista tosiasiallisesti diktaattorin.
Erdoganista tuli v. 2003 Turkin pääministeri, mutta 2017 vaalit lopettivat pääministerin viran. Erdogan sain laajat uudet presidentin valtuudet,
valtuudet `valvoa´ oikeusjärjestelmää, oikeuden säätää uusia lakeja - Turkin parlamentaarinen järjestelmä pitkälti lakkautettiin.
Uusien sääntöjen mukaan Erdogan voi olla ehdokkaana ( vallassa? ) vielä kaksi 5-vuotista kautta vuoteen 2034 saakka.

Heinäkuusta 2016 alkaen 40 000 turkkilaista oli pidätetty, mukaan lukien 150 toimittajaa ja 100 000 valtion työntekijää oli irtisanottu, ja
79 tv-asemaa, sanomalehteä ja mediaa oli lakkautettu.
Monet oppositiojohtajat olivat vankilassa, joten 2017 vaaleja ei voi pitää kovinkaan vapaina.

V. 2007 Erdogan aloitti ensimmäisen tutkimusaallon, `Ergenekon´, jonka oli määrä kitkeä pois hallituksen olettama laaja salaliitto. Ergenekon oli toinen nimi demokraattiselle oppositiolle ja armeijalle, jotka suhtautuivat Erdoganiin epäluuloisesti. Oikeudenkäynnit alkoivat.

Heinäkuussa 2016 Erdogan torjui sotilasvallankaappauksen ja käytti kriisiä hyväkseen jäljellä olevan opposition neutraloimiseen.

Erdogan on rakentanut suhteet Putinin Venäjään, mutta läntisiäkään suhteita Erdogan ei näyttäisi haluavan katkaista, eikä lopettaa Turkin NATO-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyteen liittyen voi painostaa länttä ja Kremlin suunnalla Turkin Nato-jäsenyys katsotaan oletettavasti eduksi, taloudellisella painostuksella Erdoganin Turkille voi hajottaa Kremlin vastustajien leirejä, EU:ta ja Natoa. Erdoganin Turkki istuu "kahdella tuolilla."
http://newyorker.com/news/news-desk/tur ... a-dictator

"Erdoganin vahvan miehen taktiikka toimii suurelta osin USAn ja EUn hiljaisella suostumuksella, hallitukset pidättäytyvät ( 4.2017 ) kritisoimasta Erdogania.
V. 2017 arabikevät oli alulla Syyriassakin ja 2015 Eurooppaan tulvi siirtolaisia Välimeren yli ja Angela Merkel teki Erdoganin kanssa sopimuksen siirtolaisten pitämisestä Turkissa.
Erdoganin sanomaksi on väitetty lausumaa "demokratia on kuin juna, nouse pois kun olet saavuttanut päämääräsi", islamin uskon korostaminenkin olisi väitetysti vain yksi osa keinovalikoimaa.
"15 vuoden demokraattisen junamatkan jälkeen Erdogan ja Turkki on astumassa ulos junasta", arvellaan New Yorkerinssa 17.4.2017.

Vuonna 2023 Turkissa on taas vaalit ja hallinto on pidättänyt jälleen vastustajiaan ja mm. Istanbulin suosittu pormestari Ekrem Imamoglu on saanut lähes kolmen vuoden vankeustuomion, mikä estää häntä asettumasta Erdoganin vastaehdokkaaksi.
Vaalivapautta voi poistaa vastaehdokkaitakin poistamalla, varsinaista `vaalivilppiä´ itse äänestyksessä ja äänten laskemisessa ei tarvitse harjoittaa.

Istanbulin Kadir Has-yliopiston http://khas.edu.tr/sites/khas.edu.tr/fi ... -press.pdf sivuilla s. 34. democracy, freedoms, judiciary, merit näyttää 2021 olevan yleisenä mielipiteenä se, etteivät demokratia, (kansalais)vapaudet, (riippumaton)oikeuslaitos ole turkkilaisten mielestä kovinkaan suuresti toteutuneita; 2019 33,4%:sta vuoden 2021 43,6%:iin - lisääntynyt sitä mukaa kun demokratia Turkissa on supistunut. Istanbulin Kadir Has http://khas.edu.tr on yksityinen yliopisto ja perustettu v. 1997.


Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1338
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Puhutaan Natosta

Ottomaanien Turkki sai Brest-Litovskissa 3.3.1918 kansankomissaarien neuvoston N-Venäjältä Kaukasuksella aiemmin menettämänsä alueen takaisin `korkojen kera´ ja ottomaanien joukot etenivät syvälle Kaukasiaan. Sodan aikana tsaari-Venäjän joukot olivat valloittaneet paljolti armenialaisten asuttaman alueen ottomaani-Turkin puolelta. Armenialaisia taisteli myös tsaari-Venäjän armeijan puolella.

Länsiliittoutuneet ovat aikoneet pilkkoa voittonsa jälkeen nykyisenkin Turkin alueen itselleen ja ottivatkin: Syyria ja Libanon Ranskalle, Mesopotamia Britannialle, Italialle jäi lopulta vain saaria Turkin rannikolla, mm. Rhodos, presidentti Woodrow Wilsonkin on kaavaillut henkilökohtaisestikin Armenian tasavallan perustamista http://history.state.gov/historicaldocu ... 920v03/map ja joissakin jakosuunnitelmissa kartalla näkyy Kurdistankin.
Ainoa Kurdistanin nukkevaltio lienee ollut ww2 jälkeen Persiassa Neuvostoliiton miehittämällä alueella?

Lähi-idän nykyiset rajalinjat ja valtiot muotoutuivat kartoille. mm. Sean McMeekin, The Ottoman endgame, Penguin books 2015,
War, Revolution and the Making of the Modern Middle East, 1908 - 1923

Sulttaani oli liittolaisten vallassa olevassa Istanbulissa nukkehallitsijana ja keväällä 1920 Angora - Ankarassa on muodostettu kansallinen hallitus.
Kreikan armeija on 1919 noussut maihin Smyrnassa ( nyk. Izmir ) ja edennyt lähelle Ankaraa ja Mustafa Kemal Atatyrkin johdolla kreikkalaiset on lyöty pakosalle Smyrnaan ja evakuoitumaan sieltäkin pois Sakarya-joen taistelussa 8. - 9.1921.

Kansankomissaarien N-Venäjä on ehkäpä tuon Sakaryan voiton johdosta suostunut tekemään Karsin rauhan 13.10.1921 Turkin vapaussodan vielä jatkuessa kreikkalaisten peräytyvien kreikkalaisten takaa-ajona.
https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Kars
Turkki on saanut rauhanteossa ottomaani-Turkin aiemmin Venäjälle menettämää aluetta takaisin.

Kurdit ovat kapinoineet mm. Persian raja-alueella Ararat / Agri-kapinassa 1927 - 1930 pitäen tukialueenaan Persian puoleista aluetta, joka on 1932 sopimuksessa annettu Turkille Persian saamaa Qotur-aluetta vastaan.

Ulkoasiainkomissaari Molotov puhui Hitlerille 1940 lopulla Berliinissä Bosporin salmista Neuvostoliitolle kuuluvina.
Toisen maailmansodan jälkeen Molotov on Stalinin käskystä palannut asiaan vaatien Neuvostoliitolle suurin piirtein W. Wilsonin 1920 ehdottamaa "Armenian tasavallan" aluetta nyky-Turkista.
Tuokin uhka lienee saanut Turkin hakemaan NATOn jäsenyyttä ja liityttyään 1952 Natoon, Turkki ja turkkilaiset ovat taistelleet YK:n joukoissa
Pohjois-Korean hyökkäystä et.-Koreaan vastaan Stalinin aloittamassa viimeisessä sodassa.

Turkissa Erdoganin Oikeus- ja kehityspuolue ( AKP ) on voittanut perättäin 13 kertaa vaaleissa ja Turkin 100-vuotisen historian aikana Turkissa lienee ollut yhtä monta sotilasvallankaappausta, mutta sotilaat eivät ole olleet Neuvostoliitto / Venäjän takia perustetun puolustusliitto NATOn
vastaisia ja/tai neuvotelleet NATOn vihollisen kanssa.

Erdogan on 2014 ottanut Ak Sarayn ( = Valkoinen palatsi ) yli 1000 huoneisen presidentinpalatsin käyttöön Ankarassa ja saattaahan olla, että Erdoganin elinaikainen presidenttiys vahvistuu 14.5.2023 vaaleissa.
Mustafa Kemal Atatyrkille riitti Dolmabachen entinen sulttaanien palatsi Istanbulissa ja hän kuolikin tuossa palatsissa. Istanbulin sotamuseossa on muuten nuoren Mustafa Kemalin sotilasakatemian aikainen lukujärjestys ja siinä kiinnittää huomiota kielten opiskelu;
perivihollinen Venäjän kielen opetus alkaa varhain ja ranskan lyhyt opetus vasta opiskelun loppuvaiheissa.

Turkin kansallinen hallitus perustettiin samoihin aikoihin 103 vuotta sitten Ankarassa ja Mustafa Kemal Atatyrk julisti Turkin tasavallan perustetuksi 29.10.1923, sata vuotta sitten ja 29.10. Turkissa juhlitaan Tasavallan juhlapäivää.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”