Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
13.12.22 13:43





Energiewendessä "siirtymäajan energian, maakaasun" ajateltiin olevan tuulen ja auringon sopivana säätövoimana ja energian tuonti Venäjältä nousi puoleen EU:n energiatarpeesta.
Venäjän Ukrainassa 3.2022 aloittama uusi hyökkäys osoitti EU:n energiewende-suunnitelman heikkoudet.

VP

USAssa hyväksyttiin 403 miljardin liittovaltion tuet ( IRA ) vihreille autoille ja uusiutuville energialähteille ja Deutsche Welle kirj. 12.8.2022
IRA-tuessa olevan `epäselvyyksiä,`
ilmeisesti siksi että IRAn vihreä tuki koskee ainoastaan USAssa valmistettuja tuotteita.

Äskettäin perustettiin transatlanttinen kauppa ja teknologianeuvostokin yhteisten kaupan strategioiden luomiseksi.
http://dw.com/en/us-and-eu-reach-stalem ... a-64022096
Venäjän vastaisuudesta on yhteinen kanta.
Mutta "ei-markkinatalousmaata" eli Kiinan vastaisista strategioista kaupan,kilpailun ja teknologian kehittämiseksi ei ole saatu muodostettua yhteistä kantaa.
"USA näkee Kiinan talousuhkana, mutta EU ei tue samaa näkemystä, sanoi Saksan ulkosuhteiden neuvoston johtaja Tyson Barker jatkaen, ettei komissio voi edustaa 27 jäsenvaltiota, koska yksimielistä mielipidettä ei ole."
Ja Barker sanoo "monimutkaisten 20 v vallinneiden transatlanttisten kauppasuhteiden ongelman nousevan jälleen esille TTCneuvostonkin yhteydessä."

Marraskuun 2022 alussa EU-komission sisämarkkinoiden komissaari Thierry Breton uhkasi vedota Maailman Kauppajärjestöön ( WTO ) ja harkita " kostotoimia ", mikäli USA ei peruuta vihreitä IRA-tukia. ( tukikilpailu, kostotullit jne. )
EU-maat ovat joutuneet maksamaan USAn nestekaasusta "markkinahintaa", joka lienee kaksinkertainen "Euroopan rannassa?"

Presidentti Macron kävi tapaamassa pres. Bideniä ja France24 kirj. tapaamisesta 1.12.2022:
http://france24.com/en/europe/20221201- ... hite-house
Macron vaati lisää transatlanttista yhtenäisyyttä vihreässä investointipolitiikassa ja Ukrainan sodan vaikutuksista energiahintojen ollessa sodan seurauksena EU:ssa hyvin korkealla.
( mikä antanee USAlle kilpailuetua EU:hun verrattuna mm. US-valmisteisissa vihreissä autoissa ja uusiutuvan energian hankkeissa.
ja EU/ Eurooppa on käyttänyt noin 2 %:a BKT:stä öljyyn, kivihiileen, maakaasuun ja energiakriisissä energian käyttö on noussut ajottain 12 %:iin bkt:stä. { Time 30.8.2022 } )

Presidentti Biden sanoi IRA-rahoituksen vahvistavan Euroopan kanssa sellaisia toimitusketjuja, joilla oli havattu taloudellisia haavoittuvaisuuksia Covid-19 pandemian ja nyt Ukrainan sodan aikana.
Presidentti Macron myönsi IRA:n tavoitteen edistää siirtymistä "vihreään energiaan" ja työpaikkojen luomiseen olevan myöskin Euroopassa yhteinen tavoite."

"Onko USAn ja EUn välillä syttymässä kauppasota", kirjoittivat jo jotkut - mutta ` kauppa näyttäisi olevan kauppaa vihreässä siirtymässäkin? `
Omasta kansallisesta edusta ja työllisyydestä lienee EU:n sisälläkin huolehdittava, ei sitä tee EU-komissio.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Europe´s man on the moon moment

"Vuosi jolloin energiasiirtymä suistui raiteiltaan"- 2022 - otsikolla kirj. Forbes 20.12.2022
Maailman hiilenkulutus kasvaa kaikkien aikojen ennätykseensä vuonna 2022 ( IEA )
Edellinen ennätysvuosi hiilenpoltossa oli v. 2013 ja 2022-tasolla ollaan oletuksena vuoteen 2025 saakka.
Intian kivihiilentuotanto 800 milj. t vuodessa kasvaa 1000 miljoonaan tonniin vuodessa.
http://forbes.com/sites/davidblackman/2 ... b8a40a3bc7

OPEC ennustaa marraskuussa 2022 "Oil market reportissaan" öljyn kysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti v. 2023 2,2 milj. bbl/päivässä,
erityisesti Kiinassa ja kysyntä kasvaa Intiassakin.
Maakaasun käyttö kasvaa ennätyskorkeaksi 2022 ja 2023, Euroopan kulutus vaikuttaa merkittävästi.

"Auringon ja tuulen ongelma on kapasiteetti, mikä ei vastaa todellisuudessa tuotetun sähkön määrää, kirj. Forbes, aurinko- ja tuulisähkö (vedyksikin muutettuna tuulettomille ajoille ) kasvavat kyllä voimakkaasti, mutta valtioiden biljoonien $:n tuista huolimatta fossiilisten kysyntä on jatkanut vääjäämättömästi kasvuaan."

IEA:n 27.10.2022 Fatih Birol´n 27.10.2022 esittämä World Energy Outlook 2022 näyttäisi olevan keskeinen tietolähde Forbesin ja myöskin Euractivin artikkelissa http://euractiv.com/section/energy/news ... irst-time/
IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´ ja
Fatih Birol ennustaa "fossiilisten polttoaineiden" käytön huippua 2030-luvulla, maailman fossiilisten 80 %:n kokonaiskäyttöosuus kaikesta energiasta vuonna 2022 alenee
70 %:iin 2030-luvulla."
IEA:n optimismin perustana ovat maailman hallitusten energiakriisin johdosta hyväksymät ohjelmat.

IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

EU:n ilmastotavoitteiden tiukentuminen nykyisen EU-komission toimesta ei näyttäisi vaikuttaneen IEA:n tulevaisuuden ennusteisiin maailmanlaajuisesti ja Saksassakin poltetaan fossiilisia entistä 2021-vuotta enemmän ja Ranskan poukkoileva vihreä ydinvoimalapolitiikka on vaikeuksissa sekin nyt 2022.
Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
28.12.22 10:57

IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´


IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

Veikko Palvo
Vuonna 2021 fossiilisten osuus maailman energiahuollosta oli IEA:n mukaan 80 % ja uusiutuvien osuus 12 % IEA:n mukaan. Mutta miten Maailman Energiajärjestön kertoma vallitseva tilanne sitten olisikaan "fossiilisten suosimista?" Maailmanloppuennusteita näyttää kyllä riittävän määrätyltä taholta.

IEA:n v. 2021:n tietojen pohjalta: "Investoinnit puhtaaseen energiaan tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä-otsikolla
http://weforum.org/agenda/2021/10/iea-i ... enewables/ näyttäisi kylläkin kertovan, miten maailmassa tulisi toimia ja "asettaa tavoitteita." Saksakin näyttää kiristäneen CO2-tavoitettaan vuoteen 2045, koska Saksakin jo toista vuotta polttelee ja päästelee enemmän ja kaippa tuokin "tavoite" siirtyy EU-komissionkin tavoitteeksi?
Ja
EU-komissio on lähetellyt ehdotuksiaan jäsenmaille osana "puhtaan energian pakettia" ja `kansalliset energia- ja ympäristösuunnitelmat´ on velvoitettu laadittavaksi 10 vuoden välein mm. 2017 ehdotuksen liitteenä olevan sitovan ja yksityiskohtaisen ns."template"-mallin mukaisesti.

Mutta fossiilisten kulutus maailmassa saavutti v. 2022 kaikkien aikojen ennätyksensä ja kivihiilen, öljyn ja maakaasun kulutuksen v. 2023 ennustetaan olevan vielä korkeammalla.

Uusia energiateknologioita on esitetty laboratorio-olosuhteissa, mutta kaupallisesti käyttöön otettuina niitä on vähän.
Valtioiden taloustuet/ tulonsiirrot ovat saaneet joitakin "vanhoja" kasvuun, mm. tuuli- ja aurinkovoiman, mutta ne ovat IEA:n mukaan vaikuttaneet maapallon energiewendeen 12%:n verran ja mm. vesivoima on uusiutuvaa ja sisältyy tuohon 12 %:iin ja biomassakin, poltettu puukin.
Ja
suuret sijoittajat tarjoavat pääomia tuottaviksi todistetuille hankkeille, eivät kehitysasteella oleviin teknologioihin, jotka saattavat epäonnistua.
Vedyn olomuotoon muutettu tuuli- ja aurinkosähkö on tällainen "energia", EU-komissionkin suunnitelmissa näyttäisi olevan ainoastaan nykyisin käytettävän "päästö-vedyn" korvaaminen vihreällä vedyllä. Kustannuksiltaan miljardiluokan vedyn hankesuunnitelmia on kylläkin olevan vireillä, mutta ne näyttäisivät tarvitsevan tulonsiirtoja / valtion tukia käynnistyäkseen?

Nykyiset investoinnit maailmassa fossiilisiin ja uusiutuviin näyttäisivät olevan suunnilleen saman suuruiset eli tilanne ei näyttäisi muuttuvan kovinkaan suuresti fossiilisten ja uusiutuvien investoinneissa?

Joku uusiutuvassa energiassaan omavarainen öljyntuottajamaakin näyttää kyllä rakentaneen tuulivoimaa ja sanoo tuottavansa fossiilisia "vihreästi" - ja ne co2-päästöt ovat sitten niiden maiden oma asia, jotka ostamaansa öljyä polttavat - Euroopassakin.

Veikko Palvo



Venäjän raakaöljyn vienti 23.2.2023
http://bruegel.org/dataset/russian-crude-oil-tracker Druzhba-putkessa EU:hun ja ESPO-putkessa Kiinaan
EU ja G-7, myös Norja, hintakatto 60 $/bbl

ja European natural gas imports päivitetty 21.2.2023
http://bruegel.org/dataset/european-natural-gas-imports

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

EU on Vihreä Unioni

EU-komission Green Deal lupasi v. 2019 EU:n tulevan maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi alueeksi vuoteen 2050 mennessä.
"Now it´s time to act" julisti Ursula von der Leyen ja sanoi energiewenden tulevan vaikuttamaan jokaisen eu-kansalaisen elämään.
Ja
muun maailman oletettiin seuraavan EU-komission ilmastojohtajuutta, mutta maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti.
Tavoite EU:ssa, korkeintaan + 1,5 asteen lämpeneminen, on ennallaan:
Deutsche Welle 17.3.2023 : http://dw.com/en/european-green-deal-tracker/a-64985715

EU-komission varapuh.johtaja Frans Timmermans sanoi 11.2022: "Maailma ei ole oikealla tiellä pitääkseen lämpötilan nousun alle 1,5 asteessa, tarvitsemme lisää kunnianhimoa --- EU:ssa!"

Venäjän uusimman Ukraina-hyökkäyksen johdosta kivihiiltä poltetaan EU:ssa enemmän ja fossiilisen kaasun infrastruktuuria rakennetaan lisää, vetyinfra on edelleen tavoiteasteella odottamassa eu-valtioiden tukia.

Tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettava valtavasti lisää ja EU:n tie-, meri- ja ilmaliikenne on saatava toimimaan viherenergialla tavoitteena.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaiseksi polttoaineiden hintojen suuren nousun, koska EU:n energiewende oli jättäytynyt venäläisen fossiilisen kaasun varaan, EU-Saksassa ydinvoimakin "saastuttaa", ainakaan se ei ole puhdasta kuten Ranskassa.
Korkeat polttoainehinnat EU:ssa ovat joidenkin tahojen mielestä `hyödyllisiä´ energiewenden kannalta.

Maatilat tuottavat n. 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja lehmien metaaniröyhtäilyä ja lannoitteiden typpioksiduulipäästöjä on rajoitettava, maitotuotteet ja punainen liha ovat ylipäätään "maapallon ilmastoa tuhoavia."

Metsät ja maankäyttö on EU:ssa palautettava vuoden 1952 tasolle, Suomen sotakorvausten päättymisvuoden aikakaudelle, jolloin metsät olivat yli kasvun hakattuja sotakorvausten suorittamiseksi ja siirtöväeksi muuttuneita evakkoja ja rintamamiehiä asutettiin ja uutta peltoa raivattiin lapioilla ja kuokillakin.

Suomen on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä 1,2 miljoonaa hehtaaria ojitettuja maitaan ja vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa ha.
Suomen metsäpinta-ala pienenisi noin 20%:a ja ruokaturvallisuuskin heikkenisi.
( 3,6 milj. ha:a on Lapin läänin pinta-alasta noin kolmasosa ja enemmän kuin Etelä-Suomen läänin pinta-ala. )

EU-komission ja parlamentin päätöksellä rakennuksia on Suomessakin kunnostettava energiatehokkaiksi ja niiden käyttämä energia on 49%:sti oltava uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä, mikä tietää remonttia 0,5 - 1,0 miljoonalle suomalaiselle asunnolle.
http://think.ing.com/articles/energy-pe ... -affected/
Siirtyminen kohti nollapäästöisiä rakennuksia.
Peruskorjauskustannus arvio: Saksa, Hollanti keskimäärin 15000 - 30000€, Belgiassa keskimäärin 50 000€.



Maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti ja vaikka EU:n kohdalle saataisiinkin hiilineutraali ja myöhemmin hiilinegatiivinen aukko ilmastoa lämmittäville kasvihuonekaasuille, niin "lämmin ilmasto" ja "hiilidioksidiekvivalenttitonnit" saattaisivat vyöryä EU-alueellekin sen rajojen ulkopuolelta?

Muu maailma kun ei näyttäisi pysyvän EU:n green dealin " kunnianhimoisissa tavoitteissakaan " mukana ja EU:n ilmastojohtajuuttakaan ei liene EU:n ulkopuolella hyväksytty?

EU:n 450 miljoonan asukkaan alueen pinta-ala on 4 424782 neliö-km ja maapallon pinta-ala on 510 100000 neliö-km, joten EU:n ulkopuolista aluetta on noin 505 100 000 neliö-km. ( onkohan nuo nollat suurissa luvuissa oikein, "pelastettavan maapallon" pinta-ala on joka tapauksessa valtavasti EU:n v. 2050 hiilineutraalia " pinta-alan aukkoa " suurempi. )
Ja
mikähän vuonna 2050 on EU:n tuotteiden hintakilpailukyky EU-alueella, EU:hun tuoduille tuotteillekin on suunniteltu hiilidioksidiveroa?
EUlaiset yritykset Kauko-Aasiassa tuottaisivat hyödykkeitä vain EU:n ulkopuolisille markkina-alueille?
Esim. "vihreä vetyteräs" on huomattavasti "koksiterästä" kalliimpaa ja olisikohan vuonna 2050 ainoastaan EU-kansalaisilla "varaa ostaa" vetyteräksisiä hyödykkeitä?

Muu maailma EU:n ulkopuolella kun ei näyttäisi paljoakaan rajoittavan päästöjään, päinvastoin mm. Kiinassa ja Intiassa - maissa, jotka näyttäisivät vain odottelevan `ilmastokehitysapurahoja ja -avustuksia´ aiemmin teollistumiseen syyllistyneiksi kutsumiltaan pohjoisen pallonpuoliskon mailta.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

EU on viherunioni

Ruotsalaisen SSAB:n Raahen entinen Rautaruukki on Suomen suurin saastuttaja, noin 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa, mikä on noin puolet henkilöautojen pakoputkista tulevista päästöistä. Noin 5 megatonnista puolet = n. 2,5 Mt.
Henkilöautot kokonaisuudessaan n. 5 Mt + raskas liikenne n. 5 Mt.
"Autonrenkaista irtoaa jopa 1850-kertaisesti pienhiukkasia verrattuna pakokaasujen hiukkaspäästöihin ja
http://iltalehti.fi/autouutiset/a/3a357 ... 990210680c liikenteen päästöistä puolet on peräisin muualta kuin pakoputkista."

Vihreät suosittelevatkin raideliikennettä ja polkupyöriä, joten autojen ja erityisesti tehokkaiden ja painavien sähköautojen renkaiden päästöt ovat tiedossa, samoin raskaan liikenteen rengaspäästöt.
Poliitikot sanovat vihreän vedyn avulla tuotetun teräksen olevan mahdollista ja onhan se mahdollista, mutta vetytalous ylipäätään näyttäisi vielä olevan tavoitteena tulevaisuudessa ja kenties aikaan jolloin fossiiliset polttoaineet on kulutettu niin vähiin, että niiden hinta on noussut lähelle vedyn hintaa ainakin eteläisellä pallonpuoliskolla?

"Vihreän vedyn hinnan tulisi olla alle 2 $/kg ja lähellä 1 $ per kg jotta se pystyisi kilpailemaan "hiiliteräksen" kanssa,
http://argusmedia.com/en/news/2340240-g ... -below-2kg nyt vihreän vedyn hinta näyttäisi olevan n. 5 $/kg.
Vetytaloudesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta sen käyttöönottoa näyttäisi lykänneen pieni varjopuoli, vedyn hinta?

SSAB:n Raahen tehtaallekin sen omistajan voisi velvoittaa vetämään vetyputki Ruotsin tuulimyllyalueelta, Suomen alueen suurin päästelijä saataisiin eliminoitua ja eiköhän se toisi helpotusta julistettuun Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä tavoitteen saavuttamiseenkin.
Ainakin henkilöautojen nykyhetkenkin pakokaasupäästöt saisi kuitattua.

SSAB:llä on Uumajassa HYBRID-pilottihanke vuosille 2022 2024 , vihreän vedyn varastoinnin 100 kuution kallioluola, johon vety varastoidaan 250 bar paineessa. SSABn, LKABn ja Vattenfallin hanke.
Jällivaaraan on suunnitteilla vetymasuuniraudan pilottilaitos.
http://ssab.com/en/news/202209/hybrid-m ... nd-running

"Toteutuessaan LKAB:n Hybrid-tuotanto vedyllä vähentää ( vähentäisi ) maailmanlaajuisesti terästeollisuuden päästöjä 40 - 50 megatonnilla hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa kaikkia Ruotsin vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Monet julkisuudessa esitetyista vihreistä hankkeista ovat m a h d o l l i s i a laboratorio-olosuhteissa ja hyvä niinkin. Mutta ao. hankkeen kehitystyö kaupallisestikin toteutettavaksi vie aikaa.
Tietysti valtion tuki ja tuet mahdollistavat monia hankkeita ja business-miehet ovat innolla toteuttamassa tällaisia tuettuja hankkeita ja sitä on sanottu "teollisuuden kiinnostukseksi" muuttua vihreäksi.
Vihreästä teollisuudesta ei useinkaan esitetä kannattavuuslaskelmia tai laskelmia ylipäätään ja SSAB:kään ei laskelmia "vetyterästuotannosta" esitä, osoittaa ainoastaan sen olevan mahdollista käytännössäkin.

Veikko Palvo






EU:n komission NextGenerationEU:
http://next-generation-eu.europa.eu/make-it-green_fi

"NextGenerationEU:n tuella luodaan uusi vihreä Eurooppa, joka toimii sekä ihmisten että * maapallon hyväksi *."

"EU on vastuullisesti matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuonna 2050."

"Ilmastoneutraali EU ei tuota kasvihuonekaasuja enempää kuin EU:n * ekosysteemit * voivat luontaisesti sitoa."

Joskus EU:n on sanottu olevan kauppaliitto, joskus EU-Yhdysvaltojen esiaste, mutta von Leyenin ja F. Timmermansin komission ajaa
pääsääntöisesti ainoastaan * Green Dealiä *, eikä siinä yhteydessä EU:n kaupallisia etuja näytettäisi juuri katsottavan tai edistettävän,
horisontissa siintää Vihreä EU, jossa yksioikoisesti sanotaan taloudellisen siirtymänkin toteutuneen, mutta kilpailukykyisyyttä ei mainita.

Suunnitellut EU:n ulkorajatullit nähtävästikin suojaavat sitten Vihreää EU:ta muun maailman tuottamien halvempien hyödykkeiden kilpailulta, USAnkin suuri kansallinen ilmastopaketti on
EU:ssa nähty "kilpailuna" ja on puhuttu jopa "kauppasodasta" EU:n ja USA:n välillä.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

EU ja Pohjois-Korea

BBC mm. kirjoittaa Pohjois-Koreassa olevan jatkuvan pulan ja Neuvostoliiton romahdettua maassa oli miljoonia ihmisiä Pohjois-Korean mukaan surmannut nälänhätä, johon ruoka-apua antoi paljon USAID:kin.
http://bbc.com/news/world-asia-64701184

Nykyisinkin Pohj.Korea tarvitsee ruoka-apua, mutta valtion lehti kirjoittaa avun olevan "myrkkykaramelli" ja Random Sinmun kirjoittaa "imperialistien" käyttävän ruoka-apua
"ansana ryöstääkseen ja alistaakseen vastaanottajamaita."

Pohjoiskorealaisen BKT per henkilö on 1700 $ vuodessa, ja siitäkin bkt:stä aseteollisuus, ydinaseet ja ohjukset muodostavat valtaosan.
Venäjän BKT:stä samoin aseteollisuus muodostaa hyvin merkittävän osan, "uusteollistumista" Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ei ole juuri syntynytkään.


Aalto-yliopiston ja Sitran tutkimuksessa " 1,5 asteen elämäntavat " :
http://sitra.fi/app/uploads/2019/05/1o5 ... ntavat.pdf Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaisiksi?
sivu 5.:
"Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 % muodostuu kolmesta osa-alueesta:
- elintarvikkeet
- asuminen
- liikkuminen ..................................... Nämä kaikki ovat myöskin EU-komission NextGenerationEU-listalla.

"Suomessa ja vauraissa länsimaissa hiilijalanjälkeä on pienennettävä huimat 80 - 93 %:a vuoteen 2050 mennessä olettaen, että
58 - 76 %:n vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi."

................................................ Tavoitteena näyttää olevan Pohjois-Korean elintaso, kestävä kehitys" ja kulutus?
Pohjoiskorealaisen päästöt per capita ovat nyt alle 2,5 tonnia CO2:sta vuodessa ja suomalaisen on vuoteen 2030 mennessä päästävä samalle tasolle.

"Tavoite 1,5 astetta edellyttää suomalaisen pienentävän hiilidioksidijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista CO2:sta vuodessa 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä ja
...............................................0,7 tonniin per capita hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Aalto-yliopisto, Sitra:
"Myös kehittyvien maiden eli Kiinan, Intian ja Brasilian on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojensa hiilijalanjälkeä 23 - 84 % maasta ja skenaariosta riippuen."
Kehitysmaidenkin Sitra edellyttää laskevan elintasonsa Pohjois-Korean tasolle, aivan kuten Suomen ja suomalaistenkin.

Mutta toisaalta ei ole ihmettelemistä siinä, etteivät Kiina ja Intia ja eteläisen pallonpuoliskon maat yritä ja tee paljoakaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Arvattavastikin kehitysmaat ja kehitysmaalaiset haluavat taloutensa kehittyvän ja paranevan, eikä pyrkimystä pohjoiskorealaisten nälkätasolle ole havaittavissa?

Tavoite jäädä alle 1,5 asteen lämpenemisen on "suuri suunnitelma " ja Pohjois-Korean " suuri suunnitelma " näyttää olevan ydinaseiden rakentaminen pelotteeksi "mahdollisille maahantunkeutujille?"
Pohjois-Koreassa lienee tuudittauduttu siihen, että muu maailma kuitenkin lähettää ruoka-apua ainakin maan nälänhädässä?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Green Deal- tutkimus

Valtioneuvosto tilasi ilmastonmuutoksesta tutkimuksen
ETLAlta http://etla.fi , Suomen YmpäristöKEskukselta ( SYKE ) ja
think tank Demos-Helsingiltä http://demoshelsinki.fi/fi/ ja tutkimus julkaistiin 27.3.2023

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... sAllowed=y

"Julkisen talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa, kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset", todetaan tutkimuksessa.

Vihreä siirtymä voi heijastusvaikutuksena vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen, edellyttäen että maailmanlaajuisetkin ilmastotoimet vaikuttavat siten, ettei maapallon ilmasto lämpene kohtuuttomasti.
Heijastusvaikutuksena Suomen vientimaiden talouskasvu voi hidastua.

"Yksityisen kulutuksen osuus globaalista bkt:stä on vain noin 60%:a."

verojen korotukset, päästöoikeusmaksut, hiilitullit yms. tuovat tuloja valtiontalouteen, mutta kannusteet tehdä työtä heikkenevät

Kokonaiskysynnän taso laskee Suomessa.

Veikko Palvo

==========================================================================================================






USAn liittovaltion National Oseanic and Atmosphere Administration ( NOAA ) mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on v. 2022 suurinta sen jälkeen kun seuranta aloitettiin 65 vuotta sitten.

Ilmakehän hiilidioksidi- , metaani- pitoisuudet ovat nousseet 11 peräkkäisenä vuotena.
Ilmakehän CO2-pitoisuus on v. 2022 50 %:a korkeampi kuin esiteollisena aikana ja pitoisuus säilyy tuhansia vuosia.

http://theguardian.com/environment/2023 ... rt-us-data 6.4.2023

Tulvien ja kuivuuden , metsäpalojen jne. uutisoidaan lisääntyneen ilmastonmuutoksen johdosta, mutta ainakin väestöräjähdys maapallolla ja erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla ja Afrikassa on todellisuutta ja tuo ihmismäärä "talloo alleen" yhä laajemmin luonnon monimuotoisuuttakin.
Vaadittu Suomen metsien ainakin osittainen hyötykäytöstä luopuminen ei tilannetta muuksi muuttaisi, paitsi että suomalaisten
" turha kuluttaminen " vähenisi, elintaso laskisi tuonkin ` ilmastotoimen ´ johdosta.

Hillityn harkittu ja suunniteltukin siirtyminen erityisesti Suomessa uusiutuviin energioihin, tuuleen ja aurinkoon ja myöskin vihreään ydinvoimaan on epäilemättä tarpeen, koska fossiiliset energiat loppuvat joskus ja tällä
ilmastoideologisella sivulla http://mahb.stanford.edu/library-item/fossil-fuels-run/
laskeskellaan öljyn loppuvan vuoteen 2052 mennessä, maakaasun vuoteen 2060 ja kivihiilen vuoteen 2090 mennessä, joten mahb´n mukaan olisi todella kiire energiewendeen maailmanlopun uhatessa fossiilisten polttoaineiden loppumisenkin johdosta.

Ehkäpä fossiilisten esiintymien hiipuminen tapahtuu kaksinkertaisen tai kolminkertaisen ajan kuluessa ja fossiilisten hinnannousu sitten siihen mennessä kiihdyttää uusiutuvien energioiden ja vihreän ydinvoimankin rakentamista, mutta tähän vuoteen 2023 mennessä hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ei ole vähentynyt NOAA:n mukaan, joten ilmaston lämpenemiseen on sopeuduttava EU:kin.

VP


=============================================================================================================

EU:n talousmahdin ja maailman neljänneksi suurimman talouden Saksan energiewendessä energian tuotannossa on nykyhetkellä ja "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakin" * kaksoisenegiajärjestelmä *: tuuli ja aurinko ja fossiilisten polttaminen kun aurinko ei paista tai kun ei tuule.
Suomessakin näyttäisi olevan muodostumassa vastaavanlainen * kaksoisenergiajärjestelmä * : kun ei tuule tai aurinko ei paista niin ajatellaan kenties " näköpiirissä " olevassa tulevaisuudessakin " voitavan jättäytyä Norjan ja Ruotsin vesivoimasähkön varaan.

Suomi ei ole Ruotsin ja Norjan lailla energiaomavarainen.

Norja ja Ruotsi ovat energiaomavaraisia vesivoimansa ansiosta, mutta Ruotsin ydinvoimalaitoksetkin on välillä päätetty sulkea ja sitten niiden käyttöä on jatkettu,

Jos Suomessa haluttaisiin markkinaetua ja ulkomaisten - saksalaistenkin - investointien lisäämistä, eikö vihreää ydinvoimaa olisi rakennettava huomattavasti lisää.
Suomen energiaomavaraisuuteen ja vanhenevia ydinvoimaloita korvaamaan tarvittaneen kolme uutta suurta ydinvoimalaitosta.

Pienydinvoimalat ovat kaikkialla kehitysvaiheessa, eikö Olkiluoto 3:n ole hyvä esimerkki kokeiluvaiheen rakentamisesta?
Ja Arevan ydinvoimalatkin, Olkiluoto III ja Flammaville, lienevät jo lastentaudeista vapaita ja niidenkin lisärakentamista voinee ajatella, tosin ranskalaisen Arevan tuotantokapasiteetti saattaa pitkälti olla kiinni Ranskan uusien ydinvoimaloiden rakentamisessa?
Osin ehkäpä Saksankin energiatarpeisiin?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Vetytalousko Suomeen ensimmäisenä maailmassa?

Vuonna 1845 englantilainen tiedemies Sir William Grove osoitti vetykaasun, H2:n, voivan olla täydellinen energialähde ja Sir Williamia voikin sanoa "polttokennon isäksi."
Mutta 175 vuodessa vetyenergian teknologia ei ole kehittynyt koelaitoksia pidemmälle, Saksakaan ei energiewendessään ole siirtynyt vetytalouteen, joka näyttäisikin yhäti olevan "suuri tulevaisuuden mahdollisuus?"

Maailman energiantarpeesta ja kulutuksesta noin 80 % on fossiilisista energialähteistä ja EU on siten vain pieni osa maailman energiankulutuksesta ja päästölähteenä EU on 8 %:n luokkaa. Saksan kehitysministeri Svenja Schulze sanoi COP 26 / Sharm el-Sheikhissä marraskuussa 2022 kehitysmaiden energiankulutuksen kasvavan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Ja helpoimmin ja halvimmin kehitysmaissa käyttöön otetut energialähteet ovat fossiilisia - fossiilisten käyttö maailmanlaajuisesti kasvaa nopeammin kuin uusiutuvan energian osuus.
http://eesi.org/topics/fossil-fuels/description
Fossiilisia polttava Saksakaan ei näytä riskeeraavan talouttaan ja vientiään , maailman neljänneksi suurinta, kaksoisenergiajärjestelmä on käytössä jatkuvasti: tuuli ja aurinko ja tuulettomille ja vähäaurinkoisille ajoille on oltava varalla fossiiliset energialähteetkin.

EU:n koronaelvytyspakettia suurennettiin sadoilla miljardeilla €uroilla energiewenden jouduttamiseksi ja sähkön hinnan noustua energiakriisissä Saksa asetti tiukempia aie- ja tavoitevuosia energiewendelleen, vuonna 2020 8,2 miljardia $ ja
http://grist.org/energy/europe-is-going ... nt-the-us/ USAn kansallisessa strategiassa asetettiin vain 64 miljoonaa $ vedyn tutkimukseen ja kehitykseen.

"Vetyenergia ei ole rakettitiedettä, sanoo Thomas Koch Blank: "Se on periaatteessa iso kylpyamme, jonka molempiin päihin on liitetty virtajohdot. Sähkövirta jakaa veden O2:ksi ja H2:ksi ja vihreää vetyä syntyy tuulisähköstä."

Lienee tuo vedyn kylpyammeteoria tiedossa EU:ssakin ja Saksan koelaitoksessa H2HoWi-projektissakin vetyä on pienellä alueella lisätty nestekaasuun 10% ja venttiilit, pumput ja laitteet toimivat kokeessa.

Vety on kallista ja vihreä vety vielä kalliimpaa ja usein koeteollisuudeksi esitetyn "koksiraudan" sijasta käytettävää "vetyrautaa" ei ole tuotettu kuin koelaitoksessa. Kuka ostaisi ja mihin vietäisiin EU:sta kalliimpi vedyllä valmistettu teräs ja terästuotteet?

Vetyautot, vetylaivat ja vetyveturit, kiinteistöjen lämmitys vedyllä, vetylentokoneet ja polttokennot jne. ovat tietystikin mahdollisia ja varsinkin kokeina ja laboratorioissa.

EU:ssa varsinkin paljon rahaa näyttäisi olevan saatavilla investointitukina ja tämä asia on saanut norjalaisia ja usalaisiakin business-miehiä kiinnostumaan tukirahoista Suomeen sijoitettavissa vedyn tuotantolaitoksissa, jotka vaatisivat lisää energialähteitäkin.
Sähköä vedyksi ja vedystä sähköksi muutettaessa häviää 50 - 60 %:a energiasta.
Rautaa, sementtiä jne. voitaisiin tietystikin tuottaa pienin päästöin samaan aikaan kuin "muu maailma EU:n ulkopuolella" saisi suuren markkinaedun EU:hun verrattuna.

Suomessakin sanotaan investoitavaa rahaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä olevan odotettavissa 80 miljardia €,
http://ek.fi/wp-content/uploads/2023/05 ... -Suomi.pdf ulkomaista tuulimyllyrahaa on jo investoitukin kylläkin suomalaisten maksettavaksi korkean sähkön hinnan muodossa.

Perustuisikohan oletus "Suomen valttikorteista" Saksan energiewendessä siihen, ettei Saksa pysty rakentamaan riittävän paljon uusiutuvan energian tuotantoa maa-alalleen, eikä rannikkovesilleen ja vetytaloudessaan se tulisi olemaan vedyn tuonnin varassa? Vihreällä ydinvoimalla tehty vetykään ei kelvanne Saksalle? Ja oletus Suomen ja Ruotsin `valttikortista´ olisi se, että niillä on suhteellisen suuri pinta-ala verrattuna väestömääriinsä?
Suomi ei ole energiaomavarainen, kuten muut pohjoismaat ovat, mutta yhteispohjoismaisia tuuli- ja vetysuunnitelmia ei näyttäisi olevan?

"Euroopan tasolla vain noin 6 % * kokonaisenergiasta * saadaan tuulesta ja auringosta:"
http://weforum.org/agenda/2022/10/these ... -in-europe
EU:n * sähköenergiasta * 19 % tuuli- ja aurinkosähköä ( nimellisteho ja tuulettomat ajat ovat aina taustavaikuttajina. ) Norja ja Ruotsi luottavat vesivoimaan ja Tanska tuulivoimaan, muut EU-maat ovat riippuvaisia fossiilisista.


http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonen ... a-utopiaa/
"tuulivoimalla vedyn tekeminen on aikamoista utopiaa." Suomessa käytetään vuosittain n. 150 000 tonnia vetyä ja 120 000 t siitä tehdään Suomessa.
Ja mm. Plug Powerin alustava aie vaatii elektrolyysiin energiaa 2,2 gigawattia, puolet tuulivoiman nimellistehosta ( 6.2023 koko Suomen kulutus on 8,5 GW ja osa siitä tulee Ruotsista ) ja sillä tuotettaisiin vetyä 850 tonnia päivässä ja vesivoimaa & ydinvoimaakin tarvittaisiin.
Kykeneekö elektrolyysilaitteisto selviytymään vaihtelevasta sähkönsyötöstä? Olettamuksena ehkäpä noin 50 %:n käyttöasteella vetytuotannon laskiessa?
Vihreän vedyn loppukäyttäjän hinta vuonna 2050 näyttäisi esitetyissä laskelmissa olevan sama noin 5 $/kg kuin nykyisinkin.

Utopistisissa oletuksissa esitetään `hihasta ravistelluksi´ hinnaksi noin 0,5 $/kg vuoteen 2050 mennessä, koska vihreä vety ja vetytalous on olennainen osa useimpien kehittyneiden maiden vuoden 2050 nettonollasuunnitelmia. Halvalla vihreän vedyn hinnalla halutaan esittää, ettei EU:n energiewendeen tarvita suuriakaan muutoksia ja uhrauksia, energiasiirtymä olisi helppo toteuttaa.

Vedyn käyttöön ottoon Suomessa ja vetytalouteen tarvittavia miljardeja Suomesta ei kuitenkaan löytyne "vähittäismaksunakaan"?
Aalto-yliopiston laskelman http://yle.fi/a/74-20021622 mukaan v. 2022 jälkimmäisenä 6 kuukautena suomalaiset maksoivat sähköntuottajille tulonsiirtona ylimääräistä 5 miljardia €.

Mutta tietysti yleisessä kehityksessä, vetytaloussuunnitelmissakin, Suomen on pysyttävä mukana ainakin seuraajana jos ei ehkä "ensimmäisenä maailmassa?"

Veikko Palvo




EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi EU-parlamentille toukokuussa 2022, että " EU:n tulevaisuuden on oltava vetytaloudessa, mutta EU ei koskaan pysty tuottamaan riittävää määrää vihreää vetyä ja "siirtymävaiheen" ei-venäläinen nestekaasu ( LNG ) on edelleen tuotava EU:n ulkopuolelta, mm. Pohjois-Amerikastakin..

Abu Dhabissa 6.2.2023 F.Timmermans sanoi " Afrikan todennäköisesti olevan EU:n tärkein uusiutuvan energian kumppani."
"Rakenteilla on
3,5 miljardin €:n vihreän sähkön merikaapeli Egyptistä Kreikkaan ja se pystyy kuljettamaan 3000 megawattia sähköä ja korvaamaan Kreikassa
4,5 miljardia kuutiometriä fossiilista maakaasua per vuosi."
Sharm El-Sheikhissä Ursula von der Leyenkin oli 2022 solmimassa Egypti - EU vihreän vedyn kumppanuutta.

Venäjällä on rakenteilla Egyptiin ja Turkkiin Rossatomin rahoittamat ydinvoimalaitokset ja Unkari on solminut sopimuksen uudesta venäläisestä ydinvoimalaitoksesta Paksiin.
http://euractiv.com/section/energy-envi ... y-partner/
EU investoinee vihreän vedyn hankkeita Afrikkaan ja nämä kuulemma itsekin tarvitsevat uusiutuvaa vihreää energiaa, etteivät käyttäisi fossiilisia.
Ja "mustassa Afrikassa" 600 miljoonaa afrikkalaista on ilman sähköyhteyttä ja sähköä.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Suomi energiaomavaraiseksi vihreästi

Miksiköhän Suomessa ajatellaan energia-asioissa EU-komission ja Saksan vihreän politiikan mukaisesti ja näyttäisi että vain sen?
Saksa on sulkenut ydinvoimalansa ja Saksan ja Ranskan välillä näyttäisi vallitsevan jatkuva energiasota ydinvoimasta käytöstä Ranskassa?

Eikö energiaa ja päästöjen vähentämistä voi EU-Suomen ilmastonmuutoksen estämisessä erottaa toisistaan?

Rakennuslehti 3.2015
http://rakennuslehti.fi/2015/03/eun-uus ... nsaastoon/
Otsikolla: EUn uusi energiaunioni tietäisi lisävaateita energian säästöön.

"Ilmastotavotteiden saavuttaminen on kallista ja vaikeaa ja niiden vienti globaaleiksi ja kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi on vielä kiven takana."
Tuosta energiaunionista päätettiin ja EU-komission Jean-Claude Juncker sanoi mm.: "EU:n asuntokannasta 75% on energiankulutuksen kannalta
tehotonta."
EU:n napapiirin pohjoisilta alueilta Välimeren rannoille ulottuvalla alueella, kuten EU:ssa yleensäkin asioista päätetään ja direktiivejä säädetään.
Pariisin maailmanlaajuinen ( 193 allekirjoittajaa ) ilmastosopimus tehtiin Pariisissa joulukuussa 2015.

Työ- ja ElinkeinoMinisteriön uusi ylijohtaja Riku Huttunen Fennovoimaluvan myöntämisen jälkeen:

"Suomi tarvitsee lisää ympäristöystävällistä ydinvoimaa, eikä uusiutuvasta energiasta ole tuotannon peruskiveksi."
=============================================================================================

Ursula von der Leyenin komission ` Europes man on the moon moment `, "Green Deal" julistettiin joulukuussa 2019.

Mitä on saavutettu: Suomen energian kokonaiskulutuksesta 3 % vuonna 2022 tulee tuulesta, joka määrittelee kaikkea energiantuotantoa ja -hintoja ja tuulimyllyjen lukumäärä sääalttiine tuotantoineen lienee kohta kaksinkertainenkin. Sähkön nettotuonti oli 15 % ja sähkönkulutuksesta oli Suomessa kiitettävästi säästetty,
tosin siksi että sähkö oli kallista ja syksyllä 2022 siitä jouduttiin maksamaan 5 miljardia ylimääräistä.
http://motiva.fi/ratkaisut/energiankayt ... aiskulutus

EU:n energian kokonaiskulutuksesta 6 % tulee tuulesta ja auringosta ja Saksakin polttelee fossiilisia entiseen tapaansa ja globaalistikin päästelyt kasvavat edelleenkin. Maailmanlaajuisesti fossiilisten osuus on 80 - 82 % energian kokonaiskulutuksesta ja mm. Saksassa fossiiliset kattavat edelleen 79 % kokonaisenergiankulutuksesta; öljy n. 35%, hiili 20% kaasu 24% - tavoitevuosia niiden käytön lopettamiseksi on kylläkin kiristetty, mutta niiden toteuttamisen keinot taitavat olla vähissä?

Mutta:
Eikö Suomessa voitaisi päättää rakentaa lisää vihreätä tai ainakin päästötöntä lisäydinvoimaa, että tulisimme energiaomavaraisiksi, kuten muutkin pohjoismaat. Ja lisäydinvoimaa voitaisiin Suomeen rakentaa investointien houkuttelemiseksi vaikkapa Saksasta?
Ja sanoutua irti EU:n sähkön hintaa nostavista sähkömarkkinoista.

Taitaa olla liian yksinkertaista, mutta eikö TEM:n Riku Huttusen sanoma maaliskuussa 2015 pidä edelleenkin paikkansa?

Veikko Palvo





Näytettäisiin ajateltavan Suomen tulevan kasvavan tuulivoiman avulla ( noin 7200 MW kapasiteetti 2023 lopussa ja 4 % kokonaisenergiankulutuksesta tuulesta ) energiaomavaraiseksi jonkin ajan kuluessa,
mutta
näytetään ajateltavan Suomen tulevan samanaikaisesti myöskin vihreän vedyn suurtuottajaksi ja siihen tarvittaisiin aina koko tuulienergia?

Eivätkö nuo ole ristiriitaisia tavoitteita, voidaanko laskea Ruotsin ja Norjan vesivoiman olevan Suomen tuontisähkön lähteenä ja säätövoimana ja myöskin Suomen vihreän vedyn tuotannon säätövoimana? Ruotsin oma säätövoiman tarve näytetään unohdettavan, sielläkin rakennetaan koko ajan uutta tuulivoimaa ja ehkä suunnitellaan vihreän vedyn tuotantoakin esim. raudan tuotannon tarpeisiin.

Eikö tulisi ajatella Suomessa olevan kaksi erillistä sähköntuotantojärjestelmää: a: perinteinen ja b: tuulisähkö vedyksikin muutettuna?

Ja tuulivoima 60 - 70 %:n hyötysuhteella elektrolyysissä vihreäksi vedyksi, jolle on haettava vientimarkkinat vaikkapa Saksasta, joka EU-komission tavoin on sopinut vety-yhteistyötä mm. Egyptin kanssa. Ruotsin ja Norjan vesivoimasta Suomen vedyntuotannon säätövoimana olisi käytävä omat neuvottelunsa ja solmittava omat sopimuksensa ja rakennettava omat voimansiirtolinjansa?
Ja
Suomen "perinteinen" energiantuotantojärjestelmä kuluttajineen tarvitsee lisäydinvoimaa tuontia korvaamaan?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomi energiaomavaraiseksi vihreästi

Veikko I Palvo kirjoitti:
28.06.23 14:31



Eikö tulisi ajatella Suomessa olevan kaksi erillistä sähköntuotantojärjestelmää: a: perinteinen ja b: tuulisähkö vedyksikin muutettuna?


Ja
Suomen "perinteinen" energiantuotantojärjestelmä kuluttajineen tarvitsee lisäydinvoimaa tuontia korvaamaan?

VP

Suomessa vesivoima oli ensimmäinen energiamuoto sähköntuotannossakin. Tuulimyllyillä katsottiin aamulla, että tuuleeko ja jos ei tuullut, lähdettiin muihin töihin.
Tuontikivihiilellä höyryvetureidenkin teho nousi huomattavasti halkojen polttamiseen verrattuna ja kivihiilestä saatiin kaupunkikaasuakin, mutta
Suomessa talojen lämmitys hoidettiin haloilla.
Ensimmäinen suurjännitevoimansiirtolinja rakennettiin ennen Talvisotaa linjalle Imatra - Turku ja sähkö saatiin vesivoimalla.

Kun tarvittiin pohjoisen koskien valjastamisen jälkeen lisää sähköenergiaa, rakennettiin ydinvoimalaitoksia.
Ensimmäinen yhteistuotanto ( sähkö + lämpö ) voimalaitos toimi jo ennen Talvisotaa.

Voimalaitoksia rakennettaessa ajateltiin niiden sähköntuotannon tulevan olemaan pysyvää ja tasaisen varmaa.

Länsi-Saksasta lienee 1970- 1980 rantautunut Suomeenkin idea aurinkoenergiasta, sanottiin Suomessa olevan aurinkoenergiaa
* vuositasolla * yli oman tarpeen ja sen olevan lisäksi vielä ilmaista. Nestekiertoisten tasokerääjien lämpöenergian varastointi ei kuitenkaan onnistunut ja jäljelle jäi vain aurinkolämmön maalämmitysenergia.

Tuulienergia ideoitiin samalla tavoin ja idea näyttäisi ylittäneen puoluerajatkin. Mutta aina ei tuule ja siihen ratkaisuksi ideoitiin * vety *,
tuulisähkö muutettaisiin vedyn muotoon ja takaisin sähköksikin tai käytettäisiin vetynä mäntämoottoreissakin, tosin täyssähköautot ovat syrjäyttämässä tuon ajatuksen - paitsi ehkä vetylaivoissa, vetylentokoneissa ja raskaassa maantieliikenteessä.

EK 9.2.2023 otsikolla "Suomen vetytalous sai nyt suunnan ja seuraavalta hallitukselta tarvitaan ripeää toimeenpanoa:"
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/s ... meenpanoa/
"Tähtäimessä on 10 %:n osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta vuonna 2030." Suomi tuotti v. 2020 "fossiilista vetyä" mm. öljynjalostuksen tarpeisiin 145 000 tonnia/ v. ( 5 TWh ), mikä oli noin 1,5 % kaikesta Euroopassa tuotetusta vedystä.
Syksyllä 2023 Ruotsin Hoforsiin Ovakon tehtaalle teräksen lämmitykseen ennen valssausta valmistuu Ruotsin suurin 20 MWn elektrolyysilaitos Ruotsin energiaviraston ja EU:n tuilla, tuottaa 3880 kuutiota vetyä/ tunti. ( 1 kg vetyä normaalilämpötilassa ja -paineessa tarvitsee varastointitilaa 11 kuutiometriä )
"Suomen tulee saavuttaa johtoasema niin puhtaan vedyn tuotannossa kuin sitä hyödyntävässä teollisuudessakin."
"Tarvitaan konkreettisempi vetystrategia, jossa määritellään uskottavat keinot toimeenpanoon."

YLE 29.6.2023 http://yle.fi/a/74-20038965
"Vuoteen 2030 mennessä Suomi voisi tuottaa yli 14 % päästöttömästä vedystä EU:ssa."

"Tuoreen vetytalousstrategian mukaan Suomi pyrkii tuottamaan 3 miljoonaa tonnia * vetyä * vuosittain vuoteen 2035 mennessä, mikä tuo 33 miljardia €uroa uutta vuosituloa."

"Vihreän sähköntuotannon kasvu on avainasemassa ja se halutaan kaksinkertaistaa tulevaisuudessa.. ( 2030 / 2035 mennessä? )"

"Suomesta tulee puhtaan energian voimalaitos." h2cluster Suomi:
17.5.2023 " Julkinen rahoitus - vetyprojektien mahdollistaja ja vauhdittaja."
26.6.2023 http://h2cluster.fi/industry-led-hydrog ... published/
Mutta
miten voidaan suunnitella tuulienergian tuotanto muutettavaksi vedyn muotoon 0:sta vihreästä vetytonnista 3 miljoonaan vihreään vetytonniin vuodessa vuoteen 2035 mennessä ja samanaikaisesti näytetään ajateltavan tuulienergian voivan olla osa Suomen sähkön tuotantoakin koteihin ja teollisuuteen? ( tuuli Suomen energiankulutuksesta 3 % ja Suomen sähköntuotannosta v. 2022 14 % tuontienergia säätövoimana tulevaisuudessakin. )


Eikö siis tulisi keskittyä tuulisähkön tuotannon lisäämiseen ja sen vedyksi muuttamiseen ja perinteinen pysyvä ja tasaisen varma tuotanto jäisi entisin hinnoin omaksi energiatuotannon haarakseen , joka kylläkin tarvitsee lisää suuria ydinvoimaloita tuontia korvaamaan ja tuulen/vedyn lisäämään sähkön tarpeeseen ja kulutukseen?


Veikko Palvo



jk. Loviisa 1. & 2 ja OLK 1. & 2. ovat jo 50 vuotta työntäneet lämpöenergiaa sähkötehonsa verran mereen noin 10 asteen lämpötilaeroisella jäähdytysvesillään ja eikö tuota OLK 3.:n lisäämää suurta energiamäärää todellakaan pysty käyttämään hyödyksi?
Hukkaan mereen menevä suuri energiamäärä olisi yhtä varmatoimista kuin ydinvoimaloiden sähköntuotantokin.

Pienet lämpöä ja sähköä tuottamaan ideoidut Small Modular Reactorit ( SMR:t ) ovat kaikkialla kokeiluasteella, kuten oli Olkiluoto 3.:kin Suomessa varsin monta vuotta ennen valmistumistaan.
Venäjän Akademik Lomonosovissa on kaksi ydinkäyttöisen sota-aluksen reaktoria ja se on ainoastaan * hinattava ja kelluva * ydinvoimala.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
28.10.22 11:20

Saksalaisen Ursula von der Leyenin komissio esittää suomalaisten elinympäristöjen ja ekosysteemien ennallistamista vuoden 1950-luvun alun tasolle.


"Suomessa soita raivattiin pelloiksi runsaasti 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti nopeutuneen väestönkasvun ja sotienjälkeisen asutustoiminnan vuoksi."
http://suoseura.fi/ojitettujen-soiden-k ... -suomessa/ Ojitettujen soiden kestävä käyttö Suomessa.


VP


"Ensimmäiset maininnat suoviljelystä ovat 1300-luvulta ja suoviljely yleistyi 1600-luvulla. Soiden viljely ja raivaus viljelyyn alkoi laajeta 1800-luvulla". Suomen väestönkasvukin oli nopeaa 1800-luvulla.

Torpparilaki 1918 synnytti Suomeen Talvisotaan mennessä 90 000 uutta maanomistajaa. Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki tuli voimaan v. 1928.
1930-luvulla alettiin lisäämään metsämaan osuutta turvemaita kuivattamalla. Talvisotaan mennessä yli puoli miljoonaa hehtaarin ojat kaivettiin
lapiolla vielä 1950-luvullakin.

Sotakorvausaikana Suomelle jääneitä metsiä hakattiin kasvua enemmän ja tälle tasolle EU näköjään haluaa * ennallistaa *
Suomen ekosysteemin ja elinympäristön!?

Maailman ensimmäinen metsämarssi järjestettiin kesäkuussa 1950, presidentti J.K.Paasikivikin heilutti kuvissa vesuria ja kirvestä Järvenpäässä 15.6.1950 ja istutti puuntaimia.
Ilmeisesti `Venäjän pelossa´( J.K.P. nimitti NL:a Venäjäksi ) Paasikivi ei rohjennut istuttaa metsää rva Eleanor Rooseveltin kanssa,
http://finna.fi/Record/lusto.knp-144356 Vihdin Haapakylässä pienviljelijä Soljan maatilalla.

Sotakorvausaikana ja Kylmän sodan kautenakin puinen silta kannatteli Suomen Läntisiä yhteyksiä. ( FinnEFTA, EEC-vapaakauppasopimus )

Ensimmäisen metsämarssin aikaan mm. Vieremällä eli `vastarintahenkeä ja länsimyönteisyyttä´,
http://josu13.kuvat.fi/Viereman+histori ... rssi+1950/
Mannerheim-ristin ritari Paavo Suorannan ollessa 1947-1951 metsäneuvojana, siirtyi 1951 Lapinlahdelle Savon Puuliike Oy:n toimitusjohtajaksi palvellen myöskin tiedustelun etuja.

Vieremällä 1950 metsämarssiin osallistui 2239 henkilöä ja koko Suomessa yhteensä 481293 henkilöä; metsiä kunnostettiin yht. n. 60000 hehtaaria, metsäojia perattiin 404890 juoksumetriä ja uutta ojaa kaivettiin ( lapioilla ) 8975 jm.
Ja
Suomen vuotuinen metsänkasvu onkin nyt 2023 mennessä kaksinkertaistunut ja Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950.

Ja EU haluaa " ennallistaa " Suomet metsät ja suot vuonna 1950 vallinneeseen olotilaan !

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
16.02.21 17:21
EU-komission johtaja julisti 11.12.2019 Green Dealin

http://politico.eu/article/europe-clima ... emissions/
EU:n ilmastotavoite: Vallankumous

"Yksikään kansalainen, teollisuudenala tai hallitus ei saavuta EU:n `vihreää tavoitetta´ muuttumattomana."

Kiinan 1000 miljardin Belt and Road-hankkeen 10-vuotisjuhlaa vietettiin 18.10.2023 Pekingissä ja Viktor Orban ja
Venäjän V. Putin neuvottelivat kuulemma keskenäänkin energia-asioista, Unkarin energiat tulevatkin jo nyt Venäjältä.
http://rferl.org/a/eu-china-belt-road-c ... 55479.html
Tuossa Reutersin ryhmävalokuvassa Pekingin BRI:ssä Viktor Orbán vilkuttelee takarivissä keskellä eturivin Xi Jinpingin ja
Vladimir Putinin välillä ikäänkuin osoittamassa sitä, mille puolelle Viktor kallistunee vai yrittääkö Viktor tässäkin istua kahdella tuolilla,
Xi:n BRI:n ja Putinin Euraasian Unionin?


Orbán sanoi Unkarin vuoden 1956 kansannousun juhlassakin Vesprem`ssä, että "Onneksi se, mikä vuonna * 1956 oli tragediaa *, on nyt parhaimmillaan komediaa. Onneksi Bryssel ei ole Moskova. Bryssel on vain huono nykyparodia."
http://latimes.com/world-nation/story/2 ... t-uprising
Olisikohan Viktor Orbánin Unkari jo turvallisuusuhka EU:lle?
Venäjä
siirsi 47%:sti omistamansa pankin 2019 Budapestiin; yhdeksästä jäsenmaasta 5 on entisiä itä-blokin maita, nykyisin EU:n ja NATOn jäsenmaita: Unkari, Bulgaria, Tsekki, Romania ja Slovakia , sekä Venäjä, Kuuba, Mongolia ja Vietnam
http://aljazeera.com/economy/2019/9/2/c ... nto-europe Lieneekö tuo Aljazeeran 2.9.2019 "spybankiksi" nimeämä investointipankki nyt 2023 Ukrainan sodan Venäjä-pakotteiden alainen?
Pankin johtaja Nikolai Kosovin vanhemmat olivat molemmat * KGB:n upseereita Unkarissa 1956 * Unkarin kansannousun aikana.


EU-komission johtaja Ursula von der Leyen julisti 25.10.2023 EU:n Global Gateway-suunnitelman tavoitteena kerätä 300 miljardin € investoinnit puhtaan infrastruktuurin rakentamiseen kehittyviin maihin, Vietnam ja Bangladesh, mutta myös Afrikan maissa, Filippiineillä jne.
EU lienee jo nyt maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja?

Global Gateway ( GG ) on nähty myös vastavetona Kiinan BRI:lle.
Kiinan Belt and Road ei kuitenkaan ole `vihreän siirtymän´ hanke.

Uusiutuvan energian hankkeet ja puhdas vety ovat etusijalla ja kehittyville maille on jo lainattu 66 miljardia, josta 33 mrd lahjana.
"Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kehitysmaat voivat olla hyvin merkittävässä, ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen ratkaisussa," sanoi U. von der Leyen.
Näin varmaan onkin, sillä eteläisen pallonpuoliskon maat ja erityisesti Kiina ovat lisänneet jatkuvasti fossiilisen energian käyttöä WMO:n ja OECD:n tilastojen mukaan ja enemmän kuin mitä pohjoisella pallonpuoliskolla on vähennetty ja fossiiliset ovat yli 80% maailman energiankulutuksesta.

Tuuli ja aurinko eivät yksinään näyttäisikään ratkaisevan ilmastonmuutosta ja EU-komissio on jo sopinut puhtaan energian hankkeista
mm. Egyptin kanssa, Timmermans sanoo puhdasta energiaa tarvittavan EU:n ulkopuoleltakin, sillä EU tarvitsee vihreää vetyä enemmän kuin mitä EU pystyy itse tuottamaan ( Euractiv 6.2.2023 ), joten olisikohan Global Gateway-hanke tuohon tarkoitukseen?

Veikko Palvo





Dubain COP 28:ssa kirjattiin aiesopimuksena " siirtyminen pois " fossiilisista ja 22 maata lupasi kolminkertaistaa ydinenergian maailmanlaajuisen tuotannon vuoteen 2050 mennessä.
http://thebulletin.org/2023/12/why-egyp ... st-heading

Noiden 22 maan joukossa on Unkari, jolla on sopimus Rosatomin kanssa kahden reaktorin rakentamisesta uuteen Paks II ydinvoimalaitokseensa.
http://world-nuclear-news.org/Articles/ ... -in-Hungar

Egyptin El Dabaan neljän VVER-1200 reaktorin ydinvoimalasta solmittiin v.2015 hallitusten välinen sopimus ja Rosatom rahoittaa 85% eli 25 miljardia rakenteilla olevasta ydinvoimalasta, lopuista 5 miljardistakin Rosatomin arvellaan tekevän ns.BOO-sopimuksen Egyptin kanssa.
Ydinvoimalan elinikä on 60 - 80 vuotta ja
ydinvoimalan arvellaan muuttavan Egyptin-Venäjän suhdetta, ehkä jopa heikkenevästä Egyptin suvereeniteetista Venäjän vaikutusvallan kasvaessa Egyptissä.

Turkissa Rosatom rakentaa Akkuyn 4 x 1,2 GW:n ydinvoimalaitosta samalla rahoitusmallilla kuin Egyptin El Dabaan ydinvoimalaa.

Venäjän vaikutusvallasta kertonee sekin, ettei Turkki ole hyväksynyt Ruotsia NATOn jäsenmaaksi?
Mutta Ruotsi ja USA allekirjoittivat kahdenvälisen DCA-sotilassopimuksen 6.12.2023 ja NATO-Suomi allekirjoitti DCA-sopimuksen Washingtonissa 18.12.2023

Venäjän valtion Rosatomilla on tällä hetkellä noin 70 % uusien ydinvoimalaitosten vientimarkkinoista maailmassa ja vuonna 2022 sen vienti ylitti 10 miljardia $ ja kansainvälinen tilauskanta vuoteen 2033 mennessä on noin 200 miljardia.

Fossiilisten alehintaisen viennin ohella Venäjä näyttää pystyvän viemään riippuvuussuhteitakin luoden ydinvoimalaitoksia Ukrainan sodan aiheuttamista Venäjä-vastaisista pakotteista huolimatta?

Venäjä oli muuten maailman neljänneksi suurin ilmastopäästelijä jo ennen sotatalouteen siirtymistään, eikä Venäjän harjoita ilmastotoimia ehkäpä tuota ydinvoimalaitosvientiään lukuunottamatta.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

EU tarvitsee vakautta ja sääntelytaukoa

Presidentti Emmanuel Macron sanoi 11.5.2023 puheessaan EU:n tarvitsevan nyt * vakautta * ja vaatii * eurooppalaista sääntelytaukoa ympäristörajoituksissa * sanoen EU:n jo tehneen enemmän kuin muut,
http://france24.com/en/environment/2023 ... ise-france
"olemme sääntelyn suhteen edellä USAa, Kiinaa ja mitä tahansa maailman suurvaltaa".

"Pres.Macron esitti 11.5.2023 suunnitelman Ranskan "uudelleenteollistamiseksi" vihreää taloutta suosien".

EUn Green Dealissä on kahdessa vuodessa kiireellä hyväksytty 32 lakia polttomoottorin kiellosta EU:n ulkorajojen hiilidioksidiveroon ja
40 jäljellä olevaa direktiiviä, joita ei ole vielä käsitelty, liittyvät ennemminkin * ympäristöön * kuin ilmaston lämpenemisen torjuntaan.
EU-parlamentissa
EU:n luonnon ennallistamisdirektiivi kaatui äänin 336 - 300 ja ympäristöesitys kaatui Neuvostossakin. Suomen luonnon ennallistaminen
http://yle.fi/a/74-20012291 olisi maksanut Luken laskelmien mukaan 13 - 19 miljardia € vuoteen 2050 mennessä.
Rakennusten peruskorjausdirektiivit yms. tulevat nekin maksamaan melkoisesti.

EU:sta näyttäisikin paljolti tulleen eräänlainen vihreä suunnitelmatalous, jossa Brysselistä esitetään jatkuvasti ehdotuksia ja päätöksiä ympäristöön ja ilmaston lämpenemisen torjuntaan vaadittavista toimista?
EUn Green Dealin vauhti ja edistyminen on asetettu kyseenalaiseksi mm. Ranskan taholta ja EU-komissio on ehdottanut uutta suurta investointisuunnitelmaa vuosille 2024 - 2030 - Green Deal 2.0:aa.

Ranskassa teollisuuden osuus BKT:stä on laskenut tuntuvasti ja Saksassakin vientivetoinen BKT on laskenut, vihreä siirtymä / energiewende ei edistä teollisuustuotantoa ja palvelualan BKT-osuus seurannee sekin yleistä taloustilannetta.

Euronewsissä http://euronews.com/green oli 17.5.-23 14:43 kirjoitus Macronin puheen pohjalta: "Fact check is Europe the only part of the world that has reduced its greenhouse gas emissions in recent years? Vasemmisto ja ympäristöjärjestöt nousivat heti harjoittamaan kritiikkiä Macronin puheen suhteen.
"Ranskan teollisuusministeri Roland Lescure sanoo EU:n päästöjen olevan paljon pienemmät kuin Kiinan, USAn ja Intian ja EU on 30 vuodessa vähentänyt päästöjään 24 % ja muut ovat vain lisänneet päästöjään."

Euronews Greenin kirjoituksessa Kiinan sanotaan samassa ajassa, 30 vuodessa lisänneen päästöjään 300 %:a ja
USA on käytännössä vähentänyt päästöjään teollisuustuotannon kasvaessa, vaikka ne ovatkin samassa 30 vuodessa lisääntyneet 3,7 %


EU:ssa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen näyttäisi olevan koko EU:n talouden ja teollisuuspolitiikan prioriteetti?
EU-komissio esitti
ja parlamentti äänesti 11.2023 Net Zero Industry Act´sta: "On keskityttävä siihen ,mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja siihen mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä".

Euroopan ympäristötoimisto:
http://eeb.org/european-parliament-unra ... al-policy/ ( NZIA ) ja muunlaista teollisuuspolitiikkaa EU:ssa ei näytettäisi harrastettavankaan. EU-Suomenkaan talous ei ole kasvanut 15 vuoteen, ja vihreät investoinnit tuuligeneraattoreita lukuunottamatta odottavat yhä toteutumistaan.
Vuonna 2026 voimaan tulevan EU:n hiilirajaveron taustalla lienee pikemminkin tarve estää EUn yrityksiä siirtämästä tuotantoaan EUn ulkopuolelle kuin pyrkimys vähentää päästöjä laajemmin? Kustannuksia rajavero ainakin lisää.

Pres. E. Macron perusti tiedeneuvoston asettamaan tieteen " päätöksenteon " ytimeen Ranskan saamiseksi globaalisti kilpailukykyisemmäksi.
Macron vaatii * vakautta *, eikä uusia kiristyksiä sääntöihin, koska "menetämme teollisuuttamme".
http://sciencebusiness.net/news/univers ... ch-reforms

Veikko Palvo





Kuinka monta tuulimyllyä tarvittaisiin tuottamaan koko USAn energiantarve? Forbes 18.12.2019 on laskettu lukumääräksi 1,26 miljoonaa tuuliturbiinia. Luvussa ei ole huomioitu aurinpaneeleja, maalämpöä, bioenergiaa, - mutta ei myöskään siirtohäviöitä, hyötysuhteita, hukkalämpöä - eikä valmistettaviksi vaadittujen sähkökäyttöisten koneiden ja laitteiden lukumääriä.

Balkangreenenergynews 7.2.2023: "Liittokansleri Scholz sanoi Saksan rakentavan vuoteen 2030 mennessä 3 - 4 tuuliturbiinia pv / vrk:ssa eli
yli 10 000 kpl 2022 voimaan tulleen maatuulilain mukaan varattavalle 2 %:lle Saksan maa-alasta.
Aurinkosähkökapasiteetti on kolminkertaistettava 8 vuodessa.

Saksan energia- ja vesiteollisuusliitto ( BDEW ) ja EY ovat laskeneet Saksan tarvitsevan 600 miljardin € investoinnit 2030 mennessä Scholzin hallituksen asettaman 80 %:n tuuli- ja aurinkoenergian rakentamisen 8 vuodessa. ( v. 2022 luku oli 47% ja hiiltä poltetaan runsaasti )
http://washingtonpost.com/world/2023/01 ... gy-greens/
"Saksa rakensi kuukausia uusia nestekaasuterminaaleja Venäjän maakaasun korvaamiseksi USAsta ja Qatarista laivattavalle LNG:lle.
Saksan olisi rakennettava vuoteen 2030 mennessä vuosittain n. 1500 tuuliturbiinia = 12 000 kpl ja 8 vuodessa olisi rakennettava enemmän tuulimyllyjä kuin edellisinä 22 vuotena."

Liittokansleri Scholz ja ilmastoministeri Habeck sanovat Saksan asentavan vuodesta 2024 alkaen 500 000 lämpöpumppua vuodessa, seitsemässä vuodessa 3,5 miljoonaa ilma- ja maalämpöpumppua.
http://bundesregierung.de/breg-en/news/ ... nn-2070324
Saksan valtion investointi- ja kehityspankin ( KfW ) rahoitusohjelma - myöskin vanhojen talojen uudistamiseen energian säästämiseksi, rakennusalan hätäohjelmasta 7.2022 kirjoitetaan.
Scholz 7.3.-22: "Vuoteen 2030 mennessä rakennamme Saksaan kymmenen ( 10 ) gigawatin elektrolyysikapasiteetin, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin alun perin kansallisessa vetystrategiassa suunniteltiin".
Saksan energiewende ei etene, mutta tavoitteita on vastaavasti kiristetty `kunnianhimoisesti´, tosin tavoite ei ole teko - Saksan talouspolitiikka näyttäisi olevan hyvin suurelta osin ilmastopolitiikkaa, onhan Saksa jäljessäkin muuta EU:ta ilmastotoimissaan ja se saattaa olla kiusallista
maailman `ilmastojohtajuuden´ tavoittelijalta?

Maailman ilmastojohtajuuden EU-komissiokin sanoo tavoitteekseen ja hiilidioksidin vähentäminen on EUn vihreän teollisuuspolitiikan
prioriteetti; on laadittu nettonollalaki teollisuudelle ja määritetty, että EU:n on pystyttävä kilpailemaan vihreän teknologian tuotteiden valmistuksessa USAn ja Kiinan ja muun maailman kanssa `vihreässä teollisessa vallankumouksessa´.
Mutta
mitenköhän EU:n "vihreä teollisuus" sitten pystyisikään kilpailemaan muun maailman kanssa, jolla ei näytä olevan "vihreää kunnianhimoa" -
uhkaako EU:ta muuttuminen protektionistisen suljetuksi markkina-alueekseen?

H2 Energy News: V. 2021 Saksassa oli 1003 TWh:n = 1 003 300 000 kWh maakaasun kulutus ja Saksan energiewende vaatisi vihreää vetyä
maakaasun korvaamiseksi 30 000 000 000 kg = 30 miljoonaa tonnia, vedyn kg-hinta olisi tietysti avaintekijänä sekin ja vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavia tuuliturbiinien ja elektrolysaattoreiden lukumääriä hyötysuhde yms. huomioiden ei ole vielä laskettu?

"Saksan * lämmöntarpeesta * 3.2023 katetaan fossiilisilla yli 80% ( sähköntarve-% ja kokonaisenergiantarve-% ovat erillisiä ja fossiilisten käytön osuus niissä vaihtelee, mutta ne vaikuttavat toisiinsa ja esitetään usein ristiriitaisestikin? )
http://bmwk-energiewende.de/EWD/Redakti ... swers.html
Federal Ministry for Economic Affairs and Climate Action

Energiasta maapallolla 80 %:a tulee fossiilisista ( Saksassa n. 75 % ) ja EU:n osuus maailman päästöistä noin 8 %.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Ilmastoneutraali Suomi 1950-luvulla

"Suomi oli vielä 1950-luvulla ilmastoneutraali", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski
http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ ... d7469d5950
Mikä on muuttunut ja miten?
Maailman väestöräjähdys edistyi paljolti salassa julkisuudelta eli `lehdistön tietoisuudelta´, 1970-luvulla Rooman klubissa pohdittiin kylläkin "kasvun rajoja".

Erilaiset ilmansaasteet alkoivat levitä Suomeen ulkorajojen rajojen yli:
1980-luvun alussa happosateet alkoivat levitä `tietoina´ keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta ja ne selätettiin Suomessa savukaasujen rikinpoistolaitteilla.
Etelämantereen yläpuolisen otsonikerroksen aukon aiheuttanut freoni kiellettiin kansainvälisellä säädöksellä.
Ympäristöministeriö perustettiin Suomeen 1983.

NL:n ja YYA:n romahdus oli Suomessa jälkeenpäin ajatellen käännekohta, jälkeenpäin on alettu tarkastella ilmaston lämpenemistä tuohon ajankohtaan verrattuna. Jotkut tosin vertaavat yli 100 vuotta vanhempaan ajankohtaan, Åolannin sodan ajoista alkaneeseen lämpenemiseen.

YK järjesti Rion kokouksen 1992 ja muistan toimittajan tivanneen presidentti Koivistolta rahaa maailmanparantamiseen ja pres. Koiviston vastauksen: "Onko toimittaja sitä mieltä, että meidän pitäisi lainata lisää voidaksemme antaa enemmän"?
Samaa voisi kenties kysyä nykypäivänäkin?

Kioton pöytäkirja hyväksyttiin 1997, mutta varsinaisesti ilmaston lämpeneminen tuli laajalti tietoisuuteen Pariisin ilmastosopimuksella 2015.
EU-komission `Europe´s man on the Moon-moment´ julistettiin 12.2019 ja Ursula von der Leyenin 1.-kausi päättyy kesällä 2024.

Direktiivejä on säädetty lukuisia ja on asetettu tiukkoja tavoitteita:
EU:n hiilidioksirajaveron 1.-vaihe alkoi 1.10.2023 ja 2.-vaihe alkaa 31.12.2025 aluksi sementille, raudalle ja teräkselle, alumiinille, lannoitteille ja yritysten vapaat päästöoikeudet EU:ssa poistuvat vaiheittain.
Lannotteiden käyttöä eli päästöjä aiotaan pienentää sallimalla geenimuuntelu.

Meillä Suomessa hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö CCU tai varastointikin CCS yhdessä vetyteknologian kanssa ovat tärkeitä keinoja, joilla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa: http://vttresearch.com/fi/palvelut/hiil ... ccu-ja-ccs
"Hiilidioksidi varastoimalla saadaan tuotettua elinkaarinäkökulmasta nettonegatiiviset kasvihuonepäästöt".
"Hiilidioksidi on arvokas raaka-aine ja jos puun poltosta tuleva CO2 varastoidaan syntyy ns. tekninen hiilinielu".
http://yle.fi/a/74-20047246
"Nettopäästöt täytyy saada nollaan, siihen ei ole vaihtoehtoa", sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.
Tällaisille
pitkille kehityshankkeille tulisi kylläkin löytyä tukea ja kannatusta useilta hallituskausilta eli oppositioltakin sen ollessa hallitusvastuussa?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Ilmastoneutraali Suomi 1950-luvulla

Veikko I Palvo kirjoitti:
07.02.24 12:49
"Suomi oli vielä 1950-luvulla ilmastoneutraali", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski
http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ ... d7469d5950
Mikä on muuttunut ja miten?
Maailman väestöräjähdys edistyi paljolti salassa julkisuudelta eli `lehdistön tietoisuudelta´, 1970-luvulla Rooman klubissa pohdittiin kylläkin "kasvun rajoja".

Erilaiset ilmansaasteet alkoivat levitä Suomeen ulkorajojen yli:
1980-luvun alussa happosateet alkoivat levitä `tietoina´ keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta ja ne selätettiin Suomessa savukaasujen rikinpoistolaitteilla.
Etelämantereen yläpuolisen otsonikerroksen aukon aiheuttanut freoni kiellettiin kansainvälisellä säädöksellä.
Ympäristöministeriö perustettiin Suomeen 1983.

NL:n ja YYA:n romahdus oli Suomessa jälkeenpäin ajatellen käännekohta, jälkeenpäin on alettu tarkastella ilmaston lämpenemistä tuohon ajankohtaan verrattuna.

Veikko Palvo


Suomi näyttää vuonna 1990:kin olleen ilmastoneutraali. Tilastokeskus: Kasvihuonekaasut ja poistumat Suomessa v. 1990 - 2020 :
http://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv ... 62_net.pdf

Suomen CO2 ekv t. päästöjä voisi olettaa IPCC:n ilmaston laskemisohjeiden mukaan 1990 olleen 23,0 miljoonaa CO2-tonnia ja metsien nettonielun voisi olettaa olleen v. 1990:kin 23,0 milj. CO2 ekvivalenttitonnia ja Suomi olisi ollut ilmastoneutraali nettonolla-maa?
IPCC http://ipcc.ch/data/
vertaa esiteolliseen aikaan, IPCC:llä ajanjakso 1850 - 1900
1,5 asteen tavoite: CO2 päästöt vähennettävä nettonollaan ja 580 Gt CO2 ekv jää jäljelle +/- 250 Gt:n epävarmuudella, hiilidioksidien laskemissäännötkin on laatinut IPCC, vaikka "hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin" sanotaan ainoastaan keräävän tietoja.

Suomen 1950-luvun ilmastoneutraaliajoista
v 1990 mennessä maaltapako kaupunkeihin ja Ruotsiin lienee muuttanut halkolämmityksiä fossiilienergiaksi ja autojen lukumäärä oli nostanut pakoputkipäästöjä, mutta metsäteollisuuden ilmastopäästöt eivät liene paljoakaan nousseet 1950-luvun tasosta. Rautaruukki oli kylläkin rakennettu laivateräslevyjen valmistamiseksi idänkauppana Neuvostoliittoon toimitettavia laivoja varten. Nukkumalähiöiden rakentamisessa betoni ( sementti ) oli tullut laajempaan käyttöön ja nykyinen kotitalouksien yli 60 %:n osuus päästöistä on ollut kasvussa jo 1950-luvulta vuoteen 1990 mennessä.
Kotieläinten lukumäärä on ollut suurempi ja kotieläinten ruuansulatuksen metaanipäästöt, joiden päästöiksi on 2021 laskettu 2 miljoonaa hiilidioksidin ekvivalenttitonnia ja laskelmissa esitetty suomalaisen ruoan ja lihan suuri päästömäärä, noin 50 %:n osuus suomalaisen syömän ruuan päästöistä, vaikuttaisi ihmeen suurelta ja haitallinen ilmastovaikutus siten ylikorostetulta?



Sitran CO2-laskelmat näyttävät osoittavan suomalaisen CO2-hiilijalanjäljeksi 9,31 CO2 ekvivalenttitonnia ja kestäväksi arvioitu hiilijalanjäljen taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 CO2-ekv.tonnia per suomalainen.

http://sitra.fi/artikkelit/keskivertosu ... jalanjalki ja
Suomen tavoitteet: 2,5 CO2-t vuoteen 2030 , 1,4 CO2-t vuoteen 2040 ja oltava alle 0,7 CO2-t vuoteen 2050 mennessä.

http://media.sitra.fi/app/uploads/2019/ ... ntavat.pdf
Ja jos CO2:sta otetaan talteen ja varastoidaan, vaatimustasot ovat 3,2 CO2-t v. 2030, 2,2 CO2-t v. 2040 ja 1,5 CO2 ekv.tonnia vuoteen 2050

Vaatimustasot ovat hyvin korkeita, mutta Pohjois-Korea ja Kuuba näyttäisivät saavuttaneen tuon tason vuoden 1990 jälkeen ja Suomenkin tulee päästä siis päästä samalle tasolle CO2-päästöissään jo 6 - 7 vuodessa eli miinus 7,11 CO2 ekv.tonnia hiilijalanjälkeä pois.

Pohjois-Korean CO2-päästöt vuodessa ovat 58 708 734 tonnia ja Suomen ( Tilastokeskus 2020 ) 48.3 miljoonaa CO2 ekv.tonnia ja P-Korean tilastoepäselvyydet huomioiden päästömäärät näyttävät olevan suurin piirtein samansuuruisia.
Pohj.korealaisen hiilijalanjälki on 0,37 t ja suomalaisen 9,31 t, vaikka molemmat maat ovat jokseenkin "yhtä haitallisia" maapallon ilmaston lämpenemisen suhteen.
Pohjois-Korean 1990-luvun nälänhädässä kuoli 2,5 - 3,5 miljoonaa ja tässä P.-Korean ilmasto-ongelmasta kirj. v. 2022 http://rusi.org/explore-our-research/pi ... -conundrum
Pohjois-Korealla näyttäisi olevan jatkuva elintarvikeongelma, mutta kaipa hiilidioksidipäästöjäkin voisi pienentää. P.-Korean sanotaan suhtautuvan myönteisesti maapallon ilmasto-ongelmiin, mutta Pariisi 2015 sopimukseen liittyessään Pohj.-Korea on toivonut myös saavansa rikkaampien maiden apua ( esim. Kiinalta? ).

Neuvostoliiton romahtaessa Kuubakin joutui suuriin vaikeuksiin, elintarvikkeet täytyi panna "kortille", äärimmilleen vietyyn säännöstelyyn. Suoranaista nälänhätää ja nälkäkuolemia ei näytä olleen. Kuuban BKT supistui 35% ja maataloustuotanto laski 47% ja päivittäisen kalorimäärän sanotaan 1990-luvulla olleen jopa 1863 kcal/pv eli nälkärajalla.
Luomuviljely alettiin, koska oli pakko ja jotkut läntiset ympäristöjärjestöt näyttävät kirjoittelevan luomuviljelyn eduista - vaikka viljelytuotanto laskeekin.
Kuuban "Special Periodista": https://en.wikipedia.org/wiki/Special_Period
Kuubalaisen hiilijalanjälki näyttää kuitenkin olevan kehitysmaalle korkeahko 2,68 CO2 ekv.tonnia per kuubalainen,
mutta
se on lähellä globaalisti kestäväksi arvioitua hiilijalanjäljen tasoa 2,5 tonnia per capita.

Tulisikohan kehittyneiden maiden talouksien laskea Pohjois-Korean ja Kuuban tasolle jotta Suomessakin saavutettaisiin kestävä vuoden 2030 hiilijalanjälki ja Kuuban kanssakin voitaisiin sitten samassa "rintamassa" pyrkiä tasolle 0,7 CO2 ekv.tonnia vuoteen 2050 mennessä?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”