Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Vaaran vuodet 1946 - 1948

Olivatko vaarallisimmat " vaaran vuodet " olleet Mauno Pekkalan SKDL-hallituksen aika 26.3.1946 - 29.7.1948 ?

Komintern ja sen jäsenpuolue SKP oli lakkautettu 1943 ja SKP ja SKDL perustettiin Suomessa lokakuussa 1944 ja skdl osallistui 1945 vaaleihinkin.

Ns. sotasyylliset oli tuomittu ja asekätkentäjuttu pantu vireille Paasikiven hallituksen oikeusministeri U.Kekkosen taannehtivien lakien nojalla.
Kirjasensuuri oli toimeenpantu ja ns. fasistiset ainakin noin 400 järjestöä lakkautettu, mm. Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd.
Mutta
Paasikiven tultua valituksi eduskunnassa 9.3.1946 presidentiksi, uudesta hallituksesta tuli ` kommunistihallitus ´ Zhdanovin komission ollessa maassa ja sotatilan ollessa edelleen voimassa.
Urho Kekkonen muodosti aluksi vuorokauden ajan hallitusta, mutta se hanke kaatui valvontakomission kieltoon.

SKDL-SKP esitti 13.3. - 14.3.1946 kokouksensa jälkeen pääministeriksi kommunisti Yrjö Leinoa, joka jo syksyllä 1945 oli ehdottanut Paasikivelle
Eero A. Wuoren kutsumista Lontoon lähettilään paikalta ministeriksi ja se oli Zhdanovin komissionkin kanta.
Eero A. Wuoren jälkeen hallitusta kokosi avoimesti SKDL:ään lukeutuva Mauno Pekkala veljensä Eino Pekkalan, Sventon, Niukkasen ja Y.Leinon kanssa.
M.Pekkalan hallituksessa oli kommunisteja ja opportunisteja, myötäilijöitä ja ehkäpä Paasikiven 20.3.1946 M.Pekkalan listalle haluaman Carl Enckellin lisäksi oli jokunen ei-skdl-skpläinenkin.
Hertta Kuusinen hyväksyi Mauno Pekkalan, vaikka oli kirjeissä isälleen O.W.Kuusiselle leimannut tämän "vilttitossuksi" ja sitten "jauhosäkiksi."
SKP:n Hertta Kuusinen, Ville Pessi ja Aili Mäkinen saivat käskyn käydä Moskovassa selvittämässä tilannetta yöllä 4.4. - 5.4.1946 klo 20:00 -
5:10 aamulla Zhdanoville valvontakomission eversti V.P.Terjoskinin ollessa läsnä.

Moskovan käskynä kansandemokratian kannalta suotuisia olosuhteita Suomessa oli käytettävä hyväksi.

SKP organisoi touko - kesäkuussa 1946 yli 200 kokousta virkamieskunnan `demokratisoimiseksi`, poliiseja, pappeja, opettajia, kunnanvaltuustojen jäseniä, tannerilaisia sosdemoja, maareformi oli toimeenpantava, puolustusvoimat tuli täysin puhdistaa, pankit ja tehdaslaitokset oli sosialisoitava ja 7.6.1946 eduskuntatalon edessä oli 30 000 aatteellisen joukkokokous ja SKDL-SKP:n kansanedustaja Hertta Kuusinen tuli puhumaan kokousväelle.
Kesäkuusta heinäkuuhun 1948 skdl-skp:n Hertta Kuusinen oli hallituksen ministerinä neuvomassa ja ohjailemassa muita ministereitä.
Mauno Pekkala on ainoa skdl:n pääministeri, mutta skp:n ainoa todellinen käskijä hallituksessa on ollut Hertta Kuusinen.
"Veljenpoika", kansanedustaja Urho Kekkonen ( UKK895213 ) kirjoitti 1948 otsikolla "Herttainen esivaltamme."

Eduskuntavaalien 1948 jälkeen Urho Kekkosesta tuli eduskunnan puhemies ja skdl:n kommunistit eivät mahtuneet Fagerholm I -hallitukseen ja olisivatkohan "vaarallisimmat" vaaran vuodet - Mauno Pekkalan hallituksen aika 1946 - 1948 - olleet ohi, tosin 1970-lukua on sanottu `vaaran vuosikymmeneksi`?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Vaaran vuodet 1946 - 1948

Veikko I Palvo kirjoitti:
26.04.23 15:36

Hertta Kuusinen hyväksyi Mauno Pekkalan, vaikka oli kirjeissä isälleen O.W.Kuusiselle leimannut tämän "vilttitossuksi" ja sitten "jauhosäkiksi."

Mauno Pekkalan sihteerinä ollut Toivo Heikkilä kirjoitti 1965 Mauno Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlasketun vankilavuosien määrän olleen yli 100 vuotta.
Joku ministeri oli ollut Koverin työleirillä halkoja hakkaamassa ( Matti Janhunen skdl-skp ) ja jotkut turvasäilössä, mm. neuvostopseeri Yrjö Murto vuodesta 1935 alkaen oli ollut turvassa Stalinin puhdistuksilta jäätyään vakoilutehtävissä Suomessa onnekseen kiinni. Monien ministereiden viha ja kostonhalu sävytti varmaankin tunnelmia Pekkalan hallituksessa.

Mauno Pekkalan valtuuskunta elokuusta 1946 alkaen Pariisin rauhanteossa tarkistutti puheensa ja toimensa Neuvostoliiton edustajilta, presidentti Paasikiven "puheen historiallekin". Rauha allekirjoitettiin 10.2.1947, mutta Zhdanovin valtuuskunta viivytti Suomesta lähtöään syyskuulle 1947 saakka ja Valvontakomission Savonenkov palasi 1.1948 NL:n H:gin lähettilääksi valvomaan Suomen aiottua "demokratisoitumista". Sotakorvaustoimitukset viivästyttivät kuitenkin skdl-skp:n kommunistien vallankumousta, kunnes se oli myöhäistä ja tuskinpa vallankaappaappauksesta olisi tullut mitään ilman Neuvostoliiton suoraa sotilaallista tukea sille.
Ja
Mauno Pekkala toimi oikeastaan vallankaappausta vastaankin ajaessaan Suomen ja NL:n sotilassopimusta, joka solmittiin keväällä 1948, sotatilan pres. Paasikivi oli julistanut päättyneeksi Zdanovin komission lähdettyä syksyllä 1947.

Suomen Pariisin Marshall-neuvotteluihin osallistumisen ja Zdanovin komission Suomesta lähdön välille jäi harmittavan vähän aikaa ja miehitetty Itävaltakin allekirjoitti Marshall-apusopimuksen vasta kesällä 1948.
Ja Mauno Pekkalan hallitus lopetti 29.7.1948, eivätkä kommunistit päässeet enää seuraavaan hallitukseen vaan jäivät `oppositioon´ lakkoja ja mellakoita järjestelemään siinä määrin kuin Moskova mellakat salli - sotakorvaustoimitukset eivät saaneet viivästyä ja mellakoita olikin sitten esim. Arabian porsliinitehtailla H:gissä ja Kemissä tukkiteollisuutta vastaan.


Anastas Mikojan esitti 13.8.1946 osan Neuvostoliiton `saksalaissaatavista´ Suomesta voitavan vaihtaa mm. Inarin Jäniskosken alueeseen, joka toteutuikin.
Mutta ehdotuksen suomalaisten teollisuusyritysten osakkeiden vaihtamisesta saksalaissaataviin pres. Paasikivi onnistui estämään,
Mauno Pekkala oli sanonut neuvostoaietta "hyväksi ajatukseksi" ja sanonut esim. Imatran Voima Oy:n, Outokummun, Valmetin ja Enso-Gutzeitin puoliomistuksen antamisen NL:lle olevan sopivimpia.
http://sotaveteraanit.fi/rauhansopimuks ... nen-hinta/
Neuvostoliitto ehdotti myöskin Suomi-NL yhteisyrityksien perustamista, mm. Kuitu Oy:tä rakennettavaksi Jääskeen, menetettyyn Suomen Karjalaan.
Clearing-tilinen idänkauppa, lähinnä Suomen telakoiden tuotteiden vienti NL:oon käynnistyi sitten sotakovausten loppuvuosina, mutta se pysyi pienenä metsäteollisuuden sitoessa puusillalla Suomen kaupallisesti Länteen.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

M. Pekkalan kansanrintamahallitus 1946 - 1948

Komintern julisti 1935 kansanrintamapolitiikkansa ja Ranskassa syntyikin Front Populaire 1936 vaaleissa ja Léon Blumin hallitus, joka lupaili sotilasapua Espanjan Frente Popular´lle alkaneessa Espanjan sisällissodassa, mutta Léon Blum vaihtui Édouard Daladieriin, joka allekirjoitti Mynchenin 1938 sopimuksenkin. Seuraava Ranskan pääministeri oli Paul Reynaud Ranskan sotilaallisen romahduksenkin aikana.

Espanjan sisällissodassa 1936 - 1939 useinkin kirjoitetaan Saksan ja Italian kokeilleen uusia aseitaan ja Picasso maalasi Guernicansakin.
Mutta Stalinin Neuvostoliitto otti itse hinnoittelemista aseistaan maksuksi 4/5 Espanjan valtionpankin kullasta, 510 000 kg, joten diktaattoreista Stalin otti taloudellisenkin hyödyn lentokoneistaan ja passarivaunuistaan ja lähettämistään sotilasneuvonantajista ja lentäjistä.
510 000 kg kultaa 1936 kurssihintana 518 000 000 $ ja Stalinin NL:n asetoimitukset Espanjaan 1936 - 1939 yht. 202, 4 miljoonan $:n arvosta
http://gutenberg-e.org/kod01/frames/fkod16.html
Stalinin lähettämät nkvd-tsekistit ( "kgb" ) likvidoivat Espanjan monenkirjavia sosialisteja, mm. trotskilaisen Poumin, Kominternin kommunisteja suuremmaksi Espanjassa kasvaneen järjestön.
George Orwell taisteli POUM´ssa ja Herbert Frahm / Willy Brandt oli hänkin 1937 Kataloniassa ja Ernst Hemingwaykin oli sotakirjeenvaihtajana
Frente Popularin puolella.

Stalin lakkautti Kominternin 15.5.1943 ja perusti 1947 Kominformin ideologisena vastavetona USAn Euroopan Marshall-apusuunnitelmalle.

Kominternin lakkauttamisesta huolimatta kansanrintama-ajatus oli kommunistien ja ilmeisesti lähinnä A.Zhdanovin muistissa ja Suomessa lokakuussa 1944 perustetun SKP:n peitepuolueeksi perustettiin SKDL ja muiden "kansandemokraattisten" ja kommunisteja myötäilevien ainesten odotettiin liittyvän SKDL:ään.
Espanjassa kansanrintama-aate oli saanut aikaiseksi sisällissodan ja Ranskassakin suurta sekaannusta, pasifismia, rauhantahtoisuutta ja kenties antautumismielialankin, mutta Suomessa Zhdanovin komission / Mauno Pekkalan hallituksen 1946 - 1948 aikaansaannokset jäivät kommunistien kannalta hyvin mitättömiksi, vaikka Valtiollinen Poliisi, Liikkuva Poliisi ja Yleisradio olivatkin kommunistien hallussa vaihdettuine henkilöstöineen.
Maalisvaaleissa 1945 kommunistit olivat saaneet vain 25 %:n kannatuksen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja v. 1948 vapaissa vaaleissa kommunistit kärsivät suuren vaalitappion joutuen 18 vuodeksi oppositioon vuoteen 1966 saakka.

Mauno Pekkalan hallituksella oli vain Zhdanovin komission ja kotikommunistien kannatus ja presidentti Paasikiven johdolla `vallankumous- ja vallankaappausaikeetkin´ saatiin estettyä.
Itsekin muistan tuolloisen ministeri Hertta Kuusisen puhuneen myöhemmin: " On tämä sellainen joulupukin maa!". Kyseessä oli varsinaisesti kannanotto Niilo Tarvajärven turisti-Lappi ideaan, joka puolestaan on toteutunutkin "vientiteollisuusala."

Ja tuskinpa kommunistit Zhdanovin komission ja Neuvostoliiton avullakaan olisivat Espanjan kaltaiseen vallankumoukselliseen sisällissotaan
kyenneet Valvontakomission valtakaudella. Neuvostoliiton kun oli huolehdittava Suomesta ainoana maana, joka toimitti sodassa länsiosistaan raunioituneelle NL:lle sotakorvauksia jo Talvisodan rauhassa menettämästään Karjalastakin.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Pekkalan kansanrintama 1947

Mauno Pekkalan kansanrintahallitus alkoi rakoilla sen Pariisissa 10.2.1947 allekirjoittaman rauhansopimuksen jälkeen aluksi jakautuneen Maalaisliiton taholta ja sitten myös ei-tannerilaisten sosiaalidemokraattien, joilla oli myöskin "sotakorvausministeri" ja "evakkoasiain ministeriydet.

"Hallituspuolueet ovat itse kaataneet hallituksen, eikä oppositio", kirjoitti presidentti Paaskivi päiväkirjaansa.

http://jkpaasikivi.fi/book/paasikiven-p ... 56/1947-2/
"11.4.1947 M.Pekkala lähetti valtioneuvoston eronpyynnön. Ilmoitti, että maalaisliittolaiset ministerit olivat jättäneet erohakemuksen."
"11.4.1947 Svento luonani
Hamilton kertonut USA:n hallituksen mielipiteenä, että Suomi voisi jo ennen rauhan ratifiointia anoa pääsyä YK:hon." NL kielsi.
"12.4.1947 Voionmaa luonani kutsusta.
Ei sosialidemokraattia pääministeriksi, mutta ei myöskään haluta SKDL:stä pääministeriä.
Kysyin mitä arvelevat Kekkosesta.
Kekkosta vastaan ovat myös sosialidemokraatit, sillä he eivät luota häneen poliittisesti. Hän heiluu sinne tänne."

Kekkonen sai tuttavaltaan, KGB:n edustaja ja `lähetysneuvos´ V.F.Razinilta disinformaatiota, ettei Zhdanovin komissiolla ollut minkäänlaista tekemistä SKDL-SKP:n kannanottojen suhteen." Suhteita NL:n valvontakomissioon oli monilla poliitikoilla, mutta Paasikivi ei halunnut olla tekemisissä noiden "rumien kalojen" kanssa.
"12.4.1947
Hertta Kuusinen piti kiinni Mauno Pekkalasta, entisestä pääministeristä, jonka tulisi jatkaa."
Sen jälkeen -kysyin, oliko hän lukenut pöytäkirjat 23.8.1939. Hän ei ollut niitä lukenut."

"22.4.1947 Yrjö Leino soitti klo 8 illalla. Ilmoitti, että pääministeriasia on hänen kohdaltaan päätetty."

Zhdanovin komissio ja Neuvostoliitto nähtävästikin halusivat osoittaa käskyvaltansa ja halusivat Mauno Pekkalan hallituksen jatkavan ja kommunistit joutuivat oppositioon vasta vuotta myöhemmin 18 vuoden ajaksi.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Kekkosen linja 1944 syksystä alkaen, ei Paasikiven

Paavo Kähkölä, Toivo Pihlajaniemi, Sauli Pyyluoma: Toinen tasavalta 1976 Otava
sivu 154 alk. " Tasavallan tappio luku: "Syksyllä 1946 Kokoomus teki ensimmäisen välikysymyksen Mauno Pekkalan hallitukselle ( Puna-) Valpon toiminnasta."
"Maalaisliitossa kolmen suuren sopimusta tukivat Urho Kekkonen, K.T.Jutila, Vihtori Vesterinen ja muut, puhuttiin ns. rajoitetusta sosialismista, joka `ei ole Maalaisliitollekaan vieras.´"
s. 168.: "Suomen toisen tasavallan käsite oli K-linjalle ominainen demokratiakäsitys." "s. 138.: "Urho Kekkonen oli sen politiikan pääarkkitehti, jota Paasikivi toteutti......."

Mauno Pekkalan hallitus erosi 27.7.1948 ja muodostettiin Fagerholm I hallitus. "`Paasikiven oppi´ oli syntynyt aiemmin, mutta presidentti Paasikivi piti kolmisopimusta vain tilapäisenä."
s. 132.: "Monista Paasikiveä lähellä olleiden henkilöiden kannanotoista voi päätellä, että uusi idänpolitiikka oli Juho Kustista vastenmielistä.
s. 134.: "Neuvostoliittoon kohdistuvista epäilyksistään Paasikivi ei varsinaisesti koskaan päässyt irti. Oli selvää, että venäläiset aikoivat tunkeutua maahamme, presidentti J.K.P. saattoi huudahtaa vielä 1948 YYA-neuvottelujen aikana Urho Kekkoselle ja Söderhjelmille.
s. 137.:" Paasikiven kohdalla antikommunistiset tunteet nousivat vuoden 1948 aikana pintaan, vaikka hän olikin siihen asti onnistunut painamaan ne pinnan alle."

s. 140 kirj. myöskin: " Välirauhan jälkeinen ahdasrajainen Paasikiven linja muuttui Urho Kekkosen pääministerivuosina vuodesta 1950 Paasikiven - Kekkosen linjaksi ja 1960-luvulla Kekkosen linjaksi."

Toinen tasavalta-teoksessa v. 1976 kirj. sivulla 80-81 : Toukokuun yhdeksäntenä vietettiin eurooppalaisesta fasismista saadun voiton juhlapäivää. Punaisella torilla tungeksi kolmatta miljoonaa ihmistä."
"Myös Suomi liputti toukokuun yhdeksäntenä."
Liputettiin "oikeana voitonpäivänä", ei Saksan länsiliittoutuneille antautumisen päivää 8.5.1945.
"Helsingin rautatientorilla tanssittiin Dallapén säestyksellä."
"Suomen toukokuu oli toisenlainen", kirjoitti Lauri Hyvämäki.

"Väinö Tanner oli kieltänyt työväestön omistaman Elannon laitoksia liputtamasta toukokuun yhdeksäntenä."
"Myöskään Biokemian laitos ei liputtanut: tuleva Nobel-professori A.I.Virtanen ei sitä sallinut. Hän oli etevä luonnontutkija, mutta poliittinen ja kansallinen realismi oli hänelle vieras alue."
A.I.V. oli myöhemmin Suomen akatemian johdossa ja hänen johdollaan tutkittiin jo radiokemian laitoksella ydinvoimaa ja käytiin Englannissa ensimmäisellä opintomatkalla, mutta pääministeri Urho Kekkonen hankkiutui A.I.Virtasesta eroon.
Huomenna 9.5. Suomessa liputetaan kuitenkin Eurooppa-päivää."

Kekkosen linjan synty 1956 - 1968
http://coldwar.fi/kylman-sodan-ajanjaks ... jan-synty/
K-linjan ja
missähän määrin Toinen tasavalta-teoksessa v. 1976 esitetyt näkemykset ovat oikeita vielä nykyään eli oliko Urho Kekkonen omalla linjallaan jo vuodesta 1943 / 1944 alkaen?
Luotiinko "Paasikiven-Kekkosen-linja" U.Kekkosen presidentinvaalikampanjaan vuonna 1950 samalla kun raaputettiin Urhon isän työsuhdeasunnosta savupiippu pois vaalimainosvalokuvasta?

Eräs Kekkosta lähellä ollut sanoi Kekkosen kyllä olleen isänmaallinen mies, mutta hänelle Suomen ja hänen oma etunsa olivat yksi ja sama asia, eikä hän kyennyt erottamaan niitä toisistaan.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”