Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

J.K.Paasikivi halusi Suur-Suomea

"Vuotta ennen kuolemaansa iäkäs presidentti J.K.Paasikivi antoi kesällä 1955 Dagens Nyheterille haastattelun, jossa hän totesi: `Poliitikkona minulla on ollut ikävä taipumus ajatella aina eteenpäin, yrittää tähyillä tulevaisuuteen.........

Vapautemme puolustaminen Venäjää vastaan hyvällä sotalaitoksella sekä ulkopoliittisella nojautumisella Saksaan, se on nähdäkseni oleva tulevaisuutemme politiikassa määräävänä." ( s. 508 Tuomo Polvinen, J.K.Paasikivi Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939 wsoy 1992 )

Sotien jälkeen yya-Suomessa tuli tavaksi kirjoitella "1930-luvun väärästä politiikasta" ja kirjallisuudessakin "Suomen herrat olivat lyöneet päänsä Karjalan mäntyyn" - tietystikin jatkosodassa jonka aiheutti Stalinin NL:n uhkaavat teot välirauhan ja Stalin-Hitler sopimuksen voimassaoloaikana ja Talvisota, joka yya-aikana ikään kuin painui taka-alalle näkymättämiin.

Paasikivenkin kirjoiteltiin sanoneen sitä sun tätä `uuteen ulkopolitiikkaan" sopivaa sotien jälkeen, mutta pvk:nsa hän kirjoitti: "Kaikki puhuvat nyt vain jatkosodasta, mutta oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat 1941 olisivat menneet toisin."

Vuonna 1918 Paasikivi I hallitus katsoi Saksan voittavan sodassa ja valkoisten voittavan Venäjän sisällissodan, Länsi-Euroopassa näin oletettiin yleisesti ainakin Neuvostoliiton perustamiseen vuodenvaihteeseen 1922 / 1923 saakka.
Paasikivi katsoi, että "Suurvallan uhkaa vastaan meitä voi auttaa kuin toinen suurvalta Saksa" ja valkoiset venäläisetkin voittaessaan olisivat uhka Suomen itsenäisyydelle Venäjän ryhtyessä valtaamaan entistä rajamaataan takaisin.

Saksan kenraali Suomessa, von der Goltz ja Saksan johto ei ollut halukas laajentamaan sotaa Itä-Karjalan itärajalle, olihan Leninin neuvosto antautunut jo 12.1917 ja Brest-Litovskin sopimuskin oli lopulta solmittu 3.3.1918.
Muurmannilla maihinnousseet englantilaiset ja Arkangelin suunnalla amerikkalaiset valkoisten venäläisten tukena Dvina-joellakin eivät nekään olleet kiinnostuneita Itä-Karjalasta.
Aunuksen retkeläisetkin torjuttiin 1919 Petroskoissa Suomesta paenneiden punaisten avulla ja bolshevikki Eino Rahja johti maihinnousun Tuulokseen.
Tartossa Paasikivi noudatti Itä-Karjalan saamiseksi "Paasikiven linjaansa", mutta lopulta neuvotteluissa Petsamon saaminen koettiin tärkeämmäksi:
Ensimmäisestä lennätinlaite Hughesin välityksellä käydystä Pres. Ståhlbergin, valtioneuvoston Helsingissä ja Tarton valtuuskunnan keskustelusta J.K.Paasikivi merkitsi muistiinpanoihinsa:

"Hallitus käskee meidän `puolustamaan kylä kylältä´ Itä-Karjalaa. Se ei tahdo taistella, mutta asettaa meidät taisteluun.........
Tässä tarvittaisiin miekka.
Olisi ryhdyttävä toimiin, mobilisoitava, valmistauduttava ja jos tarve vaatii, ajettava bolshevikit pois Wuokkiniemeltä ja Uhtualta.
Muuta kuin ampumista ryssät ei ymmärrä." ( JKP II:8, JKP III:33., sivu 48 T.Polvinen. )

Presidentti Ståhlberg kielsi luovuttamasta Suomen aluetta, Tarton neuvotteluissa Repolasta ja Porajärvestäkin olisi ollut vaihtokauppana annettava venäjänkielisiä rajakyliä Karjalan Kannakselta, Kyyrölä johon kuuluivat mm. Vuosalmi ja Äyräpää.
( Vuosalmi oli suomalaisten hallussa Talvisodan ja jatkosodan loppuun saakka, kuten mm. Sortavalakin Laatokan Karjalassa. )

H:gin yliopisto Mannerheim-linjasta:
http://blogs.helsinki.fi/mannerheim-lin ... sable-map/
Suojajoukkojen viivytysalueet pääpuolustuslinjalle olisi ollut luovutettava vastineeksi Repolasta ja Porajärvestä.
Itä-Karjalan heimoveljien alueen saamista Suomelle ajaneet nimittivät Tarton rauhan sitten "häpeärauhaksi."

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Määrittelikö Edvard Gylling Suomen rajat 1.3.1918

YYA-aikana sanottiin usein Tarton rauhansopimuksen v. 1920 itärajan olleen " liian hyvän " ja tottahan onkin, että Stalin Talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa piirsi Suomen uuden itärajan alueellisesti yli kaksi kertaa lännenmäksi kuin mitä puna-armeija oli kyennyt Suomen Karjalaa valloittamaan.
Tarton sopimuksen Stalin rikkoi 31.12.1939 puna-armeijan aloittaessa Suomen valloitusyrityksensä, joka muuttui Talvisodaksi.
Edvard Gylling oli teloitettu tiettävästi 1938 Moskovan Kommunarkan teloituspaikalla.

Suomen Sosialistinen Työväen Tasavalta ja Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta solmivat 1.3.1918 ( 16.2. Venäjän ajanlaskua ) T.Polvisen mukaan " ensimmäisen sosialististen maiden välisen ( = bolshevikkien ) sopimuksen Pietarissa. Allekirjoittajina E.Gylling ja O.Tokoi ja Lenin, Trotski, Stalin Kansankomissaarien neuvoston puolelta:
http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sAllowed=y
15 § : Petsamo "...Venäjän ja Suomen välinen valtakunnan raja...päättyen Jäämeren rannalle Supuskan kohdalla."

Tarton sopimuksen Suomen itäraja näyttäisi olleen tuon Venäjän ja Suomen Sosialidemokraattisten puolueiden ` bolsevikkisiipien´ 1.3.1918 sopimuksen mukainen, Petsamo lisäyksenä vuoden 1914 rajanvetoon? -------------------------------------------------------------------------------------------------

4 pv ennen Tarton neuvottelujen alkua Kreml perusti Edvard Gyllingin johtaman Karjalan Työkansan Kommuunin ja Leninin neuvosto lienee siten katsonut tulevan Tarton rauhansopimuksen ja Kansainliiton vahvistaman Itä-Karjalan autonomian ja itsemääräämisoikeuden toteutuneen?

Tarton rauhanneuvotteluja valmistelevassa Paasikiven komiteassa suomalainen sosialidemokraatti "Väinö Voionmaa 26.4.1920 korosti, että itäkarjalaisille on myönnettävä vapaaseen äänestykseen perustuva itsemääräämisoikeus ja Muurmannin rata on kansainvälistettävä."
Kolmen kannaksen raja, itäraja siis Muurmannin radan itäpuolelle?
Väinö Tanner: " Ei pitäisi mennä Muurmannin radan itäpuolelle."

"Väinö Voionmaa kirjoitti ( Tarton neuvottelujen alettua ) päiväkirjaansa 30.8.1920 : Illalla Paasikivellä. Waldenilla ja minulla laajat juttelut
Repoporasta ( Repolasta ja Porajärvestä ). Paasikivi kuin hullu Repolan miljoonametsän puolesta." Voionmaan mielipide Itä-Karjalan itärajasta Muurmannin radan itäpuolella oli muuttunut.

Tarton rauhanneuvottelut olivat alkaneet Suomelle epäedullisena ajankohtana Tuhatshevskin ja Budjonnyin puna-armeijojen ollessa etenemässä Puolan suunnalla ja Berzinin neuvottelukunta viittasi siihen mahdollisuuteen, että puna-armeija saattaisi Suomenkin suunnalla
"tehdä rajantarkistuksia."
"Suomen valtuuskunnan johtaja J.K.Paasikivi epäilemättä pyrki Suomen alueellisten ja taloudellisten tavotteiden maksimaaliseen toteuttamiseen sellaisina kuin ne tulivat esille kevään 1920 neuvotteluissa Paasikiven komiteassa ja Erichin kabinetissa", kirjoittaa Tuomo Polvinen 1992 teoksessa J.K.P. Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939.
& Touko Perko, Haastaja Saksasta von der Goltz ja Mannerheim, Docendo 2018
Osmo Apunen, Paasikiven pitkä linja Talvisodan aika SKS 2023

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

J.K.Paasikivi vihasi kommunismia ja fascismia

Suur-Suomen käsite kartalla 1945 jälkeen yhdistettiin `äärioikeistoon´ eli Lapuan liikkeeseen, jonka sanottiin olleen uhka demokratialle Suomessa ja Moskovan Kominternin kommunismin jatkuvaa uhkaa demokratialle ei enää haluta muistaa.

Kominternin SSTP tuli julkisuuteen juuri ennen Tarton rauhanneuvotteluiden alkua 1920 ja `Kallion leikkauksella´8.1923 Moskovan käskyjen alaiset kommunistit
suljettiin vankilaan. Toiminta jatkui vaalijärjestö STPV:nä, joka sai 1929 23 kansanedustajaa eduskuntaan.
SSTP:n ja STPV:n toimintaa lienee ollut paljolti SDP:n suojissa ja sodan jälkeenkin SDP:stä loikkailtiin SKDL-SKP:hen.

Lapuanliikkeen aikaansaannoksena kommunistien toiminta kiellettiin 1930 tasavallan suojelulailla, `kommunistilaeilla´ ja Mäntsälän kapinan jälkeen noidenkin kapinoitsijoiden toiminta kiellettiin `tasavallan suojelulain, kommunistilakien´nojalla.
Punamultahallituskin oli kommunistien poistamisen jälkeen mahdollinen ja sisäministeri U.Kekkonen yritti poistaa IKLnkin, mutta Helsingin raastuvanoikeus oli toista mieltä.

Oletettavasti useimpien suomalaisten tavoin J.K.Paasikivi kannatti kommunismin vastaista toimintaa, mutta Lapuanliike jatkoi IKL:nä ja se ei hyväksynyt enää demokratiaa ja muita puolueita ylipäätään. Keski-Euroopan tilanteena Itävallan liittokansleri Dollfuss oli murhattu ja kesällä 1934 oli ollut Hitlerin järjestämä `` pitkien puukkojen yö´.

Presidentti painosti eläkkeelle jääneen pankinjohtaja Paasikiven asettumaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi. "Työvaliokunnan kokouksessa
5.10.1934 Paasikivi näki Suomen kansan onnellisen tulevaisuuden ehtona sosialistien aseman heikkenemisen tai heidän asettumisensa solidaarisiksi muiden kansalaisten kanssa luopumalla ainakin pääasiallisesti "Marxin pyhistä kirjoista", kirjoittaa Tuomo Polvinen 1992.

"Vasemmistoa vastaan hyökätessään Paasikivi korosti Marxin teorioiden vanhentuneisuutta. Todellisuudessa työväestön asema oli objektiivisesti parantunut, mutta silti sosialistit saarnasivat yhä edelleen luokkataistelua, vihaa ja kateutta."

"Fascismin ( ja natsismin? ) näki pitkälti kommunismin aiheuttamana vastavirtauksena, joka monessa maassa oli pyyhkäissyt pois parlamentaarisen järjestelmän.
Järjen tilalle kohotettiin epärationaalinen mystiikka ja valtion palvonta, mikä Paasikiven mielestä lähensi fascismia kommunismiin.

"IKL esiintyi "kiihkoisan demagogisesti" ja halusi hävittää puolueet asettumalla yksinään kaikkien tilalle ja samalla julistaen, ettei se muka ollut puolue."
Demokratian voimaa osoitti Paasikiven mielestä jopa diktatuurimaiden halu esiintyä "demokraattisina" pyrkimällä nojautumaan suurten joukkojen kannatukseen. Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa järjestettiin mahtavia mielenosoituksia ja kansanäänestyksiä.
Paasikiven mielestä Italiassa ja Saksassakin oli tosiasiallisesti tapahtunut vallankumous, kuten Neuvostoliitossakin - Venäjällä Paasikiven sanoin.
Paasikivi kieltäytyi lukemasta fascistisia liikkeitä konservatiivisiin tai edes ylipäänsä oikeistolaisiin ryhmiin kuuluviksi. "Valtionsosialismi", esiintyipä se sitten marxilaisessa tai fascistisessa muodossa, oli ylisummaan tuomittava.
Vasemmistolaisen IKL:n Paasikivi sysäsi vuosina 1934 - 1936 omaksi puolueekseen sivuraiteelle.
Vuoden 1936 eduskuntavaaleissa KOK sai 20 kansanedustajaa ja IKL 14.
Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa KOK sai 25 kansanedustajaa ja IKL 8 edustajaa.

"Vasemmistopuolue IKL:n" uhka oli eliminoitu ja Paasikivi lähti marraskuussa 1936 lähettilääksi Tukholmaan.

Mutta syksyllä 1944 SKP perustettiin Suomessakin SKDL:n peitteen taakse ja presidentti Paasikivi sivuutti SKDL-SKP:n oppositioon lakkoja ja rettelöitä järjestelemään18 vuodeksi vaalien jälkeen 1948.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Paasikivi olisi kannattanut Natoa

Paasikivi halusi kningashankkeellaankin hakea v. 1918 Saksan tukea Suomen itsenäisyydelle. Valkoiset venäläisetkin olisivat uhka Suomen itsenäisyyden säilymiselle ja Länsi-Euroopassakin yleisesti yleisesti odotettiin 1920-luvullakin valkoisten voittavan Venäjän sisällissodan.

Lähettiläänä Moskovassa 1940 J.K.Paasikivi kirjoitti: "Suurvallan painostusta ja uhkaa Suomelle voi vastustaa vain toinen suurvalta ja se ei voi olla mikään muu kuin Saksa."

Oletettavasti J.K.Paasikivi olisi Venäjän yrittäessä valloittaa Ukrainan, ollut Suomen Nato-jäsenyyden ja USAn tuen kannalla?

Paasikivi oli jo sortovuosina edellä mainitulla "linjallaan", joka näyttäisi pysyneen periaatteeltaan muuttumattona JKP:n kuolemaan 1956 saakka?


Nuori Urho Kekkonen taas hankki yhteiskunnallista kokemustaan valtiollisen poliisin miehenä kommunisteja jahdaten ja Moskovan Kominternin ideologia ja käytännöt tulivat hänelle tunnetuiksi.
Jatkosodan lopulla UKK "tarkisti poliittista kantaansa" eli "käänsi takkinsa" pysyen omalla linjallaan kuolemaansa saakka.

Neuvostolaiset ja valvontakomission venäläiset arvioivat Urho Kekkosen jo varhain " karrieristiksi " ja se näyttäisi olleen varsin oikeaan osunut arvio?
Urho Kekkonen ei osannut erottaa omaa ja Suomen etua toisistaan, hänelle ne olivat yksi ja sama asia ja se näyttäisi olleen UKK:n isänmaallisuutta?

Peda net v. 2016 8d hissa menyy: " Suomen uusi ulkopoliittinen linja 2. maailmansodan jälkeen 1989 asti" näyttäisi kertovan yya-historian varsin oikein?
http://peda.net/p/joutinen/historia/8-luokka/pkl
Agricolan sivuilla on kirjoitettu vastakohtana Venäjän historiapoliittisesta historiankirjoituksesta Stalinin ajan tyyliin.

Veikko Palvo

RolandBrock
Viestit: 1
Liittynyt: 16.06.23 05:18

Re: J.K.Paasikivi halusi Suur-Suomea

Tarkastelemalla historiaa, Paasikiven politiikassa oli pyrkimys tasapainotella Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden välillä
Jos sinulla on intohimo drangonpalloon, Power Warriors Mod APK Latest Version -peli on täydellinen valinta sinulle jo getmodnow-sivustolla turvallisesti ja ilmaiseksi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

J.K.P. olisi kannattanut Natoa

Veikko I Palvo kirjoitti:
13.06.23 07:37

Paasikivi halusi kningashankkeellaankin hakea v. 1918 Saksan tukea Suomen itsenäisyydelle. Valkoiset venäläisetkin olisivat uhka Suomen itsenäisyyden säilymiselle ja Länsi-Euroopassakin yleisesti yleisesti odotettiin 1920-luvullakin valkoisten voittavan Venäjän sisällissodan.

Veikko Palvo
Paasikivi ja Svinhufvud kannattivat 1918 Itä-Karjalan saamista Suomen yhteyteen ja sama heimoaate oli esillä v. 1920 Tartossakin, jossa
Kalevalan syntymailla sanottiin olevan 140 000 karjalaista.
Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomessakin perustettu SKP SKDL:n suojissa erityisesti käytti Suur-Suomi- käsitettä kuvaamaa "hirvittävän oikeistolaista" politiikkaa 1930-luvun Suomessa. "Suur-Suomen kaksista kasvoista" on kirjoitettu myöhemminkin ja teoksissa kuvituksenakin on käytetty Neuvostoliiton sota-ajan propagandakuvia Äänislinnastakin.
"Heimoveljet" Stalinin terrori oli kylläkin Talvisotaan mennessä jo tappanut tai siirtänyt eri puolille neuvostojen maata.

SKDL-SKP:n käyttämä Suur-Suomi-käsite tullee SDP:n Väinö Voionmaan ja Oskari Tokoin vuoden 1918 teoksesta: Suur-Suomen luonnolliset rajat.
Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenäkin ollutta V.Voionmaata ei kuitenkaan syytetty yhteyksistä "Suomen Sosialistiseen Työväentasavaltaan vuonna 1918."

H:gin yliopiston maantieteen professori Väinö Auer näyttäisi 1920-luvulla piirrelleen Voionmaa-Tokoin 1918 esittämiä rajoja kartalle:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suur-Suomi.png
Radikaali suomenkielisyysintoilija Urho Kekkonen AKS:ssä lienee 1920-luvulla ajanut samoja rajoja, jatkosodan aikana hän kannatti
"kolmen kannaksen itärajaa."

Hannu Immonen : Paasikivi ja historia
http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... -historia/ on kirjoittanut J.K.Paasikiven muistelmateosten `syntyhistoriasta´.
myös Tuomo Polvinen: J.K.Paasikivi Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939 wsoy 1992
Hannu Immonen: Historian ystävä, sivut 372 - 386.
mm.
J.K.P.:n päiväkirjamerkintä v. 1950: "Meillä pitäisi kansan ymmärtää asiat ilman että niistä selvästi puhutaan. Sillä meillä on sellaisia asioita, jotka koskevat suhdettamme kommunisteihin ja Venäjään, joista ei voi julkisesti ja selvästi puhua, vaan jotka tulee ymmärtää ilman puhettakin."
Paasikivi on tarkkaan harkinnut muistelmiensa kirjoitusasua ja asioita ja vallitsevat olotkin lienevät vaikuttaneet muistelmien sisältöön?
Mannerheimin muistelmat on kirjoitettu samalla tavoin "kieli keskellä suuta."

"Urho Kekkosen oli määrä kesällä 1956 Paasikiven laatiman muistiinpanon mukaan tarkistaa kolme seikkaa:
a/ Ettei Neuvostoliitto pahastu
b/ ettei kirja olisi pelkästään omaa kehua.
c/ ettei kirja olisi liian laaja, pitäisi päättää, mitä kohtia siitä poistetaan
"Suomi ja Wenäjä-teos.
"UKK lukee käsikirjoituksen JKP:n kuoleman 12.1956 jälkeen palauttaen Alli Paasikivelle:
Mielestäni aiheen puolesta ( Suomi ja Venäjä ) kirja on julkaistavissa, kirjoittaa pres. UKK, mutta kirja vaatii täydennyksiä ja tarkistuksia ja Kekkonen teki varsinaiset korjauksensa tekstin oikolukuvaiheessa talvella 1958.
Kekkosen poistot liittyvät kohtiin, joissa Paasikivi arvosteli Neuvostoliittoa."

Paasikiven muistelmien professori Arvi Korhosen laatiman lyhennelmän pres. Kekkonen sai luettavakseen 31.7.1959 - UKK tutki sitä kaksi kuukautta.
Kirjeessä Allille UKK esitti perustelut sille, miksi * ei * pidä julkaista, sotasyyllisasia on kyllä esitetty oikein, mutta...........

Asioita tarkkaan ja historian pohjaltakin harkitseva J.K.Paasikivi ei ilmeisestikään ollut "Kekkosen linjalla", uuden idänpolitiikan linjalla ja
Urho Kekkonen puolestaan ei ollut "Paasikiven linjalla"?

Veikko Palvo




=================================================================================================

"Väinö Tanner kertoo muistelmissaan Paasikiven Talvisodan aikana innostuneen länsivaltojen väliintulon mahdollisuudesta, uusi itäraja voitaisiin vetää Laatokalta Äänisen kautta Vienanmerelle." JKP kommentoi sanomalla, ettei kaikkia "tupakkapuheita" tulisi muistiin merkitä.

"Jatkosodan alkupuolella Paasikivi uskoi Saksan Barbarossa-suunnitelman alistavan Venäjän siirtomaa-asemaan ja tuovan Suomelle Itä-Karjalan." "Stalingradin jälkeen 1943 keväällä Paasikivi joutui valittaen toteamaan Saksan häviävän sodan myös idässä ja Itä-Karjala oli unohdettava."

Sodan jälkeen pääministerinä ja presidenttinä J.K.Paasikivi piti " rumat kalat " etäällä ja oikeusministeri Urho Kekkonen hoiti yhteyksiä Neuvostoliiton valvontakomissioon ja laski myöhemmin KGB-miehet Tamminiemeenkin ja "kotiryssäjärjestelmäkin" syntyi.

==================================================================================================




Muistelmien kirjoittaminen on aina hankalaa, J.K.Paasikivi sentään sai ennen kuolemaansa 12.1956 lähes valmiiksi kaksi muistelmakäsikirjoitusta, "Toimintani Moskovassa ja Suomessa" julkaistiin vuonna 1958.
Ne
muistelmat olivat olleet lähes valmiiksi kirjoitettuja jo 1943 ja syyskuussa 1944 J.K.P. kävi käsikirj. läpi Reinhold Sventon kanssa ja jätti muistelmansa prof. Arvi Korhosen tarkistettavaksi ja prof. Korhonen palautti JKP:n muistelmakäsikirjoituksen huomautusten kera.
JKP luki sitten muistelmistaan otteita Eero A. Wuorelle vuoden 1950 alussa ja maaliskuussa 1954 ministeri Teuvo Auralle.

Alli Paasikiven mukaan JKP oli suunnitellut muistelmiensa täydentämistä eräillä uusilla tiedoilla, erityisesti vuonna 1948 julkaistun
Nazi - Soviet Relations - dokumenttikokoelman -
mutta
Stalinin Neuvostoliitossa sille ( sotasaalisdokumenteille? ) oli julkaistu vastajulkaisu Falsifikatory Istorii ( Historian väärentäjät ) , jonka mukaan Englanti ja Ranska olivat Munchenissa uhranneet Tsekkoslovakian Hitlerille ( rauhan säilyttääkseen ).
Ja
samaa Stalinin historiapolitiikkaa jatketaan Putinin Venäjälläkin eli siis "historian väärentämistä" länsimaista katsottuna.

J.K.Paasikivi jätti muistelmansa täydentämättä sodan jälkeisillä lähdetiedoilla ja "Toimintani Moskovassa ja Suomessa" julkaistiin postuumisti
v. 1958.
"Paasikivi ja historia" ei mainita J.K.Paasikiven suhtautumista muistelmakäsikirjoituksensa suhteen Stalin - Hitler sopimukseen 23.8.1939 , ehkäpä se silloin 1950-luvulla oli parempi jättää huomioimatta millään tavoin?

Vaikeaa näyttäisi olevan muistelmien kirjoittaminen, vaikka olisi Paasikiven tavoin tapahtuma-ajan päivittäiset muistiinpanotkin,
oli otettava huomioon ja olla loukkaamatta tässä tapauksessa "historian väärentäjiä" Moskovassa.

VP

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”