Digihistoriahankkeet Suomessa

[tietokonemies]

Suomen Kuvalehti julkaisi kesäkuussa 2023 mielipidekirjoituksen vanhojen dokumentti- ja lehtikuvien pelastamiseksi ja digitoimiseksi:
"Uuden hallituksen pitää tehdä vielä tallessa olevien dokumenttikuvien pelastussuunnitelma" (22.6.2023)
Kirjoituksessa nostettiin esille muun muassa se kuinka kuvatoimistot ja monet lehtitalot ovat tuhonneet kuva-arkistojaan aikojen saatossa. Kirjoituksessa nostettiin esille kuinka vanhojen valokuvien digiloikka on edelleen ottamatta.

Tutkijat, esitelmöitsijät ja kirjailijat hakevat usein turhaan tiettyä valokuvaa, josta heillä on varma näkömuisti tai varmennus vanhasta dokumentista. Mihin tuon vuosikymmeniä sitten ikuistetun tilanteen aineisto on voinut hävitä? Sanomalehtien arkistot antavat epämääräisiä vastauksia. Valokuvaajat tai heidän perillisensä viittaavat kellareissa lojuviin järjestämättömiin kuva- ja negatiivipinoihin.

Museoviraston edustajat vastasivat heinäkuussa 2023 kyseiseen kirjoitukseen:
"Vastaus puheenvuoroon: On tärkeää saada talteen ja kaikkien saataville kattava aineisto lehtikuvia" (6.7.2023)
Museovirasto kertoo heidän kokoelmissaan olevan 20 miljoonaa valokuvaa. Finnan haun mukaan näistä JOKA:n kuvista on verkossa saatavilla tällä hetkellä vain 22 325 ruutua: museovirasto.finna.fi/joka/

[tietokonemies]

Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton nettisivuilla julkaistu elokuussa 2023 kirjoitus jossa kerrottiin kuinka vanhojen digitoitujen Uusi Suomi -lehtien avaaminen yleisölle kaatui tekijänoikeusongelmiin: https://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ajankohtaista/uuden-suomen-digitointi/

[tietokonemies]

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto skannailee nyt ammattikorkeakoulun vanhat opinnäytetyöt:
kirjavaa.samk.fi - "Skannaaminen kannattaa aina (24.8.2023)"

[tietokonemies]

Kansallisarkiston tiedote 28.9.2023:
"Kansallisarkiston aineistoille pysyvät tunnisteet – nimiavaruus on URN:NAN"
https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkiston-aineistoille-pysyvat-tunnisteet-nimiavaruus-on-urn-nan

Pysyvät tunnisteet ovat tutkimukselle välttämättömiä
Pysyvät tunnisteet ovat muodostuneet modernille tieteelliselle tutkimukselle välttämättömiksi. Ne varmistavat digitaalisen aineiston löydettävyyden ja linkitettävyyden tulevaisuudessa. Täten ne myös turvaavat tutkimustulosten toistettavuuden ja luotettavuuden.
Pysyvät tunnisteet ovatkin esimerkiksi kestävän digitaalisen tutkimuksen FAIR-periaatteissa näkyvästi esillä, ja käytännössä niiden toteuttamisen pohjaedellytys.
Kansallisarkistojen aineistojen suhteen pysyvät tunnisteet tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden viitata luotettavasti jatkuvasti kasvavaan sähköiseen aineistomassaan sen eri muodoissa. Tunnisteita ylläpidetään omassa järjestelmässään, ja niiden pysyvyys ja toimivuus taataan.
Tunnisteiden käyttöönoton myötä Kansallisarkiston asiakkaat voivat luottaa siihen, että aineisto on jatkossakin löydettävissä ja käytettävissä huolimatta siitä, onko aineistoa tarjoava järjestelmä muuttunut.

Vielä kun saataisiin valtionhallinnon ja viranomaisten omille nettisivuille pysyvät tunnisteet. Esimerkiksi Kansallisarkiston omilla nettisivuilla oleville tiedotteille eikä julkaisuille ei ole pysyviä tunnisteita. Kansallisarkisto jopa tuhosi kaikki ennen vuotta 2022 julkaistut tiedotteet keväällä 2023 nettisivujen uudistuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä myös rikkoutuivat kaikkiin nettisivuilla oleviin PDF-julkaisuihin johtavat linkit.

[tietokonemies]

Museoviraston Kulttuurista Perinnöksi -verkkojulkaisussa kirjoitus Vilho Uomalan kuvakokoelmasta joka sisältää 150 000 kuvaruutua. Kuvakokoelmasta aiotaan digitoida vain noin 900 kuvaa verkkoon: https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2023/aarteita-ullakolta
Massiivisia ja mielenkiintoisia kuvakokoelmia on paljon, mutta digitoitavaksi valitaan usein suhteellisen mitätön määrä kuvia. Johtuu toki siitä että digitointityötä ei arvosteta kulttuurin edistämisenä toisin kuin vaikkapa suoraa historiantutkimusta tai jotain teatteria/oopperaa ja tästä syystä myös määrärahat digitointeihin ovat olemattomia. Vaikka massadigitointi edistäisti myös tutkimustyötä ja uuden kulttuurin luomista vanhan pohjalta.

[tietokonemies]

Vuonna 2022 ilmoitettiin että Kansallisarkisto aikoo digitoida Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin arkistoa.
Tänään 5.12.2023 oli Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla juttu "Siivu eteläpohjalaisen maanpuolustuksen historiaa digitoitiin avoimeen käyttöön – Mappien avaajia odotti ikävä yllätys"
Materiaalia toimitettiin digitoitavaksi noin 21 hyllymetriä ja tuosta vain kolmasosa (8 hyllymetriä) pystyttiin digitoimaan sillä loput olivat homeessa huonon säilytyksen takia. Kansallisarkisto arvioi että materiaalin konservointi ja digitointi maksaisi noin 66 000 - 70 000 euroa.