Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos

[Klaus Lindgren]

Mikäli Trilisserin näkemys elintasoerojen johtumisesta eri väestöjen erilaisesta geneettisesti määräytyneestä älykkyydestä pitäisi paikkansa, joutuisimme telkemään johtopäätöksiä, jotka eivät ollenkaan sovi siihen, mitä biologit ovat geeneistämme saaneet selville. Katsotaanpa englanninkielistä Wikipediaa ja sieltä ensin vaikkapa Afrikkaa 1200-luvulla. Länsi-Afrikassa oli Malin suuri, rikas ja kehittynyt imperiumi ja Timbuktun yliopisto oli yksi aikansa suurimmista tieteen ja oppineisuuden keskuksista. Somaliassa taas rannikon kauppiaat purjehtivat kauppaa käyden pitkin Intian valtamerta ja Mogadishun sulttaani solmi diplomaattisuhteet Kiinan keisarikunnan kanssa. Samaan aikan täällä Suomessa saattoi ehkä olla kourallinen lukutaitoisia ihmisiä, ja hekin enimmäkseen ruotsalaisia tai saksalaisia. Olimmeko me suomalaiset silloin aivan erityisen tyhmiä ja tapahtuiko meissä myöhemmin joku yllättävä geenimutaatio, joka sai meidät rikastumaan, ensin hitaasti 1800-luvun loppupuolella ja nopeammin 1900-luvulla? Ja jos eivät eurooppalaiset vielä keskiajalla olleet yhtään sen kyvykkäämpiä kuin vaikkapa kiinalaiset ja intialaiset tai pohjois-afrikkalaiset, alkoiko Euroopassa joku kiihtyvän evoluution kausi, joka teki eurooppalaisista yhtäkkiä heistä kaikkia muita älykkäämpiä`? Ei, kaiken sen perusteella, minkä tiedän biologiasta ja evoluutiosta, mitään sellaista ei tapahdu noin lyhyessä ajassa, joten ajatus afrikalaisten vähäisemmästä älystä on ihan vain eurooppalaisten itsetyytyväisyyden ja omakehun vanhentunut tuote. Tatu Vanhasen teoriat on kuopattu toisaalla jo monen kertaan.

[Veikko I Palvo]

Väestöräjähdys on suunnaton yleisongelma, sillä se vaikuttaa aivan kaikkeen. Jotkut pelkistävät sen pelkästään esimerkiksi ruuan riittävyyteen tai ilmastoon, mutta se on liian yksipuolista. Ylisuuresta väestöstä ei ole kenellekään mitään hyötyä, joten siltäkin pohjalta väestämäärän saattaminen järkevälle tasolle kannattaa.

Tämä oli siis nimimerkki Trilisserin arvio, josta saisi sen käsityksen, että väestö jatkuvasti kasvaisi.

Tässä vertaisarvioidussa Prof. C. Murrayn tutkimuksessa päädytään erilaiseen johtopäätökseen

”Maailman väestö saavuttaa huippunsa, 9,7 miljardia ihmistä, vuonna 2064 ja laskee 8,8 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, kertoo The Lancet -lehden heinäkuussa julkaistu Global population 2100 -ennuste.

Kiinan ja Intian kaltaisissa väkirikkaimmissa maissa työikäinen väestö vähenee niin dramaattisesti, että se haittaa talouskasvua ja voi johtaa arvaamattomiin muutoksiin globaaleissa valtasuhteissa.


The UN now thinks the world will contain a little over 9.7bn people in 2050 and just under 10.9bn in 2100.
The UN revises down its population forecasts (The Economist 22.6.2019)

Ehkäpä väestömäärä maapallolla vuonna 2100 on 8,8 miljardia ( vain 0,8 mrd:n kasvu vuodesta 2023 ) --- 11,0 miljardia ilman suuria nälänhätiä.

"Kiina on vuodesta 1980 alkaen yhden lapsen politiikallaan saattanut väestömääräänsä `järkevämmälle tasolle´ ja vuonna 1991 syntyvyysluku Kiinassa näyttäisi painuneen alle 2,1:n. Kiinan 1996 väkiluku näyttää olleen 1,2 miljardia ja nyt 2023 1,4 miljardia Intian ohittaessa Kiinan.
Kiina sallii 31.5.2021 alkaen kolme lastakin.
Kiinan maaseutu näyttäisi olevan työvoimareservin aluetta ja "suurin osa kaupunkilaisista 1996 oli luvattomia siirtolaisia, migrantteja maaseudulta - kaupunkilaiset karttavat migrantteja, joita voidaan tuomita, sakottaa ja karkottaa takaisin maaseudulle, jossa v. 1996 asui 70 % Kiinan asukkaista. http://migration.ucdavis.edu/mn/more.php?id=1058
ja esim. Pekingissä ja Shanghaissa arveltiin olevan kummassakin 3,3 miljoonaa siirtolaista, joten siirtolaisten määrä oli 25 - 30 % kaupunkiväestöstä."

Kiinalainen tilasto 2023
kertoo maataloudessa työskentelevän 7,3 % Kiinan väestöstä, mutta "virallisen tilaston" mukaan maaseutuväestö oli 292 miljoonaa, 1/3 työväestöstä: http://theguardian.com/world/2023/aug/0 ... rt-economy 4.8.2023
Ehkä Kiinan maaseutuväestö
on esim. 400 - 500 miljoonaa 782 miljoonan kokonaistyövoimasta? Yksipuoluemaiden, kuten Kiinan ja Venäjän tilastot eivät liene luotettavimmasta päästä? Ja mitenköhän markkinatalouden talousmittarit ja käsitteet yms. sopivat suunnittelutalouden maihin?

"Kiina löysää siirtolaissääntöjä talouden elvyttämiseksi"
Hukou bu-rekisteröintijärjestelmä rajoittaa siirtolaisuutta; maaseutuasukkaat: nongue hukon, kaupunkilaiset chengshi jumin hukon.
Laittomalla siirtolaisella
kaupungissa ei ole terveydenhuoltoa, koulutusta, eikä muitakaan sosiaalietuja. Kaupunkikiintiöt näytetään jaettavan alle 3 miljoonan,
3 - 5 miljoonan ja yli 5 miljoonan kaupungeille.

Kiina perusti myös erityistalousalueita; v. 1980 kolme, 1984 14 lisää ja myöhemmin lisää mm. Afrikkaankiin.
Kiinaa kirjoitetaan kaikesta huolimatta uhkaavan työvoimapulan ja väestörakenteen pyramidikin
http://worldlifeexpectancy.com/china-population-pyramid
näyttäisi kaipaavan "länsimaalaisittain" korjausta siirtolaisista Kiinan ulkopuolelta.

COP 1 ilmastokokous oli v. 1995 Berliinissä puheenjohtajanaan Saksan ympäristöministeri Angela Merkel ja EU:ssa ilmastotoimet ja
Green Deal vaikuttavat kenties eniten maailmassa, mutta Saksan kaipaama `maailman ilmastojohtajuus´ näyttäisi olevan kyseenalainen, mutta onkohan ilmastojohtajuutta oikeastaan millään maalla tai maaryhmällä?
COP-kokouksia pidetään vuosittain, mutta eteläisen pallonpuoliskon tekemättömät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät näyttäisi oikeastaan edes alkaneen?
Kiinan tavoin halutaan talouskasvua ja Kiinan johtajakin on sanonut Kiinan olevan "kehittyvä maa" ja tarvitsevan rikkaiden teollisuusmaiden rahallista apua tehdäkseen edes joitakin `ilmastotoimia`, vaikka rakenteleehan se sentään nytkin tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita.

Green Deal maapallon tasolla ei näyttäisi edistyvän lainkaan, mutta onhan päästövähennyksiä pohjoisen pallonpuoliskon teollisuusmaissa tietystikin jatkettava.

Maailman toiseksi suurin talous ja maailman suurin päästelijä Kiina ei tingi talouskasvustaan. Kiina on lupaillut päästöhuippua noin v. 2030 ja hiilineutraaliutta noin vuonna 2060, mutta Kiina sanoo oman energiapolitiikkansa perustuvan sen omiin tarpeisiin, ei ulkopuoliseen saneluun.
Kiinan vuosi vuodelta kasvavat päästöt ylittävät yhteenlasketut Intian, Euroopan Unionin ja USAn päästöt ja
Kiina ei näytä tinkivän mitään talouskasvustaan?

Veikko Palvo