nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

"Vapaa" historiantutkimus

TV 1:n iltauutisissa 28.5. oli juttu Oulun yliopistossa kohdakkoin väittelevän Matti Enbusken saamelaisten historiaa käsittelevästä tutkimuksesta. Uutistoimitus oli poiminut jutun kärjeksi Enbusken tutkimustuloksen, jonka mukaan lähteistä ei voi päätellä, että saamelaisväestöllä olisi "ylimuistoista nautintaa" valtaosaan Lapin alueisiin, joihin sellaisia vaateita on aikojen kuluessa kohdistettu. Kyseessä ovat ollet kruunun omistamat alueet. Enbuske on tutkimuksissaan edelleen saman uutislähteen perusteella pystynyt osoittamaan, että saamelaisväestön "sortoa" ei aloittanut Ruotsi tai Venäjä, vaan tällaista käsitettä voi, jos halutaan, soveltaa lähinnä itsenäisen Suomen valtioon.

Jätän tässä kompetenssin puuttuessa kokonaan syrjään saamelaisten maanomistus- ja muihin oikeuksiin liittyvät kysymykset. Sen sijaan puheena olevan uutisjutun loppu hätkähdytti: tuleva väittelijä ja hänen vastaväittänsä ovat jo etukäteen saaneet joukon uhkaus- ja painostuskirjeitä. Tämähän ei sinänsä ole Suomessa mitään uutta. Edesmennyt prof. Jaakko Paavolainen sai huomata liikkuvansa tulenaralla alueella tutkiessaan aikoinaan valkoista terroria. Antti Laine lienee saanut osakseen suoranaisia tappouhkauksia selvittäessään Itä-Karjalan siviiliväestön asemaa suomalaisten miehityshallinnossa 1941-44. (Sen sijaan ihmisoikeusrikoksia mm. Balkanilla selvittänyt tunnettu oikeushammaslääkäri Helena Ranta katsoi aihelliseksi palkita peräti tieto-Finlandialla Jatkosodan pikkujättiläinen -nimisen yli tuhatsivuisen opuksen, jossa suomalaisten Itä-Karjalaan perustamista keskitysleireistä ei mainita halaistua sanaa, vaikka "kirjoittajina ovat maan parhaat sotahistorian ja poliittisen historian asiantuntijat".) Matti Lackmanin ura puolestaan uhattiin katkaista, kun hän teki kriittistä jääkäritutkimustaan. Edellä olevat hajahuomiot ovat vain jäävuoren huippua.

Kysymys kuuluukin: Kun siis tunnetusti elämme sodilla vapaaksi lunastetussa maassa, niin historiantutkimuksessa tämä paljolti merkinnee vapautta tukkia niiden suut, joiden tutkijaneetos tähtää totuuden (siis sen suhteellisen ja karkean likiarvoisen) selvittämiseen?

Starikku
Viestit: 59
Liittynyt: 03.11.07 00:03

Re: "Vapaa" historiantutkimus

nylander kirjoitti: Enbuske on tutkimuksissaan edelleen saman uutislähteen perusteella pystynyt osoittamaan, että saamelaisväestön "sortoa" ei aloittanut Ruotsi tai Venäjä, vaan tällaista käsitettä voi, jos halutaan, soveltaa lähinnä itsenäisen Suomen valtioon.
27.5. oli Hesarissa komea juttu Saamelaiskapinasta tehdystä filmistä. Ilmeisesti saamelaiset tappoivat jonkun vihatun virkamiehen, ehkä nimismiehen 1800-luvulla. Koko ajan samanlaista kapinointia oli joka puolella autonomista Suomea. Salmissa tapettiin nimismies Neiglick ja yritettiin tappaa myös nimismies Sweatich 1877.

Käsitykseni kapinoinnin syistä: Autonomian aikana maassa oli Ruotsin laki ja ruotsalaiset virkamiehet. Rahvaan sorto oli kovaa, sortajina liikemiehet je heitä pavelevat ruotsalaiset virkamiehet. Vaikka esim. Salmissa talonpojat yrittivät hakea oikeutta kaikin laillisin keinoin, he aina hävisivät, siksi kapinoitiin. Salmiin lähetettiin useita kertoja pataljoona sotaväkeä kurittamaan rahvasta. Ruotsin laki oli julma, Neiglickin tappajia tuomittiin mm. teilattavaksi, kädet poikki, pää poikki, sitten ne pylvään nokkaan osoittamaan miten käy kun ei tottele Ruotsin lakia. Venäjän keisari lievensi tuomioita.

Mielestäni itsenäisen Suomen aikana sorto oli huomattavasti vähäisempää. Me salmilaisten jälkeläiset emme ole hävenneet esi-isiemme kapinointia, se oli oikeutettua kapinointia sortovaltaa vastaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Starikku kirjoitti:
nylander kirjoitti: Enbuske on tutkimuksissaan edelleen saman uutislähteen perusteella pystynyt osoittamaan, että saamelaisväestön "sortoa" ei aloittanut Ruotsi tai Venäjä, vaan tällaista käsitettä voi, jos halutaan, soveltaa lähinnä itsenäisen Suomen valtioon.
27.5. oli Hesarissa komea juttu Saamelaiskapinasta tehdystä filmistä. Ilmeisesti saamelaiset tappoivat jonkun vihatun virkamiehen, ehkä nimismiehen 1800-luvulla. Koko ajan samanlaista kapinointia oli joka puolella autonomista Suomea. Salmissa tapettiin nimismies Neiglick ja yritettiin tappaa myös nimismies Sweatich 1877.
Mainitsemasi elokuva käsittelee Kautokeinossa Norjassa tapahtuneita asioita ja elokuvakin on norjalainen.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Starikku kirjoitti: Koko ajan samanlaista kapinointia oli joka puolella autonomista Suomea. Salmissa tapettiin nimismies Neiglick ja yritettiin tappaa myös nimismies Sweatich 1877.

Käsitykseni kapinoinnin syistä: Autonomian aikana maassa oli Ruotsin laki ja ruotsalaiset virkamiehet. Rahvaan sorto oli kovaa, sortajina liikemiehet je heitä pavelevat ruotsalaiset virkamiehet. Vaikka esim. Salmissa talonpojat yrittivät hakea oikeutta kaikin laillisin keinoin, he aina hävisivät, siksi kapinoitiin. Salmiin lähetettiin useita kertoja pataljoona sotaväkeä kurittamaan rahvasta. Ruotsin laki oli julma, Neiglickin tappajia tuomittiin mm. teilattavaksi, kädet poikki, pää poikki, sitten ne pylvään nokkaan osoittamaan miten käy kun ei tottele Ruotsin lakia. Venäjän keisari lievensi tuomioita.
Itse asiassa tuo Salmin kapina, jossa Georg Neiglick tapettiin, tapahtui vuonna 1831. Muita vastaavanlaisia kapinoita Suomessa ei ollut, eikä Neiglickin tappajia tuomittu teilattaviksi. Raippoja ja Siperiaa heille kyllä jaettiin. Salmilla ongelmia tuotti ennen kaikkea lahjoitusmaajärjestelmä, eli Venäjän keisari oli lahjoittanut maat jollekulle suosikilleen ja ne oli sitten myyty eteenpäin. Lahjoitusmaiden lampuotien asema oli vaikea kaikkialla Viipurin läänissä, osittain siksi, että omistajat eivät ymmärtäneet, ettei Suomessa ollut maaorjuutta, osittain taas voutien väärinkäytösten takia.

Suomen virkamiehet eivät liioin olleet ruotsalaisia, vaan ihan kotimaista väkeä, enimmäkseen kyllä ruotsinkielisiä. Viipurin läänissä osa virkamiehistä puhui äidinkielenään saksaa ja 1800-luvun lopulla yhä useampi virkamies oli suomenkielinen.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Klaus Lindgren kirjoitti:Suomen virkamiehet eivät liioin olleet ruotsalaisia, vaan ihan kotimaista väkeä, enimmäkseen kyllä ruotsinkielisiä.
Sana ruotsalainen voidaan ymmärtää Ruotsin valtion virkamiehiksi (joita he eivät olleet, koska palvelivat Suomen suurruhtinaskuntaa) ja kansallisuudeksi. Kansallisuutena he pitivät varmaan itseään ruotsalaisina. Vielä nykyään Ruotsalainen kansanpuolue kutsuu itsenään "ruotsalaiseksi ryhmäksi" eikä ruotsinkieliseksi, joka viittaisi suomalaisiin ruotsinkielisiin. Poliittiseen terminologiaan kuuluu, että "finländare" (suomenmaalainen) ei ole soveliasta kääntää suomenmaalaiseksi vaan suomalaiseksi, vaikka suomenmaalaisella tarkoitetaan sekä suomalaisia että ruotsalaisia.

Käsittääkseni kyse on saman tapaisista sanaleikeistä kuin "kansandemokratia", joka ei ole demokratiaa siinä mielessä kuin se normaalisti ymmärretään eikä "kansallissosialismi" ei ole sosialismia.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: "Vapaa" historiantutkimus

nylander kirjoitti:Sen sijaan puheena olevan uutisjutun loppu hätkähdytti: tuleva väittelijä ja hänen vastaväittänsä ovat jo etukäteen saaneet joukon uhkaus- ja painostuskirjeitä. Tämähän ei sinänsä ole Suomessa mitään uutta.
Ottaen huomioon miten uhkailu ja painostus kuuluvat suomalaisen elämänmenoon kertoo moisten ilmiöiden esiintyminen väitöstilaisuuden kontekstissa lähinnä tutkimuksen merkityksestä. Vai voiko joku olla tietämätön suomalaisen talouden, politiikan tai vaikkapa yliopistomaailman kielenkäytöstä ja todellisista neuvottelumenetelmistä?

Mitä tulee tutkimuksen vapauteen palaisin oman keppihevoseni selkään. Pitäisin henkilökohtaisesti suurimpana ongelmana resurssien pientä määrää tutkijoiden määrään suhteutettuna. Tällöin tutkimushankkeet ja intressit valikoituvat pakosti hallitsevan diskurssin ehdoilla. Kun soppaan vielä lisätään historian alalla vähäinen kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus sekä erittäin pieni avautuvien toimien määrä on hedelmällinen tiedeympäristö syntynyt.

Starikku
Viestit: 59
Liittynyt: 03.11.07 00:03

Rahvaan riisto autonomian aikana

Neiglickin tappajien tuomiosta Viipurin kuvernööri julkaisi salmin kielisen kuuloituksen. (taitaa olla ainut kerta kun virallisella taholla tunnustettiin livvin kielen olemassaolo)

"Nämät suuril pahanteoil piti tulla mogoma loppu. Tämän jällest tuotin Salmin Pogostan suuri voista (vartiaväkeä) da rautoin pantiin 175 miestä, kudamat kohta sen jällest annettih suudon (tuomion) alle, da vaikka nämist 28 pääsit Wallolle da 8 kuollut vankeudessa, ovat muut tullet kovan retschinon (tuomion) alle, jonka kautta suurin osa pideti ottaa henget iäre (pois), mutta armollinen Keisari on prostinut (antanut anteeksi) henget da duominnut dielan (työn) muga kuin tääl nygöi (alla) sanodan."

Sitten luetellaan kaikki tuomitut ja heidän rangaistuksensa, esim. ...duomttiin muga saamaan 40 paaraa witschoi da ikuisen vangeuden Kronstatin linnan, jossa he myös kärsivät pokosanie....

Turun hovioikeus tuomitsi Ruotsin lain mukaan ison joukon teilattavaksi mutta armollinen Keisari muutti tuomioita.
Muistelen että vastaavanlaisia kapinan poikasia on ollut autonomian aikana useilla paikkakunnilla, Salmissakin kymmenen vuoden välein. Syynä tietysti lahjoitusmaat, mutta pääsyy ruotsalaisten virkamiesten ja riistäjien kovuus alamaisia kohtaan. Yleistä oli rahvaan ruoskiminen jota mm. Salmin nimismies harrasti ennen Aleksanteri I:n tuloa Salmiin.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Vetehinen kirjoitti:Sana ruotsalainen voidaan ymmärtää Ruotsin valtion virkamiehiksi (joita he eivät olleet, koska palvelivat Suomen suurruhtinaskuntaa) ja kansallisuudeksi. Kansallisuutena he pitivät varmaan itseään ruotsalaisina.
He pitivät itseään suomalaisina. Tunnetuin esimerkki lienee Runeberg, ja toinen hyvä esimerkki on Mannerheim, joka ei ajatusta suomenruotsalaisuudesta koskaan oikein hyväksynyt, hän oli mielestään suomalainen, vaikka ei suomea järin hyvin osannutkaan.

Tuo ruotsin kielen jaottelu "finne" – "finländare" – finlandssvensk" – "svensk" on perua 1900-luvun alusta, jolloin Suomen ruotsinkielisten piti määritellä oma identiteettinsä: liberaalit ja mm. Topelius olivat vanhastaan katsoneet, ettei suomalaisuus riipu kielestä, fennomaanien mukaan suomalaisten piti nimenomaan olla suomenkielisiä ja viikinkien mukaan ruotsinkieliset olivat Suomen valtiollisen kansakunnan jäseniä, mutta nykytertmein etnisiä ruotsalaisia. Tästä sitten kiisteltiin, ja tuloksena oli tuo ajatus, jonka mukaan suomenruotsalaiset ovat oma ryhmänsä, osa Suomen kansakuntaa, mutta kieleltään (ja vain kieleltään) ruotsalaisia.
Starikku kirjoitti:Sitten luetellaan kaikki tuomitut ja heidän rangaistuksensa, esim. ...duomttiin muga saamaan 40 paaraa witschoi da ikuisen vangeuden Kronstatin linnan, jossa he myös kärsivät pokosanie....

Turun hovioikeus tuomitsi Ruotsin lain mukaan ison joukon teilattavaksi mutta armollinen Keisari muutti tuomioita.
Tuo oli Venäjän-ajan alkupuolella normaali käytäntö: Ruotsin 1700-luvulta peräisin olevien lakien mukaan tuomittiin kuolemaan sun muuta vähemmän mukavaa, mutta keisari muutti rangaistukset karkoituksiksi tai raipoiksi. Venäjän lainsäädäntö oli uudistunut 1700-luvun jälkeen ja uskoakseni myös Ruotsinkin, mutta Suomeen olivat jääneet voimaan vanhat lait.

En tosiaankaan menisi syyttämään virkamiesten kovuudesta heidän ruotsalaisuuttaan; toki 1800-luvun alkupuolella nimismiehet olivat ruotsinkielisiä, elleivät sitten puhuneet saksaa, mutta toisaalta virkamiesten joukossa oli paljon suomenkielisen rahvaan parista nousseita miehiä, jotka eivät liene olleeet sen kiltimpiä kuin syntyjään ruotsinkielisetkään. Tilanvoutien laita oli varmasti samoin, vaan saattoipa heidän joukossaan olla ihan suomenkielisiäkin miehiä. Sitten myöhemmin, 1800-luvun lopulta lähtien, saatiin nähdä, että osasivat ne suomenkielisetkin herrat olla kovia alaisilleen. Sääty-yhteiskunta oli jyrkän hierarkkinen maailma ja Viipurin läänin lahjoitusmailla sekoittuivat rajantakaiset asenteet suomalaisiin. Ruoskiminen taas oli Venäjän puolella normaalia maaorjien kohtelua, ja Viipurin läänin lahjoitusmailla sitä harrastettiin paljon.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Ruosalaisuudesta

Tuossa Lindgren jo oivasti puuttuikin suomen kannalta terminologiaan. Lisäksi asiaa sotkee, että nk. "suomenmieliset" eivät useinkaan kunnolla ymmärrä ruotsia ja unohtavat, että suomeksi on melkoisen hankalaa tehdä eroa svenska, svenske ja svensk -termien välillä - mikä olisi avain koko tämän keinotekoisen ja rasistisluonteisen ;-) riitelyn lopettamiseen - olisi ollut jo kauan sitten.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Klaus Lindgren kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Sana ruotsalainen voidaan ymmärtää Ruotsin valtion virkamiehiksi (joita he eivät olleet, koska palvelivat Suomen suurruhtinaskuntaa) ja kansallisuudeksi. Kansallisuutena he pitivät varmaan itseään ruotsalaisina.
He pitivät itseään suomalaisina. Tunnetuin esimerkki lienee Runeberg, ja toinen hyvä esimerkki on Mannerheim, joka ei ajatusta suomenruotsalaisuudesta koskaan oikein hyväksynyt, hän oli mielestään suomalainen, vaikka ei suomea järin hyvin osannutkaan.

Tuo ruotsin kielen jaottelu "finne" – "finländare" – finlandssvensk" – "svensk" on perua 1900-luvun alusta, jolloin Suomen ruotsinkielisten piti määritellä oma identiteettinsä: liberaalit ja mm. Topelius olivat vanhastaan katsoneet, ettei suomalaisuus riipu kielestä, fennomaanien mukaan suomalaisten piti nimenomaan olla suomenkielisiä ja viikinkien mukaan ruotsinkieliset olivat Suomen valtiollisen kansakunnan jäseniä, mutta nykytertmein etnisiä ruotsalaisia. Tästä sitten kiisteltiin, ja tuloksena oli tuo ajatus, jonka mukaan suomenruotsalaiset ovat oma ryhmänsä, osa Suomen kansakuntaa, mutta kieleltään (ja vain kieleltään) ruotsalaisia.
Kovin tarkaan noista asioista en tiedä, mutta käsittääkseni Axel Freudenthal joka oli äärisvekomaanisen liikkeen johtohahmo 1800-luvulla, keksi finländare-sanan, jolla liikkeen jäsenet kutsuivat Suomessa asuvia ruotsiksi. Finländare-sanasta suomenmieliset eivät pitäneet, koska termillä oli tarkoitus jakaa suomenmaalaiset kahdeksi kansaksi. Svensk ja finne jotka yhdessä ovat finländare.

Koska finländare oli uudissana, sitä ilmeisesti edelsi joko finsk tai finne. Ainakin finsk on samantapainen nimitys kuin svensk, norsk, dansk jne joten se lienee se mitä ennen käytettiin. Olen ymmärtänyt niin, että finländare kelpasi suomenruotsalaisille kansalliskiihkoilijoille siksi, että sana viittaa maalaiseen, eli on suomeksi suomenmaalainen, joka jättää mahdolliseksi sen, että suomenmaalainen voi olla ruotsalainen. Tästä on perinne jatkunut meidän päiviimme asti, että ruotsinkieliset kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi ja osa suomenkielisistäkin on omaksunut käsitteen. Tässä mielessä on minusta väärin väittää, että ruotsinkieliset olisivat pitäneet itseään suomalaisina, kun he korostivat olevansa ruotsalaisia.

Sana finländare (suomenmaalainen) on hyväksytty sanakirjoihin tietääkseni vasta joskus 1950-luvulla.

Javeln fran Backa
Viestit: 24
Liittynyt: 19.04.07 23:49
Paikkakunta: Tammisaari

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Vetehinen kirjoitti:Olen ymmärtänyt niin, että finländare kelpasi suomenruotsalaisille kansalliskiihkoilijoille siksi, että sana viittaa maalaiseen, eli on suomeksi suomenmaalainen, joka jättää mahdolliseksi sen, että suomenmaalainen voi olla ruotsalainen. Tästä on perinne jatkunut meidän päiviimme asti, että ruotsinkieliset kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi ja osa suomenkielisistäkin on omaksunut käsitteen. Tässä mielessä on minusta väärin väittää, että ruotsinkieliset olisivat pitäneet itseään suomalaisina, kun he korostivat olevansa ruotsalaisia.
Meitsin mielipide on, mukaillen kahta tunnettua lausetta:

Svenskar får vi inte vara, ugrer vill vi inte bliva, - låtom alltså vara finländare. Ja - må envar bli salig på sitt språk! (Ruotsalaisia emme tahdo olla, uugreiksi emme halua tulla - olkaamme siis suomalaisia. Niin - tulkoon jokainen autuaaksi omalla kielellään!)

Ned alltså med nationalistisk språkhysteri och hets till språkhat.

Suomenruotsalaiset eivät tietty suinkaa korosta olevansa ruotsalaisia niinkuin Vetehinen väittää, vaan päinvastoin, ne korostaa olevansa suomalaisia (siitäkin huolimatta, että ne on ruotsinkielisiä). Samalla ne tietenkin korostaa olevansa ruotsinkielisiä - muttei tietenkään mitään ruotsalaisia - ruotsalaisia on ne, jotka asuttavat Ruotsia, hyviä ihmisiä nekin, kele :-P .

Lakmuspaperitesti - kuinka moni suomenruotsalainen muka pitää peukkuja Ruotsin joukkueen puolesta lätkämatsissa Suomi-Ruotsi. Vastaus: ei ainutkaan - jok'ikinen niistä jännää Suomen puolesta - ja siis urheilulajissa kuin lajissa (kuka kykenisi urheilussa edes jännäämään vieraan maan, vihulaisen puolesta?). Jotkut (nykyisin tosin enää vain harvat) suomenkieliset suomalaiset ei ymmärrä tätä vaan ne lietsoo vihaa sen mitättömyyden perusteella, mikä on jonkun kotikieli. Meitsille sopisi kotikieleksi vaikka Australian bushman-kieli burundi. Kuka panee paremmaksi?

Siis, ei nimi (eikä kieli) miestä pahenna ellei mies nimeä, sanoo vanha kansa.

Sana "ugr" - uugri - on muuten pejoratiivi - haukkumasana - suomenruotsalaisten vokabuläärissä (samantapainen kuin neekeri tai ryssä suomenkielisessä). Esim. Närpiössä (ruotsinkielisiä yli 80 %) kerrottiin että kotitilalle oli vaikeuksia saada aputyövoimaa -"dom fick ingen mänska så dom mådast ta en ugr" - ne ei saanut ketään ihmistä vaan ne joutui ottaan uugrin. Tämänkaltaiset katkeruuden ilmaukset ovat yksikielisillä ruotsinkielisillä alueilla meitsin tietojen ja kokemusten mukaan aika yleisiä - ne syntyy sellaisesta että minkäs teet kun 75-vuotias ummikkoruotsinkielinen naisimmeinen joutuu sairaalaan, jossa kukaan hoitaja ei osaa sanaakaan ruotsia ja tuo yksi sairas viruu avuttomana pystymättä kommunikoimaan eikä saa tietoa hoidosta. Meitsi ymmärtää hyvin siitä nousevan katkeruuden. Kieleen perustuvia idioottikonflikteja on kovin helppo lietsoa (mikä meitsin on helppo sanoa, kun osaan suomea ihan kohtuuhyvin enkä välitä kenenkään kotikielestä tuon taivaallista).


Jaa, miksikö vaivaudun kirjoittamaan. No, kun sattuu olemaan niin että Gustav Eriksson (Vasa), siis kuningas Gustav Vasa (s. 1496 k.1560) oli meitsin suoraan ylenevässä polvessa olevan esi-isän Erik Nilsson Gyllenstiernan (k. 8.11.1520 mestattuna Tukholman verilöylyssä) serkkupoika joten meitsillä on aika vahvat juuret ja siteet naapuriimme, mistä suvusta siis jaksan aina kaikkia niitten suunnattomaksi harmiksi muistuttaa.

Jotta ettei. :cool: :cool:

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Vapaa" historiantutkimus

nylander kirjoitti: lähteistä ei voi päätellä, että saamelaisväestöllä olisi "ylimuistoista nautintaa" valtaosaan Lapin alueisiin, joihin sellaisia vaateita on aikojen kuluessa kohdistettu. Kyseessä ovat ollet kruunun omistamat alueet.
Tämä on varsin problemaattinen kohta. Kirjalliset lähteethän ovat toisen osapuolen laatimia. Ja kuinka pitkälle ne ulottuvat? Muutama sata vuotta? Mikä oli tilanne vaikkapa 1300-1400-luvulla, kaukaisemmista ajoista puhumattakaan?

Vielä olennaisempiaa on maaomistuskäsite yleensä. Eivät intiaanit, afrikkalaiset heimot jne. "omistaneet" maata, joten heille oli täysin käsittämätöntä, että joku päällikkö muka saattoi myydä sen - mitä taas valkoiset pitivät ihan laillisena tapana.

Käsittääkseni saamelaisten oikeudet voidaan ihan hyvin ratkaista sen pohjalta, mikä on järkevä järjestelmä poronhoidon ja saamelaisuuden säilymisen kannalta, vetoamatta ikimuistoisiin asioihin puoleen tai toiseen.

Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 20:42
Paikkakunta: Turku

Re: "Vapaa" historiantutkimus

Muistuttaisin jälleen, että täällä keskustellaan historiasta. Eri kansanryhmiä koskevat solvaukset eivät vie keskustelua eteenpäin.

Kuten säännöissä sanotaan:

Agricolan keskustelufoorumeilla ovat kiellettyjä:
3. Erilaisiin sukupuolen, kielen, etnisyyden, uskonnon tai jonkin muun perusteella määrittyneisiin ihmisryhmiin kohdistuva syyttely, herjaaminen ja vihankylvö. Erilaisista ryhmistä, niiden määrittymisestä ja asemasta saa ja tuleekin keskustella, mutta palstan tason säilyttämiseksi räikeimmät puheenvuorot poistetaan.

Yst. terv.
Annastiina
Viimeksi muokannut Annastiina Mäkilä, 06.06.08 13:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Poistin tuon Annastiinan mainitseman puheenvuoron. Kiihkoilua ja alatyyliä varten on muita foorumeja jossain toisaalla.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Klaus Lindgren kirjoitti:Poistin tuon Annastiinan mainitseman puheenvuoron. Kiihkoilua ja alatyyliä varten on muita foorumeja jossain toisaalla.
Tuo suomalaisia ugreiksi haukkuva kirjoitus näyttää olevan foorumilla edelleen. Minusta se on kiihkoilua ja alatyyliä. Agricolan linja vai kuuluuko Jäveln toimituskuntaan?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”