Anselni
Viestit: 5
Liittynyt: 18.09.06 23:46
Paikkakunta: Joensuu

Historian opiskelu?

Mistä minun kannattaa lähteä liikkeelle, jotta saisin mahdollisimman hyvät perustiedot historiasta? Takana on lukion opinnot arvosanalla 9/M. Tarkoituksena olisi yleensäkin harrastaa historiaa mahdollisimman laajasti, mutta ennen kaikkea aion pyrkiä yliopistoon historiaa opiskelemaan. Yliopistoon johon pyrin ei ole lainkaan pääsykoekirjaa, vaan siinä testataan kuinka vankka "yleistieto" hakijalla aineesta on.

Eli suositelkaa joitakin keskeisiä teoksia joista aloittaa.

antpel
Viestit: 4
Liittynyt: 20.09.06 09:54

Siitä on jo jonkin aikaa kun olen pääsykokeissa istunut. Toisaalta en ole niitä laatinut tai tarkastanutkaan, mutta voisi kuvitella että mainitsemasi "yleistieto" testaisi tietämyksen syvyyttä, ei välttämättä nippelitietojen hallintaa.

Maailmanhistorian viimeistä tuhatta vuotta hieman erilaisesta perspektiivistä käy läpi mielenkiintoisesti kirjoitettu Felipe Fernández-Armeston Millennium. Toinen vuosituhat. Kuten nimestä voi päätellä teos on jopa suomennettu. Ja jo vuosi ilmestymisensä jälkeen vuonna 1996. Jos et ole kirjaan vielä tutustunut niin suosittelen.

Pääasiallinen neuvo historiaa harrastaville lienee että kannattaa lukea kirjoja jotka tuntuvat kiinnostavilta. Pakkopänttäyksestä ei ole mitään hyötyä. Tuota saa sitten toivottavasti harrastaa ihan tarpeeksi tulevissa tenteissä...

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Anselni,

kysy nyt kuitenkin ko. yo:sta. Ettei "yleistieto" tarkoittaisi koulukurssia. Ainakin se on hyvä ymmärtää, että koulussa opetetaan lähinnä uusinta aikaa, vaikka koulukirjoissa käsitellään myös ns. vanhoja asioita. :lol:

antpel
Viestit: 4
Liittynyt: 20.09.06 09:54

Jatkanpa edelleen lounastauolla. Aloin oikein pohtia asiaa.

Opetin sijaisena pari vuotta sitten muutaman kurssin lukion historiaa. Omasta lukio-opiskelusta oli kulunut jo vuosia, joten etenemisen nopea tahti yllätti. Vaikutti siltä, että ihmiskunnan historiasta pyritään lukiossa rakentamaan edelleen suuri narraatio joka olisi yksinkertaistettavissa ja tämän jälkeen hallittavissa. Tuo on tietysti yleissivistävälle koululle ihan ymmärrettäväkin tavoite.

Yliopisto-opintojen edetessä oli alkanut ymmärtää kuinka moniulotteinen ja -käsitteinen asia tämä ns. historia oikein on. Maisterin paperit saatuaan välillä oikein ahdisti miten vähän tiesi edes oman gradunsa aihepiiristä.

Miten tämä liittyy kirjasuosituksiin? Hyviä kokonaisesityksiä vähänkin laajemmista aihepiireistä on vaikea löytää, sillä tuollaista on todella vaikea kirjoittaa. Mutta niitä on olemassa. Jos Euroopan keskiaika kiinnostaa,niin mielestäni peruskurssikirjaksi enemmän kuin sopiva olisi Clifford R. Backman, The Worlds of Medieval Europe, Oxford University Press, 2003. Tuota on tosin aika vaikea saada käsiinsä. HYKissä taitaa olla peräti yksi kappale...

hansu
Viestit: 7
Liittynyt: 09.10.06 14:10

Suosittelen kyllä avoimessa opiskelua, pääsee heti opintoihin kiinni eikä tarvitse pääsykokeisiin keskittyä. Maksullista, mutta voi opiskella iltaisin ja joustavasti. Opinnot voi myöhemmin hyväksilukea yliopiston puolella.

Anselni
Viestit: 5
Liittynyt: 18.09.06 23:46
Paikkakunta: Joensuu

Avoimessa yliopistossa opiskelu ei nyt sovi aikatauluun. Opiskelen yliopistossa toista ainetta, joka vie melko paljon omaa aikaa. Tämä ala ei niin omalta tunnu kuin historia, mutta pakko panostaa, jos vaikka en historiaa pääsisikään lukemaan koskaan.

Itseltäni löytyy Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja muutamia kirjoja toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä ajasta. Hyllyssä lojuu myös "Pohjoismaiden historia" (Hentilä, Pulma...) -niminen teos, sekä eräs kirja Suomen esihistoriasta. Sitten myös yksi mielestäni ihan suht. kattava teos maailman kulttuureista ja maailmankulttuurista nimeltään Maailmankulttuurin synty (Kuparinen...).

Onko näistä hyvä lähteä liikkeelle? Pikkujättiläinen on kyllä melko raskas teos...

antpel
Viestit: 4
Liittynyt: 20.09.06 09:54

Jos kyseisessä yliopistossa on mahdollista opiskella historiaa sivuaineena niin suosittelen lämpimästi.

Maailmankulttuurin synty on tenttikirjana ainakin Turun yliopiston historian laitoksella. En ole lukenut, mutta vaikuttaa kiinnostavalta ja suht kattavalta teokselta. Noista vaihtoehdoista olisi varmaan viisainta aloittaa siitä. Pikkujättiläinen on aika raskassoutuinen opus. Muistaakseni. Mutta jos vuosiluvut haluaa päntätä mieleensä niin omiaan siihen. Taitavat myös tuota käyttää tenttikirjana jossain.

Kannattaisi käydä kuuntelemassa muutama historian luento (yliopistossa on kuunteluoikeus ihan kaikilla... melkein aina), etsi käsiisi myös kyseisen yliopiston historian laitoksen opinto-opas, vaikka netistä, ja katso minkälaista kirjallisuutta peruskursseilla luetaan.

Niin. Ja suosittelen edelleen sen Millenniumin lukemista.

Anselni
Viestit: 5
Liittynyt: 18.09.06 23:46
Paikkakunta: Joensuu

Selvä homma. Alan pikkuhiljaa tutustumaan näihin kirjoihin. Tosin Maailmankulttuurin synnyn olen jo kertaalleen lukenut, koska Oulun yliopistossa se oli pääsykoekirjana. En kuitenkaan sisään päässyt koska ei intin aikana oikein tullut lueskeltua (seli seli). Nyt kuitenkin siis tarkoituksena päästä Joensuun yliopistoon... Kiitos vastauksista!

Historiikki
Viestit: 2
Liittynyt: 17.10.06 23:17

Itse pääsin vastikään opiskelemaan kyseistä alaa yliopistoon.

Sen verran voin sanoa, että yliopistomaailmassa lähtötasomittarina pidetään lähes poikkeuksetta maailmanhistorian pikkujättiläistä. Kuullostaa pelkistetyltä, mutta näin olen havainnut asian olevan. Se etu tuossa Joensuun yliopiston pääsykoerakenteessa on, että sinun ei tarvitse käydä kalliita valmennuskursseja päästäksesi opiskelemaan historiaa sillä kokeessahan ei sanojesi mukaan kysellä mistään tietystä ajanjaksosta tai kirjasta.

Suosittelen myös itse käymään parilla historian luennolla ennen koetta, saattaa saada ajattelemaan asioita uudella tavalla. Yliopiston tentaattorit etsivät yleensä myös vastauksistasi sekä sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurellisia että poliittisia tekijöitä. Jos pystyt vastauksiisi sisällyttämään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti näitä malleja olet jo vahvoilla jäillä.

Onnea tulevaan!

hansu
Viestit: 7
Liittynyt: 09.10.06 14:10

Klassiset perusteokset täytyisi myös tuntea esim. jos ajattelit perehtyä länsimaiden historiaan niin Platonin valtio-oppi, Ciceron Laeista, Caesarin teokset, Augustinuksen Jumalan valtio, Raamattu, Lutherin teologia, monet eri yleisesitykset.. Vähän kaikkea, yksi teos ei paljon auta. internetistä saa myös paljon tietoa esim. Wikipedia, eri yliopistojen sivut ja arkistojen aineistot.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Historian opiskelusta

Eipä noiden edellisessä viestissä mainittujen klassikoiden lukemisesta
varmasti ole kenellekään haittaa (minullakin on muutama vielä odotta-
massa eläkepäiviä), mutta ei niitä kyllä historian pääsykokeissa vaadita.
Eikä mitään muitakaan yliluonnollisia tietoja tai taitoja. Minusta tässä
mystifioidaan ihan turhaan sekä pääsykoetta että koko oppiainetta.

Omat kokemukseni ovat toki jo niinkin kaukaa kuin 80-luvun lopulta,
mutta ainakaan tuolloinen pääsykoe (HY, historian laitos) ei mielestäni
poikennut sen paremmin luonteeltaan kuin vaikeudeltaankaan kovin
oleellisesti ylioppilaskirjoitusten reaalista. Ainoa ero oli se, että yksi
neljästä kysymyksestä käsitteli pääsykoekirjaa (tuolloin Jutikkalan
vähemmän klassisiin teoksiin kuuluva "Talonpoika, aatelismies ja
kruunu"), jonka olin tankannut läpi kerran ja sen jälkeen lukenut
tekemiäni muistiinpanoja. En enää yhtään muista mitä vastauksiin
sävelsin, mutta sisään pääsin kuitenkin. Joskus jälkeenpäin kuulin
kokeita tarkistaneilta, että hyvien vastausten määrä on suurinpiirtein
vakio, ja niiden jälkeen taso yleensä putoaa selkeästi.

Sittemmin 90-luvulla olin opintovastaavana seuraamassa, kun laitoksen
pääsykokeen formaattia muutettiin siten, että pyrkijöiden oletettiin
perehtyvän johonkin tiettyyn ennakolta nimettyyn aikakauteen pelkän
koulukurssin tai pääsykoekirjan sijaan. Perusteluna taisi olla mm. se,
että näin pystyttiin paremmin testaamaan opiskelijoiden kykyä
itsenäiseen tiedonhankintaan. Tätä kyllä myös kritisoitiin sen vuoksi,
että se asetti pyrkijät eriarvoiseen asemaan - esim. helsinkiläisillä oli
todennäköisesti paljon paremmat mahdollisuudet saada käsiinsä
valittuun aihepiiriin liittyvää erikoiskirjallisuutta kuin jollain syrjäseudun
ylioppilaalla. Lisäksi tämäkään malli ei eliminoinut valmennuskurssien
vaikutusta (meillä näitä lähinnä paheksuttiin, mutta monilla muilla aloilla
opiskelijajärjestöt olivat itsekin ryhtyneet tekemään bisnestä omilla
kursseillaan).

Eri laitoksilla on tietysti erilaisia käytäntöjä, mutta oletan ja toivon
kuitenkin, ettei pääsykokeen tarkoituksena ole missään vuosilukujen
ja muun nippelitiedon hallinnan testaamaan. Muistan tosin kuinka
yksi fuksilapsistani kertoi aikoinaan esittäytymiskierroksella pyrki-
neensä opiskelemaan historiaa, jotta pärjäisi paremmin Trivial
Pursuitissa. Uskoakseni hän ei kuitenkaan ollut tosissaan.

Historian opiskelu edellyttää toki jonkin verran yhteisiä yleistietoja
historiasta (pikkujättiläiset ovat tähän vähän turhankin helppo
ratkaisu...), mutta kukaan ei voi tietää kaikkea kaikesta, eikä
pelkän yleistiedon pänttäämisessä mitään järkeä olisikaan. Historiallinen
yleissivistys syntyy opintojen sivutuotteena ja vapaa-ajan harraste-
lukemisen myötä jos on ylipäänsä syntyäkseen, mutta se ei
ehkä kuitenkaan ole opintojen keskeisin päämäärä.

Ainakin yliopistotason historianopetuksen pitäisi tähdätä pelkän
faktatiedon välittämisen sijasta pikemminkin tiedonhankintataitojen,
kriittisen lukutaidon ja historiallisen ajattelutavan kehittämiseen.
Tärkeää on se, että osaa hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja jäsentää
asioiden suhteita toisiinsa. Lisäksi mieleeni palaa laitoksemme
legendaarisen amanuenssin Tuire Raition suositus siitä, että
historianopiskelijoiden pitäisi harrastaa mahdollisimman paljon
kirjoittamista. Hyvästä ja sujuvasta kirjoitustaidosta on todella
paljon iloa sekä historian opinnoissa että historioitsijan
myöhemmällä työuralla, unohtamatta tietysti pääsykokeitakaan...

jpartanen
Viestit: 6
Liittynyt: 04.09.06 18:02

Jättiläisestä

Jos aiot lukea Maailmanhistorian pikkujättiläistä, niin lue sitten mieluummin juuri ilmestynyt uusin painos. Vanhemmissa painoksissa nimittäin 1900-luku ja erityisesti 1900-luvun loppu on melko heikosti esitetty. Yleisesti luulisin, että pääsykokeissa lukion historian aihealueiden hallitseminen on tärkeää. Eli lukion historian kirjojakaan ei kannata väheksyä (itsekin niitä lueskelin yliopiston perusopintoja tehdessäni Jyväskylässä). Lukion historiassa ei tosin Suomen historia ole kovin suuressa osassa, joten jotain Suomen historian perusteoksia kannattaisi ehkä vilkaista, esim. Suomen historian pikkujättiläinen. Jyväskylässä perusopinnoissa kirjoina on Matti Klingen Keisarin Suomi (autonomian aika), Henrik Meinanderin Tasavallan tiellä (itsenäisyyden aika), Petri Karosen Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521-1809 ja Mika Kallioisen Kirkon ja kruunun välissä. Suomalaiset ja keskiaika. En tiedä kannattaako esihistoriaan kauheasti panostaa pääsykokeisiin lukiessa, mutta meillä esihistorian kirjana on Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Ruotsin vallan ajalle voisin vielä suositella omaa pääsykoekirjaani Suomi kuningaskunnassa. Suomi ennen vuotta 1809, joka ei ole mitenkään älyttömän pitkä, mutta silti suht kattava.

Yleensäkin suosittelisin, että katsoisit eri yliopistojen perusopinnoissa vaadittavaa kirjallisuutta. Ne voivat antaa ainakin vinkkejä siitä, mikä koetaan perustavalla tavalla tärkeiksi tiedoiksi historiasta yliopistotasolla. Ja itsekin suosittelen joillain luennoilla käymistä jos vain kiinnostusta ja aikaa löytyy.

Anselni
Viestit: 5
Liittynyt: 18.09.06 23:46
Paikkakunta: Joensuu

Uusin painos Maailmanhistorian pikkujättiläisestä löytyy. Luen sellaiset 20-50 sivua päivässä, teen muistiinpanoja ja opiskelen tekstin täysin. En ole myöskään kovin nopea lukija ja toisaalta kirjan teksti on melko tietorunsasta...

Kertokaa, millainen lukutekniikka on teidän mielestä tehokkain? Lukea kirja monta kertaa nopeasti läpi vai kerran ja kunnolla? Pitäisikö tehdä muistiinpanoja? Kuinka tarkkoja muistiinpanoja? Tietenkin tämä on yksilökohtaista, mutta kertokaa omia kokemuksia pääsykokeisiin/tentteihin valmistautumisesta. Itse koin melko tehokkaana sellaisen tekniikan, että lukiessani tein suhteellisen tarkkoja muistiinpanoja. Sen jälkeen kirjoitin muistiinpanot "puhtaaksi" jolloin ne tuli kerrattua ajatuksen kanssa. Sitten lueskelin vielä näitä puhtaaksi kirjoitettuja muistiinpanoja. Tämä tapa vaan on todella hidas ja vaatii keskittymistä...

antpel
Viestit: 4
Liittynyt: 20.09.06 09:54

Anselni kirjoitti: Kertokaa, millainen lukutekniikka on teidän mielestä tehokkain? Lukea kirja monta kertaa nopeasti läpi vai kerran ja kunnolla? Pitäisikö tehdä muistiinpanoja? Kuinka tarkkoja muistiinpanoja? Tietenkin tämä on yksilökohtaista, mutta kertokaa omia kokemuksia pääsykokeisiin/tentteihin valmistautumisesta. Itse koin melko tehokkaana sellaisen tekniikan, että lukiessani tein suhteellisen tarkkoja muistiinpanoja. Sen jälkeen kirjoitin muistiinpanot "puhtaaksi" jolloin ne tuli kerrattua ajatuksen kanssa. Sitten lueskelin vielä näitä puhtaaksi kirjoitettuja muistiinpanoja. Tämä tapa vaan on todella hidas ja vaatii keskittymistä...
Tuo vaikuttaa itse asiassa todella hyvältä tavalta. Asiat jäävät myös oikeasti päähän, kun ne kirjoittaa itse. Ainakin minulla.

Itse muistaakseni toimin aikoinani juuri noin. Oli kaksi pääsykoekirjaa, jotka molemmat luin ensin läpi, ihan vain kuten lukisin mitä tahansa kirjaa. Sen jälkeen kävin molemmat kirjat läpi muistiinpanoja tehden. Tuon jälkeen kirjoitin muistaakseni kronologisessa järjestyksessä (jokin looginen järjestys helpottaa muistamista) nuo puhtaaksi. Sen jälkeen luin noita puhtaaksikirjoitettuja listoja kunnes osasin ne käytännössä ulkoa.

Itse kokeessa tuo vaikutti siihen että oli todella itsevarma olo, ja tunsin hallitsevani kontekstin josta kysyttiin. Jäi aikaa luovaan kirjoittamiseen, eikä tarvinnut yrittää keksiä yksityiskohtia. Ne vain tipahtelivat oikeisiin paikkoihin.

Tenttiin lukeminen puolestaan oli sitten ihan toisenlaista: Kirjat kirjastosta (jos sai ne kaikki), nopea selaus (sisällysluettelo on kiva), luin aluksi johdannot+yhteenvedot, sitten vaan varsinaiseen tekstiin kiinni ja toivomaan että ennen tenttiä edes osa kirjoista olisi luettu. Yleensä arvosana oli kuitenkin ihan hyvä. Pääasia että osasi soveltaa, eikä joutunut paniikkiin ;-)

katajala
Viestit: 1
Liittynyt: 31.03.06 09:00

Historian pääsykokeita

Hei Anselni & muut

Koska keskustelu historian pääsykokeista (erityisesti Joensuuhun) käy palstalla vilkkaana ja asiallisena, voinen tuoda "rikkani rokkaan", sillä olin viime kevään pääsykokeiden johtajana Joensuussa. Yliopistojen historian oppiaineiden pääsykoekäytännöt vaihtelevat suuresti, jonka vuoksi voin tietenkin kirjoittaa vain oman oppiaineemme puolesta.

Pääsykokeissamme haluamme koetella pyrkijän yleistä historiakentän tuntemusta ja asioiden hallintaa, joka voidaan saavuttaa esim. lukion historiakurssien (siis muidenkin kuin pakollisten) hyvällä hallinnalla ja lehdistössä käytävää historia-alan keskustelua ja historia-alan kirjallisuutta seuraamalla. Lukion oppikirjoista kannattaa lueskella useampien kustantajien tuotoksia, sillä kaikilla niillä on etunsa, mutta myös puutteensa. Tärkeä asia ja jopa ajanjakso, joka on selitetty laajasti kahden kustantajan lukion oppikirjoissa, saattaa puuttua lähes tyystin kolmannelta. Jos kokelaan tiedot sattuvat pohjautumaan vain juuri tuon kolmannen kustantajan oppikirjaan, voi hän olla kokeessa aivan "ulalla" vaikka osaisi oppikirjansa etu- ja takaperin. Tämän vuoksi pääsykokeen vaatimuksena EI voi olla vain lukion kurssi. Pikkujättiläinen toki paikkaa lukiokirjojen aukkoja, mutta on varmaan aika raskasta luettavaa kannesta kanteen.

Seikka, joka tuntui tulevan ainakin viime kevään pääsykokeessa monelle yllätyksenä oli, että osa kysymyksistä sijoittui ajanjaksoille ja teemoihin, joita ei lukion PAKOLLISISSA historian kursseissa käsitellä. Kysymykset voivat siis tulla miltä ajanjaksolta tahansa korkeakulttuurien synnystä 2000-luvulle, eivätkä kysymysten teemat rajoitu poliittiseen historiaan. Usein kysymykset pyritään tekemään niin, että sekä yleisen että Suomen historian ajallinen laaja-alainen hallinta on menestyksekkäälle kokeen suorittamiselle edellytyksenä. Yksi kysymyksistä on ollut ns. aineistotehtävä, esim historiallisen dokumentin, tilaston tms. analysointi, jossa on koeteltu historiatiedon soveltamisen taitoja.

Vielä voi todeta, että harvemmin kysytään mitään "nippelitietoa" vaan esseekysymyksiä, koska arvostame paitsi historiatiedon määrää myös sen jäsentynyttä hallintaa ja asiayhteyksien hahmottamista. Olennaiseen kysytystä keskittyvä, hyvin jäsennelty, hyvällä Suomen kielellä laadittu vastaus on "kovaa valuuttaa", sillä näiden taitojen hallinta on myös tärkeä edellytys historiaopintojen menestyksekkäälle suorittamiselle.

Tervetuloa ensi kevään pääsykokeeseen niin Anselni kuin muut

yst

Kimmo Katajala
Suomen historian professori

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”