Kysymys Rauma-nimien erilaisista selityksistä

[Vetehinen]

Koska kyse on kysymyspalstasta niin on paikallaan esittää kysymys. Aikaisemmista vastauksista päätellen kysymykseen liittyvästä asiasta saa täällä asiantuntevia vastauksia.

Kysymys koskee paikannimeä Rauma.

Suomessa on Rauma niminen kaupunki ja Rauma-joki. Muitakin Rauma-nimisiä paikkoja esiintyy. Ruotsissa Rauma-nimisiä paikkoja on Norrbottenissa lähellä Suomen rajaa.

Norjasta löytyy kaksi Raumaa. Toinen on Rauma-niminen joki joka sijaitsee Romsdalissa. Romsdal on mahdollisesti alunperin Raum(a)dal. Toinen Rauma on nykyään Glomma-niminen joki, jonka alajuoksun nimenä on aikaisemmin ollut Rauma. Muinainen Raumariki on sijoitettu Rauma-joen alueelle ilmeisesti juuri tuon joen nimen vuoksi. Yksi tunnettu rauma-paikka on myös Juutinrauma, jonka nimi ruotsiksi on Öresund (<- Aure-sund? Samaa juurta kuin Aura?).

Norjalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee muinaisnorjan sanasta "raumr" joka merkitsee melua. Suomalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee germaanisesta sanasta *strauma, joka merkitsee virtaa. Sanasta ovat syntyneet mm ruotsin ström ja englannin stream.

Kysymykseni on, mikä kielitieteellinen selitys on sille, että norjalainen Rauma-sanan selitys on erilainen kuin suomalainen Rauma-sanan selitys ja kumpi on oikein?

Jos olettaa, että suomalainen selitys on oikea, jolloin rauma tulee sanasta *strauma, niin miten on selitettävissä se tosiasia, että Norjassa esiintyy kaksi rauma-nimistä jokea? Rauma on nimittäin suomenkielinen muunnos germaanisesta sanasta. Germaaninen nimi Rauma-joille olisi Ström, mutta nimi onkin suomenkielinen muunnos.

Tähän Rauma-nimien mystiikkaan törmäsin kainulaisten yhteydessä. Havaitsin että joku kainulaisten kuninkaaksi mainittu oli muuttanut Romsdaliin (eli Rauma-joen laaksoon) ja Suomen Rauman on arvioitu sijainneen muinaisen Kainuun alueella.

Mielenkiintoinen on myös muinainen Raumariki. Sanassa esiintyy osa riki, joka merkitsee "valtakuntaa" ja on kelttiläinen sana. Riki esiintyy myös Ruotsin ruotsinkielisessä nimessä Sve-rige.

Rauma-nimelle on baltilainenkin selitysehdotus olemassa, mutta se ei liene kovin suosittu ja yleisesti edes tiedossa.

[ekyto]

Torsten viikinginpojan saagan mukaan Norjan Rauma-joki on saanut nimensä Raum-kuninkaasta:

http://www.northvegr.org/lore/viking/001_02.php

. Loge was the fairest of men, and his strength and stature was like unto that of his kinsmen, the giants, from whom he descended. His wife was Glod (Glöð, glad), a daughter of Grim of Grimsgard, which is situated in Jotunheim in the north; and Jotunheim was at that time called Elivags (Elivágar in the north). Grim was a very great berserk; his wife was Alvor, a sister of Alf the Old. He ruled that kingdom which lies between two rivers, both of which were called Elfs (i.e. Elbs), taking their name from him (Alf). The river south of his kingdom, dividing it from Gautland, the country of King Gaut, was called Gaut’s Elf (i.e. Gaut’s River, the river Gotha in the southwestern part of th present Sweden); the one north of it was called Raum’s Elf, named after King Raum, and the kingdom of the latter was called Raum’s-ric. The land governed by King Alf was called Alfheim, and all his offspring are related to the Elves. They were fairer than any other people save the giants. King Alf was married to Bryngerd, a daughter of king Raum of Raum’s-ric; she was a large woman, but she was not beautiful, because her father, king Raum, was ugly-looking, and hence ugly looking and large men are called great “raums.”

[Vetehinen]

Mielenkiintoinen on myös muinainen Raumariki. Sanassa esiintyy osa riki, joka merkitsee "valtakuntaa" ja on kelttiläinen sana. Riki esiintyy myös Ruotsin ruotsinkielisessä nimessä Sve-rige..

Tuohon rauma-sanojen esiintymiseen ei tullut mitään kommenttia. Maallikkona ihmettelen hiukan sitä, ettei kukaan ole aikaisemmin viitsinyt selvittää asiaa. Onhan se kuitenkin näkyvä ja selvästi ollut tiedossa, että Norjassa on rauma-nimisiä jokia ja myös Raumariki eli Romerike on myös varmasti ollut tunnettu nimi.

Tässä oli hiukan aikaa taas paneutua uusiin asioihin eli sanaan ranta. Sanan ranta sanotaan olevan lainaa kantagermaanin sanasta *strindi-z tai *stranda-n. Katsoin tuolta Ruotsista missä siellä esiintyy strand nimisiä paikkoja. Yllättävää että ne paikat sijaitsevat pääasiassa Mälaren pohjoispuolella. Esimerkiksi Blekingessä ei ole ainuttakaan strandia (merkityksessä luonnonkohde), Skånessa on vain viisi ja nekin näyttävät olevan kaupunkien rantoja, joka viittaa myöhäiseen nimeämiseen. Kronobergissa ja Hallandissa on kummassakin vain yksi kappale. Mälaren pohjoispuolella Gävleborgissa on 33 kpl ja Västerbottenissa 64 kpl. Strand-nimet keskittyvät Pohjois-Ruotsiin, joka on merkillistä ottaen huomioon sen, että strand sanan pitäisi olla kantagermaaninen sana. Jos se sitä on, luulisi että sitä esiintyisi varhaisimmalla germaanisella alueella enemmän kuin 0 - 5 kpl. En tiedä mikä selitys tuohon on oikea, mutta paikannimistö viittaa siihen, että strand olisikin kantagermaania myöhäisempi sana.

Ok. Se strandista. Katsotaanpa mikä on tilanne ranta-paikannimien suhteen. Ranta-nimisiä paikkoja on kymmeniä Norrbottenissa ja muualla Mälaren pohjoispuolella. Mielenkiintoisia ovat eteläisimmät paikat ja niitä ovat
Rantamossen, joka on Gransjön järven ranta, Örebro län, Hällefors
Rantaåsen, St Åbbortjärnen järven rantaharju, Örebro län, Ljusnarsberg
Rantebacken, Unnan järven rannalla oleva alue, Kronobergs län, Ljungby

Tuo edellä mainittu joen nimi Unnan on muuten saamea ja merkitsee pientä.

Rantebomaden, Yttran järven ranta, Kalmar län, Högsby

Ims-sana ranta on luultavasti muotoutunut ruotsissa myös muotoon randa. Katsotaanpa sitäkin.

Randal, Mösjön ranta, Kalmar län, Oskarshamn
Randalsmosse, Kroksjön ranta, Hallands län, Varberg
Randalstorpet, Puron ranta, Västra Götalands län, Åmål
Randbomossarna, Långån joen ranta, Uppsala län, Tierp
Randbäckeängen, Niittyalue, jolta puro laskee Tjustgölen järveen, Kalmar län, Oskarshamn
Randen, Antavarden järveen laskevan puron ranta, Kalmar län, Västervik
Randevik, Rottnen järven ranta, Kronobergs län, Lessebo
Randskär, Saari, Västra Götalands län, Tanum

Jätin rand-nimistäkin pohjoisimmat luettelematta, koska tulisi liian pitkä luettelo, eikä se ole tarpeellista tässä yhteydessä.

Ims:n ranta sanan johdannaisia siis näyttää olevan ihan Etelä-Ruotsissakin ja voisi sanoa, että paikoittain jopa enemmän kuin germaanisia strand nimiä.

Tarkistan vielä mitä rand ja ranta merkitsevät germaanisessa kielissä. Rand on SEO:n mukaan sköldbuckla ja siitä on tullut suomen sana "ranne". Se ei siis ole rantaan viittaava sana, jollaisia nuo yllä mainitut paikannimet ovat. Hylkään siis germaanisen etymologian tältä osin.

Entä sitten ranta? Se merkitsee SEO:n mukaan "ränna omkring" eli juoksennella sinne tänne. Sekään ei viittaa rantaan joten tämänkin sanan kohdalla germaaninen etymologia voidaan hylätä.

Jäljelle jää siis ims-etymologia noiden rantaa tarkoittavien paikannimien selitykseksi.

Vielä eräs mielenkiintoinen rantaa koskeva asia. Kuten aikaisemmin mainitsin oli Raumariki, mutta sen vieressä sijaisti Ranriki. Wikipedia osaa kertoa, että nimi tulee meren jumalattaresta nimeltä Rán, mutta jatkaa "There is no clear etymology of Rán. As the Indo-Europeans did not have a word for sea, it may not be Indo-European, in which case it would be older than the Nordics in the region."
http://en.wikipedia.org/wiki/Ranrike

Eli sanan Rán etymologia on hämärä ja sen epäillään olevan vanhemmalta ajalta kuin mitä germaaniset kielet ovat alueella.

Tämä Ranriki sijaitsi nykyisen Oslovuonon ja Ruotsin Västra Götalands läänin alueella. Katsotaanpa sitten rann(a) paikannimistöä myös. Niitä löytyy kymmeniä nimiä ja paljon on Västra Götalands läänin alueella eli juuri siellä missä Ranrike sijaitsikin. Otan vain muutamia esimerkkejä

Rannamosse, Hoagölin ja Hultagölin välinen suo, Kronobergs län, Växjö
Rannberg, Ingetorps sjön rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Kungälv
Rannberget, Hälltorpsjön rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Ale
Rannberget, Björnvatnett järven rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Färgelanda
Ranne mosse, St Agnsjön rannalla oleva suo, Hallands län, Falkenberg
Ranneberg, Kolbengtserödsjön rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Uddevalla
Rannebergen, Iväg järven rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Bengtsfors
Rannebergen, Nordre älv joen rannalla oleva vuori. Vuorella on muinaislinna, Västra Götalands län, Göteborg
Ranneberget, Göta älv joen rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Ale

Näitä on siis enemmänkin, mutta tuo otos riittäköön. Jokainen rann-niminen paikka on rannalla. Suomen ranta sanan genetiivi on rannan ja virossa ranna merkitsee rantaa yhdyssanoissa ja mm nimissä kuten Pärnu Rannahotel. SEO ei tunne sanaa rann, joka on yhdenmukaista sen kanssa, mitä wikipedia kertoo jumalattaren Rán nimestä. Siis sana ei ole germaaninen, mutta se on muodoltaan ja kartoista päätellen myös merkitykseltään ims-sana, joka merkitsee rantaa.

Otetaan vielä hiukkasen lisää.

Koska jos hyväksymme sen, että ims-sana ranta on lainaa germaaneilta, niin silloin ims-kielessä on täytynyt olla oma rantaa merkitsevä sana. Sitä ei olekaan ihan helppo muuten löytää, mutta läytyy tämmöinen tieto.

Etymologisen tietokannan mukaan uralilaisen rantaa merkitsevä sana on *kanta
English meaning: edge, shore
Saam (Lapp): gad'de -dd- (N) 'bank, shore', kadd_ (L) 'Ufer, Rand' ?
Mansi (Vogul): _ant- (KU), kant- (KM) 'an..., nahe zu...' ?

Siis sille sanalle on saamelainen muoto gadde, jonka tietysti etsin Ruotsista. Ja löytyy, totta kai. Jätän taas Norrbottenista läytyvät huomiotta, koska ne eivät ole kiinnostavia nyt.

Gaddemad, 1,6 km Stensjön järvestä, Kalmar län, Nybro
Gaddemyren, 1.7 km Åbyfjordenista, Västra Götalands län, Lysekil
Gaddesanna, Ranta-alue Vänernillä, Västra Götalands län, Vänersborg

Jälkimmäinen taitaa olla suosittu uimaranta. En ehtinyt selvittää mikä Gadde-sannan nimen jälkimmäinen osa voisi tarkoittaa. Jos se liittyy hiekkaan, niin sopisi kyllä hyvin yhteen sen kanssa, että paikalle on merkittty uimaranta.

Yhteenvetona tästä. Ims:n rantaa merkitseviä paikannimiä esiintyy Ruotsissa jopa hyvin etelässä. Sama kuin rauma sanan kanssa, nuo rantaa merkitsevät muodot ovat ims-kielen muotoja, vaikka sana olisikin ensin lainattu germaaneilta. Eli se on mennyt niin, että germaaneilta lainattu sana ranta, jolla ims-kielen puhujat ovat nimenneet ranta-aiheisia paikkoja ja jotka ovat vääntynet myöhemmin ruotsissa muotoihin rant, rand ja rann.


Odotan mielenkiinnolla parempia selityksiä ja täydellisiä tyrmäysyrityksiä. Minusta nämä nimistöt ansaitsevat tulla tutkituksi ja selvitetyksi ja jos tämä kirjoitus voi olla kimmokkeena jollekin jatkaa tieteellisimmillä metodeilla, niin oikein hyvä.

[ekyto]

Randal, Mösjön ranta, Kalmar län, Oskarshamn
Randalsmosse, Kroksjön ranta, Hallands län, Varberg
Randalstorpet, Puron ranta, Västra Götalands län, Åmål
Randbomossarna, Långån joen ranta, Uppsala län, Tierp
Randbäckeängen, Niittyalue, jolta puro laskee Tjustgölen järveen, Kalmar län, Oskarshamn
Randen, Antavarden järveen laskevan puron ranta, Kalmar län, Västervik
Randevik, Rottnen järven ranta, Kronobergs län, Lessebo
Randskär, Saari, Västra Götalands län, Tanum

Jätin rand-nimistäkin pohjoisimmat luettelematta, koska tulisi liian pitkä luettelo, eikä se ole tarpeellista tässä yhteydessä.

Ims:n ranta sanan johdannaisia siis näyttää olevan ihan Etelä-Ruotsissakin ja voisi sanoa, että paikoittain jopa enemmän kuin germaanisia strand nimiä.

Tarkistan vielä mitä rand ja ranta merkitsevät germaanisessa kielissä. Rand on SEO:n mukaan sköldbuckla ja siitä on tullut suomen sana "ranne". Se ei siis ole rantaan viittaava sana, jollaisia nuo yllä mainitut paikannimet ovat. Hylkään siis germaanisen etymologian tältä osin.

WSOY:n Suomi-Ruotsi-Suomi taskusanakirja antaa ruotsin sanalle rand merkitykset reuna ja raita. Helsingissä on Raitalahti, jonka alkuperässä voimme näin huoletta hylätä suomensukuisen alkuperän ja julistaa, että se on suomennettu alueella asuneiden ruotsalaisten antamasta Randevik -nimestä.

[ekyto]

.

Entä sitten ranta? Se merkitsee SEO:n mukaan "ränna omkring" eli juoksennella sinne tänne.

Olisit lukenut pakkoruotsisisi paremmin. Omkring tarkoittaa "ympäri", eikä "sinne tänne". Eli tuon voisi ymmärtää "juosta ympäri". Saaressa maan reuna (reuna = rand ruotsiksi) vettä vasten juoksee/kulkee saaren ympäri, tai laajemmalti ajatellen se juoksee myös mantereiden ympäri.

Ränna muuten tarkoittaa ruotsissa myös uurretta, väylää tai muuta "ränniä".

[Vetehinen]

Randal, Mösjön ranta, Kalmar län, Oskarshamn
Randalsmosse, Kroksjön ranta, Hallands län, Varberg
Randalstorpet, Puron ranta, Västra Götalands län, Åmål
Randbomossarna, Långån joen ranta, Uppsala län, Tierp
Randbäckeängen, Niittyalue, jolta puro laskee Tjustgölen järveen, Kalmar län, Oskarshamn
Randen, Antavarden järveen laskevan puron ranta, Kalmar län, Västervik
Randevik, Rottnen järven ranta, Kronobergs län, Lessebo
Randskär, Saari, Västra Götalands län, Tanum

Jätin rand-nimistäkin pohjoisimmat luettelematta, koska tulisi liian pitkä luettelo, eikä se ole tarpeellista tässä yhteydessä.

Ims:n ranta sanan johdannaisia siis näyttää olevan ihan Etelä-Ruotsissakin ja voisi sanoa, että paikoittain jopa enemmän kuin germaanisia strand nimiä.

Tarkistan vielä mitä rand ja ranta merkitsevät germaanisessa kielissä. Rand on SEO:n mukaan sköldbuckla ja siitä on tullut suomen sana "ranne". Se ei siis ole rantaan viittaava sana, jollaisia nuo yllä mainitut paikannimet ovat. Hylkään siis germaanisen etymologian tältä osin.

WSOY:n Suomi-Ruotsi-Suomi taskusanakirja antaa ruotsin sanalle rand merkitykset reuna ja raita. Helsingissä on Raitalahti, jonka alkuperässä voimme näin huoletta hylätä suomensukuisen alkuperän ja julistaa, että se on suomennettu alueella asuneiden ruotsalaisten antamasta Randevik -nimestä.

Svensk Etymolgisk Ordbok

rand - fsv., da. = isl. rond f., fsax.
rand m., mlty., fhty. ränt (ty. rand),
ägs. rand, i fsax. o. fhty.: sköldbuckla,
sköld (egentl.: sköldrand); från germ.
spr. lånade: span. [espanja] randa, kant, o. finska
ranne (genit. ranteen). Möjl. av samma
stam som fhty. ramft, rand (ty. ranft);
jfr till formen hind, sand (o. ty. dial.
sampt), sund. F. ö. dunkelt; mer eller
mindre osäkra tolkningsförsök hos
Falk-Torp s. 876, 1530; jfr även Schröder
IF Anz. 28: 33 samt under ram 1.
Sannol. ej, såsom ofta antages,
besläktat med strand (se d. o.).

[Vetehinen]

.

Entä sitten ranta? Se merkitsee SEO:n mukaan "ränna omkring" eli juoksennella sinne tänne.

Olisit lukenut pakkoruotsisisi paremmin. Omkring tarkoittaa "ympäri", eikä "sinne tänne". Eli tuon voisi ymmärtää "juosta ympäri". Saaressa maan reuna (reuna = rand ruotsiksi) vettä vasten juoksee/kulkee saaren ympäri, tai laajemmalti ajatellen se juoksee myös mantereiden ympäri.

Ränna muuten tarkoittaa ruotsissa myös uurretta, väylää tai muuta "ränniä".

SEO:

ranta, ränna omkring o. d., _1880-90-t. = no.; enl. Wadstein PBB 22: 253 _= ty. ranzen, vända sig än hit än dit _(annorlunda dock om ranzen _Hirt-Wei-gand); snarare dock en uteslutande _nordisk iterativbildning till stammen i _ränna; jfr närmare förf. Ark. 14: 146 _o. f. ö. t. ex. sv. dial. iranta, trilla osv. _med likn. betyd, (se under trätta 1).