Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Mitä kustantajat suomentavat

Käsittelen aihettani hieman historian vierestä, mutta ajankohtaisuus on yksi kouluhistorian muotoja, ja muut kirjoittajat saavat toki täydentää vanhemmilla esimerkeillä.

Vuonna 2002 tunnettu amer. journalisti Bob Woodward julkaisi kirjan "Bush at War", joka käsitteli Afganistanin sotaa. Tyyli oli Bushille myönteinen, mutta hyvin kävi ilmi pallon olleen jo tuolloin hukassa. Kyselin varmaankin seuraavana vuonna ison firman kustannustoimittajalta, onko kirja tarkoitus suomentaa. "Aihe vanhenee nopeasti", oli vastaus. Hmmmm.

Seuraavassa kirjassa "Plan of Attack" kuvattiin lähtöä Irakiin. Ulkoministeri Colin Powell koetti vääntää rautakangesta, että Irak ei ollut 11.9. iskujen takana. Kirjaa ei käännetty ilmeisesti siksi, että tämäkin aihe vanheni? Uusimmassa juuri ilmestyvässä kirjassaan Woodward ilmoittaa nykyisen hallinnon vähättelevän järjestelmällisesti irakilaisen vastarinnan määrää.

Irakin sodasta on toki suomennettu joukko kirjoja mosurin näkökulmasta (engl. boots on the ground). Myyntilukuja epäilen pieniksi.

Yliopistojen näkökulmasta suomentaminen on varmaankin kovin irrelevantti aihe. Tutkimuksenhan pitää nojata alkuperäiseen kieleen. Kysymyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Kaikki vanhemmat ihmiset eivät osaa edes englantia, ulkom. kirjoja on vaikea lainata yliopistojen ulkopuolella ja aivan rehellisesti ottaen: vieraskielisen kirjan lukeminen on useimmille työläämpää kuin äidinkielisen teoksen.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Ajatellaanpa vaikkapa sotahistorian osalta, niin tarjonta on todella kehnoa. Esim. Venäjällä olisi tarjolla paljon hyvää tutkimusta, mutta suomennokset puuttuvat täysin eikä tätä materiaalia ole edes englanniksi. Myös saksalaisen tutkimuksen (etenkin sellaisen joka ei suostu kumartamaan voittajien näkemystä) olemassaolo on tuntematon käsite. Sen sijaan kustantaja löytyi aivan karmealle propagandapurkaukselle eli Michael Burleighin "historiikille" 3. valtakunnasta. Edes Ehrenburgin teksteistä on vaikea löytää samanlaista suoranaisen vihan paloa kuin mihin Burleigh yltää. Samoin on vaikea ymmärtää miksi A. Beevorilta on käännetty niinkin monta kirjaa. Samoista aiheista (Stalingrad, Berliini) löytyy saksaksi paljon parempaa ja vähemmän moralisoivaa kirjallisuutta.

Ihmettelen myös miksei Orlando Figesin hienoa kirjaa Venäjän vallankumouksesta (A People´s Tragedy) ole käännetty. Tai Vasili Mitrohinin ja C. Andrewin Mitrohin Archivea.

hollro
Viestit: 1
Liittynyt: 23.10.06 14:58

Kustantaminen on kaupallista toimintaan ja vaikka mielenkiintoisilla ajankohtaiskirjoilla tuntuisikin äkkiseltään olevan kysyntää, niin kuinka moni lopulta ostaisi vaikkapa Afganistanin sotaa käsittelevän amerikkalaisyleisölle suunnatun kirjan?
Monet kiinnostuneista lukevat sen tuoreeltaan englanniksi ja loput eivät ehkä kaipaa kokonaisen kirjan verran tietoa aiheesta.
Jotta kirjan kääntäminen olisi kannattavaa pitäisi sitä varmaankin myydä vähintään useita satoja kappaleita mieluiten muutama tuhat.
Koska kielialueemme on niin pieni on tällaisiinkin myyntimäriin pääseminen saavutus, joka puolestaan edellyttää markkinointipanostuksia. Siksi kustantajat harkitsevat tarkoin mitä tällaista kirjallisuutta kääntävät, jos kääntävät ollenkaan. Väitän, että kielialueemme pienuus on yksi syy siihen, että meiltä puuttuu tämäntyyppinen kirjallisuus. Kustantajille on edullisempaa tehdä muuta.

Vieras

Toisaalta monessa tiedekirjassa tuntuu olevan ongelmana käännöksen laatu. Hyvästä esimerkistä käy vaikkapa Stuart Hallin Identiteetti. Kirjassa on monta kohtaa, joita on täysin mahdoton ymmärtää. Kun sitten ottaa viereen englanninkielisen lähtöteoksen huomaa, että kyseessä onkin hyvin yksinkertainen asia. Lauseet vain on käännetty sana sanalta suoraan lähtökielestä kohdekieleen. Opintojeni aikana olen törmännyt useampaankin huonosti käännettyyn tieteelliseen teokseen. Rehellisesti sanoen minuakaan ei kauheasti innosta lukea tekstiä, mistä ei saa mitään selkoa, vaikka aihe olisi kuinka kiinnostava. Voisin olettaa, että monesti erityisesti historiaa käsittelevät teokset kiinnostaisivat laajempaa joukkoa kuin vain aiheesta tiedettä tekeviä. Mutta jos kieli on huonon käännöksen takia vaikeaa luettavaa, tulee varmasti tavalliselle lukijalle olo "liian tieteellisestä" tekstistä.

Lisäksi monesti tuntuu, että nimenomaan käännöskirjallisuudessa suositaan lainasanoja. Termit ja käsitteet joille on olemassa aivan kelpo suomenkielinenkin vastine jätetään kääntämättä ja perään lisätään vain "-i", jolloin se täyttää oletettavasti kaikki kääntämisen tarpeet. Esimerkiksi käy vaikkapa Paul Ricoeurilta suomennettu "Tulkinnan teoria". Tokkopa vaikka lause: "Koodia ei ole intentoitu; se on anonyymi." antaa suurempaa lisäarvoa lukijalle. Syntyy kielellistä kohinaa, josta tavallinen lukija ei enää kykene erottamaan merkitystä.

Monesti nimenomaan englannista käännettäessä tulee esiin myös kääntäjien tausta. On harhakuvitelma, että käännettäessä riittää pelkkä kielen ymmärtäminen. Tämä käy selvästi ilmi nimenomaan tieteellisten tekstien kohdalla, joissa monesti kääntäjänä toimii alaan vihkiintynyt tutkija, ei kääntäjä. Se mikä tutkijan silmissä saattaa näyttää selkeältä (monesti kiitos lähtötekstin) on lukijalle hirvitys. Tieteellisen kääntämisen saralla olisikin siis luotava aitoa yhteistyötä kääntäjien ja kulloisenkin käännettävän tieteen asiantuntijoiden välille. Näin sekä kääntäjä että tieteenharjoittaja voisivat molemmat keskittyä siihen minkä parhaiten taitavat.

Tiedostan, että keskustelu lähti liikkeelle ajankohtaisesta tiedekirjallisuudesta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista lukea keskustelua vanhemmastakin kirjallisuudesta, ties vaikka joku innostuisi vihdoin kääntämään jonkin vielä suomentamattoman klassikon. Kukapa ei haluaisi lukea sujuvalla suomella kirjoitettuja teoksia, kuten Foucault'n "Les choses et les mots", Paul Ricouerin muu tuotanto tai vaikkapa Habermasin laajasta tuotannosta enemmän kuin muutama teos. :cool:

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Kääntämisestä ja kääntäjistä

Annastiina kirjoitti:Monesti nimenomaan englannista käännettäessä tulee esiin
myös kääntäjien tausta. On harhakuvitelma, että käännettäessä
riittää pelkkä kielen ymmärtäminen. Tämä käy selvästi ilmi nimenomaan
tieteellisten tekstien kohdalla, joissa monesti kääntäjänä toimii alaan
vihkiintynyt tutkija, ei kääntäjä. Se mikä tutkijan silmissä saattaa näyttää
selkeältä (monesti kiitos lähtötekstin) on lukijalle hirvitys. Tieteellisen
kääntämisen saralla olisikin siis luotava aitoa yhteistyötä kääntäjien ja
kulloisenkin käännettävän tieteen asiantuntijoiden välille. Näin sekä
kääntäjä että tieteenharjoittaja voisivat molemmat keskittyä siihen
minkä parhaiten taitavat.
Ideaalisessa maailmassa näin varmaan olisikin, mutta suomalaisessa
tieteellisessä kustantamisessa toimitaan usein sen verran vähäisillä
rahoilla, ettei ammattikääntäjien käyttäminen ole käytännössä
mahdollista. Niinpä tieteellisten tekstien kääntäminen on monilla aloilla
jäänyt suurelta osin tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden hyvinkin
satunnaisella rahoituksella tekemän työn varaan. Lopputulos ei tietysti
tällöinkään ole aina väistämättä huono...

Vieras

Re: Kääntämisestä ja kääntäjistä

Jyrki Ilva kirjoitti:Lopputulos ei tietysti tällöinkään ole aina väistämättä huono...
Ei todellakaan, senhän osoittaa laaja, hyvin käännetty ulkomainen tiedekirjallisuus joita kirjastot ja kirjakaupat pursuavat. Kyseessä olikin enemmänkin kutsu keskusteluun :-) Totta on toki, että monesti ihannemaailman ulkopuolella on karu todellisuus. Olisikin kiinnostavaa kuullu joltain tiedekirjallisuuden kääntäjältä millainen prosessi tuollaisen tekstin kääntäminen on (ollut). Miten suuressa osassa siinä on nimenomaan aiheeseen perehtyminen ja missä määrin kyse on "perinteisestä" kääntämisestä.

Monesti tuntuu, että rahoitus tällaisissa käännöksissä tulee erilaisilta rahastoilta. Voisikohan olla, että kääntäjät eivät tällaista rahoitusta osaa tai halua käyttää tai että tiedekirjallisuuden kääntäminen koetaan itsessään liian suurena tieteellisenä ponnisteluna kun sen traditionaalisen käännösprosessin päälle tulee vielä suunnaton määrä asiaan perehtymistä. Tässä mielessä tarkoitin kääntämistä prosessina, jossa yhteistyötä tekisivät alan asiantuntijat sekä kääntäjät, jolloin ainakin termien, käsitteiden ja ajatusten oikeellisuuden tarkistaminen koettaisiin helpommaksi. Tällä hetkellä tällaiset verkostot taitavat olla enemmänkin vaikkapa opiskeluaikoina luotuja ystävyyssuhteita.

Monestihan kääntäjä kuvailee muutamalla sanalla käännösprosessiaan teoksen alussa, mutta tämä ei tavallisesti valoita muuta kuin ongelmalliseksi kuvattuja kohtia. Niin, ja nyt kun kerran tuotiin esiin ne lukemattomat hyvät käännökset niin omalta osaltamme voisimme kiittää ainakin Hans-Georg Gadamerilta käännettyä "Hermeneutiikka - ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa" -teosta.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Annastiina, koetapas lukea Tapio Tiihosen väitöskirjaa Kannaksen suurhyökkäyksestä 1944. Teksti on suorastaan kaameaa, aivan lukukelvotonta moskaa.

Habermasia en lukisi vaikka saisin koko tuotannon ilmaiseksi. Hillgruberia kyllä!

Käännöksistä puhuen: on aika outoa, että esim. tuore venäläisteos Talvisodan venäläisistä panssarivaunujoukoista löytyy ruotsiksi (Pansar i Vinterkriget) mutta ei suomeksi.

Valfrid
Viestit: 17
Liittynyt: 24.05.06 12:18

Hollrolle

On selvää, että suomen kielialueen pienuus on ratkaiseva tekijä käännöksiä valittaessa, ja olisin asian alkup. viestissäni toki saanut mainita. Sivuutit kuitenkin yhden viestini argumentin. Esim. kirjan "Minun sotani" kääntäminen tuskin palvelee juuri mitään yleisöä, enkä usko sen olleen minkään menestyksen. Sanot, että kustantajat pohtivat varmaan tarkasti ratkaisujaan. Pohdinta saattaa kohdistua vain lukijan kannalta vääriin asioihin. Em. kirjan (kirjoittajana joku korpraali ja kustantajana Penguin) käännösoikeudet lienevät halvemmat kuin Woodwardin kirjojen. En mitenkään takerru Woodwardiin, vaan USA:sta löytyisi varmasti satoja kirjoja, jotka käsittelevät G.W. Bushin hallinnon toimia Keski-idässä viimeisen 6 vuoden aikana. Kuvittelisin aiheella olevan jotain mielenkiintoa, jos kirjoja ylipäänsä suomennetaan.

Ketjussa puhuttiin myös huonoista käännöksistä. Huomauttaessani asiasta eräälle toiselle kustannustoimittajalle hän "puolustustautui" sanomalla, että huono oli jo alkuperäistekstikin! Joten en usko kaikkien suomennosratkaisujen nojaavan tekstin laatuun, vaan esim. siihen, mitä käännösoikeudet maksavat. Huonoa saa halvemmalla, mutta huono kirja ei mene kaupaksi. Taloudelliset näkökohdat voivat kääntyä itseään vastaan.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

"Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa"

"Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa"

Palataanpa vielä tähän vanhaan aiheeseen. Tämän aamun
Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla on pari Jyrki Räikän
kirjoittamaa juttua tietokirjojen kääntämisen nykytilasta:

- Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa
- Poliittiset päätökset ajaneet käännöskustantajat ahtaalle

Juttujen mukaan tietokirjallisuuden kääntämiseen jaettava julkinen
tuki on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Terra Cognita
-kustantamoa pyörittävän Kimmo Pietiläisen mukaan "kirjallisuuden
tukitoimet on suunnattu niin, että ne estävät uudenlaisen ajattelun
syntymisen ja omaehtoisen ajattelun kehittymisen".

Jälkimmäisessä jutussa haastatellaan muun muassa valtion
tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajaa
Jussi Nuortevaa, joka toteaa kääntämisestä seuraavaa:

"Lähtökohtana on se, että valtio tukee nimenomaan suomalaista
kirjallista toimintaa. On katsottu, ettei ulkomaisen kirjallisuuden
kääntäminen suomeksi tai ruotsiksi kuulu Suomen valtion tehtäviin."

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Tämän päivän (maanantai, 30.7.) Hesarissa oli aiheeseen liittyvä juttu Terra Cognita -kustantamosta. Kannattaa lukea.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: "Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa&

Jyrki Ilva kirjoitti: ...valtion tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajaa Jussi Nuortevaa, joka toteaa kääntämisestä seuraavaa:

"Lähtökohtana on se, että valtio tukee nimenomaan suomalaista
kirjallista toimintaa. On katsottu, ettei ulkomaisen kirjallisuuden
kääntäminen suomeksi tai ruotsiksi kuulu Suomen valtion tehtäviin."
Tästä keskusteltiin myös sata vuotta sitten. Silloin tultiin tulokseen, että kyllä suomalaisten pitää saada lukea omalla kielellään parasta mitä maailmassa on kirjoitettu - ja niin käännettiin mm. Homerosta ja Dantea. (Lähde: Kortelainen: Naisen tie.)

Valitettavasti tietokirjojen hinta Suomessa on nykyisin sellainen, että useimmiten ostan kirjan englanninkielisenä pokkarina, vaikka se olisi käännetty. Saksasta joudun ostamaan kovakantisiakin, koska siitä ei kovin paljon käännetä.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Enpä tiedä ovatko suomalaiset tietokirjat olennaisesti kalliimpia kuin alkuperäiset kovakantisetkaan. Pokkareihinhan ei niitä suoraan pitäisi verrata. Tosin jos esim. Penguinilta saa liki tuhatsivuisen historiapokkarin reilulla kympillä, niin sitä hintaa on vaikea lyödä.

Kovakantisten osalta on pakko sanoa, että paikoitellen laatu on ihan kuraa. Selkämykset ovat kieroja, sidonta on sitä sun tätä, kannet vetelevät, painovirheitä vilisee, painolaatu on kuraa. Esim WSOY:n tuoreehko rynnäkkötykkikirja on laadultaan täyttä kuraa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”