wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Itä-Uudenmaan asutushistoria

Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Siitepölyanalyyseista ja maanviljelyn alkamisesta on yleiskatsaus ainakin kirjassa Pohjan poluilla - suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Suomen tiedeseura 1999), artikkelissa "Viljelytoiminnan alku Suomessa paleoekologisen tutkimuksen kohteena" (Vuorela, Irmeli). Esimerkiksi Sipoossa näyttäisi viljelytoiminta alkaneen jo varhaisella pronssikaudella (ainakin ennen vuotta 1000 eaa.). Tosin en tähän hätään tiedä, onko alueella viljelty jatkuvasti.

Arkeologisen aineiston perusteella puolestaan koko Suomi on ollut asuttu siitä lähtien kun maa asutettiin, suunnilleen 8500 eaa. alkaen. Väkeä on siis Itä-Uudellamaallakin ollut jo ennen ruotsalaisten tuloa, mutta mitä väkeä ja kuinka "kiinteää" asutusta?

Yleensä oppikirjojen kartoissa on tapana kuvata vain "suomalaisasutus" eikä mitään muuta. 1200-luvulla, jolloi Itä-Uusimaan rannikolle ilmeisesti alkoi tulla ruotsalaisia, ei täällä tosiaan ollut sananmukaisesti "suomalaisia", koska tämä nimitys rajoittui vain nykyisiin varsinaissuomalaisiin. Sen sijaan itäisen Uudenmaan rannikko on kuulunut hämäläisten alueeseen. Näyttää kuitenkin siltä, että rannikko kuului erämaihin eikä rintamaihin; ilmeisesti merirosvojen pelossa asutus keskittyi rannikolla vain saarten suojaamille alueille (Halikko, Turun seutu), missä laivat nähtiin hyvissä ajoin, kun taas muualla asutus keskittyi sisävesien ääreen (Häme Vanajaveden ympärille, Karjala Laatokan luoteispuolelle).

Mm. Unto Salo on käsitellyt Hämeen muinaista ulottuvuutta perinpohjaisessa satasivuisessa artikkelissaan "Suomi ja Häme, Häme ja Satakunta" (kirjassa Hämeen käräjät I, Hämeen heimoliitto, 2000).

Oma kysymyksensä ovat saamelaiset, joita on paikannimistön perusteella asunut eteläistä Suomea myöten vielä varhaiskeskiajalla. Saamelaisperäisiä paikannimiä yleensä on kartoittanut laajalti Ante Aikio artikkelissaan "The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland" (Onomastica Uralica 4, 2008):

http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kot ... 8aikio.pdf

Joka tapauksessa näyttää siltä, että Itä-Uudenmaan rannikolla oli tosiaan vielä "tilaa" ruotsalaisten tullessa, koska alue ei näyttäisi olleen ainakaan tiiviisti viljelty, toisin kuin lännempänä. Helsingin alueen asutushistoriaa on tutkinut Saulo Kepsu: Uuteen maahan (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) ja Porvoon seutua mm. Petri Hiltunen ("Uudenmaan sisäosien asuttaminen paikannimistön valossa"):

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 1_2001.pdf

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Lisäisin luetteloon erittäin relevantin teoksen, joka erityisesti esittelee asutuksen leviämisssuunnat elinkeinojen ilmastoriippuvuuden kannalta.

Solantie, Reijo 1992: Mikä on Uusimaa? Uudenmaan asutushistoriaa. Uudenmaan Maakuntaliitto ry. Hakapaino. Oy, Helsinki.

Teos käsittelee kiitettävällä tavalla myös Uudenmaan saamelaisasutuksen viimeisiä asutustaskuja ja pitää varmana että vielä ruotsalaisasutuksen lapp-alkuiset (Lappträsk, Lappvik, Lappböle jne.) paikannimet ovat viitanneet oikeisiin saamelaisiin, jotka olisivat jo paljon aikaisemmin joutuneet eristyksiin muista saamelaisista hämälaisasutuksen levittyä sisämaassa. Samaan viittaa toki nimi Noux Espoossa, joka on ihan oikeasti saamen kieltä.

Hämäläisasutusta asuttajat olisivat kohdanneet viljelykselle suotuisimmissa ilmastollisissa "keitaissa", esim. Lohjanjärven seudulla, Tuusulanjärven seudulla ja en muista olisiko ollut jokin kolmas myös, mutta ei muistaakseni kovin idässä. "Keitaita" lukuunottamatta hämäläiskosketus olisi liittynyt heidän eräkäyntiin rannikolla. Solantie kuvaa jopa eränkävijöiden kulkureitit.

Suurin piirtein näin muistan Solentien esityksen, luin sen alkusyksystä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?
Itä-Uudellamaalla on suomalaiskielistä paikannimistöä kuten vaikkapa Emäsalo (Emsalö), Pernaja (Pernå, samaa alkuperää kuin Perniö ja Pärnu) sekä linnavuoria esimerkiksi Helsingin Vartiokylän Linnavuori ja sen edustan Vartiosaari ja Porvoon Linnavuori tai -mäki. Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.

Jaako Häkkisen linkittämässä Hiltusen tekstissä on lisää suomalaisia paikannimiä.

Suomalaisasutus on myös Itä-Uudellamaalla ilmeisesti keskittynyt jokisuihin. Tähän on luonnollisia syitä. Jokia pitkin pääsi sisämaahan, joten ne olivat liikenteen solmukohtia. Joet tarjosivat kalastusapajat. Varsinkin lohen nousun aikaan kalaa sai helposti lapottua niin paljon kuin halusi ja jaksoi ottaa. Kolmas todennäköinen syy on laidunalueet. Jokisuistot tarjoavat usein alavaa tulvaniittyä eläinten laidunmaaksi.

Svealaisten muuttoliike suuntautui karummille alueille eli suomalaisten metsästys ja kalastusmaille. Etelä-Pohjanmaan rannikolle "svealaisten" muutto tapahtui myöhemmin kuin Uudellemaalle. Ainakin siellä muuttajat asettuivat luodoille, saaristoon ja yleensä alueille, joilla oli huonompi taloudellinen arvo kuin jokisuilla oli. Arvo on tietysti nykyään muuttunut kun rantamökkitontit ovat arvokkaita. Nautinta-alueista on mainintoja myöhemmissä oikeuspöytäkirjoissa.

Kysyt miksi koulukirjoissa sanotaan aluetta tyhjäksi ennen "svealaisten" maahanmuuttoa? Käsittääkseni syy on poliittinen. On tahoja jotka haluavat esittää, että "svealaiset" tulivat autioon maahan ja siten osoittaa, että he olivat ensimmäiset asukkaat alueella. Seuraava vertaus on Afrikasta. Olin vuosia sitten tekemisissä etelä-afrikkalaisten kanssa ja heille (valkoisille e-afrikkalaisille) oli hyvin tärkeää osoittaa, että he asuttivat alueen ensin ja etteivät alkuperäiset afrikkalaiset asuneet alueella ennen heitä. Minusta analogia sopii hyvin Itä-Uudenmaan asutuksesta esitettyihin.

Eräs amerikkalainen puolusti tuota Etelä-Afrikan valkoisten hellimää ajatusta, että maa kuuluu ensin sen asuttaneelle. Kysyin miten hän suhtautuu Amerikan intiaanien oikeuksiin. Intiaanit olivat ensimmäisiä asukkaita. Pointti meni perille.

Tuo on käsitykseni siitä syystä, jonka vuoksi koulukirjoissa annetaan väärä kuva (tai valehdellaan jos oikeaa termiä käytetään). Historian vääristely on tietysti korjattava ja esitettävä oikeaa tietoa Suomen historiasta suomalaisille koululaisille. Ruotsinkieliset koululaisethan opiskelevat tietääkseni Ruotsin historiaa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Mitä asutuksen ikään tulee, hieman samaan tapaan meillä puhutaan siitä, miten suomalaiset "asuttivat" Suomen, aivan kuin saamelaiset eivät olisi täällä etelässä koskan asuneetkaan. Vetehiselle oikaisuna kerrottakoon, että Suomen ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan kyllä Suomen historiaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehiselle oikaisuna kerrottakoon, että Suomen ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan kyllä Suomen historiaa.
Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.
Ruotsalaisista on tapana puhua siinä vaiheessa kun svealaiset "alistivat" göötat yhteisen kuninkaan alle. Tämän arvioidaan tapahtuneen vuoden 1000 tienoilla, joten 1200-1300-lukujen rannikkoasutus Suomessa oli tosiaan jo ruotsalaista.

Tuo Solantien kirja on avartava pakkaus, kiitos Jouppe. Uusimaa on peräkkäisten katovuosien todennäköisyyden suhteen ilmastollisesti haastava alue; suotuisampi alue alkaa aika tarkasti maakunnan rajan takana sekä Varsinais-Suomen että Hämeen puolella. Siksi kukaan ei ole halunnut Uudellemaalle ennen kuin keksittiin toimeentulon turvaava yhdistelmätalous: pelto- ja kaskiviljelyn yhdistelmä karjataloudella höystettynä. Siltikin ilmastollisesti epäsuotuisimmat alueet Luoteis-Espoo (Nuuksio) ja Hyvinkään tienoo on asutettu kunnolla vasta 1700-luvulta alkaen.

Uudenmaan asuttamiseen näyttävät suunnilleen yhtäaikaisesti (karkeasti 1200-luvulta alkaen) osallistuneen ruotsalaiset (Länsi- ja Keski-Uusimaan rannikko) ja varsinaissuomalaiset (Länsi-Uusimaan keidas ja Keski-Uuttamaata), pian hämäläiset (lähinnä keskisen ja itäisen Uusimaan pohjoisosat) sekä vähemmässä määrin karjalaisia (keskinen ja itäinen Uusimaa rannikolta) ja virolaisiakin.

Ilmastollisesti kaikkein epäedullisimmilla "vallinharjoilla" (Uudenmaan pohjoisrajaa seuraava kaari ja etelässä rannikon ja sisämaan keitaiden välinen vyöhyke) asui pitkään pyyntitaloutta harjoittavia lappalaisia, jotka paikannimistön perusteella olivat saamelaisia (tältä osin Solantien tutkimus tosin ei ole eikä voisikaan olla ihan nykytiedon tasalla).

Rannikolla näyttää Länsi- ja Keski-Uudellamaalla asuneen (varsinais)suomalaisia ja idempänä hämäläisiä ruotsalaisten keskuudessa, koska vielä 1700-luvulla rannikon kirkoissa pidettiin suomenkielisiäkin messuja. Myöhemmin nämä vähemmistöt sulautuivat rannikkovyöhykkeen ruotsalaiseen enemmistöön.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suomalainen ja hämäläinen pysyvä viljelyasutus Uudellamaalla ei näytä olevan sen vanhempi kuin ruotsalainenkaan: rannikkoruotsiin lainatut substraattisanat ja -nimet ovat peräisin myöhemmin kieltään vaihtaneilta suomalaisilta. Uudenmaan "alkuperäiset" asukkaat ovat olleet saamelaisia ja näitä verottavia sekä rannikon kauppapaikoille matkustavia hämäläisiä (jotka siis eivät asuneet Uudellamaalla). Suomalaiset, ruotsalaiset ja karjalaiset tulivat alueelle vasta keskiajalla, ja tällöin syntyi alueen pysyvä viljelyasutus (mainitun yhdistelmätalouden varaan).

Lopuksi Solantieltä esimerkki siitä, miten rankkaa ilmasto huonoimmilla alueilla oli. Koko Espoossa oli 1620-luvulla 188 taloa. Luoteis-Espoo oli pinta-alaltaan kolmannes koko Espoosta, mutta siellä oli vain 12 taloa, ja näistäkin 7 jatkuvasti autiona! Alueella oli hyvin usein katovuosia, ja asukkaat joutuivat käräjillä pyytämään ruoka-apua vauraammilta eteläespoolaisilta.

Solantien esitys osoittaa vahvasti, miten ilmastolla on suurempi merkitys viljelyasutuksen syntyyn ja leviämiseen kuin maaperällä: vaikka kevyet savimaat Lounais-Suomessa ja Hämeessä otettiin ensin peltoviljelykäyttöön, Uudenmaan hedelmällisiäkään seutuja ei asutettu. Uudenmaan kato-ongelmat johtuvat siitä, että syystalvella sataa runsaasti, joten monina talvina lunta tulee paljon jo ennen kuin maa routaantuu, mistä johtuen lumihome vei oraat talven aikana. Jos samana vuonna vielä halla vei kaskirukiin, ei elantoa saatu lainkaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

wejoja kirjoitti:Osaisiko joku kertoa, miksi Itä-Uuttamaan aluetta pidetään yhä vieläkin koulukirjoissa 1200-luvulle asti, eli ruotsalaisen kolonisaation asutushistoriaan saakka "autiona erämaana, jossa on liikkunut vain satunnaisia metsästäjiä"...? Eri lähteistä on arkeologista riippuen erilaisia tulkintoja asiasta. Onko käsitys muuttunut ja mihin suuntaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen uudempien tutkimusten mm. siitepölyanalyysien myötä?
Tämä oli niin hyvä kysymys, että oli selviteltävä asiaa.

Itä-Uusimaan asutushistoriasta kertoo Itä-Uudenmaan maakuntakaavan selostus mm seuraavaa. Tummennukset Vetehisen.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi
Nuoremmalla rautakaudella, kansainvaellusajalta (400 jKr.) historiallisen ajan alkuun (1150/1300 jKr.), Itä-Uusimaa oli arkeologisten lähteiden perusteella lähes autio.

Pysyvämmin itäinen Uusimaa asutettiin Hämeeseen suuntautuneen toisen ristiretken (1238 tai 1239) jälkeen, kun ruotsalaiset uudisasukkaat saapuivat Itä-Uudenmaan rannikolle. Ruotsalaisten ensimmäinen suuri asutusaalto ajoittuu 1200-luvun puoliväliin.

Aluksi asutettiin rannikkoseudut, jokisuut ja jokilaaksot, joissa myös viljavimmat maaalueet sijaitsivat. Rannikkoalueen merestä kohonneilla savikoilla ja jokien kasaamilla lieterannoilla oli hyvät mahdollisuudet kiinteään peltoviljelyyn. Lisäksi rantaniityt tarjosivat karjalle helposti rehua. Suomea puhuvat hämäläiset asuttivat Uudenmaan ja Hämeen rajaseutuihin kuuluneet maakunnan pohjoisimmat alueet vasta 1300-1400-luvuilla.
Tuo teksti antaa tosiaan sellaisen kuvan, että Itä-Uusimaa olisi ollut "lähes" autio kunnes ruotsalaiset "uudisasukkaat" saapuivat. Tarkoitus on kai antaa vaikutelma, että "uudisasukkaat" tulivat tyhjään maahan ja asuttivat viljavimmat maat jokisuissa ja jokilaaksoissa.

Schultz kirjoittaa Helsingin Linnavuoresta mm seuraavaa:

http://www.hel2.fi/kaumuseo/linnavuori/pdf/schultz.pdf
Vartiokylän linnavuori saattaa olla joko rautakauden lopulta tai keskiajan
alusta.

Muinaislinnan historiaa ei tunneta arkeologisten tutkimusten vähäisyyden ja ajoittamista helpottavien löytöjen puuttumisen vuoksi.
Linnavuori on siis ennen ruotsalaisten tuloa olevalta ajalta. Linnaa ei tarvitse rakentaa, ellei ole asutusta, joten asutusta on ollut, vaikka sen merkkejä ei ole löydetty. Olisiko rakennettu jotain uutta päälle?
Helsingin Vuosaaressa ja Sipoossa tehtyjen paleoekologisten tutkimusten tuloksia, joiden mukaan Vartiokylän linnavuoren lähistöllä olisi viljelty maata ja siten myös asuttu jo viikinkiajalla, on toistaiseksi vaikea hyödyntää linnavuoren historiaa tai sen ympäristön asutushistoriaa selvitettäessä, koska samanaikaiset asumista merkitsevät muinaisjäännökset puuttuvat.
Siis asuttu ennen ruotsalaisten tuloa.
Porvoon Linnamäki on nykymuodossaan keskiaikainen, mutta paikalla on ilmeisesti ollut muinaislinna jo 1200- luvulla, kun ruotsalaiset uudisasukkaat saapuivat. Linna joen rannalla on antanut nimen koko paikalle (Borgå), ja nimistötutkijoiden mukaan nimi on ruotsalaisasutusta vanhempi.
Linna oli siis ennen ruotsalaisten tulokkaiden saapumista. Tuossa lainauksessa "uudisasukkaiksi" kutsutut tulivat asuttuun maahan. "Uudisasukas" on outo sanavalinta, mutta sillä lienee oma propagandistinen funktionsa.
Toisaalta paikannimet ja keskiaikaiset lähteet osoittavat hämäläisten
oleskelleen
Uudenmaan rannikolla kalastamassa ja luultavasti myös kauppaa käymässä ja kaskeamassa.
Aivan niin. Paikannimet ovat siirtyneet suomalaisilta ruotsalaisille eivätkä ne siirry elleivät suomalaiset ole kertomassa jatkuvasti nimiä. Lainausta voisi täydentää maanviljelyllä, koska maanviljelyä osoittavia löytöjä on jo 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta.

Lainatussa kappaleessa on huomioitavaa, että hämäläiset vain oleskelevat. Sanavalinnalla ohjataan lukijaa ajattelemaan jotain pienempää ja vähäpätöisempää kuin asuminen.
Edgrenin mukaan Sipoossa viikinkiajalla alkanut jatkuva viljely merkitsee
hämäläisten muuttoa sinne
, koska niin varhaista ruotsalaisasutusta ei voida todeta
Uudenmaan perinnemaisemista on kirjoituksessa "Asutus- ja maankäyttöhistoriallinen analyysi – esimerkkinä Uudenmaan perinnemaisemat".
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi
Poimin muutamia mainintoja koskien Itä-Uusimaata.
Keski- ja Itä-Uudellamaalla tiheimmin asuttu ja ovat juuri pohjois-eteläsuuntaiset jokilaaksot, Vantaanjoki, Keravanjoki, Sipoonjoki, Mustijoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Forsbynjoki ja Taasianjoki.
Eli juuri ne jokilaaksot olivat tiheimmin asutettuja, jotka Itä-Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa mainitaan ruotsalaisten "uudisasukkaiden" ottaneen itselleen.
Uudeltamaalta on tavattu esiroomalaiselta ajalta
varmuudella viljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää
esineistöäkin, kuten työkaluja ja jauhinkiviä. Tun-
netuin on Pernajan Malmsbyn kauppiaan tai sepän
kätköksi tulkittu löytö, johon sisältyy keihäänkär-
kien ja kirveiden lisäksi viikate ja neljä sirppiä
Itä-Uudellamaalla viljeltiin jo esiroomalaisella ajalla.
Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enem-
män viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan
autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. Sipoon
pienistä lammista (Sarmaja-Korjonen 1992) ja In-
koon Orslandetilta (Alenius ja muut 2004) tehty-
jen siitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella
on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800
jKr.) eteenpäin
. Tutkimuksen tulokset on tulkittu
osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelys-
tä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta
.

Eikä ollut asutuskatkoa. Asutuskatko on se sama, jolla joskus selitettiin Suomen olleen lähes autio ja, että suomalaiset saapuivat Virosta. Asutuskatkosta on luovuttu, koska on tehty asutuksen osoittavia löytöjä.
Viikinkiajalta (800–1050 jKr.) alkaen on enem-
män merkkejä asutuksestakin
. Keski- ja Itä-Uu-
deltamaalta on erityisesti sisämaata ja rannikkoa
yhdistäneitten jokireittien varsilta ja niihin yhtey-
dessä olevien järvien rannoilta saatu talteen joita-
kin viikinkiaikaisia löytöjä. Asutusnimistön perus-
teella on esimerkiksi oletettu, että Sipooseen olisi
sisämaan vanhan hämäläisasutuksen nautinta-
alueelle viikinkiajalla tai viimeistään 1100-luvulla
asettautunut maataviljelevää väestöä
(Kepsu 2001)
Vanhaa suomalaisasutusta ajalta enne ruotsalaisten tulokkaiden saapumista.
Viime aikoina erityisesti nimistön tutkijat (ks.
Huldén 2001) ovat päätyneet siihen, että
Ruotsista saapuneet uudisasukkaat suuntautuivat aluksi pääasiassa saaristoon ja rannikoille. Ruotsinkielisen asutuksen alue olisi vähitellen laajentunut, kun rannikon vähäisempi suomalaisasutus olisi omaksunut uuden valtakielen.
Saaristoon ja rannikolle suuntautunut ruotsalaisten tulokkaiden asettutuminen noudattaa samaa linjaa kuin Etelä-Pohjanmaan rannikolla. Ei siis jokisuihin ja -varteen kuten Itä-Uudenmaan maakuntakaavan seloste väittää virheellisesti. Lisäksi voi hyvin kyseenalaistaa sen, että suomalaisia olisi ollut vähäisempi määrä, koska tuskin silloin paikannimisanasto olisi siirtynyt ruotsiin. Aikaa myöten suomalaisten suhteellinenmäärä on laskenut ruotsinkielistymisen seurauksena. Ruotsalaisia tulokkaita ei pidä kutsua uudisasukkaiksi, kun he asettautuivat toisten erä- ja kalastusmaille, joilla oli suomalaiset nimet. Maahanmuuttaja on hyvä termi.

Edellä mainitut muutamat esimerkit todistavat, että Itä-Uudenmaan asutuksesta on valheita ja sopivilla sanavalinnoilla ohjattua propagandaa, että alue oli tyhjä ruotsalaisten tulokkaiden tullessa joskus 1200-luvun loppupuolella ja, että tulokkaat olivat "uudisasukkaita".

Vääristellystä historiasta ei voi syyttää pelkästään politiikkaa, vaan osansa on silläkin, ettei muinaismuistoja tutkita. Hyvä jos inventoidaankaan. Helsingissä taidettiin havaita että muutama kymmenen muinaismuistoa oli tuhottu, mutta löydettiin myös kymmeniä uusia ennen tuntemattomia muinaismuistoja. Ne olisi hyvät tutkia, sillä emme tiedä meidän omasta historiasta, ellemme tutki sitä.

Oli hyvä että otit wejoja tämän asian puheeksi. Toivottavasti meidän historiaa saadaan korjattua. Oikean tiedon esittäjä saa vastaansa haukkumista ja lokaa, mutta ei se mitään haittaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.

Kiitos heh heh asiallisesta vastauksesta. Se on asiallinen, koska moderaattorit poistavat asiattomat, eikä viestiäsi ole poistettu. Voit haukkua ja solvata ihan vapaasti. Ei haittaa.

Kuulin selityksen eräältä ruotsinkieliseltä tuttavaltani. Hän kertoi, että ruotsinkielisissä kouluissa on erilainen opetussuunnitelma kuin suomenkielisissä esimerkiksi historiassa, jonka opetuksessa käytetään ruotsalaisia oppikirjoja, koska suomalaisia ei kannata kääntää ruotsiksi.

Hänen esitti erilaisen opetussuunnitelman syyksi sille, etteivät ruotsinkieliset voi käydä koulua samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa. Voi olla, että hän tekaisi selityksen historian oppikirjojen ruotsalaisuudesta. Olisi mukava tarkistaa asia, mutta en tiedä miten. Ruotsinkielisten ruotsalaiset historian oppikirjat tuntuvat kiinnostavan kanssakeskustelijoitani, joten olisi mukava saada asiasta varmuus suuntaan tai toiseen, mutta miten? Ehdotuksia.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:
ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Tietoni perustuu henkilökohtaisesti saamaani tietoon, että ruotsinkielisissä kouluissa käytetään ruotsalaisia historian oppikirjoja. Syyksi kerrottiin, ettei suomalaisia historian oppikirjoja kannata kääntää ruotsiksi taloudellisista syistä.
Sinun "tietosi" perustunevat usein Suomalaisuuden liiton hevosmiesten tietotoimiston huhupuheisiin, jotka ovat niin paksua palturia, etteivät kehtaa niitä kirjoitettuun muotoon pistää edes omille propagandasivustoilleen.

Kiitos heh heh asiallisesta vastauksesta. Se on asiallinen, koska moderaattorit poistavat asiattomat, eikä viestiäsi ole poistettu. Voit haukkua ja solvata ihan vapaasti. Ei haittaa.

Kuulin selityksen eräältä ruotsinkieliseltä tuttavaltani. Hän kertoi, että ruotsinkielisissä kouluissa on erilainen opetussuunnitelma kuin suomenkielisissä esimerkiksi historiassa, jonka opetuksessa käytetään ruotsalaisia oppikirjoja, koska suomalaisia ei kannata kääntää ruotsiksi.

Hänen esitti erilaisen opetussuunnitelman syyksi sille, etteivät ruotsinkieliset voi käydä koulua samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa. Koska syy on erikoinen - hiukan hävettävä sen rasistisuuden vuoksi - niin voi olla, että hän tekaisi selityksen historian oppikirjojen ruotsalaisuudesta. Olisi mukava tarkistaa asia, mutta en tiedä miten. Ruotsinkielisten ruotsalaiset historian oppikirjat tuntuvat kiinnostavan kanssakeskustelijoitani, joten olisi mukava saada asiasta varmuus suuntaan tai toiseen, mutta miten? Ehdotuksia.
Todennäköisesti tuttavasi vain härnäsi sinua, koska tiesi että otat jutun tosissasi.

Täältä löydät esim. Töölön ruotsinkielisen lukion kurssikirjaluettelon. Sieltä löytyy myös historiankirjat:

http://www.tologymnasium.edu.hel.fi/pdf ... eratur.pdf

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Vetehinen kirjoitti:
Kiitos heh heh asiallisesta vastauksesta. Se on asiallinen, koska moderaattorit poistavat asiattomat, eikä viestiäsi ole poistettu. Voit haukkua ja solvata ihan vapaasti. Ei haittaa.
Oli se vähintään yhtä asiallinen kuin sinun kansanryhmää vastaan kiihottamaan pyrkivä suomenruotsalaisvastainen propagandasi.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Yritetäänpä pysyä asialinjalla, niin moderaattorit eivät sulje tätä kiinnostavaa ketjua. :-)
Vetehinen kirjoitti:Uudenmaan perinnemaisemista on kirjoituksessa "Asutus- ja maankäyttöhistoriallinen analyysi – esimerkkinä Uudenmaan perinnemaisemat".
Kiitos, tämä sisälsi oivallisen koosteen Uudenmaan asutushistorian tutkimuksesta.

Aikaisempi tutkimustilanne:
"Uudenmaan pohjoisosat ovat vielä historiallisella ajalla liittyneet tiiviisti Hämeeseen. Monet tutkijat ovat pitäneet seutua rautakauden loppupuolella hämäläisten nautinta-alueena, jossa olisi harjoitettu organisoitunutta eränkäyntiä ja mahdollisesti kaukokaskeamistakin. Alueen käyttö olisi ollut laaja-alaista ja liikkuvaa, minkä vuoksi vakituista ja pysyvää asutusta olisi muodostunut. Salpausselän tuntumasta lähtevät joet ja muut vesireitit olisivat olleet tärkeitä sisämaata ja rannikkoa yhdistäviä reittejä. Rannikoille jokisuihin olisi voinut rautakauden lopulla muodostua kauppa- ja markkinapaikkojakin. Hämeen merkitys saa tukea arkeologisesta aineistosta, sillä alueen harvat löytöpaikat ovat juuri sisämaahan johtavien vesireittien varsilta."

Nykyinen tutkimustilanne:
"Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. Sipoon pienistä lammista (Sarmaja-Korjonen 1992) ja Inkoon Orslandetilta (Alenius ja muut 2004) tehtyjen siitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800 jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelystä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta. Aiemmissa tutkimuksissa myös Espoossa ja Kirkkonummella on todettu merkkejä intensiivisestä viljelystä viimeistään 800-luvulta lähtien (Tolonen ja muut 1979; Vuorela 1999)."

Eli suurin osa näistä tuloksista on saatu vasta Solantien kirjan jälkeen. Historian vääristelystä ei luonnollisestikaan voida syyttää ketään, joka on esittänyt mielipiteensä ennen uusia tutkimustuloksia, mutta vähintäänkin "hankitusta tietämättömyydestä" voidaan syyttää niitä, jotka vielä uusien tulosten jälkeenkin väittävät, ettei Uudellamaalla olisi ollut viljelevää asutusta jo ennen ruotsalaisten tuloa.

Asia näyttää siis tältä osin selvältä; kiitän Vetehistä näiden seikkojen tuomisesta mukaan keskusteluun.

Vielä on kuitenkin auki, mitä kieltä tämä varhainen pysyvä rautakautinen maanviljelysväestö puhui; nimistöä kun ei voida kovinkaan tarkasti ajoittaa ilman muita kiinnekohtia. Todennäköisimmät kielivaihtoehdot ovat muinaissuomi (läntinen Uusimaa on varhemminkin kuulunut monesti Lounais-Suomen kulttuuripiiriin) ja muinaishäme (ehkä jo 400 jaa. hämäläisasutus oli edennyt idässä Uudenmaan pohjoispuolelle ja löytöjä lienee eniten Hämeeseen johtavien jokien varsilla).

Vähemmän todennäköisiä kielivaihtoehtoja ovat muinaisviro ja kantaskandinaavi, ellei arkeologisessa aineistossa ilmene jotain kiistatta näille tahoille viittaavaa todistusta maahanmuutosta. Lisäksi on muistettava, että Länsi-Suomessa saamelaisetkin ovat viljelleet maata, joten Uudellamaallakaan se ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua.
Ruotsalaisista on tapana puhua siinä vaiheessa kun svealaiset "alistivat" göötat yhteisen kuninkaan alle. Tämän arvioidaan tapahtuneen vuoden 1000 tienoilla, joten 1200-1300-lukujen rannikkoasutus Suomessa oli tosiaan jo ruotsalaista.
Ruotsin syntymisestä on viime vuosina käyty kiivasta keskustelua nimenomaan Ruotsissa. Vahvistumaan päin, joskin kiistan alainen, on käsitys, että göötamaakunnilla oli ratkaiseva rooli maan yhdistämisessä ja se tapahtui varsinaisesti vasta 1200-luvulla. Göötainmaalle oli aikaisemmin tullut kristinusko ja sen mukaan tuoma kontinentaalinen kulttuuri. Svitjodin (Mälarnin seutu) suurmiehet harasivat uusia tuulia vastaan ja halusivat pitää kiinni vaalikuningasjärjestelmästään. Uusi usko paaveineen ja piispoineen edellytti, että kuningas oli kirkon luottamusta nauttiva, jumalan valitsema (eli synnynnäinen kuningas, riippumaton suurmiehistä eikä heidän keskuudestaan valittu ja jota piispa asetti virkaansa). Myös säännöllinen verotus oli uudennos.

Svitjodin suurmiesten "folkungar" -sukujen alistaminen uuteen järjestykseen ja etuoikeuksistaan riistäminen vei monta sukupolvea ja monta verilöylyä. Sen päätepisteet olivat Birger Jarlin kuninkuus (hän oli itse göötasukua) ja Tukholman perustaminen, jonka sijainti lukitisi suurmiehet sisäjärvelle ja antoi keskusvallalle mahdollisuuden kontrolloida heidän ulkomaankauppaa ja liikkumisiaan. Tukholma asutettiin monelta suunnalta mutta erityisesti saksalaisilla. Mikään svealainen paikka se ei koskaan ole ollut. Valtakunnan nimeksi valittiin "Sveariki" ja vanha suppeampaa aluetta kuvaava nimi "Svitjod" jäi unholaan, paitsi saksan, englannin, latinan ja islannin kielillä, jossa svethiod-nimi (svetia, sweden etc) siirrettiin tarkoittamaan uutta suurempaa valtakuntaa.

Helppolukuinen popularisoitu teos näistä asioista on Lindström, Henrik & Lindström, Fredrik: Svitjods undergång och Sveriges födelse. Albert Bonniers förlag 2006

Tämänkin keskustelun on ehtinyt huomioida Kari Tarkiainen teoksessaan: Sveriges Österland. Från forntiden till Gustav Vasa. Finlands historia 1. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 2008.

Nykykäsityksen mukaan ruotsalaisasutus Läntisellä uudellamaalla aina Espooseen sakka on vanhempaa kuin Itäisella Uudellamalla. Se myös näyttäytyy aluksi spontaanilta levittäytymiseltä, ehkäpä aivan läheisiltä seuduiltakin, kuten Ahvenanmaalta tai Saaristomereltä. Se on edennyt asteittain lännestä itään.

Itäisen uudenmaan asutus sen sijaan näyttäytyy monestakin syystä olleen keskusjohtoista, ja se on vanhinta Porvoossa ja siitä säteillyt Sipooseen ja Helsinkiin ja toisiin suuntiin itään ja sisämaahan. Lounaisen Karjalan rannikon ruotsalaisasutus on alkanut samalla keskusvetoisella menetelmällä samoihin aikoihin. Tässä Tarkiaisella on lähteitä jotka nimenomaisesti kytkee liikkeen göötalaisiin. Puhutaan siis jo Birger Jarlin yhdistämän göötalaisvetoisen "Svearikin" idänpolitiikasta.

Nimenomaan Läntisellä uudellamaalla suomalaisasutuksen saarekkeieden olemassaolo ja niiden todennäköinen vanhuus suhteessa ruotsalaisasutukseen nähden ei ole mikään uutinen. Jo Gunvor Kerkkonen käsitteli näitä klassikoksi nousseessa teoksessaan "Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden". Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland CCCI. Helsingfors 1945. Mistään tarkoitushakuisesta pimittämisestä ei todellakaan voi puhua ainakaan Läntisen Uudenmaan osalta! Karjaan seudun osalta olen kaivanut esille mitä on viime aikoina kirjoitettu artikkeliin "Härdalar, namnet Karis och den första nedtecknade händelsen i Finlands historia" joka ilmestyi aikakausikirjassa Finsk Tidskrift 8/2008. Snorri Sturlasson kertoo, että Olavi pyhä käydessään Suomen rannikolla vihamielisissä aikeissa vuonna 1008, paikkakunnalla nimeltä Härdalar, törmäsi taikataitoisiin "suomalaisiin", jotka hyökkäsivät metsästä. Snorre tukeutuu runoilijaan, joka eli samanaikaisesti kuin Olavi ja mainitsee tämän paikannimen jo 1000-luvulla (otaksuttavasti?) laaditussa runossaan. Yhdistän artikkelissa kielihistoriallisesti Snorren mainitseman nimen Karjaan suomenkieliseen pitäjännimeen.

Läntisen Uudenmaan osalta on vielä kaksi mainittavaa teosta:

FORSÉN, BJÖRN & MOISANEN, J. 1995: Svartån och bebyggelsen runt denna, i: Finskt museum 100, 1993, 26-49. Helsingfors.

Tässä teoksessa pysyvä viljelevän väestön asutus Karjaan seudulla viikinkiajalla käsitellään sivuilla 33ff. ja 38.

Vähempi tunnettu artikkeli koskien samaa asiaa Snappertunan osalta on:
HAGGRÉN, GEORG & JANSSON, H. & PIHLMAN, A 2003: Snappertunan Kullåkersbacken - Unohdettu tutkimuskohde unohdetulla paikalla. Muinaistutkija 3/2003, 13-23. Espoo: Suomen arkeologinen seura.

Myös tämä artikkeli on löytänyt merkkejä asutuksen jatkuvuudesta rautakaudelta, juuri samoilla alueille, joilla jo Kerkkonen oletti suomalaisen viljelevän väestön ehtineen asettua ennen ruotsalaisasutusta.

Kannattaa kuitenkin pitää Läntinen ja Itäinen Uusimaa visusti erillää, ainakin ruotsalaisasutuksen osalta. Sen verran historia näyttää poikkeavan.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

En tiedä, kuuluuko Espoo Itä-Uuteenmaahan, mutta siellä on saari nimeltään Kytö. Sen nimestä kerrotaan näin:

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1; ... 7805;46048
Viikon nimi 11/2005: Kytö

Kytö

Espoon uloimman saariston suurimman saaren Kytön nimestä on tietoja 1600-luvulta lähtien. Nimeä ei äännetä K-alkuisena vaan "Tšyytöö". Espoolaisessa kansankielessä se on on ollut lyhyessä muodossa "Tšyyt", mutta kirjoitusasuun on vakiintunut loppu-ö selventävänä lisänä.

Nimi on vanha ja vaikeasti tulkittava. Kirjoissa Saaristo-Espoo ja Skärgårds-Esbo olevien Ritva Liisa Pitkäsen artikkelien mukaan taustalla on ehkä jokin Tiu-alkuinen suomenkielinen nimi.
Eli nimi olisi ehkä tullut jostain suomalaisesta Tiu-alkuisesta nimestä. Onko tälle oletukselle jokin järkiperäinen peruste, vai onko se vain kielipoliittinen. Mikä tuo Tiu-alkuinen suomalaisnimi voisi olla?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”