Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Mies Suomalainen

Mies Suomalainen ( = presidentti Urho Kekkonen ) kirjoitti, päiväys 1981:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
"Suomalaisuus on valtiollisella alalla ollut vuoden 1930 tapauksista lähtien aallonpohjassa. Typerä oppi pellosta ja pellon kyntäjän kielestä on tiennyt ja tietää neljää, viittä hallavuotta suomalaisuusasialle." "Ruotsalaistemme tuhoaminen olisi ollut korkeasti oikeutettua heidän kommunistiveljeilynsä takia."
--------------------
Päästyään neljännesvuosisadaksi valtaan Mies Suomalaisen kanta suomalaisuusaatteeseen näyttäisi saaneen "tasapuolisempia", punertavansävyisiäkin vivahteita ?
Suomalaisuuden liiton ensimmäisessä hallituksessa näyttää olleen
mm. Yrjö Sirola ja Otto Wilhelmovitsh Kuusinen, epäilyttäviä henkilöitä nuo kieli-intoilijat !
V.Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Kielikysymys

Epäilyttäviä miehiä. Totta. Kuvioon sopii, että RKP:n puheenjohtaja on oikeistolainen ja varapuheenjohtaja on äärikommunisti. Yhdistävä tekijä on vain kieli ja varma hallituspaikka jo noin 40 vuotta. Kun hallitusta muodostetaan, pohditaan nykyään, mitkä puolueet RKP hyväksyy kumppaneikseen.

Suomessa on paljon lakeja ja käytäntöjä, jotka ovat rasistisia. Ne perustuvat siihen, että yksilö sijoitetaan johonkin ryhmään - usein kieliryhmään - ja yksilöä kohdellaan ryhmän mukaan. Tämähän on juuri rasismin määritelmä, mutta Suomessa on monia asioita, jotka on toteutettu juuri rasismin periaatteiden mukaisesti. Unohdetaan sopivasti, että pienin vähemmistö on yksi ihminen, jonka yksilönoikeuksia on kunnioitettava, eikä häntä tule kohdella sen perusteella, mihin ryhmään hän kuuluu. Ryhmään määrittelyn tukena on mm väestörekisteri, jossa jokaiselle on kirjattu äidinkieli. Rekisteristä viranomainen voi katsoo mihin ryhmään henkilö kuuluu. Asia joka on kauhistus monissa maissa. Euroopassa ei liene toista maata, joka näin tekisi.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen miksi kouluissa opetetaan, että Itä-Uusimaa oli autio, ennen ruotsalaisen tulokkaiden saapumista, niin suosittelen tutustumaan ruotsalaisen Håkan Peterssonin väitöskirjaan Nationalstaten och arkeologin. Väitöskirjan sivulta alkaa kappale "Finskt, finlandssvenskt och fornforskning", joka taustoittaa miksi kouluissa ei opeteta asioita oikein.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Re: Mies Suomalainen

Vetehinen kirjoitti: Jos nyt hiukan jatkan omien ajatusteni selvittämistä.

En kannata ihmisten kohtelua sen perusteella mihin etniseen ryhmään ihminen kuuluu. Kun vähemmistöistä puhutaan, on pienin vähemmistö yksi ihminen. Yksilö on se, jonka oikeuksia on puolustettava. Tämä uskoni johtaa törmäyksiin niiden kanssa, joiden mielestä kuuluminen ryhmään on asia, jonka mukaan ihmisiä on kohdeltava.

Edellä mainituista syistä kannatan, että suomalaisen yksilön - esim koululaisen - on saatava osakseen sama panostus julkisen kouluhallinnon taholta kuin mikä panostetaan ruotsinkielisiin.
Vetehinen kirjoitti: Suomessa on paljon lakeja ja käytäntöjä, jotka ovat rasistisia. Ne perustuvat siihen, että yksilö sijoitetaan johonkin ryhmään - usein kieliryhmään - ja yksilöä kohdellaan ryhmän mukaan. Tämähän on juuri rasismin määritelmä, mutta Suomessa on monia asioita, jotka on toteutettu juuri rasismin periaatteiden mukaisesti. Unohdetaan sopivasti, että pienin vähemmistö on yksi ihminen, jonka yksilönoikeuksia on kunnioitettava, eikä häntä tule kohdella sen perusteella, mihin ryhmään hän kuuluu. Ryhmään määrittelyn tukena on mm väestörekisteri, jossa jokaiselle on kirjattu äidinkieli. Rekisteristä viranomainen voi katsoo mihin ryhmään henkilö kuuluu. Asia joka on kauhistus monissa maissa. Euroopassa ei liene toista maata, joka näin tekisi.
Tämä on tietysti täyttä soopaa. YK:n rotusyrjintäsopimuksen määritelmässä ei edes mainita kielellistä syntyperää. Ja jos mainittaisiin se johtaisi nimenomaan siihen vastakkaiseen päätelmään että ruotsinkieliselle väestöonosalle tulisi osoittaa riittävästi resursseja jotta kielelliset oikeudet toteutuisi yhtäläisin perustein.
YK: rotusyrjinnän vastainen sopimus
Rotusyrjintä on näet 1. artiklan mukaan sellaista erottelua perustuen rotuun, väriin, syntyperään, tai kansalliseen tai etniseen alkuperään, joka estää ihmisoikeuksien toteutumista yhtäläisin perustein. Eli missään ei puhuta resurssien tasapuolisesta käytöstä vaan oikeuksien tasapuolisesta toteutumisesta. Samaisen sopimuksen 1. artiklan 4. momentin mukaan yhteiskunnan nimenomaan voi ryhtyä toimiin oikeuksien tasapuolisen toteutumisen edistämiseksi.
Vastaava säännös kielellisistä vähemmistöistä löytyy Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan 7. artiklassa:
2…Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevia erityistoimia ei katsota laajemmin käytettyjä kieliä puhuvan väestön syrjinnäksi, jos näiden toimien tavoitteena on edistää tasa-arvoa kyseistä kieltä käyttävien ja muun väestön välillä tai asianmukaisesti huomioida näiden kielien erityisasema.
Sama periaate löytyy myös Euroopan neuvoston Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 4. artiklassa.
Ja tosiasia on, että ruotsinkielinen väestö ei edes niillä toimin, jotka yhteiskunta nykyisellään kustantaa nauti yhtäläisiä kielellisiä oikeuksia kuin valtakielen edustajat. Esim. oikeudenkäyntikielen käytöstä tuli huomautus Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen komitean tuoreimmissa suosituksissa 2.3.2006 kts kappaleet 102-108.
Systeemisin ongelma näin kotimaan vinkkelistä on Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 16. artikla, jonka mukaan valtion tulisi kantaa huolta väestörakenteesta kansallisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla. Mutta tästä syypäitä ovat yhtä lailla suomenruotsalaisen kaupunkikerman edustajat, jotka 20-luvulla vaativat omassa edussaan kansalliskielen aseman ja samalla esti täyden vähemmistökielisuojan kehittymisen ruotsinkieliselle maaseudulle.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Mies Suomalainen

Jouppe kirjoitti:Tämä on tietysti täyttä soopaa. YK:n rotusyrjintäsopimuksen määritelmässä ei edes mainita kielellistä syntyperää. Ja jos mainittaisiin se johtaisi nimenomaan siihen vastakkaiseen päätelmään että ruotsinkieliselle väestöonosalle tulisi osoittaa riittävästi resursseja jotta kielelliset oikeudet toteutuisi yhtäläisin perustein.
Mikä on "kielellinen oikeus"?

Mainitsemasi YK-sopimuksessa on kieli mainittu kohdassa United Nations which is to promote and encourage universal respect for and observance of human rights and fundamental freedoms for all, without distinction as to race, sex, language or religion.

On luonnollista, että kieli on mukana ja samoin uskonto.

Miten ajattelet, että vain ruotsinkielisille tulee "osoittaa riittävästi resursseja"? YK:n sopimushan koskee kaikkia: suomalaisia, somaleja, saamelaisia, romaneja jne. Mikä niiden kielten puhujien "riittävä resurssi" ja "kielellinen oikeus" on?

Cornelius
Viestit: 20
Liittynyt: 04.10.08 10:56

Re: Kielikysymys

Ruotsinkielisistä hakijoista korkeakouluihin pääsee vuosittain 50-55 prosentia, suomenkielisistä 30-33 prosenttia. Tämä on yksi niistä mekanismeista, joilla ylläpidetään suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa tässä maassa. Sosioekonomisesti suomenruotsalaiset ovat kaikin mittarein suomenkielisiä paremmassa asemassa. Tämä on nimenomaan tasa-arvokysymys.

Suomenruotsalaiset ovat maailman lellityin vähemmistö. Missään muussa demokraattisessa maassa ei edes kuviteltaisi annettavan vähemmistölle vastaavaa asemaa. Tästä on kuitenkin mahdotonta keskustella suomenruotsalaisten kanssa, koska omasta mielestään he ovat sorrettu vähemmistö, jolle pitäisi itse asiassa ohjata lisää julkisia resursseja, kuten yllä oleva viesti (Jouppe) osoittaa.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Kielikysymys

Eräs ministeri vaati YLEltä ( HS 3/9 2008 - Georgian kriisin aikaan ) lisää venäjänkielistä palvelua radiolähetysten lisäksi. YLEltä vastattiin venäjänkielisten uutisten aloittamissuunnitelman olleen jo pitkään pöytälaatikossa, koska Suomessa asuu kasvava venäjänkielinen vähemmistö, joka ei ymmärrä uutisia suomeksi.

Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui 2007 venäjää äidinkielenään puhuvia 26 211. ( joista noin puolet inkerinsuomalaisia paluumuuttajia ? )
Venäjän
Suomen suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev esitti 30/4 2007 / MTV3 uutiset:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /04/523863
"Suomen venäjänkielisille asukkaille myönnettäväksi lakiin nojaavan kansallisen vähemmistöaseman, lukumääräksi lähettiläs Rumjantsev sanoo n. 50 000"
Venäjän federaatio politisoi asian, sen suurlähettiläs Tehtaankadulla ei puhu yksityishenkilönä.

Yleensä puhutaan ja kirjoitetaan uussuomalaisten sopeuttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulisiko venäjänkielisen, Suomen suurimman vähemmistön, osalta
tehdä siis poikkeus, muutos Suomen lakiin ?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Ciccio, 01.02.09 10:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Kielikysymys

"--- Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen miksi kouluissa opetetaan, että Itä-Uusimaa oli autio, ennen ruotsalaisen tulokkaiden saapumista, niin suosittelen tutustumaan ruotsalaisen Håkan Peterssonin väitöskirjaan Nationalstaten och arkeologin. Väitöskirjan sivulta alkaa kappale "Finskt, finlandssvenskt och fornforskning", joka taustoittaa miksi kouluissa ei opeteta asioita oikein ---".

Kiitos linkistä, luin tutkimuksen joululomilla ja se todellakin taustoitti aihetta... Olen keskustellut aiheesta monien ruotsinkielisen oppineiden kanssa ja suurimmalla osalla on ollut tyylinä joko ovelasti johdatella aihe muualle, tai sitten olen saanut silmilleni nationalistisen purkauksen...

Käytännössä aiheesta keskusteleminen on mahdollista vain tällaisilla palstoilla jotka nekin, kuten olemme nähneet, lipsuvat helposti oppineiltakin juupas - eipäs jankkaamiseksi... Joka tapauksessa kyseistä tutkimusta on syytä tarjota tasapuolisesti pahimmille jääräpäille ja tutkijoille kotiläksyksi...

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Kielikysymys

Cornelius kirjoitti:Ruotsinkielisistä hakijoista korkeakouluihin pääsee vuosittain 50-55 prosentia, suomenkielisistä 30-33 prosenttia. Tämä on yksi niistä mekanismeista, joilla ylläpidetään suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa tässä maassa. Sosioekonomisesti suomenruotsalaiset ovat kaikin mittarein suomenkielisiä paremmassa asemassa. Tämä on nimenomaan tasa-arvokysymys.

Suomenruotsalaiset ovat maailman lellityin vähemmistö. Missään muussa demokraattisessa maassa ei edes kuviteltaisi annettavan vähemmistölle vastaavaa asemaa. Tästä on kuitenkin mahdotonta keskustella suomenruotsalaisten kanssa, koska omasta mielestään he ovat sorrettu vähemmistö, jolle pitäisi itse asiassa ohjata lisää julkisia resursseja, kuten yllä oleva viesti (Jouppe) osoittaa.
AHVENANMAAN SORRETTU VÄHEMMISTÖ
The Swedish-Finn historical society ( Ålandiassa ) on ote professori Matts Dreijer´n
kirjasta Ålands bebyggelse i Ord och Bild vuodelta 1963.
"Sundblom ja Björkman toimeenpanivat Ahvenanmaalla 1918 kansanäänestyksen -
96 % väestöstä kannatti Ålandin liittämistä Ruotsiin - , mutta suomalaiset vangitsivat
Sundblomin ja Björkmanin 5/1920 ( maanpetoksen valmistelusta ) näiden palattua Tukholmasta esitettyään toiveen Kuninkaalle ja Valtiopäiville.
Ja
"Ruotsi oli 15/2-18 sopimuksen mukaan väkivallan estämiseksi miehittänyt Ahvenanmaan", sillä Ålandiin oli tullut punakaartilaisia Åbosta ja liittynyt venäläisiin
varuskuntajoukkoihin. Helmikuussa 1918 Uudestakaupungista tuli myös valkokaartilaisosasto. H:gissä punainen Kansanvaltuuskunta mm. K.Manner, O.Tokoi ja Aleksandra Kollontai pitivät istunnon 19/2-18 ja Ahvenanmaalla kävi saksalaisten kanssa tuloksetta neuvottelemassa punaisten lähetystö.Eckerön redille ankkuroituivat 5/3 1918 saksalaiset alukset ja ruotsalaisen ristelijä Thorin johtama laivasto-osasto sotilaineen lähti pois.
Saksalaiset "demilitarisoivat" Brest-Litovskin sopimuksen mukaisesti venäläisen sotaväen.
Mies suomalainen = UKK894298 kirjoitti 16/6 1920 otsikolla:
Ei lähde Ahvenanmaa - omat ruotsalaisemme
https://oa.doria.fi/handle/10024/7353/b ... Ahvenanmaa
Nuorella Urho Kekkosella näyttäisikin olleen aihetta tyytymättömyyteen Ahvenanmaan asiassa ?
Ahvenanmaan asia ratkaistiin Kansainliitossa 24/6 1921 Suomen ja Ruotsin hallitusten riideltyä saarista, Ålandille myönnettiin suvereniteetti ja demilitarisointi
ja Ahvenanmaa sai takeet ruotsin kielelle ja ruotsinkieliselle kulttuurille.
Suomi vahvisti asian 9/6 1922, siihen saakka Ahvenanmaa oli kuulunut Turun ja Porin lääniin.
-----------------
Suomalainen saa Ahvenanmaan kansalaisuuden vasta suoritettuaan hyväksytysti kielikokeen Ruotsin kielen osaamisesta. Manner-suomalaiset veronmaksajat tukivat
1990-luvulla Ahvenanmaata 100-200 miljoonalla mk:lla vuosittain ja esim. vuonna 2005 38 miljoonalla €:lla. Suomi maksoi EU:lle sakotkin siitä ettei Suomi turvaa
kielivähemmistön asemaa Ahvenanmaalla - s u o m e n k i e l i s t e n .
Eikö
Ahvenanmaalle tulisi mm. määrätä pakolliseksi Suomen kielen opiskelu kouluissa ?
Pakko-ruotsin voisi ainakin poistaa ?

Veikko Palvo

Javeln fran Backa
Viestit: 24
Liittynyt: 19.04.07 23:49
Paikkakunta: Tammisaari

Re: Maailman lellilapset

Cornelius kirjoitti:Ruotsinkielisistä hakijoista korkeakouluihin pääsee vuosittain 50-55 prosentia, suomenkielisistä 30-33 prosenttia. Tämä on yksi niistä mekanismeista, joilla ylläpidetään suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa tässä maassa. Sosioekonomisesti suomenruotsalaiset ovat kaikin mittarein suomenkielisiä paremmassa asemassa. Tämä on nimenomaan tasa-arvokysymys.

Suomenruotsalaiset ovat maailman lellityin vähemmistö. Missään muussa demokraattisessa maassa ei edes kuviteltaisi annettavan vähemmistölle vastaavaa asemaa.
Siitä onkin jo aikoja, kun viimeksi kirjoitin kun ei ole oikein ollut inspiratsioonia. Tarkkanäköisesti huomasin kuitenkin tämän aihepiirin, ja tartuin kynään, siis näppäimistöön, jollaiseksi kynää nykyään sanotaan.

Meitsille jäi siis tuosta Corneliuksen puheenvuorosta epäselvää, kuka se pahanen on, joka ”ylläpitää suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa maassamme”. Cornelious varmaan osaa tarkentaa kuka on tuo penteleen pahis, joka ”ylläpitää suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa”. Mahtaa olla vanhakin äijänkäppärä kun pystyy peräti "historiallisesti" ylläpitämään ruotsalaisten etulyöntiasemaa (tai ehkä niillä jotka ylläpitää sitä, on päivystysvuorot ylläpitohommissaan). Tahallaanko se sitä ylläpitää, Cornelius?

Meitsin sivistystaso kun aina silloin tällöin vähän reistailee, niin voisikohan Cornelius vielä selittää mitä ”sosioekonominen” merkkaa, siis selittää ihan suomeksi. Erityisesti meitsi ei tajua miten ”sosioekonominen” on tasa-arvokysymys. Eikö Corneliuksen mielestä suomenruotsalaisilla ole yhtä kurjat sosioekonomiset olot kuin suomenkielisillä ja pitäisikö tähän epäkohtaan tasa-arvon nimissä puuttua ja poistaa suomenruotsalaisilta niiltä niiden sosioekonomiset olot? Meitsi arvelee näin etenkin sen vuoksi, että Cornelius perustelee tätä sen mielipidettä sillä, että suomenruotsalaiset on maailman ”lellityin” vähemmistö, meitseillä on siis liian hyvät olot, jotka Cornelius tahtoo meitseiltä pois.

”Lellimisestä” puheen ollen, niin onko joku muukin kuullut tutkimuksista, joissa selvitetään kuinka lellittyjä eri demokraattisten maiden vähemmistöt ovat vai mistä Cornelius tietää, että suomalaiset ”lellii” vähemmistöään eniten kuin mikään muu demokraattisesti hallittu kansa? Miten ”lellittyjä” on esimerkiksi Ruotsin saamelaiset verrattuina suomenruotsalaisiin? Entä Saksan juutalaiset, miten ”lellittyjä” ne on? Mitkä tekijät ovat osoituksia siitä, että joku vähemmistö on erityisen ”lellitty”? Meitsi hiukka kyynisesti luulee, että Cornelius panee omiaan, että mitään sellaista tutkimusta, jossa vertailtaisiin sitä, miten ”lellittyjä” kansakuntien vähemmistöt on, ei ole olemassakaan, vaan suoraan sanoen luulen että tällaiset puheet ”lellimisestä” on ihan Corneliuksen omaa puuta heinää.

Voidaan tietty arvella, että menestyminen korkeakoulujen pääsykokeissa on kyvykkyyden seurausta. Kyvykkyys on siis siinä tapauksessa Corneliuksen mukaan yleisempää ruotsinkielisen väestönosan keskuudessa kuin suomenkielisen. Meitsistä on yksinomaan kunnioitettavaa, että yli puolet suomenruotsalaisista menestyy pääsykokeissa siinä missä yli kaksi kolmesta suomenkielisestä hylätään. Yhdysvalloissa joku kateellinen valkoihoinen tyyppi vei sikäläiseen Korkeimpaan oikeuteen kysymyksen ns. korkeakoulukiintiöiden perustuslainmukaisuudesta väittäen, että kiintiöitä mustaihoisille hyväksyvät yliopistot harjoitti syrjintää, mutta Korkein oikeus totesipa, ettei kiintiöjärjestelmä ole tasa-arvom eikä demokratian pelisääntöjen vastaista. Täytyy siis sanoa, että joskin Corneliuksen mukaan suomenruotsalaiset on ekalla sijalla lellityiksi tulemisessa, niin ei Yhdysvaltojen musta väestönosa jää paljoa suomenruotsalaisista jälkeen, jenkkilässä kun mustien lellimistä harjoitetaan Korkeinta oikeutta myöten.

Meitsi on siis syntynyt onnekkaiden tähtien alla. Kuulun ”lellittyjen” etuoikeutettuun kastiin. Omaan sen, jota Cornelius sanoo ”historialliseksi etulyöntiasemaksi” siihen itseensä siis verrattuna. Selvisin yliopistoonkin, aikoinaan – mikäpä minun olisi, onnenpoika, suomalaisten lellilapsi par exellence, suomenruotsalainen.

Ja jävlar, tammefan ;-) :cool:

Cornelius
Viestit: 20
Liittynyt: 04.10.08 10:56

Re: Kielikysymys

Jäveln från Backa kirjoitti:Meitsille jäi siis tuosta Corneliuksen puheenvuorosta epäselvää, kuka se pahanen on, joka ”ylläpitää suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa maassamme”. Cornelious varmaan osaa tarkentaa kuka on tuo penteleen pahis, joka ”ylläpitää suomenruotsalaisten historiallista etulyöntiasemaa”.
Olettaisin, että kyseessä ovat Ruotsalainen kansanpuolue ja muut vaikutusvaltaiset suomenruotsalaiset järjestöt ja henkilöt. Suomenkieliset puolueet, aluksi etenkin SDP mutta sittemmin kaikki muutkin, ovat olleet hyvin myötämielisiä RKP:n kielipoliittisille pyrinnöille. Taustalla lienee erilaisia lehmänkauppoja, kylmän sodan realiteetteja ja ties mitä.
Tahallaanko se sitä ylläpitää, Cornelius?
Oletan, että RKP ja muut ruotsinkielisten asemaa ajavat toimivat täysin tietoisesti.
Meitsin sivistystaso kun aina silloin tällöin vähän reistailee, niin voisikohan Cornelius vielä selittää mitä ”sosioekonominen” merkkaa, siis selittää ihan suomeksi. Erityisesti meitsi ei tajua miten ”sosioekonominen” on tasa-arvokysymys. Eikö Corneliuksen mielestä suomenruotsalaisilla ole yhtä kurjat sosioekonomiset olot kuin suomenkielisillä ja pitäisikö tähän epäkohtaan tasa-arvon nimissä puuttua ja poistaa suomenruotsalaisilta niiltä niiden sosioekonomiset olot?
Sosioekonomisella asemalla viittaan tuloihin, varallisuuteen, koulutustasoon, pitkäikäisyyteen jne. Voin etsiä tilastotietoja suomen- ja ruotsinkielisten eroista näissä, jos olet kiinnostunut. Nähdäkseni ainakin osa sosioekonomisista eroista kieliryhmien välillä johtuu epätasa-arvosta yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa esimerkiksi koulutuksen alalla. Vaatimukseni on, että nämä epätasa-arvoisuudet poistetaan. Jos sen jälkeen esiintyy edelleen sosioekonomisia eroja, se ei minua haittaa. Kyse on tasa-arvosta, etenkin mahdollisuuksien tasa-arvosta.
”Lellimisestä” puheen ollen, niin onko joku muukin kuullut tutkimuksista, joissa selvitetään kuinka lellittyjä eri demokraattisten maiden vähemmistöt ovat vai mistä Cornelius tietää, että suomalaiset ”lellii” vähemmistöään eniten kuin mikään muu demokraattisesti hallittu kansa? Miten ”lellittyjä” on esimerkiksi Ruotsin saamelaiset verrattuina suomenruotsalaisiin? Entä Saksan juutalaiset, miten ”lellittyjä” ne on? Mitkä tekijät ovat osoituksia siitä, että joku vähemmistö on erityisen ”lellitty”? Meitsi hiukka kyynisesti luulee, että Cornelius panee omiaan, että mitään sellaista tutkimusta, jossa vertailtaisiin sitä, miten ”lellittyjä” kansakuntien vähemmistöt on, ei ole olemassakaan, vaan suoraan sanoen luulen että tällaiset puheet ”lellimisestä” on ihan Corneliuksen omaa puuta heinää.
"Maailman lellityin vähemmistö" -nimitys on peräisin New York Timesin suomenruotsalaisia käsittelevästä artikkelista ("Finland is home to the world's most pampered minority, the endangered Swedish-speaking Finn"). Myönnän, että minulla ei ole varsinaista tutkimustietoa aiheesta. Mielestäni kuitenkin suomenruotsalaiset ovat erittäin vahvoilla, jos haetaan parhaiten kohdeltua vähemmistöä demokraattisista valtioista. Voitko mainita toisen maan, jossa 5 prosentin vähemmistöä (tai vaikka isompaakin) varten koko muu väestö on velvoitettu opiskelemaan sen kielen, jossa koko virkamieskunnan edellytetään osaavan tuollaisen vähemmistön kieltä, jossa kaikki viranomaisten henkilöä koskevat päätökset ja suuri osa kaikista muistakin virallisista asiakirjoista tuotetaan myös tuollaisella vähemmistökielellä ja jossa tuollainen vähemmistö voi opiskella omalla kielellään päiväkodista yliopistoon yhteiskunnan kustannuksella? Olisin hyvin kiinnostunut, jos on olemassa toinenkin demokraattinen yhteiskunta, jossa tällaiset tai vastaavat vähemmistöetuudet ovat olemassa.
Voidaan tietty arvella, että menestyminen korkeakoulujen pääsykokeissa on kyvykkyyden seurausta. Kyvykkyys on siis siinä tapauksessa Corneliuksen mukaan yleisempää ruotsinkielisen väestönosan keskuudessa kuin suomenkielisen.
Jos olisi todisteita siitä, että suomenruotsalaisista suurempi osa pääsee korkeakouluihin siksi, että he ovat keskimäärin suomenkielisiä kyvykkäämpiä, minulla ei olisi mitään tätä asiaintilaa vastaan. Mitään tällaisia todisteita ei kuitenkaan ole olemassa. Sen sijaan on olemassa todistusaineistoa sen puolesta, että ruotsinkieliset ovat itse asiassa keskimäärin heikompia oppilaita kuin suomenkieliset. Esimerkiksi PISA-tutkimuksessa suomenkieliset olivat keskimäärin selvästi parempia oppilaita kuin ruotsinkieliset sekä luonnontieteessä, matematiikassa että äidinkielessä. Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa, esim. kuudesluokkalaisten matematiikan taitojen vertailussa:

Suomenkielisten koulujen oppilaita otoksessa oli mukana 6 186 ja ruotsinkielisten koulujen oppilaita 601. Suomenkielisten oppilaiden kokeen keskimääräinen
ratkaisuprosenttiosuus oli 62,9 ja ruotsinkielisten oppilaiden 54,6. Keskimääräinen ratkaisuprosenttiosuuden ero oli 8,3. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0.001). Vuonna 2000 suoritetussa matematiikan oppimistulosten arvioinnissa ero oli lähes samansuuruinen.


Ruotsinkielisten keskimääräistä heikommasta osaamisesta kertoo myös se, että RKP on nähnyt tarpeelliseksi ajaa useisiin tiedekuntiin kiintiöt, joiden turvin ruotsinkieliset pääsevät sisään helpommin kuin suomenkieliset. Muuten ruotsinkielisten osuus opiskelijoista jäisi mitä ilmeisimmin heidän väestöosuuttaan pienemmäksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan nykyinen kiintiöjärjestelmä on peräisin vuodelta 1991, jolloin Ole Norrback (RKP) oli opetusministerinä. Tiedekunnassa tästä syrjintäjärjestelmästä ei liiemmin pidetty. Pääsykoelautakunnan puheenjohtajuudesta protestiksi tuolloin eronnut professori Erkki Havansi totesi siitä seuraavasti: "Päätös rikkoo suomenkielisten opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kansalaiskohteluun. Laki ei salli kansalaisen äidinkieleen perustuvaa syrjintää, eli valintakokeessa kiistattomasti ansaitun opiskelupaikan riistämistä huonommin menestyneen - ehkä jopa kuusi pistettä huonommin menestyneen - ruotsinkielisen hyväksi."

Kun vielä ottaa huomioon, että prosentuaalisesti suurempi osa suomenruotsalaisista käy lukion (koska ruotsink. lukioihin on helpompi päästä kuin suomenkielisiin ja ruotsink. ammatillista koulutusta on suhteessa vähemmän kuin suomenkielistä), on selvää, että suurempi osuus ruotsinkielisestä ikäluokasta hakee korkeakouluihin kuin suomenkielisestä. Jo tämän vuoksi ruotsinkieliset korkeakouluihin pyrkijät ovat keskimäärin heikompia oppilaita kuin suomenkieliset, vaikka ei edes oletettaisi, että ruotsinkieliset ovat yleisesti ottaen keskimäärin heikompia.

Korkeakoulujen sisäänotossa ei tulla jatkossakaan näkemään kielellistä tasa-arvoa, mikäli Leo Havukaisen kommentti Helsingin Sanomien keskustelupalstalla pitää paikkansa:
Opetusministeriön uusin suunnitelma yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012. Siinä on ruotsin kielelle (ruotsinkielisille) edelleen varattu täysin ylisuuri osuus korkeimman asteen opetuksesta Suomessa. Yliopistoihin on varattu 6,7 % osuus ruotsinkielisille. Räikein vääryys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan 9,2 %:n ruotsinkielinen osuus. Näin suuri yliedustus johtaa siihen, että jatkossakin julkishallinnon ja liike-elämän johtopaikoille sijoittuu ylisuuri osuus ruotsinkielisiä. Koska Opetusministeriö eikä opetusministeri pysty tasapuolisuuteen asiassa, on Eduskunnan puututtava epäkohtaan ja korjattava se. Ei ole ihme, että vanhainkoteihin ja sairaaloihin ei riitä ruotsinkielisiä suorittavaa työtä tekeviä, koska ruotsinkielisille on varattu ruotsinkielisten nuorten 5 %:n osuutta pienempi määrä (noin 4-4,5 %:n osuus) peruskoulun jälkeiseen alemman tason ja ammattikorkeakoulutason koulutuspaikkoja. Suomenkielisten ei kuulu ottaa ruotsinkielisten palvelutehtävää näiden äidinkielellä.
Näkisin mielelläni, että joku suomenkielinen hakija, jonka opiskelupaikka annetaan ruotsinkieliselle, valittaisi asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kotimaisista oikeusistuimista on oikeutta tällaisessa asiassa turha odottaa.

Tasa-arvon nimissä Hankenin ja Åbo Akademin opiskelijamääriä pitäisi myös reilusti supistaa tai sulauttaa ne muihin yliopistoihin. Paljon muutakin pöyhittävää korkeakoulujärjestelmän kielipolitiikassa olisi, mutta jääköön tällä kertaa tähän.
Yhdysvalloissa joku kateellinen valkoihoinen tyyppi vei sikäläiseen Korkeimpaan oikeuteen kysymyksen ns. korkeakoulukiintiöiden perustuslainmukaisuudesta väittäen, että kiintiöitä mustaihoisille hyväksyvät yliopistot harjoitti syrjintää, mutta Korkein oikeus totesipa, ettei kiintiöjärjestelmä ole tasa-arvom eikä demokratian pelisääntöjen vastaista. Täytyy siis sanoa, että joskin Corneliuksen mukaan suomenruotsalaiset on ekalla sijalla lellityiksi tulemisessa, niin ei Yhdysvaltojen musta väestönosa jää paljoa suomenruotsalaisista jälkeen, jenkkilässä kun mustien lellimistä harjoitetaan Korkeinta oikeutta myöten.
Ottamatta kantaa siihen, ovatko afroamerikkalaisten kiintiöt järkeviä, sinusta siis suomenruotsalaisten historiallinen ja yhteiskunnallinen asema on niin samanlainen kuin afroamerikkalaisilla, että näitä koskeva oikeuskäytäntö on relevanttia suomenruotsalaisten kannalta?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kielikysymys

Cornelius kirjoitti:
Jäveln från Backa kirjoitti:
Yhdysvalloissa joku kateellinen valkoihoinen tyyppi vei sikäläiseen Korkeimpaan oikeuteen kysymyksen ns. korkeakoulukiintiöiden perustuslainmukaisuudesta väittäen, että kiintiöitä mustaihoisille hyväksyvät yliopistot harjoitti syrjintää, mutta Korkein oikeus totesipa, ettei kiintiöjärjestelmä ole tasa-arvom eikä demokratian pelisääntöjen vastaista. Täytyy siis sanoa, että joskin Corneliuksen mukaan suomenruotsalaiset on ekalla sijalla lellityiksi tulemisessa, niin ei Yhdysvaltojen musta väestönosa jää paljoa suomenruotsalaisista jälkeen, jenkkilässä kun mustien lellimistä harjoitetaan Korkeinta oikeutta myöten.
Ottamatta kantaa siihen, ovatko afroamerikkalaisten kiintiöt järkeviä, sinusta siis suomenruotsalaisten historiallinen ja yhteiskunnallinen asema on niin samanlainen kuin afroamerikkalaisilla, että näitä koskeva oikeuskäytäntö on relevanttia suomenruotsalaisten kannalta?
Etnisiä kiintiöitä on eri maissa perustettu ryhmille, joiden edustus yliopisto-opiskelijoista on alhainen. Amerikassa afroamerikkalaisille ja mm Intiassa kastittomille, jotka ovat alhaisimman kastin alapuolella olevaa köyhintä porukkaa. Kyse on yrityksestä nostaa kiintiön kohteena olevan väestön asemaa yhteiskunnassa.

Ulkomaalaiset kiintiöt eivät siis sovi suomenruotsalaisten kiintiöiden vertailukohdaksi, koska suomenruotsalaisten osuus opiskelijapaikoista on suurempi kuin suomenkielisten. Ulkomaan mallin mukaan toimittaessa tulee olla kiintiöt pikemminkin suomenkielisille eikä ruotsinkielisille.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Kielikysymys

Ruotsin ja Norjan suomalaisalueille on ollut kruunun tukemaa ja avustamaa muuttoliikettä Savosta ja Pohjois-Hämeestä 1500-luvun alusta, Kustaa Vaasan ajoista alkaen.
Vastaavaa kruunun houkuttelemaa muuttoliikettä ei ole ollut Ruotsin itämaakuntaan
Suomeen ja Ruotsin valloitettua idästä uusia alueita, asukkaita Laatokan Karjalaan ja Inkerinmaalle on esim. verovapauksin houkuteltu Savosta sodissa autioituneille tiloille.
Ruotsin suomalaismetsistä "ruotsiksi" henkikirjoitettuja
http://www.finnkulturcentrum.com/english/index.html
on kruunun värväämänä houkuteltu 30-v. sodan aikana muuttamaan Delawareen
Uusi Ruotsi siirtokuntaan, jonka ensimmäinen väestön(vero)laskenta on pidetty
Englannin toimesta 1671, oletettavasti "englanniksi".
Torsbyn genealogia-osoitteessa on tietoja myöskin Delawaren "Neuvostokarjalan kuumeen" saaneiden muutosta NL:ttoon 1930-luvulla, jotkut ovat päässeet paluumuuttamaankin Pohjois-Amerikkaan.
-------------------------------------------------
Ruotsin itämaakunnan monisatavuotisen historian ajan hallinnon ja kirkon kielenä oli ruotsinkieli, paikannimiä käännettiin ruotsiksi ja väestöä ruotsinkielistyi.
Suomenruotsalaisten "juuret" näyttäisivät monilta osin olevan ruotsinkielisessä hallinnossa satojen vuosien aikana ?
Ruotsi äidinkielenä ei siis näyttäisi merkitsevän ruotsalaista esi-isää ?

Veikko Palvo

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Kielikysymys

Suomenruotsalaisten esi-isien joukossa on, niin kuin muidenkin suomalaisten, varsin monekirjavaa väkeä. Uudemaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Pohjanmaan rannikon ruotsinkieliset ovat enimmäkseen 1100-1200-luvulla muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä, joten he ovat asuneet täällä jo sellaiset 800-900 vuotta. Tämän lisäksi virkamiehet ja papit muuttivat paikkakunnalta toiselle pitkin Ruotsin valtakuntaa, joten Suomen säätyläissuvuista moni oli peräisin Ruotsin puolelta, vastaavasti kuin moni ruotsalaissuku polveutuu Suomen puolelta. Sama koskee myös käsityöläisiä, jotka kisälliakanaan muuttivat paikkakunnalta toiselle, myös Pohjanlahden yli. Lisäksi on huomatava, että 1800-luvun lopulla moni ruotsinkielinen säätyläisperhe vaihtoi kielensä suomeksi, eikä kaikilla kielenenvaihtajasuvuilla ollut välttämättä suomenkielisiä esi-isiä. Joten ruotsinkielisyys merkitsee todellakin useimmiten ruotsinkielisiä esi-isiä, mutta ei välttämättä. Aivan vastaavasti suomenkielisyys merkitsee yleensä suomenkielisiä esi-isiä, mutta ei välttämättä.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Kielikysymys

Turun Kulttuurikeskus
http://www.turku.fi/Public/default.aspx ... deid=12914
jakaa vähemmistöt Suomen perinteisiin vähemmistöihin: suomenruotsalaisiin,
juutalaisiin, tataareihin, romaneihin ja saamelaisiin, sekä tsaari-Venäjän emigrantteihin.
Ja monikulttuurisiin vähemmistöihin Suomessa: pakolaisiin, siirtolaisiin ja paluumuuttajiin.
Suomessa asui 2007/-08 vuodenvaihteessa pysyvästi (Turku.fi )
172 928 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa henkilöä,
joista 132 708 oli ulkomaan kansalaisia. Ja tämän lisäksi määräaikaisella oleskeluluvalla olevat.
----------------------------------------
Ruotsinvallan aikana ja osana Ruotsia satojen vuosien ajan Suomeen on tullut ja juurtunut länsimainen kulttuuri, suomenruotsalaisten ei voi sanoa kuuluvan "perinteisiin vähemmistöihin" - vaan osaksi suomalaisuutta.
Länsimaisessa kulttuurissa
mm. maaorjuus lopetettiin jo 800 v. sitten, Magna Carta 1215, Maunu Eerikinpojan
maanlaki n. 1350 ja Kristofferin maanlaki ( talonpoikain laki ) 1442.
Ruotsin lait suojasivat rajakarjalaisiakin Stolbovan rauhan ja rajan jälkeen, tsaarit
halusivat pitää Vanhan Suomen houkuttelevana "näyteikkunana" länteen - tämä
tarve päättyi 1809 ja 1826 Keisari antoi lahjoitusmaaukaasin, jolla talonpojista tehtiin lampuoteja, vuokraviljelijöitä maillaan. (Ruotsin yleinen laki mitätöitiin autonomiseen uuteen Suomeen 1811 liitetyssä Viipurin läänissä, joka ulottui Kymijoelle)
Bysanttilaisessa kulttuurissa Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1861 virallisesti ja
1907 jälkeen syntyi talonpoikaisluokkakin joka likvidoitiin kulakkeina varsin pian.
--------------------------------------
Venäjänkielestä näyttäisi jälleen tulleen jonkinasteinen ongelma Venäjän vaatiessa venäjänkielisille lainsäädännöllistä vähemmistökansallisuuden asemaa.
Venäjä ei näytä vetoavan edes Suomen monikulttuurillisuuteen, yksikertaisesti vain venäjänkielisten lukumäärään. ( joksi Venäjä sanoo 50 000 )
Venäjän federaatio näyttää "suojelevan" vironvenäläisiäkin, pyytämättäkin.
Sortovuosina pakko-venäjä uhkasi Suomen länsimaista kulttuuria.

Veikko Palvo

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Kielikysymys

Jv.kenraali Nikolai Bobrikov nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 29/8 1898 ja Suomen hiippakunnan arkkipiispaksi vaihdettiin Nikolai (Nikolai Aleksandrovits Nalimov) joka saapui Suomeen muutama pv Helmikuun Manifestin jälkeen 1899.
------------
Laatokan Karjala, Sortavala - Salmi, mm. otettiin voimakkaiden venäläistämistoimien kohteeksi.
Salmin Manssilan kyläläinen Luka Nikiforov kirjoitti uudelle Suomen arkkipiispalle
anomuskirjeen 3/1899 Venäjän kielen opetuksen lisäämisestä
ja samanaikaisesti Salmin Pyhän Nikolauksen ort.kirkon ( rak. 1815-1825)
Khra N.Sotikov esitti arkkip. Nikolaille Manssilan kyläläisten toiveen saada opettaja, joka opettaisi venäjän kielellä.
Suomen arkkipiispa Nikolai määräsi ( Venäjän kansanvalistusministeriön rahoitus )
perustettavaksi venäläiset koulut Manssilan, Uuksalonpään ja Mantsinsaaren Työmpäisten kyliin, sekä Bobrikovin välityksellä määräsi Sortavalan seminaarin ja kiertokoululaitoksen käyttämään pakollisesti venäjän kieltä
kr.katolisille oppilaille.
Osa ortodoksipapeista ei tätä hyväksynyt, eikä halunnut riistää karjalaisilta heidän
äidinkieltään, näin sanoi mm. Sortavalan Khra Lebedev.
-------
Ortodoksikirkko Suomessa näyttää jo Bobrikovin ja Seynin kausilla jakautuneen venäläistämiskysymyksen suhteen ?
Kirkon käyttämisestä politiikanteon välineenä.
Melkoisilta osin ruotsinkielinen senaatti oli jo 1870-luvulta alkaen opetuksen venäläistämistä vastaan vaatien käytettäväksi kansan puhumaa kieltä.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Suomen ortodoksinen valtionkirkko ei näytä soveltuvan venäläisille ortodokseille2009.
NL:n luhistumisen jälkeen Suomeen muuttaneille venäläisille on saatava oma,
Moskovan patriarkaatin alainen,
Pyhän Nikolauksen srk:n seurakuntatalo ja kirkko H:gin Itäkeskukseen.
------
Venäjän suurlähettiläs Aleksander Rumjantsev sanoo Suomessa olevan 50 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ja toivoo heidän saavan laillisen vähemmistökansallisuuden.
Mutta
Suomessa asuu n. 15000 Suomen kansalaisuuden saanutta venäläistä ja n. 15 000
Venäjän kansalaisuuden omaavaa venäläistä ja ilmeisesti
noin 20 000 Viron venäläistä.
Yht. 50 000, joka luku on levinnyt tiedoitusvälineisiin meilläkin, mutta Venäjän federaatio näyttäisi haluavan vähemmistökansalaisuusstatuksen Viron venäläisille ja
Venäjän kansalaisillekin - Suomessa ?
Lähettiläs A.Rumjantsev puhuukin MTV3 - STT haastattelussa myös Viron
patsaskiistasta ja sen vakavista seurauksista EU:n ja Venäjän välillä kytkien
kenties Suomenkin täten suoraan Pronssisoturiin ?

Veikko Palvo
lähdet.mm.: K.Merikoski, Taistelu Karjalasta, Helsinki 5 / 9 1940, painettu 500 numeroitua kpl, nro 395.
HS 31/1 2009 Helsinki hyväksyi venäläisen sipulikirkon
APU 16/9 2008 Aikuisia kahlitsee Epäluulo
http://www.apu.fi/ihmiset/article153619-1.html
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /04/523863

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”