Yrittikö Stalin suurhyökkäystä länteen heinä-elokuussa 1941?

[ralf64]

Minua on oudoksuttanut hyvin jälkijättöinen ja tarkoitushakuinen kommentointi niin Saksan sotilaallisesta voimasta kuin heikkoudesta. Aivan kuten myös Neuvostoliitosta.

Neuvostoliiton tappoita vuonna 1941 selitetään sillä että se "yllätettiin" ja että "se ei ollut valmiina sotaan". Saksan asevoimien suorituskykyä taas korostetaan, vaikka kaikki saatavissa oleva tieto osoittaa että Saksalla ei olisi ollut valmiutta käydä massiivista sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Jo Ranskan operaation onnistumisessa pikemminkin vastustajan heikko taistelutahto ja hidas reaktio sekä hyvä onni (Maas-joen ylittämisessä) sekä yksittäisten erikoisjoukkojen (Eben Emaelin linnoituksen eliminointi) sekä Luftwaffen hyvä toiminta - se pikemminkin sekoittamalla liittoutuneiden sodanjohdon käsityskyvyn kun vihollisen materiaalisen moukaroinnin ansiosta auttoi saksalaisia.

Harvalta jäi havaitsematta sekään, ettei Ranskan sotaretkessä suinkaan loistaneet Saksan panssarit kuin pikemminkin nämä mainitut erikoisjoukot sekä ehkä ilmavoimat. Saksan panssariase oli kaikkea muuta kuin loistelias. Sen vaunuista selvä enemmistöt oli täysin vanhanaikaisia ja pieniä Pzkw I ja II:a.

[Trilisser]

Sakemannien paras vaunuhan tuohon aikaan oli, arvatkaapas mikä?

[Viimeinen Taisto]

Sakemannien paras vaunuhan tuohon aikaan oli, arvatkaapas mikä?

Tsekkoslovakialaisperäinen LT38 /Panzer 38(t)...?

[Trilisser]

Aivan oikein! Se oli mm. ylivertaisen luotettava, näin todetaan jopa Spielbergerin sakemannipanssariraamatuissa.

[Viimeinen Taisto]

Noissa kesän 1941 vahvuusluvuissa onkin olennaista sotataidollinen näkökohta eli tosiasia, että saksalaisten joukkojen suorituskyky oli neuvostolaisiin verrattuna aivan ylivoimainen. Rehellisyyden nimessä on todettava näin olleen tosiasian sodan loppuun saakka.

Saksan menestyksen syyt piilevät paljolti "sotataidossa", mikä taas on monen osatekijän summa. Tietääkseni saksalaiset eivät hävinneet yhtäkään ratkaisevaa taistelua koko sodana aikana jos lähtökohdat olivat edes jotakuinkin tasapuoliset mitä tulee materiaalin määrään ja tekniseen laatuun.

[Veikko I Palvo]

Vastaan lyhyesti jo maaliskuussa tehtyyn kysymykseen. Se ehkä palvelee keskustelun tuoreinta käännettä.

Periaatteessa hyökkäys- ja puolustusryhmityksen ero ennen taistelua on seuraava.
Puolustusryhmitys suunnitellaan vihollisen arvioitujen hyökkäysaikeiden ja sen vahvuudesta saatujen tietojen perusteella. Siis joukkomme mukautetaan vihollisen toimintaan tavoitteena sen hyökkäyksen torjuminen määräalueilla. Menemme siis aika lailla vihollisen ehdoilla. Tämä vaikuttaa joukkojen ryhmitykseen sekä etulinjassa että taempana. Sama koskee kaikkia aselajitoimintoja. Pyrimme siis lähinnä pysymään paikoillamme. Parhaat iskujoukkomme ovat reservissä.

Hyökkäyksessä lähdemme omista tavoitteistamme. Joukot ryhmitetään painopistesuuntaan/suuntiin. Kaikki aselajitoiminnat suunnitellaan palvelemaan eteenpäin siirtymistä. Kyse on kaikkien joukkojen massiivisesta liikkumisesta hyökkäyssuuntaan. Parhaat joukot ryhmitetään eteen antamaan tuhoavan iskun puolustajalle.

Puna-armeijan ryhmitys kesällä 1941 ei minusta ole oikein kumpikaan. Vaikuttaa pikemmin siltä, että joukot oli ryhmitetty liikenneyhteyksien varsille lähinnä uudelleen järjestelyä ja koulutusta varten. Sodan alkutapahtumat osoittivat, että taisteluvalmius oli heikko. Jos olisi suunniteltu hyökkäystä lähiaikoina, olisi toiminta kaikilla tasoilla ollut aivan toisenlaista. Esimerkiksi tykistöä ja panssarijoukkoja olisi ryhmitetty massoittain eteen.
Samoin olisi koottu suunnattomia materiaalivarastoja. Toimintaa olisi ollut jälkeenpäin mahdoton salata vain jonkin yksittäisen suunnitelman hävittämisellä.

Rajusti pelkistäen toteaisin puna-armeijan ollen "odotustilassa". Eräät komentajat olivat varmoja Saksan hyökkäyksestä, mutta ylijohto ei siihen uskonut.

---------------------------------------------------------------------------------------------
Barbarossa alkoi 22/6-41.
Vanhat kaverukset Talvela ja Pajari Aunuksen retken 1919 ajoilta olivat Moskovan rauhan ( nykyisellä )rajalla; kenr.maj. P.Talvela VI AK:n ja ev. Pajari 18 D.:n komentajana.
Talvelan VI AK:n hyökkäys alkoi 10/7 ja ev. Lagus oli jo Manssilassa neuvostolaisten tehdessä 2 maihinnousua Salmin Lunkulansaareen ja yhden Mantsiin 24-26/7 kahdella Pataljoonalla,jotka olivat tuhottuja 27/7 mennessä.
Talvela ei vetänyt reservejään edestä, hyökkäys Tuulokseen jatkui, mutta Mannerheim käski VI AK:n pysähtyä puolustukseen 30/7. Paavo Talvela kirjoittaa muistelmissaan Heinrichsin kertoneen saksalaisilla olevan suuria selvittämättömiä motteja keski-Venäjällä. Päämajassa on ilmeisestikin oltu selvillä saksalaisten hyökkäyksen edistymisestä ja kenties on ollut joitain epäilyjäkin ?
Saksan hyökkäyksen edetessä "sotaa ei ole voitu ainakaan lopettaa" Saksan koko ajan painostaessa elintarviketoimituksillaankin.
Paavo Talvela näyttää kylläkin olleen kiukkuinen "elokuun asemasotavaiheesta" VI AK:n päästyä jo takaa- ajoasetelmaan.
Hyökkäys Syvärille alkoi 3/9-41.
-------------------------------------
Kuukauden "asemasota" Tuulosjoella 30/7 - 3/9-41.
-------------------------------------
Tuon elokuun "asemasodan" aikana Neuvostoliitto saattoi evakuoida NeuvostoKarjalan.
Evakuoiko NL ja missä määrin se oli mahdollista siviilejään Barbarossan alettua ?
Teollisuuslaitosten evakuointi Uralille välittömästi tuotantokykyisinä vaikuttaa osin
sodanjälkeiseltä propagandalta.
Voisi verrata ajatukseen Raahen Rautaruukin tehtaiden siirtämisestä sotaolosuhteissa
vaikkapa Helsinkiin.
PunaArmeija ei siis ollut 1941 hyökkäysryhmityksessä, mutta ei puolustukseenkaan oltu ryhmitytty.
Tekikö PunaArmeija Barbarossan ensimmäisen viiden kuukauden kuluessa vastaiskuja tai yrittikö se missään ottaa aloitteen ?
Olivatko taistelut Moskovasta ja Tihvinästä ensimmäiset suuret ja NL:lle menestykselliset torjuntataistelut ?

Veikko Palvo

Arviot 29 vuotta Neuvosto-Venäjää / NL:a hallinneesta Stalinista ovat useinkin uuden historiavaiheen ilmaisin. Hrushtshov tuomitsi Stalinin kuoleman jälkeen ( vaisusti ja niukasti ) Stalinin virheitä ja UPI, Gerald Nadler kirjoitti 24.5.1987 Moskovasta Gorbatshovin glasnost-kampanjan aikaan. Moskovskaja Pravda kirjoitti 7.5.1987: "Monet Neuvostoliiton nykyiset ongelmat eivät johdu * 1970-luvun virheistä *, vaan niiden juuret ovat 1930- ja 1940-lukujen Stalinin henkilökultissa."

Nyt Vladimir Putinin valtakaudella Stalin on nostettu jälleen suureen kunniaan Venäjällä ja sen historiankirjoituksen politiikassa.

Mutta eiköhän Stalinin suurin virhe venäläisten kannalta ollut sopimus Hitlerin kanssa 23.8.1939. Sopimuksen isä lienee ollut H.Göring, Saksan 4-vuotissuunnitelman fyhrer, joka halusi Neuvostoliiton materiaalivaroja ja -toimituksia pitääkseen Saksan sotatalouden alati kasvavana ja Stalin halusi ensimmäiseksi poliittisen sopimuksen eli Molotov-Ribbentropp- sopimuksen.

Taloussopimukset ja NL:n materiaalitoimitussopimukset Hitlerin Saksalle tehtiin nekin ja ne mahdollistivat jatkossa Saksan Ranskan valloituksen Stalinin suureksi järkytykseksi kesäkuussa 1940.
"Stalin ja Molotov ajattelivat saksalaisten pyrkivän joukkojen keskityksillään Neuvostoliiton rajalle vain valmistelevan uusia tiukkoja neuvotteluita hyökkäyksen uhka aseenaan," kirj. prof. Krister Wahlbäck, Suomen kysymys Ruotsin politiikassa 1809 - 2009, Siltala 2011.

Stalinilla oli alkukesällä 1939 aloite hallussaan, mutta Saksan marssittua Pariisiin, Neuvostoliitto ajautui tapahtumien odottelijaksi, Suomea saattoi kyllä uhkailla ja miehittää lopullisesti täysin Baltian maat. Sotaa Saksan kanssa Kremlissä nähtävästi oletettiin voitavan yhä viivyttää vaikka antamalla periksi taloussopimuksissa ja lisäämällä materiaalitoimituksia.

Stalinin NL:n materiaalitoimitukset 8.1939 - 6.1941 Saksalle mahdollistivat myöskin Wehrmachtin hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mutta Stalinin päätös valloittaa Suomi 30.11.1939 alkaen Stalin-Hitler- sopimuksen jälkeen oli erittäin suuri virhe tulevalle generalissimukselle. Parin viikon paraatimarssi Helsinkiin muuttuikin Talvisodaksi ja Berliinissä puna-armeijan suorituskyky tai siis sen ilmeinen puute oletettavasti nopeutti operaatio Barbarossan alkua.
Ja
tällä välin Stalin operoi Bessarabian suunnalla ja Suomea painostettiin ankarasti välirauhan aikana, Salpa-linjan rakentaminenkin sai aikaiseksi Molotovin vastalauseet lähettiläs J.K.Paasikivelle.
Molotov kävi 12.-13.11.1940 neuvottelemassa Hitlerin kanssa ja vaati tämän hyväksyntää puna-armeijan uudelle hyökkäykselle Suomeen saaden vastaukseksi: "ei sotaa Itämeren piirissä."

"Hitler silloin pelasti meidät", kirjoitti J.K.Paasikivi päiväkirjaansa sotien jälkeen ja myöskin: " Kaikki puhuvat nyt ainoastaan jatkosodasta, mutta
oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat olisivat menneet toisin." ( mm. Suomi-Ruotsi puolustusliittoajatus 1930-luvulla )

Putin sai Ukrainan sodan 2.2022 aloittaessaan sentään vihdoinkin aikaiseksi aikaiseksi Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden alati toistuvassa Venäjän hyökkäyksen uhassa, mikä ikävä kyllä vaikuttaa pysyvältä vaikka sanotaankin, ettei historia toista itseään.

Veikko Palvo