ralf64
Viestit: 97
Liittynyt: 18.02.08 10:46

Re: Kommentteja

Ilmo Kekkonen kirjoitti:
Nämä asiat selviävät vasta arkistojen joskus auettua. Onko niin, että niistä selviäisi liian hyvin se, ettei NL:ssa ja Venäjällä hellitty ajatus viattomasta hyökkäyksen uhrista pidäkään lainkaan paikkaansa. NL hyökkäsi kuuteen maahan 1939-40, ennenkuin sai maistaa omaa lääkettään. Onko niin, että totuus NL:n aikeista muuttaisi koko sen historiankuvan, mitä kansalle on syotetty kesästä 1941 alkaen. Se kuva on joka tapauksessa väärä, oli hyökkäysaikeita länteen keväällä 1941 tai ei.

Minusta tässä tahtoo monilla keskustelijoilla eniten tökkiä vastaan omat ennakkoasenteet. Esim. väitteet siitä, että moinen bluffi olisi 60 vuoden aikana paljastunut muillekin kuin vain "kioskikirjailijalle". Tulee mieleen tapaus Keisarin Uudet Vaatteet.

Neuvostoliiton asevoimat eivät itseasiassa tunteneet käsitettä puolustussota. Jopa "Maailma sodassa" tv-sarjan "Barbarossa"-jaksossa haastateltu venäläisedustaja, siis 70-luvulla, totesi että" meille oli aina opetettu ettei puna-armeija taistele omalla maaperällä ja että ensimmäiset laukauset ammutaan aina vihollisen maaperällä. Ts. puna-armeija käy vain hyökkäyssotaa, ei puolustussotaa. Ellei se sitten pakoteta siihen.

Jo se, että NL ei siirtänyt teollisuutensa painopistettä suurvaltakonfliktin tullessa yhä ilmeisemmäksi 1930-luvun lopulla kertoo olennaisen. Päinvastoin. Teollisuuden painopistettä siirrettiin yhä enemmän maan läntisiin osiin, jotta hyökkäävät asevoimat voitaisiin tehokkaammin huoltaa.

Pohja väitteelle "Suuresta isänmaallisesta sodasta" puolustussotana on ontto. Se, että asiasta niin vähän on tähän asti, lyhyttä 1990-luvun glasnost-ajanjaksoa lukuunottamatta, puhuttu Venäjällä ei liene ihme. Asia on tabu ja Neuvostoliitto oli sodan voittaneita osapuolia.

Jos teemme ajatuskokeen eli esitämme kysymyksen "Voisiko se olla mahdollista, että NL sittenkin oli suorittamassa hyökkäystä länteen" ja tutkimme saatavilla olevat, tosin niukat asiakirjat, niin voimme todeta: hyvin todennäköisesti näin oli.

Nyt kun Suomi on jo aika lailla selvittänyt omia historiansa kipukohtia, olisi mielenkiintoisaa jos meillä ja esim. Saksassa ja Itävallassa koottaisiin aineistoa koskien vuoden 1941 kesän tapahtumia. On nimittäin olemassa sekin mahdollisuus, että riittävä selvyys asiaan saadaan jopa ilman Neuvostoliiton arkistojen avautumista.

Pieni kysymys vielä: miten on mahdollista että kun saksalaiset valtasivat puna-armeijan tukikohtia kesäkuussa 1941 he eivät tahtoneet millään löytää karttoja Ukrainasta ja Valko-Venäjästä? Sen sijaan he kaappasivat kasapäin karttoja keski-Euroopasta.

Vastaukseksi tuskin kelpaa selitys, että Ukrainan ja Valko-Venäjän kartat olisi poltettu ja keski-Euroopan kartoille näin ei olisi tehty.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Operaatio Dynamo - Dunkerque

Hitler käski keskeyttää Wehrmachtin etenemisen toukokuussa 1940 Ranskan rannikolle, mm. Erwin Rommelin panssaridivisioonan etenemisen.

Operaatio Cyclessa / Le Havre, operaatio Arielissa/ Normandia ja Bretagne,
St Nazairessa ja
yksinomaan operaatio Dynamossa, Dunkerquessa 26/5 - 4/6 1940
ranskalaisia sotilaita pystyttiin evakuoimaan 139997 ja englantilaisia sotilaita 198229, yhteensä 338 226 sotilasta.
Englannista evakuointiin kirjoitetaan lähetetyn kaikki mahdolliset alukset ja veneet soutuveneitä myöten.

Luftwaffe ei upottanut evakuointialuksia, sillä Hitler ilmeisestikin toivoi voivansa solmia rauhan Englannin kanssa.
Kansallissosialistinen Saksa solmi rauhan Vichyn Ranskan kanssa.

Vuoden 1940 lopulla Saksa hyökkäsi Balkanille ja lähetti E. Rommelin osaston Tunisiaan pysäyttämään Englannin etenemisen, italialaiset olivat
perääntyneet satoja kilometrejä ja Italia oli menettämässä Afrikan.

Minkälaisia johtopäätöksiä Stalin esikuntineen lienee tehnyt sotatapahtumista ?
Stalinin liittolainen Hitler oli Stalinin yllätykseksi ( ? ) valloittanut hetkessä Ranskan, Norjan, Balkanin ja saksalaiset joukot olivat pohjois-Afrikassakin.

Englanti oli yksin, tosin USA:n lähettäessä sille sotamateriaalia saksalaisten sukellusveneiden upottaessa saattuelaivoja.

Pearl Harborin Japanin hyökkäys oli vasta joulukuussa 1941, USA:n ja Englannin Atlantin julistus (nyk. YK) annettiin tammikuussa 1942.

Keväällä 1941 Stalin lienee ainakin harkinnut hyökkäystä länteen,
sodan siirtämistä vihollisen ( Ribbentrop-sopimus oli voimassa ja tavaranvaihto käynnissä ) maalle.
Saksan salamasodan voitot lienevät aiheuttaneet epäilyksiäkin.
Saattoiko Stalin epäluuloisuudessaan olla varma, ettei NL:n liitolainen Saksa solmisi rauhaa Englannin kanssa ?

Tiedustelutietoja Stalinilta ei puuttunut, niitä oli liikaakin, kuten oli amerikkalaisillakin Japanin hyökkäyksestä Pearl Harboriin.
Voittajat kirjoittavat historian.

Mutta ehtikö Saksa tosiaankin hyökätä ennen Neuvostoliittoa ?

Veikko Palvo

ralf64
Viestit: 97
Liittynyt: 18.02.08 10:46

Olen yrittänyt viimeisen parin kuukauden aikana löytää sotilasarvioita jotka olisivat kumonneet yleisen käsityksen, jonka mukaan puna-armeijan ryhmitys Suur-Saksan vastaisella rajalla olisi ollut nimenomaan hyökkäysryhmitys. En ole toistaiseksi löytänyt mitään vastakkaista näkemystä. Päinvastoin alan kirjallisuudessa asia sivuutetaan vain ihmetyksellä siitä, kuinka puna-armeija saattoi olla noin "haavoittuvaisesti" ryhmittynyt.

Asia saa uuden ulottuvaisuuden, jos kysymys asetetaan toisin kuin yleensä. Kuka tai ketkä aikoivat hyökätä? Mitä ilmeisemmin Suvorovin näkemys "ennaltaehkäisevästä iskusta" ei päde sen paremmin Saksaan kuin Neuvostoliittoonkaan. Molemmat toisistaan riippumatta suunnittelivat hyökkäystä.

Millainen oli muuten Neuvostoliiton sotilaallinen ryhmitys Suomen vastaisella rajalla kesäkuun 22.päivänä 1941?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Puna-armeija 22.6. 41

Menemättä sen enempää puna-armeijan ryhmityksen pohtimiseen, totean sen olleen erityisen heikossa taisteluvalmiudessa. Sitä sopii ihmetellä siinä, kuin Stalinin todellisia aikeitakin.

Suomen rajalla oli kesäkuun lopulla -41 yhteensä 13 divisioonaa. Ne lienevät oleet kutakuinkin määrävahvuisia. Lisäksi oli Kannaksella panssariprikaati ja Hangossa erillinen prikaati. Ilmavoimia oli kolme lentodivisioonaa ja lisäksi oli vahva laivasto.

Laatokan ja Kannaksen suunnalla oli viisi divisioonaa ja panssariprikaati. Laatokan pohjoispuolella oli kolme divisioonaa ja siitä Jäämerelle viisi.

Mihinkään suurhyökkäykseen ei ollut viitteitä, mutta kyllä nämä joukot ehkä olisivat yllätyksellä voineet maan kaapata. Suomella oli rauhan aikana aseissa 15 hyvin vajaata prikaatia, mutta ne olivat pääasiassa rajalla valmiina.

Suomella oli liikekannallepanon jälkeen maavoimissa 16 divisioonaa ja kolme prikaatia, yhteensä noin 475 000 miestä koko puolustusvoimissa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Kommentteja

ralf64 kirjoitti: Pohja väitteelle "Suuresta isänmaallisesta sodasta" puolustussotana on ontto.
Eipä niinkään, sitähän se alkuosaltaan tavallisen kansan kannalta oli. Toinen asia on, että NL:ssa/Venäjällä vaietaan yhteistyöstä Saksan kanssa 1939-41 ja esitetään Puolan, Baltian ym. aluelaajennukset vapaaehtoisina sekä ennen kaikkea esitetään puna-armeijan tuleen 1944-45 kaikkialle "vapauttajana".
ralf64 kirjoitti: Jos teemme ajatuskokeen eli esitämme kysymyksen "Voisiko se olla mahdollista, että NL sittenkin oli suorittamassa hyökkäystä länteen" ja tutkimme saatavilla olevat, tosin niukat asiakirjat, niin voimme todeta: hyvin todennäköisesti näin oli.
Kyllä, ja sitä tukee Stalinin Leniniltä peritty "suurstrategia".

Mutta kysymys kuuluukin: milloin? Vuosi 1942 on paljon todennäköisempi kuin 1941. Ei Stalinkaan niin hölmö ollut, että kuvitteli puna-armeijan olevan valmis taistelemaan siihen asti voittamatonta Saksaa vastaan jo 1941.

Asiasta on kirjoittanut Osmo Jussila uudessa Kanavassa.

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Puna-armeija 22.6. 41

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Menemättä sen enempää puna-armeijan ryhmityksen pohtimiseen, totean sen olleen erityisen heikossa taisteluvalmiudessa. Sitä sopii ihmetellä siinä, kuin Stalinin todellisia aikeitakin.
Aivan. Hitler - oikeastaan kenraaliversti Franz Halder aluksi - aloitti Operaatio Barbarossan sunnittelun (silloin vielä peitenimellä Fritz) lähes vuotta aiemmin käskyllään heinäkuun 27 päivänä 1940. Koska Stalin olisi Ralf64 mukaan aloittanut muka kuvitellun "hyökkäyksen" suunnitelun? Stalinin johdolla Neuvostoliitto peärytyi diplomatiassaan jatkuvasti aina viimeisiin päiviin saakka - mitään provokatiivista ei saanut tehdä, ei mitään, joka olisi antanut aihetta Saksalle hyökätä. Myös Suomen rajalla kiellettiin puna-armeijaa jopa puolustusryhmittymään ryhmittymisest. Saksan aloitettua ilmaskut Suomen alueelta Suomi sai 25.6. tekosyyn hyökkäykseen Neuvostoliton kostopommituksista – eli eduskunta "totesi" Suomen olevan sodassa.
Suomella oli liikekannallepanon jälkeen maavoimissa 16 divisioonaa ja kolme prikaatia, yhteensä noin 475 000 miestä koko puolustusvoimissa.
Aivan niin. Liikekannallepano aloitettiin 13. kesäkuuta jolloin suojajoukout mobilliswoitiin ja oli kokonaisuudessaan käynnissä 18. kesäkuuta. Se kesti 9 päivää, joten suomalaiset olivat 16 divisioonallaan kuten oli sovittu saksalaisten kanssa (yhteistyöneuvotteluissa 25.5.-6.6.41) asemissaan 28.6.. Joukot olivat ryhmittyneet puolustukseen tai, vaihtoehtoisesti, hyökkäykseen lukuun ottamatta Hankoon ryhmittynyttä divisioonaa, jonka hyökkäyksestä Hankoa vastaan luovuttiin yhteisymmärryksessä saksalaisten kanssa , jolloin siellä ollut 17. divisioona alistettiin Karjalan armeijalle ja korvattiin muilla joukoilla (Hanko vain saarrettiin aluksi ja loppujen lopuksi venäläiset evakuoivat joukot sieltä marras-joulukuussa 1941). Kenr. Talvela antoi II armeijakunnalle käskyn siirtyä hyökkäysryhmitykseen jo 19.6. Kenr. Österman antoi saman käskyn johtamilleen joukoille taas 21.6.

Suomalaisten Operaatio Kilpaurjehdus – Ahvenanmaan miehitys – aloitettiin 22.6. heti aamun sarastessa (kun näkyvyyttä oli aamulla riitävästi) 23 rahtilaivalla. Silloin Saksan laivastosta n. 40 alusta tukeutui operaatioissaan suomalaisiin satamiin (ankkuripaikkoihin) johon ne olivat hakeutuneet (naamioituna) kaksi viikkoa aikaisemmin. Näille oli mm. varastoituna satamissa Suomessa Saksasta tänne tuotua huomattavia määriä polttoainetta. Yksi aluksista oli erehtynyt tilanteesta ja purjehti Turun satamaan avoimesti liput hulmuten mutta sekin lähti saman tien pois Turun satamasta kun erehdys ilmeni. Suomenlahden miinoitus oli suoritettu yhteisvoimin saksalaisten kanssa alkaen 21.6. Kemijärven, Malmin ja Turun lentokentät oli luovutettu saksalaisten hallintaan jo kesäkuun alussa ja suomalaiset huolsivat Leningradin hyökänneet saksalaiskoneet Utin lentokentällä..

Saksalaisten divisioonien marssi Lapin läpi asemiin itärajalle oli aloitettu jo viikkoa aikaisemmin vaihdon tekosyyllä. Kenraali Siilasvuon armeijakunta oli alistettu kenraali Falkenhorstin johtamille saksalaisille jo 15. kesäkuuta. Ilmeisesti ennakkosuunnitelmia oli tehty myös romanialaisten ja unkarilaisten joukkojen kanssa, mutta niistä en tiedä tarkemmin.

Aiemmin tässä viestiketjussa on mainittu että Stalin tiettävästi kielsi kaikkia joukkoja ryhtymästä mihinkään toimiin siitä huolimatta, että hän sai jatkuvasti raportteja saksalaisten joukkojen tulevasta hyökkäyksestä. Tämä aiheutti tunnetusti huomattavia tappioita mm. Neuvostoliiton ilmavoimille kun päästiin pommittamaan maassa olevia koneita.

Ennalta ehkäisevää iskua tiettävästi todella suunniteltiin puna-armeijan toimesta (marsalkka Zhukovin ajatuksissa) mutta siitä luovuttiin. Saksan lähettiläs von der Schulenburg Moskovassa oli viimeiseen saakka toiveikas, koska tämän mielestä sota oli huono ratkaisu saksalaisten kannalta. Hänestä saksalaisilla olisi ollut enemmän hyötyä Neuvostoliitosta rauhanomaisella politiikalla. Mies teloitettiin myöhemmin omien toimesta.

Tietääkseni mistään aikalaislähteestä ei ilmene, että Neuvostoliitolla olisi ollut suunnitelmissaan hyökkäys saksalaisia vastan edes 1942 tai myöhemminkään. Se lienee Suvorovin oma salaliittoteoria, johon liittyy tietenkin vihjailut ”totuuden” kaiken paljastavien asiakirjojen ”sopivasta” tuhoamisesta. Mutta ehkä Suvorovilla on lähteenään Saksan silloinen propagandaministeri, tri Joseph Goebbels, joka toitotti, että sota oli saksalaisten itsepuolustusta, koska Neuvostoliitto oli hyökkäämässä Saksan kimppuun ja Saksan ainoa keino puolustautua oli hyökkäys?

Sa Petteri vaan, Petskukin käy :-P

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Puna-armeija 22.6. 41

Peter Tikka kirjoitti: Tietääkseni mistään aikalaislähteestä ei ilmene, että Neuvostoliitolla olisi ollut suunnitelmissaan hyökkäys saksalaisia vastan edes 1942 tai myöhemminkään.
Päinvastoin, se nimenomaan oli Stalinin suunnitelma alusta asti ja syy siihen, miksi hän solmi Ribbentrop-sopimuksen. Näin hän puolusteli sopimusta puheessaan politbyrossa 19.8.1939 (löytyy kirjasta Suuret puheet, jotka muuttivat maailmaa, katkelmia myös Jussilan artikkelissa Kanavassa 7/2008):

"-- jos hyväksymme tuntemamme Saksan tarjouksen ja solmimme hyökkäämättömyyssopimuksen, se hyökkää varmasti Puolaan, ja sota Ranskan ja Iso-Britannian kanssa on väistämätöntä. Länsi-Eurooppa joutuisi vakaviin mullistuksiin ja sekaannukseen. Tällöin meillä olisi loistava mahdollisuus pystytellä konfliktin ulkopuolella ja voisimme suunnitella sopivaa aikaa liittyä sotaan. Kokemukset 20 vuoden ajalta osoittavat, että kommunistinen liike ei ole rauhan aikana koskaan tarpeeksi vahva bolsevikkipuolueen valtaanpääsyyn. Sellaisen puolueen diktatuuri tulee mahdolliseksi vasta suursodan seurauksena."

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Kommentteja Suomen valmisteluista

Ollaan näköjään menossa ulos alkuperäisestä aiheesta. Muutama kommentti Peter Tikan varsin hyvään 20.9. tekstiin.

Suomen joukot ryhmittyivät liikekannallepanossa ehdottomasti puolustukseen, mutta välittömästi tehtiin joitain muutoksia hyökkäysvalmiuden hyväksi. Jos kenraalimajuri Talvela on jo 19.6 antanut käskyjä keskenperusteiselle armeijakunnalleen, niin ne ovat voineet koskea vain etumaaston haltuunottoa tai kaavailuja hyökkäyksestä Laatokalle. Päämajassa ei nimittäin ollut mitään hyväksyttyä hyökkäyssuunnitelmaa ennen 28.6. Sinänsä asia sopii malttamattoman Talvelan johtajaprofiiliin.
Kenraali Österman ei ollut komentajatehtävissä Jatkosodan aikana. Jos "Petsku" tarkoitti Oeschia, niin hänen armeijakuntansa sai selvän puolustustehtävän ja lähti hyökkäämään vasta 22.8. eli kahden kuukauden kuluttua. Sinänsä komentajien käskyt joukoilleen ovat puhdasta rutiinia, eikä niissä ole mitään "salaista". Ihmeellistä olisi, jos käskeminen olisi laiminlyöty.

Karjalan Armeija perustettiin vasta 29.6. ja samalla sen keihäänkärki Talvelan VI AK. Mitään todellista hyökkäysvoimaa ei sitä ennen ollut koottuna. Suomen vastineet mootoroiduille joukoille, eli kaksi polkupyörin liikkuvaa jääkäriprikaatia ilman tykistöä ja raskasta aseistusta olivat Pohjois-Karjalassa erämaa-alueella sivusuunnassa. Vasta nyt tuotiin toinen painopisteeseen ja ainoa panssaripataljoona alistettiin sille.

Karjalan armeijaan koottiin nyt 5 divisioonaa ja kolme prikaatia eli noin 30 % pv:n vahvuudesta. Operatiivisten periaatteiden kannalta kyse oli heikosta tehtävään nähden heikoista voimista. Itse KarA:n painopisteen muodosti yksi jalkaväkidivisioona ja jääkäriprikaati panssaripataljoonan kanssa. Tälle keskitykselle voi hyvin kohautella olkapäitä vieläkin. Kenttätykistöä oli sentään runsaanlaisesti käytettävissä. Todellista hyökkäysvoimaa edustava sotavarustus puuttui käytännössä lähes kokonaan.

Nopeaahan toiminta käynnistyttyään oli, mutta puhdasta improvisaatiota aiempien kaavailujen pohjalta. Alustava hyökkäyskäsky annettiin jo 30.6 ja KarA:n hyökkäys alkoi 10.7. Suunnittelun ja valmistelujen heikkous näkyy sitten taistelujen kaikissa vaiheissa operatiivisina ja taktisina virheinä. Loistavia voittoja toki saavutettiin. Sen takasivat armeijan korkeahko laatu ja raju hyökkäyshenki.

Minusta Suomi ei ollut ajopuu, eikä koskivenekään. Määrittelisin Suomen talonpojaksi/sotilaaksi ruskean ja punaisen pelaajan shakkilaudalla. Tietyssä tilanteessa pyrittiin lähetiksi/ratsuksi ruskeaan rivistöön, koska arvioitiin/uskottiin/toivottiin sen päätyvän voittajaksi ja Suomen silloin pääsevän rakentamaan kokonaan toisenlaista tulevaisuutta, kuin siihen asti oli uskottu/toivottu/pelätty. Nythän tiedämme arvion menneen kerta kaikkiaan pieleen, mutta tuolloin sitä ei tiedetty, eikä aluksi edes osattu pelätä.

Suomi meni Saksan rinnalle vähä vähältä lähinnä Mannerheimin tilanteenarvion perusteella. Näin sotilasasiantuntijan kannalta olisi ollut ihmeellistä, jos sotilaallista yhteistoimintaa ei olisi ollut.Olimmehan samalla puolella aseveljinä/kanssasotijoina/liittolaisina, miten vain. Toisaalta Suomi pelasi myös omaa peliään omin sotilaallisin ja poliittisin tavoittein. Niiden saavuttamisessa käytettiin Saksaa hyväksi häikäilemättä. Sillähän ruskeat nappulat olivat. Yksi ratsu saattoi aikanaan vain karata omille teilleen ja lopuksi yrittää muuttaa värinsä punaiseksi.

Pidän edelleen arvokkaina lähteinä sekä Arvi Korhosen että Tuomo Polvisen tutkimuksia Suomen joutumisesta jatkosotaan. Eivät tapahtumat ole miksikään muuttuneet. Tulkintoja voidaan muuttaa sekä tutkimus- että tarkoituksenmukaisuussyistä. Erityisesti viime mainittuja tuntuu nyt tulevan kuin turkin hihasta. Suomen syyllistäminen on nyt muotia ja muotiahan tulee seurata,vai?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Valvonnalle

Jokin häikkä tuossa tuli. Tekstini taltioitui tuplana.Toisen voi tieytsit positaa. Kannattaisiko aloittaa uusi keskustelu tästä Suomen lähdöstä jatkosotaan? Onhan sitä varmaan käsitelty ennekin.

Terveisin Ilmo kekkonen

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Puna-armeija 22.6. 41

Emma-Liisa kirjoitti:
Peter Tikka kirjoitti: Tietääkseni mistään aikalaislähteestä ei ilmene, että Neuvostoliitolla olisi ollut suunnitelmissaan hyökkäys saksalaisia vastan edes 1942 tai myöhemminkään.
Päinvastoin, se nimenomaan oli Stalinin suunnitelma alusta asti ja syy siihen, miksi hän solmi Ribbentrop-sopimuksen. Näin hän puolusteli sopimusta puheessaan politbyrossa 19.8.1939 (löytyy kirjasta Suuret puheet, jotka muuttivat maailmaa, katkelmia myös Jussilan artikkelissa Kanavassa 7/2008):
No jopas! Kylläpä tässä puserretaan valheellisesta lähteestä tietoa, niinkuin sitrunaasta viimeiset mehut ikään. Stalinin sotilaspolittista tilannetta koskeva väitetty raportti korotetaan peräti Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmaksi Saksaan!

Stalinin raportissa poliittiselle toimikunnalle todetaan - aivan oikein silloisen tilannearvion mukaan - että Neuvostoliitto oli onnistunut pyrkimyksessään pysytellä tulevan sodan ulkopuolella ja puuttua siihen vain mikäli se itse katsoo sen aiheelliseksi. Siten rauha näytti olevan tuolloin turvattu. Hitlerin taholta ei uhannut enää sota. Stalin oli varmistanut pyrkimyksensä - tavoitteensa sekä lykätä sodan puhkeaminen mahdollisimman pitkälle ajallisesti että ennen kaikkea olla sanelemassa rauhan ehtoja kun rauha solmittaisiin aikanaan (niinkuin sittemmin osittain kävikin, Potsdamissa, Teheranissa ja Jaltalla). Tällä ratsastetaan saadaan raportti aidon tuntuiseksi.

Saksa toisaalta ja Englanti ja Ranska toisaalta uuvuttaisivat vuoden 1939 näkymien mukaan voimansa toisiaan vastaan käytävässä sodassa. Siltähän asia näytti vuoden 1939 tapahtumien valossa. Stalinin johdolla Neuvostoliitto näytti saavuttaneen kauttaaltaan voiton diplomatiallaan. Neuvostoliitto pääsisi kuin koira veräjästä livahtamaan sodasta vahingoittumattomana tai enintään joutuisi siihen sen loppuvaiheessa, Neuvostoliitto olisi sanelemassa tulevan sodan rauhanteossa rauhanehtoja.

Raportista kiertää kolme eri versiota. Sen aitous on asetettu kyseenalaiseksi, silläkin perusteella, ettei poliittinen toimikunta kokontunut lainkaan tuona päivänä. Se onkin ainoa asiakirja laatuaan. Stalin aikoinaan itse kiisti sen aitouden.

Operaatio Barbarossassa on täysin dokumentoitu. Sitä ei sen sijaan ole Goebbelsin propaganda. Mutta eihän sitä koskaan voi tietää pitävätkö kaikki puheet paikkansa.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy. :-P
Viimeksi muokannut Peter Tikka, 21.09.08 16:08. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Peter Tikka
Viestit: 166
Liittynyt: 03.08.06 16:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Kommentteja Suomen valmisteluista

Ilmo Kekkonen kirjoitti:...
Kenraali Österman ei ollut komentajatehtävissä Jatkosodan aikana. Jos "Petsku" tarkoitti ...
Olet oikeassa. Tarkoitin Häggmlundia (VII armeijakunta, 11. ja 7 D sekä Ryhmä O). Nämä antoivat käskyt ryhmittyä saamiaan hyökkäystä koskevaa käskyä vastaaviin ryhmityksiin 19.6. ja 21.6. - Talvela pyrkimyksenään vallata kolmio Ilee - Hiitola - Elisenvaara ja Hägglund Jänisjärvi sekä Sortavala. (op. käskyt n:ot 1098 ja 1192).

Sa Petteri vaan, Petskukin käy :-P

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Emma-Liisa kirjoitti:Asiasta on kirjoittanut Osmo Jussila uudessa Kanavassa.
Ei Jussilaakaan kaikessa kannata kriitiikittömästi uskoa, vaikka julkaisufoorumina olisi peräti Kanava-lehti. Arvostan Jussilaa suuresti suuriruhtinaskunnan ajan suomalais-venäläisten suhteiden huippuasiantuntijana. Sen sijaan toisen maailmansodan aikaisen Neuvostoliiton tulkinnoissaan hän tuntuu olevan pääsemättömästi kiinni auktoriteettinaan pitämänsä reaganilaisen kauden "kovat piipussa ampujan" Richard Pipesin tulkinnoissa.

Kanavan oikein kansijutukseen nostaman Jussilan katsauksen argumentaatio nojaa varsin kyseenalaiseen ja kummalliseen lähteistöön: pari 1960- ja 1980-luvun kirjaa (à la "radikaali uusi teoria toisen maailmansodan synnystä"), aikanaan länteen loikanneen GRU-upseerin eli pseudonyymi "Suvorovin" väitteitä ja, sokerina pohjalla, Stalinin pitämäksi väitetty puhe äskettäin suomennetusta kirjasta Suuret puheet, jotka muuttivat maailmaa [!].

Viime vuoden alussa edesmennyt professori Mauno Jokipii antoi mielestäni erinomaisen osviitan siitä, miten Suomen jatkosodan syntyä on selviteltävä "behavioristisesti" eli motiivi- ym. arvuuttelujen sijasta tutkittava, mitä tekoja kukin osapuoli todella teki. Tätä metodia voi hyvin soveltaa myös Barbarossa-kesäkuuhun 1941. Kumpi siis hyökkäsikään?

Jokipii muuten tunsi perusteellisesti tuoreen saksalaisen tutkimuksen, jota hän kommentoi vuonna 2002 tähän tapaan:

"Saksan propaganda leimasi Neuvostoliiton sotavalmistelut - - kerrassaan valtaviksi. Väitettiin, että Neuvostoliitto olisi suunnitellut Saksaa vastaan noin 160 divisioonalla suurta hyökkäystä, joka olisi alkanut ehkä jo loppukesällä 1941, ellei Hitler olisi ehtinyt ensimmäiseksi. - - Ajatus on löytänyt joitakin myöhäisiä kannattajia Saksan konservatiivisimpien historioitsijoiden joukossa, koska se ikään kuin lievittäisi Saksan syyllisyyttä suuren ja tuhoisan sodan aloittamisesta. - - Yhteensäkin saksalainen tutkimus on hylännyt perusteettomana tämän laihan lohdutuksen, joka antaisi Hitlerin hyökkäykselle jollain tavalla ehkäisy- tai puolustussodan leiman."

Nämä natsi-Saksan propagandaväiteet jatkavat siis satelliittina kiertokulkuaan suomalaisessakin historiakeskustelussa anno Domini 2008...

Kirjattakoon kuitenkin myös Jokipiin sivumennen tekemä arvio: "Tuntuu luonnolliselta, että sota olisi syttynyt kesällä 1942, mutta ei vielä 1941. Tämän enempää ei Jokipiikään arvionsa "luonnollisuutta" perustellut.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

nylander kirjoitti: Viime vuoden alussa edesmennyt professori Mauno Jokipii antoi mielestäni erinomaisen osviitan siitä, miten Suomen jatkosodan syntyä on selviteltävä "behavioristisesti" eli motiivi- ym. arvuuttelujen sijasta tutkittava, mitä tekoja kukin osapuoli todella teki. Tätä metodia voi hyvin soveltaa myös Barbarossa-kesäkuuhun 1941. Kumpi siis hyökkäsikään?
Se nyt on ollut aina selvää, että Saksa hyökkäsi.
nylander kirjoitti: Yhteensäkin saksalainen tutkimus on hylännyt perusteettomana tämän laihan lohdutuksen, joka antaisi Hitlerin hyökkäykselle jollain tavalla ehkäisy- tai puolustussodan leiman."

Nämä natsi-Saksan propagandaväiteet jatkavat siis satelliittina kiertokulkuaan suomalaisessakin historiakeskustelussa anno Domini 2008...
Ei suinkaan, Jussila ei väitä mitään tuollaista. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, mikä oli toisaalta Hitlerin ja toisaalta Stalinin suurstrategia. Sellainenhan täytyy aina olla, vaikkei se aina toteudu. Hyväksytäänhän sekin, että Hitlerin lopullinen tavoite oli hyökkäys NL:oon. Miksi sitten Stalinin tavoitteet olisivat tabu? Tietenkin siksi, kuten Jussilakin sanoo, etteivät länsiliittoutuneet ole suuremmin halunneet muistella Stalinin tekoja 1939-41 vaan NL esitetään viattomana uhrina. Sellainen tietenkin olikin NL:n kansa, mutta ei Stalin, joka Ribbentrip-sopimuksella päästi sodan valloilleen ja sitten laajensi NL:n rajoja jopa sopimuksen ylikin.

Stalin teki vain laskuvirheen siinä, että uskoi (kuten moni muukin) Saksan ja länsivaltojen sodasta tulevan pitkä ja kuluttava. Kun Ranska kukistui nopeasti, Stalin joutui juuri siihen vaaraan, mitä hän oli halunnut välttää eli Euroopan mantereella ei enää ollut toista rintamaa.

Kesäkuussa 1941 Stalin sai useita varoirtuksia, mutta ei uskonut sotaan. Miksi? Jussilan selitys, että hän oli lukinnut mielensä keskittymään aivan toisenlaiseen vaihtoehtoon, on uskottava.
nylander kirjoitti: Kirjattakoon kuitenkin myös Jokipiin sivumennen tekemä arvio: "Tuntuu luonnolliselta, että sota olisi syttynyt kesällä 1942, mutta ei vielä 1941.
Samaa mieltä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Emma-Liisa kirjoitti:Ei suinkaan, Jussila ei väitä mitään tuollaista. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, mikä oli toisaalta Hitlerin ja toisaalta Stalinin suurstrategia. Sellainenhan täytyy aina olla, vaikkei se aina toteudu.
Lainaus Jussilalta (Kanava 7/08):

"Tämä puhe [Stalin sotilasakatemian banketissa 5. toukokuuta 1941] viittaa siis selvästi siihen, että Stalin aikoi hyökätä Saksaan."

Ymmärrän asian niin, että professori tarkoittaa mitä sanoo. Tässä puhutaan konkreettisen teon suunnittelusta, ei mistään hypoteettisesta suurstrategiasta.

Lisäksi olen sitä mieltä, että on mitä suurimmassa määrin mautonta ironisoida Churchillin suuhun pannulla lauseella "Taisimme teurastaa väärän sian", kun ottaa huomioon, että Hitlerin hyökkäyksessä menetti henkensä noin 25 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaista. Tätäkin tarkoitin, kun siteerasin professori Jokipiin neuvoa tarkastella sotaa "behavioristisesti" eli miettimällä, mitä tekoja todella tehtiin.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Pohjoista ulottuvuutta 1939 - 1941

Saksalla oli jo kesällä 1940 operaatiosuunnitelma Petsamon Kolosjoen nikkelikaivosalueen miehityksestä. ( NL miehitti baltian maat 6/1940 )
Kuitenkin kirjoitellaan
nikkelidiplomatiasta ja miten suurlähettiläs J.K.Paasikivi tiuskaisi Moskovassa 2/1941: "annetaan NL:lle koko Petsamo" lähtien takaisin Suomeen.
Kuinka suuri merkitys Petsamon nikkelillä Suomen kannalta oli ?

Barbarossan alettua 22/6 1941 Suomi totesi olevansa sodassa 500:n venäläiskoneen pommitettua Suomen kaupunkeja 25/6-41.
Saksalaiset yrittivät hyökätä 6/-41 ainakin Kantalahteen, eivätkä uudelleen yrittäneetkään.

Englanti reagoi nopeasti pommittaen tukialuskoneilla 30/7 1941
Liinahamarin satamaa ja Kirkkoniemeä - Kolosjoen kaivosta ei pommitettu ja
NL:kin oli luovuttanut sen Moskovan rauhassa takaisin Suomelle vahingoittumattomana - kaivosaluetta ei pommitettu myöhemminkään.
Oliko englantilainen laivasto-osasto lähtenyt liikkeelle Barbarossan alettua ?

Englanti lähetti Islannin Hvalfiourburista ensimmäisen kuuden kauppa-aluksen Dervish- saattueen 21/8-41,Arkangelissa 31/8 1941.
Atlantin julistus, Roosevelt ja Churchill, annettiin 12/-41 jolloin Japani hyökkäsi Pearl Harboriin.

Nuo kuusi kauppalaivaa - Dervish-saattue- näyttäisivät siis olleen ensimmäinen Lend Lease-apu ennen sen julistamista ?
Neuvostoliitolle annettiin apua nopeasti, ehtikö NL pyytääkään sitä ?
Vai oliko päämääränä vain osoittaa yhteinen vihollinen ?
Englannin on monissa yhteyksissä kirjoitettu pommittaneen Petsamoa
joulukuussa 1941 julistettuaan Suomelle sodan.
---------------------------------------------------------------------------
Stalinin Neuvostoliitto näyttäisi todenneen tarvitsevansa läntistä ase- ja materiaaliapua varsin pian operaatio Barbarossan alettua ja pari kuukautta Saksan hyökkäyksen alusta ensimmäinen läntinen avustussaattue oli jo Arkangelissa.

Neuvostoliitossa Lännen mittava aseapu julistettiin jokseenkin merkitsemättömäksi, omat Uralille siirretyt tehtaat alkoivat heti tuottaa panssarivaunuja ja lentokoneita.
Ja läntiset aseet olivat laadullisestikin ala-arvoisia NL:n virallisen historian mukaan.

Kysymys: Miksi Stalin ja toisaalta Länsi katsoivat pikaisen ase- ja materiaaliavun toimittamisen aloittamisen Neuvostoliitolle välttämättömäksi ?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”