Lähetetty: 05.04.08 12:37
Ei tunnettane suomen murteissa? Ainakin useita aura-nimisiä paikkoja on eri puolilla Suomea, joskin määrä on aika pieni. Minun on vaikea kuvitella, että ne kaikki olisivat jonkun germaanisen asukkaan nimeämiä, kuten ilmeisesti itse vahvasti uskot. Itse epäilen todennäköisemmäksi sitä, että sana aura on ollut suomen murteissa ja saamessa käytössä, mutta harvinainen.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Silloinhan luonnollisin kytkentä olisi juuri germaaniseen 'vesisuonta' merkitsevään sanueeseen. Ja koska suomen murteista ei tunnettane tuota sanuetta, nimiä tulisi johdonmukaisuuden nimessä pitää germaanien antamina.Vetehinen kirjoitti:Samoin Suomen aura-nimiset paikat näyttävät liittyvän vesistöihin.
Mutta ilman tarkempaa tutkimusta en uskalla sanoa mitään varmaa.
Minusta esittämäsi mahdollisuus ei ole kielitieteen mukainen niillä perusteilla, mitä edellä kerroin. Siksi pidän esittämääsi "mahdollisuutta" epätodennäköisenä.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Muistaakseni tämä oli yksi esittämistäni mahdollisuuksista. "Laajuus" on tietysti aina tulkintakysymys.Vetehinen kirjoitti:Alkuperäisestä kirjoituksestasi ymmärsin, että tarkoitit Suomessa puhutun germaania ei vain yksittäistapauksina vaan laajemmin ja, että suomenkieliset saapuivat ja syrjäyttivät germaanit. Kirjoitit nimittäin "Kantasuomi levisi Suomeen jo niin varhain, että alueen germaaninen kieli oli vielä kantagermaanin tasolla".
Minun mielestäni se todistaa jotain jumala-nimisten paikannimien iästä. Tiedämme että jumale-nimi vanhempi kuin Ahvenanmaan ruotsinkielisyys. Teoriani on, että jumale on pakanallisen ajan nimi, joka on säilynyt ruotsinkielisellä seudulla siksi, ettei sen merkitystä ole ymmärretty ja jos onkin, ei ole ollut tarvetta välittää. Suomenkielisillä alueilla jumale-nimet on korvattu kristillisillä nimillä, koska kristinusko kieltää jumalan nimen turhan lausumisen.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Se, että Ahvenanmaan paikka on voitu nimetä ennen ruotsalaisasutusta (miksei myöhemminkin?), ei todista mitään Roslagenin nimen vanhuudesta.Vetehinen kirjoitti:Ahvenanmaan asutuksesta. Siellä on Jomala niminen paikka, joka on samaa kuin Roslagenin jumale. Ahvenanmaan ruotsalaistuminen on tapahtunut joiden lähteiden mukaan noin 700/800 luvulla, joidenkin vasta 1200 luvulla. Jomala siis on ainakin noita aikoja vanhempi paikannimi.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Mistä nämä perustelut löytyvät?
Jos tiedetään levinneen vasta 1000-luvulla? Minun tietääkseni ei sellaista tietoa ole, että suomi olisi levinnyt P-Ruotsiin vasta tuolloin. Onko sinulla joitain tietoa, joka tukee jossittelua?Jaakko Häkkinen kirjoitti:Aivan.Vetehinen kirjoitti:No kirjallisissa lähteissä puhutaan aikaisemmin kainulaisista. Kieli on tosiaan voinut olla hämäläispohjaista, mutta luulen että siihen on myöhemmin sekoittunut karjalaista karjalaisen uudisasutuksen myötä. Tuloksena on nykyinen meänkieli.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Käsittääkseni nämä kainulaiset ovat asettuneet Pohjanlahden ympäristöön 1000-luvulta alkaen, ja heidän kielensä oli muinaishämäläispohjaista.
Jos suomalaismurteiden tiedetään levinneen pohjoiseeen vasta 1000-luvulla ja kveeneihin viitataan kuitenkin satoja vuosia aikaisemmin, niin väistämättömäksi johtopäätökseksi jäänee, että aikaisemmat kveenit ovat puhuneet jotain muuta kieltä kuin myöhemmät kainulaiset.
Uskon itse Kyösti Julkun johtopäätökseen, että kainulaisten kieli oli suomalaismurre. Mikä siinä on pielessä vai spekuloitko vain erilaisilla teoreettisilla mahdollisuuksilla?Jaakko Häkkinen kirjoitti: Etnonyymien lainautuminen on sangen tunnettu ilmiö, eikä etnonyymi siksi voikaan todistaa mitään joukkion kielestä - etenkään kun kyseessä ei ole tiettävästi oma vaan ulkopuolisten käyttämä etnonyymi.
Joudun veikkailemaan mikä germaaninen selityksesi mahtaa olla. Germaanit asuivat jokaisessa Suomen lappi-aiheisessa paikassa?Jaakko Häkkinen kirjoitti:Jaakko Häkkinen kirjoitti:Edelleenkään ei ole varmaa, että svealaiset levisivät alueelle, joka oli itämerensuomalaista kieleltään. Uskottavampia kieliä alueella ovat saame ja mahdollisesti vielä jokin muukin, sittemmin kadonnut kieli, mikäli saamelaiset ja sveat eivät olleet alkuaan naapureita.Germaaninen selitys onkin olemassa, aivan kuten mahdollinen suomalainenkin. SKES:issä on laajalti aiheesta.Vetehinen kirjoitti:Miten selittäisit lappi-sanan levinneisyyden alueella, jolla EI olisi puhuttu suomea? Ja aika on 1200-luku tai aikaisempi.
Olisi mukavaa jos joku yrittäisi esittää selityksen lappi-sanalle, joka olisi 1) germaaninen, 2) saamea tai 3) kadonnut kieli.
Germaaninen sanaselitys, jonka mukaan lappi tarkoittaa lappusta, on siitä huono, ettei lappusia esiinny edes Tanskassa saati muualla germaanisilla alueilla. On vaikea selittää miksi Tanskan lappuset puuttuvat, mutta Ruotsissa ja Norjassa on paljon lappusia.
Toinenkin lappus-ongelma on. Miten selittää germaanisilla lappusilla Suomen ja Vienan lappi-paikannimet?
Minun mielestäni germaaninen lappus-selitys on hyvin naurettava.
.