Markku Leppanen
Viestit: 66
Liittynyt: 07.02.06 09:19

Englannin kansallisarkistosta löytyi väärennettyjä asiakirjo

Englannin kansallisarkistosta löytyi väärennettyjä asiakirjoja

Englannin Kansallisarkisto on joutunut kiusalliseen asemaan. Sen kokoelmiin on ujutettu 29 väärennettyä asiakirjaa, jotka liittyvät toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Kansallisarkisto ja poliisiviranomaiset ovat vuodesta 2005 yrittäneet selvittää väärennösten alkuperän. Kansallisarkisto on nyt (3.5.2008) julkaissut selvitysten tulokset ja kopiot väärennetyistä asiakirjoista kotisivullaan. Millaisista asiakirjoista on kysymys, mitä niissä kerrotaan, miten ja milloin ne ovat joutuneet osaksi Kansallisarkiston kokoelmia ja mitä seurauksia väärennösten löytymisestä on ollut?

Ensimmäiset epäilykset väärennöksistä heräsivät lokakuussa 2004, kun eräs saksalainen tutkija tarkasti Martin Allenin aiemmin ilmestynyttä julkaisua "The Hitler/Hess Deception – British Intelligence’s Best Kept Secret of the Second World War" (London 2003) ja sen lähdeviitteitä. Asiasta kiinnostui myös Daily Telegraph, joka pyysi Kansallisarkistoa näyttämään epäilyttävät asiakirjat valitsemalleen asiantuntijalle, tri Audrey Gilesille. Giles, joka oli luonut uran Scotland Yardissa, raportoi selvityksistään kesällä 2005. Hänen mielestään useat asiakirjat ovat väärennöksiä.

Kansallisarkisto ryhtyi tutkimaan väärennösasiaa omalla tahollaan ja tiiviissä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa. Kansallisarkisto ja Daily Telegraph uutisoivat väärennöksistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista kesällä 2005.
Kansallisarkiston ja poliisiviranomaisten selvityksissä on todettu, että arkiston kokoelmiin, kahteentoista kansioon, on vuoden 2000 jälkeen ujutettu 29 väärennettyä, erittäin salaisiksi merkittyä asiakirjaa pääosin 1940-luvulta.

Selvityksissä on käynyt ilmi, että kokoelmiin viedyt väärennökset on kirjoitettu kahdella eri kirjoituskoneella. Väärennösten työstämiseen on käytetty myös lasertulostinta, jollaista ei luonnollisesti ollut tarjolla 1940-luvulla. Asiakirjapohjina on käytetty vanhoja paperiarkkeja, jotka mahdollisesti oli leikattu vanhoista kirjoista. Osaa asiakirjoista on töhritty musteella alkuperäisyyden leiman antamiseksi.

Väärennöksiä on löytynyt eri arkistoista, mikä todistaa hankkeen laajakantoisuudesta. Suuri osa väärennöksistä oli viety ulkoasiainhallinnon asiakirjojen joukkoon. Osa väärennöksistä löytyi Cabinet Officen, osa Foreign and Commonwealth Officen arkistoista.

Kansallisarkistossa (ent. Public Records Office) vuodesta 1995 lähtien käytössä olleesta asiakirjojen sähköisestä tilausjärjestelmästä (DORIS) voitiin tulostaa yksityiskohtaiset tiedot kaikista niistä asiakkaista, jotka olivat käyttäneet väärennöksiksi epäiltyjä asiakirjoja ja asiakirjakoteloita. Yksi asiakirjoja käyttäneistä oli Martin Allen, joka joutuikin poliisikuulusteluihin. Hän kiisti syyllistyneensä väärennöksiin.

Väärennetyistä asiakirjoista käy ilmi esimerkiksi se, että Englannin pääministeri Winston Churchill olisi määrännyt brittiagentit murhaamaan natsijohtaja Heinrich Himmlerin. SS-järjestöä johtanut Himmler oli jäänyt vuonna 1945 länsiliittoutuneiden vangiksi. Virallisten selvitysten mukaan Himmler teki itsemurhan.

Kansallissosialismin historiasta omaperäisesti/tarkoitushakuisesti kirjoittanut Martin Allen on käyttänyt kirjoissaan Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluneita väärennöksiä aitoina lähteinään. Sunday Times -lehdelle antamassaan haastattelussa Allen on kiistänyt, että hän olisi tiennyt käyttämänsä kirjeet väärennetyiksi. Hän päinvastoin katsoo joutuneensa salahankkeen uhriksi ja olevansa tyrmistynyt tapahtuneesta.

Poliisin tutkintapöytäkirjat ja selvitykset toimitettiin syyttäjänvirastoon lokakuussa 2006. Viimeksi mainittu on asiaan perehdyttyään päättänyt, että vaikka poliisilla oli riittävästi todisteita syytteen nostamiseksi Martin Allenia vastaan väärennöksestä tai rikollisesta vahingonteosta, syytettä ei ole syytä nostaa. Lehtiuutisten mukaan päätöksen perusteena on Allenin huono terveys! Mitään tarkempaa selitystä ei ole annettu. Viranomaiset ovat päättäneet lopettaa väärennöksiin liittyvät tutkimuksensa.

Kansallisarkiston kannalta tilanne on todella kiusallinen. Kansallisarkiston edustaja David Thomas on todennut medialle, että Kansallisarkisto suhtautuu tapahtuneeseen erittäin vakavasti ja on jo ryhtynyt asian vaatimiin varotoimenpiteisiin. Toisaalta Kansallisarkisto pitää tärkeänä, että sen kokoelmat ovat käytettävissä myös alkuperäisinä.

Sir Max Hastings, toisen maailmansodan historiaan perehtynyt tutkija, on arvostellut kipakasti syyttäjänviraston syyttämättä jättämispäätöstä ja kuvannut väärennösten vaikutuksia seuraavasti: "It is hard to imagine actions more damaging to the cause of preserving the nation’s heritage than wilfully forging documents designed to alter our historical record."

Natsi-Saksan historiaan perehtynyt tutkija John Fox on arvostellut Kansallisarkistoa ja sen turvallisuusjärjestelyjä: "How on earth were these documents slipped in? This is something that the National Archives has to answer. Whoever got these documents in must have done it in a very clever, sneaky way, so you can’t entirely blame the security. But maybe there are questions with the security".

Toimittaja Ben Fenton (Daily Telegraph), joka oli vuonna 2005 paljastamassa väärennöshanketta, on tulkinnut viranomaisselvitysten lopputuloksen Financial Timesissa (3.5.2008): "The mystery of who planted forged documents in the National Archives, leading to the rewriting of history and an allegation that Himmler was murdered on Winston Churchill’s orders, seems certain to remain unsolved".

The Independent-lehden kolumnisti Richard Ingram on näkevinään syyttämättä jättämispäätöksessä viranomaisten yrityksen peitellä joitakin kiusallisia asioita: "In view of the rather bizarre nature of this story, it might be tempting to conclude that the authorities are guilty of some kind of cover-up. Whatever the truth, it would be nice if the matter were resolved, if only to reassure historians that in future they can believe in the authenticity of what they find in the archives".

Kansallisarkiston kotisivullaan nyt julkaisemat selvitykset, kirjeet, sähköpostiviestit ja henkilökunnan todistajan lausunnot ovat mielenkiintoista luettavaa arkistoalan ammattilaisille. Niiden avulla voi saada kuvan, millaisia haasteita ja paineita brittikollegoilla on ollut väärennöksiä selvittäessään. Mihin asioihin ja käsittelyprosesseihin olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta mahdollisuudet vastaaviin rikoksiin voitaisiin minimoida?

Kansallisarkistot ja muut yleiset arkistolaitokset ovat toisaalta olemassa juuri tutkijoita ja muita asiakkaita varten. Ne säilyttävät kansallista asiakirjallista kulttuuriperintöä, joka on kansan yhteistä omaisuutta. Kuten Englannin Kansallisarkiston edustaja on todennut, asiakirjat on oltava käytettävissä ja tästä periaatteesta voimme olla ylpeitä. Demokraattisissa maissa ei voida ajatella käytäntöä, jossa viranomaisten asiakirjojen käyttö olisi yhtä rajoitettu kuin esimerkiksi aikanaan eräissä Itä-Euroopan maissa. Eräs virolainen historiantutkija kertoi vuosia sitten Neuvosto-Eestin puoluearkiston tutkijapalvelun turvallisuusjärjestelyistä. Asiakas ei saanut tuoda arkistoon eikä viedä arkistosta mitään papereita tai muistiinpanovälineitä. Tutkija saattoi työskennellä vain muistinsa varassa.


Tietolähteinä:

Mediatiedote "Forged documents - investigation findings released" (3.5.2008) Englannin Kansallisarkiston kotisivulla:
http://www.nationalarchives.gov.uk/news ... epage=news

Englannin Kansallisarkiston selvitykset väärennöksistä ja kopiot väärennetyistä asiakirjoista:
http://www.nationalarchives.gov.uk/foi/log2007.htm


Tiedotteet väärennösten paljastumisesta ja tutkimusten käynnistämisestä vuonna 2005 Kansallisarkiston kotisivulla:
http://www.nationalarchives.gov.uk/news/stories/68.htm

Uutinen "Himmler forgeries in the National Archives case will stay unsolved", Financial Times (Ben Fenton), 3.5.2008.

Uutinen "Forgeries Revealed in the National Archives", Times Online (David Leppard) 4.5.2008 verkko-osoitteessa:
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/u ... 867853.ece

Kolumni "The perils and pitfalls facing today’s historians", The Independent, Richard Ingram, (3.5.2008)


Uutinen "Himmlerin murhasta väärennettyjä todisteita", Helsingin Sanomat, 4.5.2008.

Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233
markku.leppanen[ät]narc.fi

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”