Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Salmin Lunkulansaaren kisapyhäpäivän kohokohta oli siiputuksen tanssiminen. Se oli kiihkeärytminen tanssi vaatien tanssijoilta hyvää tanssitaitoa ja kestävyyttä.
Siiputuksesta muodostui kilpatanssi, soittaja soitti kipakasti ja koko ajan tanssirytmi kiihtyi.
Poika tanssi neitosen edessä rytmikkäin liikkein ja neito sipsutteli takaperin kevein liitelevin askelin.
Soittaja kiihdytti sävelmää jatkuvasti ja tanssiparien rytmi kiihtyi ja huonoimmat alkoivat karsiutua kilvasta pois.
Viimeksi jäänyt tanssipari tanssi vielä neliön sisällä kunniakierroksen.
Niilo Sauhke
Karjalan praasniekat, Gummerus, 1971

Viihteellinen kansanomainen kulttuuri kehittyi "korkeakulttuurista" piittaamatta omia teitään, vaikka kansanvalistajat suhtautuivatkin tanssimiseen kielteisesti.
Tanssimisesta tuli kuitenkin se houkutin, jolla työväeniltamienkin kuivia puheita kuunneltiin, hauskanpito oli tärkein iltamissa käynnin syy.
mm.:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arki ... v22500.htm

Olivatko kansantanhut aina hidasrytmisiä ?
Kansallispuvutkin lienee suunniteltu vasta n. vuoden 1900 aikoihin ?

----------------------------------------------------------------------------
lisäys: 13/6: En tässä tarkoita poliittista musiikkia, se on oma lukunsa.
esim.
Nuoruuden iltamat ja iltamamuistot , lavatanssit , fennomania ja kansankulttuuri jne.
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentut ... uotila.htm
mm. Iltamat Suojärven työväentalolla 1935
---------------------------------------------------------------------------

Kansallisen kulttuurin, sivistyksen ja suomalaisuuden tuli joidenkin mielestä olla "arvokasta."
Eivät ne kanteella soittaneet runolaulajat tainneet olla kovin yleisiä Karjalassakaan ?

Veikko Palvo

"Virallinen" maailmankuva tuli esille juhlapuheissa ja lehdistössä.
VTT, dosentti Erkki Vasara:
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/evasa ... rjesto.htm

Iltamat ja juhlat tansseineen vetivät nuorisoa puoleensa työväentalolle tai suojeluskuntatalolle.

Historiankirjoitus antaa kenties liian "totisen" kuvan nuorison kiinnostuksen kohteista ?
Olikohan työväenaate tai maanpuolustushenki nuorison
ensisijaisen kiinnostuksen kohteena ?

Veikko Palvo

Ciccio kirjoitti:Historiankirjoitus antaa kenties liian "totisen" kuvan nuorison kiinnostuksen kohteista ?
Olikohan työväenaate tai maanpuolustushenki nuorison
ensisijaisen kiinnostuksen kohteena ?

Viittaisin luontoon ja tikanpoikaan. :)

Nk. totista kuvaa on helpointa tutkimusekonomisista syistä lähestyä. Pöytäkirjamateriaalia, keskusorganisaatioiden julistuksia jne. löytyy huomattavasti helpommin kuin epävirallisempaa muistelumateriaalia. Myös objektiivisuuden vaade tuntuu kenties helpommalta noudattaa näissä tapauksissa.

Suomessa on n. 2600 seurantaloa rakennusperintönä, niistä
noin 650 on luokiteltu kultturihistoriallisesti arvokkaiksi.
http://www.rakennusperinto.fi/rakennusp ... urantalot/

Seurojen taloilla tanssittiin enemmän tai vähemmän aatteellisesti,
nykyisin ostoskeskukset kokoavat kenties eniten ihmisiä.
Shoppailu
on nykyajan aatteellisuutta, entisajan poliittinen osallistuminen ja
puolueisiin liittyminen näyttäisi kiinnostavan yhä harvempia ?

Veikko Palvo