Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

ekyto kirjoitti:Voisiko sanasta "swamp" tulla taiteen sääntöjen mukaan "suomi" tai päinvastoin?

Swamp -> Suamp -> Suampi -> Suami -> Suomi

Mitä sanovat kielitieteilijät?
Ei tuo ainakaan sovi tunnettuihin äännekehityksiin eikä lainasubstituutioihin. Lähtöasu swamp olisi lainattu suunnilleen muodossa **vamp(p)i tai ehkä jopa **sump(p)i, riippuen laina-ajankohdasta (sananalkuisen yhtymän konsonanteista on eri aikoina priorisoitu eri äänteitä).

Jos suomi-sanaa ajatellaan etnonyyminä (kansannimenä), niin lähtömerkitys 'ihminen' lienee yleismaailmallisesti todennäköisin vaihtoehto. Tällöin sanan alkuperä löytynee indoeurooppalaiselta puolelta:

Kallio, Petri 1998: "Suomi(ttavia etymologioita)". Virittäjä 102.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
ekyto kirjoitti:Voisiko sanasta "swamp" tulla taiteen sääntöjen mukaan "suomi" tai päinvastoin?

Swamp -> Suamp -> Suampi -> Suami -> Suomi

Mitä sanovat kielitieteilijät?

Ei tuo ainakaan sovi tunnettuihin äännekehityksiin eikä lainasubstituutioihin. Lähtöasu swamp olisi lainattu suunnilleen muodossa **vamp(p)i tai ehkä jopa **sump(p)i, riippuen laina-ajankohdasta (sananalkuisen yhtymän konsonanteista on eri aikoina priorisoitu eri äänteitä).

Jos suomi-sanaa ajatellaan etnonyyminä (kansannimenä), niin lähtömerkitys 'ihminen' lienee yleismaailmallisesti todennäköisin vaihtoehto. Tällöin sanan alkuperä löytynee indoeurooppalaiselta puolelta:

Kallio, Petri 1998: "Suomi(ttavia etymologioita)". Virittäjä 102.
Lisään vielä tähän oikeaan osuneeseen vastaukseen, että nykysuomen -u-:n ei saisi antaa hämätä, sillä sisäisen rekonstruktion ja ims. kielten evidenssin pohjalta Suomi palautuu tottakai keskiaikaiseen pitkään /o:/-vokaalin, eli < *Soomi ilman mitään u:n kaltaista puolivokaalia.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Jouppe kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
ekyto kirjoitti:Voisiko sanasta "swamp" tulla taiteen sääntöjen mukaan "suomi" tai päinvastoin?

Swamp -> Suamp -> Suampi -> Suami -> Suomi

Mitä sanovat kielitieteilijät?

Ei tuo ainakaan sovi tunnettuihin äännekehityksiin eikä lainasubstituutioihin. Lähtöasu swamp olisi lainattu suunnilleen muodossa **vamp(p)i tai ehkä jopa **sump(p)i, riippuen laina-ajankohdasta (sananalkuisen yhtymän konsonanteista on eri aikoina priorisoitu eri äänteitä).

Jos suomi-sanaa ajatellaan etnonyyminä (kansannimenä), niin lähtömerkitys 'ihminen' lienee yleismaailmallisesti todennäköisin vaihtoehto. Tällöin sanan alkuperä löytynee indoeurooppalaiselta puolelta:

Kallio, Petri 1998: "Suomi(ttavia etymologioita)". Virittäjä 102.
Lisään vielä tähän oikeaan osuneeseen vastaukseen, että nykysuomen -u-:n ei saisi antaa hämätä, sillä sisäisen rekonstruktion ja ims. kielten evidenssin pohjalta Suomi palautuu tottakai keskiaikaiseen pitkään /o:/-vokaalin, eli < *Soomi ilman mitään u:n kaltaista puolivokaalia.
Eli samasta syystäkö huonosti suomea puhuvat ulkomaalaiset sanovat (stereotypian mukaan) "hoono soomi"? Noudattaako kielen vaihtaminen samoja lakeja kuin sanojen lainaaminen? Toisin sanoen, jos esimerkiksi germaani vaihtaa kielensä suomeen, hän päätyy kutakuinkin samaan lopputulokseen kuin kuin kielensä germaaniseen vaihtava suomalainen?

Mitä ajan takaa on, että jos osoittautuisi että suomalaisten esi-isät ovat vaihtaneet indoeurooppalaisen kielensä suomensukuiseen, kuten geneetikot Antti Sajantila ja Svante Pääbo ovat ehdottaneet, niin säilyisivätkö kielitieteen teoriat samoina? Nehän ovat käsittääkseni perustuneet oletukselle, että suomalaisten esi-isät ovat aina puhuneet suomensukuista kieltä

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
ekyto kirjoitti:Voisiko sanasta "swamp" tulla taiteen sääntöjen mukaan "suomi" tai päinvastoin?

Swamp -> Suamp -> Suampi -> Suami -> Suomi

Mitä sanovat kielitieteilijät?
Ei tuo ainakaan sovi tunnettuihin äännekehityksiin eikä lainasubstituutioihin. Lähtöasu swamp olisi lainattu suunnilleen muodossa **vamp(p)i tai ehkä jopa **sump(p)i, riippuen laina-ajankohdasta (sananalkuisen yhtymän konsonanteista on eri aikoina priorisoitu eri äänteitä).

Jos suomi-sanaa ajatellaan etnonyyminä (kansannimenä), niin lähtömerkitys 'ihminen' lienee yleismaailmallisesti todennäköisin vaihtoehto. Tällöin sanan alkuperä löytynee indoeurooppalaiselta puolelta:

Kallio, Petri 1998: "Suomi(ttavia etymologioita)". Virittäjä 102.
Ruotsalaisisten sve-alustahan on esitetty, että sen alkuperä olisi PIE:n *suos, joka merkitsee samankaltaista ihmistä.

rcislandlake
Viestit: 5
Liittynyt: 29.07.08 13:08

Minusta selitystä pitäisi hakea idästä.. Karjalassa oli linnoitus nimeltään Sumi. Siellä oli myös linnoitus nimeltään Emi. Emistä on arveltu, että siellä asuivat Jemit eli muinaishämäläiset. Samalla logiigalla Sumissa on asunut su(o)milaisia..

http://heninen.net/sortavala/1785/osa7_f.htm
Aunuksen läänin alkuperäisväestöön voidaan todennäköisesti laskea kuuluviksi Suur-Permin asukkaat; tuo alue ulottui Petshorajoelta ja Vytshegdajoelta jopa Suomeen saakka, Permin alueen lisäksi siihen kuuluivat vanha Karjala kokonaisuudessaan sekä nykyiset Aunuksen, Arkangelin ja Vologdan käskynhaltijakunnat1. Mikäli kielten yhtäläisyydet ovat todistuksena kansojen samasta alkuperästä tai niiden pitkäaikaisesta ja kiinteästä kanssakäymisestä, niin karjalaisten ja syrjäänien2, Arkangelin läänin alkuperäisväestön yhä käyttämät murteet osoittavat yllä esitetyn käsityksen oikeaksi. Tuon maan monista heimoista käytettiin muinaisaikoina nimeä biarmilaiset eli permiläiset: alkaen Suomesta niitä olivat karjalaiset, sitten idempänä jäämit eli muinaishämäläiset3, edelleen vienanjokelaiset, varhaiset hantit ja mansit, syrjäänit, petshera eli samojedit4 ja itse permiläiset. Muinais-Karjala rajoittui Suomeen, ja maantieteellisen asemansa takia se oli jatkuvasti sotaselkkausten näyttämönä, koska Novgorodin ja suomalaisten, hämäläisten ja ruotsalaisten suhteet olivat sotaisia. Venäläisiä asuu nykyään Äänisjärven länsirannikolla ja Vienanmeren Karjalan-puoleisella rannalla, joka on säilyttänyt nimensä nykyaikaan asti. Venäläiset asuttivat tuon elinkeinojen harjoittamiselle suotuisan rannikkoseudun, ja alkuasukkaat joutuivat siirtymään sisämaahan. Heidän lähimmät asutuksensa alkavat jo 20 virstan päässä venäläisistä, ja niistä käytetään jo nimeä Karjala. Asukkaat puhuvat omaa vanhaa luonnollista kieltään, jota venäläiset eivät ole omaksuneet.

Yllämainituista kansoista, jotka olivat aikoinaan asuttaneet Biarmiaa, jäämit eli hämäläiset ja suomalaiset ansaitsevat erikoista huomiota, koska ne olivat Venäjän lähimpiä naapureita ja 200 vuoden ajan kävivät taukoamatta sotaa novgorodilaisia vastaan. Venäjän historian väsymätön tutkija herra Tatishtshev olettaa, että hämäläisten asuttama seutu ulottui Laatokanjärven pohjoispuolelta alkaen Karjalasta Vienanjoelle asti3. �emin ja Suman linnoitus on säilyttänyt nimensä nykypäiviin asti, mikä todistaa oikeaksi yllämainitun väitteen, samoin kuin hämäläisten ja suomalaisten olemassaolon, niiden naapuruuden ja osallisuuden kaikkiin Karjalaa ja Novgorodia vastaan tehtyihin sotaretkiin; noiden kahden kansan ainainen liitto on epäilemättä todistuksena niiden läheisistä suhteista. Ne kävivät aina sotaa yhdessä, ja kun oli pienikin vaara tai toive saaliista, ne tulivat veneillään. Tästä seuraa, että ne ovat asuneet lähellä toisiaan. Mikäli Suman linnoitusta voidaan todennäköisesti pitää suomalaisten asutuksena, niin hämäläisten keskuksena oli nykyinen Kemin kaupunki6.
Nykyaikaiset tiedot eivät puolla näin suuren ugrilais-suomalaisen
http://heninen.net/sortavala/1785/osa7_e.htm
The ancient inhabitants of Olonets Gubernia with the high sureness may be said to be Permians, of the great Perm or Biarmia that spread from Pechora and Vychegda rivers to Finland and occupied all old Karelia and modern Olonets, Archangelsk and Vologda regions3. If the similarity of languages proofs the common origin of the nations or long close interaction, the modern languages of Karelians and Zyranians4 - old inhabitants of Archangelsk Gubernia - can prove the aforesaid. Many nations lived under the common name of Biarmians - starting from Finland: Karelians, then to the East - Emi5, Dvinians, Yugra, Saami6 and then Perm. Initially they had their own princes, well-known by their bravery and battles, but later came under the arm of Russia. The exact time of the conquest of the Biarmia is not known, but it is well-known that later Karelia was a possession7 of Novgorod and its inhabitants at the beginning of XIII century were often sent for loot or vengeance on Emi and Sumi - the nations that lived at that time nearby.

The borders of the ancient Karelia, that was bordering with Finland and acted as a war theatre with
Sumi, Emi
and constant enemy of Novgorod - Swedes can even now be estimated by the Russian settlements going from the Southern shores of the Onego Lake to Karelian Shore of the White Sea. Russians occupied these places, very fit for fishing, and pushed the pristine inhabitants to the inside of the land. The nearest to Russian settlements (situated not farther than 20 miles away) are still called The First Karelia.
Miten tähän liittyy paikannimi Summa ? On nimittäin "sielläpäin"... Varhaisin Suomi -niminen paikannimi on muistaakseni Suomenniemi (tai Suonenniemi)..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenniemi

Juha Pekka Honkanen
Viestit: 9
Liittynyt: 08.03.22 19:14

Re: Sanan "Suomi" alkuperä?

Suomalaisessa paikannimikirjassa sanasta sanotaan mm. seuraavaa: Nimen vanhin tunnettu kirjoitusasu lienee Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa SomeWesi 1323 (Suomenvesi). Rakenteeltaan kaksitavuinen e-vartaloinen Suomi voisi olla ikivanha kielen omaperäinen sana, jollaiseksi tulkittuna se on kytketty mm. sanoihin suo ja suomu. Useimmissa lainautumiseen perustustuvissa etymologioissa Suomi on yhdistetty aluenimeen. Häme ja sen kanssa samanlähtöiseksi osoitettuun saamelaisten itsestään käyttämään nimitykseen sápmi. Petri Kallio esittää aikaisempia vakuuttavamman lainaetymologian: Ikivanha indoeurooppalainen "maata" merkinnyt sana *´coma, josta myöhemmin kehkeytyi Suomi-sana. Kallio pitää todennäköisempänä sanana samasta juuresta lähtöisin olevaa "ihminen" merkitystä (*soomi).
Kallio arvelee, että nykyisen Suomen etelä-, lounais- ja länsiosiin vuoden 3200-vaiheilla eKr. saapui indoeurooppalaiseksi tulkittua vasarakirveskulttuuria edustava väestö, jonka arvellaan sulautuneen myöhemmin alkuperäisväestöön.
Mielestäni Suomi, Suomus, Suomu sanat periytyvät jo pian jääkauden jälkeen tapahtuneelta ajanjaksolta. Samoin Sumioisjärvi Kuhmoisista, Sompio (metsäsaamelaisten kylä). Samoin Suomasema Hämeessä. Suo-Mi, Suo-Mu = Ylä-Matka, Suo-Mus = Ylä-Matkat, Su-Mis =Ylä-Matkat, So-Mpis/Mps = Ylä-Matkat.
Maininta, että Suomi, Häme ja Sápmi ovat samaa juurta pitää paikkansa. Aikio (2006: 39-43) ajoittaa äänteenmuutoksen /a/ > /uo/ varhaiselle eli esiroomalaiselle rautakaudelle (eli noin vuosien 600-1 eKr.) Eli Suomi = Sámi (=Saami=Saama). SHámi = Sámi/Hámi = Häme. Kaikki edellämainitut tarkoittavat Ylämatkaa. Monesti ihmetellään, kun samantyyppisiä sanoja on ympäri maailmaa. Kivikaudella oli yksi kieli. Samoin yritetään etsiä vastauksia vanhoihin paikannimiin vanhoista lähteistä. Jos ajatellaan, että Tacitus teki Germaniansa ajanlaskun alussa, siis noin 2000 vuotta sitten, niin on vaikea kuvitella, että yli 10000 vuotta vanhoista sanoista voisi olla lähteitä. Maasto ei kuitenkaan petä!
Tottahan toki maisemat muuttuu, ja maa kohoaa, mutta niihin meillä on kehitetty omat ratkaisumallit!

Klaus Lindgren
Viestit: 1176
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Sanan "Suomi" alkuperä?

Juha Pekka Honkanen kirjoitti:
09.03.22 13:45
Monesti ihmetellään, kun samantyyppisiä sanoja on ympäri maailmaa. Kivikaudella oli yksi kieli.
Mistähän Juha Pekka Honkanen tämän tietää?

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Sanan "Suomi" alkuperä?

Juha Pekka Honkanen kirjoitti:
09.03.22 13:45
Mielestäni Suomi, Suomus, Suomu sanat periytyvät jo pian jääkauden jälkeen tapahtuneelta ajanjaksolta. Samoin Sumioisjärvi Kuhmoisista, Sompio (metsäsaamelaisten kylä). Samoin Suomasema Hämeessä. Suo-Mi, Suo-Mu = Ylä-Matka, Suo-Mus = Ylä-Matkat, Su-Mis =Ylä-Matkat, So-Mpis/Mps = Ylä-Matkat.
Et voi keksiä päästäsi sanoja, joita ei ole olemassa.
On täydellisen naurettavaa yrittää selittää täysin läpinäkyviä, esim. suomu-sanaan liittyviä paikannimiä itse keksimästäsi muinaiskielestä, jossa olisi ollut sanat suo ja mu. :roll:

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”