Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Marshall-apu ja Suomi?

Pariisin rauhassa Suomen sotakorvaukset pysyivät välirauhan 300 miljoonassa $:ssa
ja mm. Italian sotakorvauksiksi määriteltiin 360 milj. $:a 1938 kurssissa.
Italia ei korvauksia juusi maksellut vastaanottaen Marshall-avun, josta Suomi kieltäytyi.
Moskovassa allekirjoitettiin 1/12.1947 tavaranvaihtosopimus ja 4 kk:tta myöhemmin YYA-sopimus.
Länsi-Euroopassa perustettiin 1948 OEEC jakamaan Marshall-apua ja vuotta myöhemmin Pariisiin COCOM valvomaan länsivientiä Neuvostoliittoon.
(OEEC-perustajajäseniä mm. Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Italia, Turkki, Itävalta)
Suomen
aikomus liittyä OEEC:hen 1957 sortui y ö p a k k a s i i n.
(OEEC muuttui 9/1961 OECD:ksi ja Suomessa alkoi n o o t t i k r i i s i )
Suomen viennistä 1945 - 1952 sotakorvausaikana n. 90 % oli metsäteollisuuden tuotteita Länteen.
Suomen tuonnista 1945 - 1952 oli n. 60 - 70 % raaka- aineita Lännestä sotakorvausteollisuudelle.
-------Neuvostoliitossa 1946-1947 nälänhätä surmasi 1,0 - 1,5 miljoonaa ja siitä oli
joitain tietoja Suomessakin. ( mm. Paasikiven ja Pekkalan hallitusten sihteerin muistelmat ) NL:n Euroopan puoleinen osa oli raunioina sodan jäljiltä ja USAn humanitaarinen apu NL:lle lienee ollut tiedossa, koska Suomikin sai jossain määrin.
-------
Marshall-avun vastaanottaminen ja ei-vastaanottaminen näyttää jakavan yhä. Esim.
etsittäessä tietoja Suomenlahden kaasu- ja öljyputkista; Venäjän kaasusta riippupaiset maat:
a/ Euroopan maat, mm. Saksa 39 %:n riippuvuus
b/ ex-itäblokin maat ja ex.NL:n satelliitit: mm. Suomi 98 % ja Viro 100 % riippuvuus
http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD ... tTRDoc.pdf
CRS RS22562 5/1.2007
Marshall-avun vastaanottaminen tuskin olisi saanut Neuvostoliittoa vaarantamaan Suomen sotakorvaustoimitukset ?

Veikko Palvo

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Marshall-apu ja Suomi?

IRLANTI itsenäistyi samaan aikaan Suomen kanssa ja molemmissa maissa sodittiin Vapaus-/Sisällissota.
Toisessa maailmansodassa Irlanti oli puolueeton kuten Ruotsi ja Sveitsi.
Itävalta oli osa Saksaa.
Ja
Irlanti, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ottivat Marshall-avun vastaan.
Irlannin Marshall-apu oli 46 milj. £, josta 6 milj. £ oli lainaa 2½ %:n korolla.
Irlannin talous oli sodanedellisellä tasolla 1946 ja seuraavina viitenä vuotena talouskasvu oli keskim. 10,7 % vuosittain.
Mutta
Irlannilla näyttäisi yhä olevan vaikeuksia luopua perinteisestä puolueettomuudestaan ?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Tapio Onnela kirjoitti:
15.09.09 18:50
KuvaKuva
Törmäsin Bernin historiallisessa museossa (Albert Einstein osastolla) kiinnostavaan Marshall-apu julisteeseen. Huomioni kiintyi noihin laivan purjeisiin jossa näkyy myös Suomen lippu. Juliste on varmaankin tehty ennen kuin selvisi mitkä maat apua vastaanottavat, sillä näissä uudemmissa ei Suomen lippua enää esiinny. Laitan muutaman muunkin aiheeseen liittyvä kuvan tuohon näytille.

Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?
KuvaKuva
Kuva
Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress


Lisätietoja mm täältä:
Wapedia: Wiki: Marshall-apu http://wapedia.mobi/fi/Marshall-apu
Wikipedia: Marshall-apu http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu


"Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?"

Niin, olisivatko Suomen kommunistit pystyneet vallankumoukseensa ja vallankaappaukseen jos Suomen eduskunnan päätös ottaa vastaan Marshall-apu olisi toteutettu? SKP oli `edellä aikaansa`eduskunnassakin tuominnut Marshall-avun Lännen juonena, vaikka Molotov neuvotteli kesäkuussa 1947 Marshall-avusta Neuvostoliitolle, olihan Stalinin NL saanut Lend Lease-apuakin, jota ei käytännössä tarvinnut maksaa takaisin.
Molotovin paiskattua Pariisissa oven perässään kiinni, Suomellekin, pääministeri M.Pekkalalle tuli 8.7.1947 Savonkovin käsky kieltäytyä Marshall-avusta, vaikka siitä olisi ollut NL:lle hyötyäkin Suomen ja suomalaisten tehdessä toimittaessa sotakorvauksia vuoteen 1952 saakka.

Mauno Pekkala oli jo v. 1947 puolella salaa ilmoittanut Moskovalle kannattavansa sotilassopimusta ( YYA ) presidentti Paasikiven ja muun hallituksen kannasta riippumatta.
Stalinin haluama YYA-sop. allekirjoitettiin huhtikuussa 1948 ja Fagerholm I hallitus muodostettiin SKP-SKDL:n joutuessa oppositioon 18 vuodeksi.
NL:n valvontakomissiokin lähti viivyteltyään 1947.

Sotilassopimus ( YYA ) oli Paasikiven päiväkirjojen mukaan esitetty NL:n taholta jo aiemmin ja J.K.P. keskusteli sellaisen sopimuksen tekemisestä mm. ent. pres. Ståhlbergin kanssa. Stalinin nootti, kirje 22.2.1948, ei juuri jättänyt valinnan varaa.

Jos Marshall-avun dollarit olisi vastaanotettu ja tehty tuo "sotilassopimus eli YYA", eikö kommunistit olisi voitu syrjäyttää 18 vuodeksi oppositioon jo 1947 ?
Urho Kekkonenkin oli syrjäytettynä eduskuntaan, eikä ollut päässyt toiveidensa mukaisesti muodostamaan hallitusta vaan pääministeriksi tuli Mauno Pekkala, jonka hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta.
Olisiko tuo hallitus kyennyt estämään Marshall-avun vastaanottamisen ja eikö Fagerholm I-hallitus olisi voitu muodostaa jo 1947 ?

Laillisuus- ja parlamentarismi-näkemyksiä korostetaan aina, mutta eihän tuohon aikaan sodan jälkeen Suomessa vallinnut "laillisuus".
SKP oli perustettu vasta 1944 syksyllä Suomessa, sitä ennen se oli ollut laiton ja "SKDL-kansanrintama-aikeen" peitteen takana.

Olisiko Neuvostoliitto vaarantanut sotakorvausten saamisensa? Ja samallahan NL loi Suomen metalliteollisuuden, mm. telakoiden riippuvuuden viennistä NL:oon. Suomen Läntisiä kauppayhteyksiä kannatteli "puinen silta."

Marshall-avun jakamiseen perustettiin 1948 OEEC ja siitä tuli v. 1961 OECD, johon YYA-Suomikin saattoi liittyä vuonna 1968.
FinnEFTA ja EEC-vapaakauppasopimus olivat nekin metsäteollisuuden viennin edellytyksiä.
OEEC mahdollisti Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisön synnyn ja se oli perustana Euroopan Unionille.

Kylmässä sodassa maailma jakautui 1. Läntisiin demokratioihin, 2. Neuvostoliittoon ja sen kommunistisiin satelliitteihin,
3. Kolmanteen maailmaan, johon Neuvostoliitto toimitti lähinnä ideologiaansa sekä aseita aatteen toteuttamiseksi ja
Länsi toimitti ja antoi kehitysapua.

Suomi aloitteli 1960-luvulla kehitysapuaan ja Tunisia ja Tansania lienevät olleet ensimmäiset kohdemaat. Maon Kiina rakensi Tansania-Sambia
rautatien aloittaen Kiinan kehitysavun Afrikkaan ja Suomi on antanut Kiinalle kehitysapua viime vuosiin saakka:
http://kiinaseura.fi/kehitysyhteistyo-kiinan-kanssa
"World Food Program v. 2001 - 2005 antoi Kiinalle 56 miljoonaa $, mm. 347000 tonnia vehnää, kohdennettuna 4,7 miljoonalle kiinalaiselle
avunsaajalle."
"Kiina itsekin katsoo kuuluvansa kehitysmaiden joukkoon" - varsinkin ilmastokehitysapua vaatien "teollistumiseen syyllisiltä länsimailta."

"Kiina on jo aloittanut ruoka-, asiantuntija- ja raha-avustusten antamisen WPF:n kautta mm. Afganistanin ja Afrikan nälänhätäalueille.
Kiina on investoinut Afrikan öljyntuottajamaihin jopa hieman kyseenalaisilla tavoilla taloudellisten intressien korostuessa."

"Syrjäisissä kylissä asutaan luolissa ja samaan aikaan Peking vaurastuu silmissä ja Kiina panostaa avaruuden valloitukseen" ja ydinaseidensa ja asevoimiensa kehittämiseen.
Useimmissa Afrikan maissa Kiina harjoittaa "kehitysapuaan" ottaen maksuksi raaka-aineita ja Kiinan vaurastuminen sai alkunsa pres. R. Nixonin vierailtua 1972 Mao Zedongia tapaamassa ja globalisaatio kiihtyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Kiina investoi puolestaan länsimaihinkin ostaen yrityksiä ja eurooppalaisia satamiakin.

Humanitäärinen hätäapu esim. maanjäristys- ja tulva-alueille on oma apumuotonsa ja YK:ssa kolmannen maailman maat ovat kannattaneet erilaisia kehitysapumuotoja itselleen. Ilmastokehitysapuakin kehitysmaat vaativat teollistumiseen syyllisiltä länsimailta ja Pariisin 2015-ilmastosopimustakaan ei tuskin olisi saatu aikaankaan ilman jonkinlaisia lupauksia ilmastokehitysavusta, tuskipa muutoin lähes kaikki maailman 200 maata olisivat kannattaneet ilmastosopimusta?

Kehitysapu on muuttanut muotoaan humanistiseksi avuksi ja `kestäväksi kehitykseksi´

Marshall-avun Euroopalle voisi katsoa aloittaneen kehitysapujen antamisen ideologisessa idän ja lännen sodassa ja YYA-Suomikin ilmeisesti halusi kehitysavun antamisessa profiloitua `Lännen leiriin´?
Ja Suomenkin kehitysapu oli aluksi suomalaistuotteiden antamista, kuten Kiinakin tekee yhä, mutta Suomi ei saa maksuksi kovinkaan mainittavia kehitysavun tuloksia, mutta onhan "antajalla hyvä mieli?" Kehitysavun niukat saavutukset ovat tietystikin myös saajamaiden kannalta huono asia?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Marshall-apu lahjaksi

Marshall-apu oli "lahjarahaa" tavaroina:
"Toisen maailmansodan aikana USAn yritykset olivat lisänneet paljon tuotantoaan ja yrityksillä oli rauhan tultua tavaraylijäämää."
Lend Lease - aputoimitukset Neuvostoliitolle olivat loppuneet.
"Ilman Euroopan markkinoita talous USAssa olisi kärsinyt."
http://diplomacy.state.gov/online-exhib ... hall-plan/
"Köyhyys Euroopassa voisi vahvistaa kommunismia."

"Marshall-suunnitelmassa USA lahjoitti ( contribute ) vuosina 1948 - 1951 16:sta Euroopan valtiolle 13300 miljoonaa $."

Liittoutuneiden miehittämä Itävalta hyväksyi Marshall-avun 1947 ja sai sitä 1948 alkaen ja Itävalta oli ainoa tapaus, jossa M-aidia jaettiin Neuvostoliiton miehittämälle alueelle. Itävallan valtiosopimus 1955 ja samalla myöskin puolueettomuus, jota Itävalta noudattaa yhä v. 2023, eikä se ole NATOn jäsenmaa.
Wien ja Berliini olivat liittoutuneitten miehittämiä, mutta Neuvostoliitto järjesti kriisejä vain Berliinissä, miksiköhän ei Wienissäkin?

Olisiko J.K.Paasikivi kyennyt painostamaan valvontakomission brittejä sallimaan Suomen Marshall-avun vastaanottamisen esim. valvontakomission Francis Shepherdin välityksellä ja olisiko Ruotsilta ja Ruotsin välitykselläkin mahdollisesti saatu poliittista tukea?

Välirauhan tultua suomalaiset ikään kuin luhistuivat ja alistuivat hyökkääjän komentoon, vaikka 1944 kesälläkin puna-armeijan hyökkäys oli onnistuttu pysäyttämään paljon nykyisen rajalinjan itäpuolelle, oli saavutettu torjuntavoitot taisteluissa Kannaksella ja Laatokan Karjalassa.
J.K.Paasikivi oli Kremlin suosiossa välirauhankin aikana, ainakin Osmo Apusen Paasikiven pitkä linja, Talvisodan aika 2023 teoksen mukaan,
mutta miksi näin oli?
J.K.Paasikivi oli ollut Hitlerin Saksan tuen kannalla välirauhankin aikana; `NL:n suurta voimaa vastaan voi auttaa vain toinen suuri voima` ja
kaipa tuo oli Kremlissäkin tiedossa?
Urho Kekkonen puolestaan oli ilmeisesti asettanut poliittisen tulevaisuutensa Moskovan suhteiden varaan; UKK oli tietystikin isänmaallinen suomalainen, mutta hänen ei sanota pystyneen erottamaan Suomen etua omasta edustaan - ne olivat U.Kekkoselle yksi ja sama asia.
UKK loi ja nimesi 1950 pres.vaalikampanjassaan Paasikiven - Kekkosen linjan, mutta oliko Kekkonen Paasikiven linjalla, tuskin UKK:sta olisi ollut Paasikivelle apua ja tukea M-aidin vastaanottamisessa?

Suomi joutui maksamaan 300 miljoonan "sotakorvaus-$:n" sotakorvaukset hyökkääjälle, sekä kärsimään aluemenetysten, Karjalan, Sallan ja Petsamon menetysten kustannukset ja ja vajaan 0,5 miljoonan Talvisodan evakoista siirtoväeksi muuttuneiden uudelleen sijoittamisen ja asuttamisen.
USA, Britannia ja Ranska eivät olleet sotakorvauksia vastaanottavina, ainoastaan Neuvostoliitto, jolle Italiankin olisi tullut maksaa 100 miljoonan $:n korvaukset + Jugoslavialle, Kreikalle, Etiopialle ja Albanialle - yhteensä 360 miljoonaa $.

Marshal-avusta Ruotsille 80 % oli avustuksia ja 20 % lainaa 2 %:n korolla ( noin 107 miljoonaa $ avustusta ja 20,4 miljoonaa $:a lainaa ).
https://data.riksdagen.se/dokument/ED10Uu2

Neuvostoliiton tyrmättyä Suomen Marshall-avun saannin " presidentti Paasikivi poiketen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mielipiteestä teki päätöksen, ettei Suomi ota vastaan tarjottua apua."

"Suomi sai kuitenkin myöhemmin tarvitsemansa lainat USA:sta ja maksoi ne takaisin korkoineen", kirjoitetaan eduskunnan sivulla:
http://eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopo ... se-22.html

Suomi sai lainaa USAsta, mutta Marshall-avun lahjarahat jäivät saamatta ja mikä lienee ollut noiden Suomen lainojen korko verrattuna Ruotsin
M-aidin 20%:n lainaosuuden 2 %:n korkoon.
Presidentti Paasikivi oli jokseenkin yksin joutuessaan päättämään kieltäytymisestä Marshall-avusta vastoin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa, joka kenties kertoi parlamentaarisesta tuestakin?

Stalinin haluaman YYA-sotilassopimuksen presidentti Paasikivi samoin päätti tehdä ilman parlamentaarista hyväksyntää ja sop.allekirjoituksen 6.4.1948 jälkeen sotilassopimus lienee viety eduskuntaan ratifioitavaksi?
Paasikiven päiväkirjoissa yya-sopimus on sotilassopimus muuttuen vuosia myöhemmin "ystävyyden sopimukseksi."

Hallitushan kylläkin oli Mauno Pekkalan äärivasemmistolainen hallitus sen ministereiden omine Moskova-yhteyksineen ja olisikohan presidentti puolestaan ollut liiankin "parlamentaarinen" noina vaaran vuosina?
YYA-sopimuksen jäkeen pres. Paasikivi kylläkin saattoi syrjäyttää skdl-skp:n oppositioon 18 vuodeksi vuoteen 1966 saakka.

http://nationalarchives.gov.uk/educatio ... 1939-1947/ = Marshall-avun alkamisajankohdan tilanne Euroopan kartalla.

Suomen viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon ylitti rajan Vainikkalassa 18.9.1952 ja pääministeri Urho Kekkonen oli kirjoittanut pamfletin ( UKK893482 ) : Onko maallamme malttia vaurastua?
Pamfletissa on mm. alekkain kohdat -Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen ja Neuvostoliiton teollistaminen. Pääministeri Kekkosella näyttäisi esikuvana olleen Stalinin teollistaminen 1930-luvulla.

Kekkonen kirjoittaa ( UKK893475 ) Stalinin aloittaneen erityisesti " raskaasta teollisuudesta ", eikä kevyestä kulutustavarateollisuudesta.
Ja " työläisten palkkojen kohottaminen aiheuttaisi teollisuutemme kehitysvauhdin hidastumisen. "

UKK kirj. NL:n raskas teollisuus " Toteutettiin sisäisten säästölähteiden turvin, " millä ukk viitannee " Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen " - kohtaan vuoden 1952 pamfletissaan.

Länsi-Euroopassa Marshall-apu oli suurimmillaan vuonna 1951, ja pääministeri U.Kekkonenkin saattoi suunnitella Suomen teollisuuden jälleenrakennusta sotakorvaustoimitusten päätyttyä syksyllä 1952.
Ennen v. 1952 USA oli haluton myöntämään sellaisia luottoja, jotka olisivat päätyneet Neuvostoliiton hyödyksi sotakorvaustoimituksina.
Joitakin luottoja pohjoisen vesivoimalaitosten rakentamiseen Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden voimaloiden korvaukseksi lienee saatu, mutta niiden siirtolinjat etelään eivät valmistuneet sotakorvausaikana.

YYA-Suomessa kirjoiteltiin sotakorvausteollisuuden luoneen uutta teollisuutta ja vaihtokaupan Neuvostoliiton kanssa ja clearing-tilinen idänkauppa olikin sotakorvausten luomaa: telakat ja terästä telakoille Raahen Rautaruukista ja Kostamuksen pelleteistä.
Mutta
Suomelta oli joka tapauksessa 31.11.1939 alken pyyhkäisty noin 12 vuoden kansantulo ja sen kehittyminen 1939 - 1952 pois ja sotakorvausaikana läntisiä kauppayhteyksiä kannatteli metsäteollisuuden "puinen silta" ja länsiviennillä ostettiin sotakorvaustoimitusten vaatimia materiaaleja ja koneita, " vapaata vientiä " ei ollut paljoakaan.

Veikko Palvo




Sotakorvaustoimitukset tekivät suoraan ja välillisesti valtavat aukot Suomen yli kasvun hakattuihin metsiin ja Suomen pinta-alaakin oli menetetty 13 %:a: Karjala, Salla ja Petsamo.
Presidentti Paasikivi kannusti puheissaan metsätöihin ja vuonna 1950 presidentti käynnisti Suomen ensimmäisen metsämarssin metsäaukkojen puuntaimien istuttamiseksi ja kaikenlaisten metsänhoitotöiden ja puunkasvun lisäämiseksi:
http://finna.fi/Record/lusto.knp-140854

Vuoteen 1952 mennessä presidentti Paasikivenkään istuttamat puuntaimet eivät olleet vielä ehtineet kasvaa `ikimetsäksi´ ja metsänkasvu ei ollut lisännyt metsiemme puustoa suuremmaksi kuin se oli "sotakorvaushakkuiden" harventama,
mutta
EU-komissio vaatii Suomen metsien ja maankäyttösektorin palauttamista niukalle vuoden 1952 tasolle ja tuota vaatimusta on Suomessa vuonna 2022
tuettu "hiilinielumetsämarssein."

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Veikko I Palvo kirjoitti:
04.03.23 11:50
Tapio Onnela kirjoitti:
15.09.09 18:50


Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?

Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress[/size]



Niin, olisivatko Suomen kommunistit pystyneet vallankumoukseensa ja vallankaappaukseen jos Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan päätös ottaa vastaan Marshall-apu olisi toteutettu?

SKDL-SKP-hallituksen pääministeri Mauno Pekkala oli jo v. 1947 puolella salaa ilmoittanut Moskovalle kannattavansa sotilassopimusta ( YYA ) presidentti Paasikiven ja muun hallituksen kannasta riippumatta.
"Paasikivi piti eduskunnan ja valtioneuvoston tuen saamista merkittäville ulkopoliittisille ratkaisulle tärkeänä", kirjoitetaan eduskunta fi, verkkoteoksessa, mutta myös "Paasikiven autoritaarisesta johtamistyylistä."

Marshall-avun hylkäämisestä ( ei lähdetä edes Pariisiin neuvotteluihin, kuten Molotovin valtuuskunta ) Paasikivi päätti kesällä 1947 vastoin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa ja sotilassopimuksen ( myöhemmin "ystävyyden sopimus ) presidentti päätti hyväksyä 6.4.1948 vahvistamansa luonnoksen pohjalta.

Eduskunnan valittua 9.3.1945 Paasikiven presidentiksi, hallitusta yritti aluksi muodostaa Urho Kekkonen, mutta Valvontakomissio tyrmäsi ajatuksen:
"Kekkosta pääministerin paikalle emme hyväksy, koska hän erityisesti suomalaisten pääsotasyyllisten prosessin aikana osoittautui periaatteettomaksi ihmiseksi ja kykenemättömäksi toteuttamaan Suomen uutta demokraattista kurssia."
Ja
oikeusministeri U.Kekkonen kun oli suurella tarmokkuudella ajanut taannehtivat laitkin, koska hänen mielestään ns. sotasyyllisten ja ns. asekätkijöiden tuomitseminen olemassa olevien vanhojen lakien nojalla olisi mahdotonta ja veisi ties kuinka kauan aikaakin.

"Pres. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: " Kommunistit nähtävästi pelkäävät, että Kekkonen on liian luja mies ja voi estää heidän vehkeilynsä."
Ja
SKDL-SKP-hallituksen 26.3.1946 - 29.7.1948 pääministeriksi valikoitui Mauno Pekkala, jonka hallituksen ministerit olivat varmasti Marshall-aidia vastaan ja sotilassopimuksen solmimisen puolesta, ( M.Pekkala ehdotti sotilassopimusta ainakin jo 1947 Moskovassa ) Hertta Kuusinenkin oli hallituksen ministerinä ja `takapiruna´ ohjailemassa "Pekkaloitakin".

Paasikivi, Valtiomiehen elämäntyö http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... sopimus/4/

Ylin valta Suomessa ennen Pariisin rauhansopimusta 10.2.1947 oli käytännössä Valvontakomissiolla, vaikka Suomi ei ollutkaan miehitetty maa , kuten esim. Itävalta, joka otti vastaan Marshall-avun NL:nkin miehitysvyöhykkeelleen. Mutta oliko Suomi "vaaran vuosina" täysin itsenäinenkään, rajoitettua se näyttäisi olleen jo ennen "suomettumista" tai alkoikohan * suomettuminen * jo syksyllä 1944?

Neuvostoliittolainen turvallisuuspalvelun kolmas sihteeri Sergei Istomin tapasi 4.3.1948 H:gin Kasarmitorilla Mauno Pekkalan hallituksen ainoan ei kommunistin/ myötäilijän ulkoministeri Enckellin sihteeri Leonid Taurenin ja sanoi NL-Suomi suhteiden muuttuvan radikaalisti lähitulevaisuudessa, koska Suomen oikeistopuolueiden johtavat jäsenet olivat tehneet * salaisen sopimuksen * USAn ja Englannin kanssa NL:a vastaan.
Epäiliköhän tsekisti S.Istomin Paasikivenkin salaista sitoutumista Marshall-avun vastaanottamiseen?

PunaValpo toimitti sisäministeri Yrjö Leinolle "Suomen vastarintaliikkeen organisaatio"- otsikoidun paperin, pääministeriksi tulisi Väinö Tanner, valtionvarainministeriksi Risto Ryti ja ulkoministereiksi Henrik Ramsay ja Hjalmar Procopé.
Yrjö Leino varoitti oikeistosalaliitosta puol.voimain komentaja Aarne Sihvoa, joka pitikin oman käskynjakonsa ja käskytti toimet * vasemmistosalaliiton * kukistamiseksi. Presidentinlinnan rantaankin ankkuroitiin takavarikolta säästynyt tykkijolla tai tykillä varustettu vene.

Valtiomiehen elämäntyö sivuilla arvellaan Istominin halunneen peloitella kohta esille tulevan sotilassopimuksen hyväksymiseen ja Enckellin sihteerin kautta tieto meni Enckellille ja ulkoministeriltä presidentti Paasikivelle.
SKP:n kommunistijohto oli jo tammikuussa ollut Moskovassa "käskynjaolla", oli vaadittu, että kommunistien ( skp-skdl ) oli saatava Suomen eduskunnassa vähintään 101 paikkaa, enemmistö "demokraattiseen vallankumoukseen."
Hertta Kuusinen sanoi 24.3.1948 H:gin Messuhallissa: "Tsekkoslovakian tie on myös meidän tiemme," Tsekkoslovakiassa oli juuri pantu toimeen kommunistien vallankaappaus.

Eduskuntavaalien 1.-2.1948 jälkeen skdl-skp/ kommunistit syrjäytettiin täysin ja Fagerholm muodosti I-hallituksensa ( 29.7.1948-17.3.1950 ) ja
ns. sotasyylliset vapautettiin ja Väinö Tanner piti SDP:n poissa "Moskovan tieltä" kuolemaansa asti 1960-luvun puoliväliin.
V. 1948 eduskuntavaalien jälkeen Urho Kekkosesta tuli eduskunnan puhemies.

Entäpä jos pres. Paasikivi olisikin eduskunnankin tuella ( kommunisteilla oli 1945 vaalien ja skdl-skp:hen loikkausten jälkeen noin 25% kansanedustajapaikoista ) saattanut nopeasti kesällä 1947 aikaiseksi neuvottelukosketuksen Marshall-avun tarjoajiin ja tuo "kommunistien vallankaappaushölmöily" olisi osoittautunut yhtä mitättömäksi kuin vuoden 1948 keväälläkin, mikäli se olisi järjestetty 1947 keväällä?

Olisikohan Suomi saattanut allekirjoittaa Marshall-avun sopimuksen 1948, kuten Itävaltakin ainoana NL:nkin miehittämänä maana ja Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Italian maksettavaksi määrätty hieman Suomea suurempi sotakorvaussumma jäi maksamatta niiden vaihtuessa Marshall-apuun, joten olisivatkohan Suomenkin sotakorvaukset Talvisodan hyökkääjälle saattaneet jäädä maksamatta?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Rajoitettu itsenäisyys 1946 - 1948

The Limits of Sovereignity, Finland and the Question of the Marshall Plan in 1947
http://core.ac.uk/download/pdf/14903727.pdf
kirjoitetaan
Britannian Francis Shepherdin kertoneen pres. Paasikiven luottomiehelle Carl Enckellille USAn Marshall-suunnitelman tulevista neuvotteluista Pariisissa.
C.Enckell on tavannut Zhdanovin komission A.N.Abramovin, joka ei ole sanonut M-avusta juuta eikä jaata, Molotovkin aikoi osallistua neuvotteluihin. Enckel on tavannut Puolan ja Tsekkoslovakian uuden hallituksen edustajat ja matkustanut pres. Paasikiven luo Kultarantaan kertomaan Mrshall-avusta. Pres. on tullut H:kiin ja keskustellut pääministeri Mauno Pekkalan ( SKDL ) ja apulaisulkoministeri R.Sventon ( skdl ) kanssa Marshall-avusta.
Mauno Pekkala on hetimmiten kutsuttu valvontakomission Savonenkovin puheille hotelli Torniin kuulemaan yksioikoista kieltoa.
Savonenkovin kielto on välitetty J.K.Paasikivelle.
Presidentti J.K.Paasikivi on keskustellut läntisestä avusta ent. pres. K.J.Ståhlbergin kanssa ja
muotoillut sitten Suomen kiellon osallistumisesta Marshall-avun neuvotteluihin, Suomen huomioitsija asemakaan Pariisissa ei tulisi kyseeseen.

Presidentti Paasikivi näyttäisi keskustelleen Suomen Marshall-avun mahdollisista neuvotteluista ainoastaan ent. presidentti K.J.Ståhlbergin kanssa?

Tanskan ja Norjan saamaa apua vertailuna käyttäen on arvioitu Suomen Marshall-avun suuruudeksi 150 miljoonaa $.

Veikko Palvo



lisäys 3.5.:
Paasikiven päiväkirja http://jkpaasikivi.fi/book/paasikiven-p ... 56/1947-2/

"19.6.1947 Ministeri C.Enckellin kirje Kultarantaan Marshallin suunnitelmasta."

"26.6.-47 M.Pekkala ja 5 ministeriä Kultarannassa ---- Marshallin suunnitelmasta."
"3.7.1947 Konferenssi Pariisissa päättyi epäonnistumiseen. Ranska ja Englanti lähettäneet kutsun Marshallin neuvotteluista 22 valtiolle, mm. Suomelle 12.4.1947 Pariisissa - ei Neuvostoliittoa mukana."

"4.7.-47 Marshallin avusta -- ehdotus IIIa, IIIb ......... 7.7. ehdotus IV"
"6.7.-47 Abramovin muistio Kultarantaan Marshallin suunnitelmasta."

"8.7.1947 H a l l i t u k s e n ulkoasiainvaliokunta, kaikki jäsenet läsnä."
"8.7.1947 M.Pekkala luokseni, kertoi Savonenkovin sanoneen EI Marshallin suunnitelmalle..ja Savonenkov kertoi Neuvostoliiton luvanneen Suomelle 40 000 tonnia viljaa."
"8.7.1947 Ehdotus VI Suomi ei Marshall-avun kokoukseen."

Mauno Pekkalan sihteeri kirjoitti Mauno Pekkalalle Moskovassa luvatun 100 000 tonnia viljaa ja mukana olleet suomalaisministerit sanoivat:
"Eihän meillä ole varaa maksaa sellaista määrää ja neuvostoliittolaisilla itselläänkin on pulaa viljasta."

Läntisten arvioiden mukaan NL:ssa kuoli WW2 jälkeen nälkään 0.7 - 1,5 miljoonaa venäjänmaalaista, mutta miehittämiinsä Itä-Blokin
maihin Neuvostoliitto joka tapauksessa ilmeisesti toimitti elintarvikkeita yli nälkärajan.
Ja Suomi kai sai ostaa elintarvikkeita sotakorvauksista erillisellä hyvin pienellä metsäteollisuuden "vapaalla viennin osalla - ehkä Neuvostoliitostakin?"

VP

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”