Sivu 1/2

Paasikivi halusi Marshall-avun vastaanottamista

Lähetetty: 09.07.09 10:49
Kirjoittaja Ciccio
G.Marshall esitti suunnitelmansa 5/6 1947 ja Suomesssa SKP- SKDL älähti heti esittäen syytöksiä dollari - imperialismista.
Pres. Paasikiven kannaksi muodostui, että Suomen tuli ottaa Marshall-apu vastaan jo pelkästään taloudellisista syistä.
Paasikivi ei halunnut Suomen joutuvan rautaesiripun kummallekaan puolelle haluten hyviä suhteita itään ja länteen.
Ulkoministeri kävi 5/7-47 lähettiläs A.N.Abramovin puheilla ja lähettiläs ei antanut
minkäänlaisia "suosituksia."
SKP - SKDL oli älähtänyt ennenaikaisesti, NL ei ollut määritellyt poliittista linjaansa.
-------
NL halusi selvitellä omia mahdollisuuksiaan Marshall- apuun osallistuen Pariisin neuvotteluihin, joista Molotovin johtama valtuuskunta käveli ulos 2/7-47 sanoen
Euroopalla olevan tarpeen perustaa oma organisaationsa arvioimaan resursseja ja tarpeita - ilman USA:ta.
Euroopan yhteiset turvajärjestelyt ovat olleet esillä uudelleen nytkin - 2009.
--------
G.Savonenkov kutsui 8/7-47 pääministeri M.Pekkalan puheilleen ja sanoi NL:n edellyttävän, ettei Suomi osallistu Pariisin Marshall-avun konferenssiin.
Pres. Paasikivi lähetti Enckellin ja Sventon varmistamaan NL:n kannan lähettiläs Abramovilta ja tämä luki ääneen Molotovin lausunnon:
Marshall-avun vastaanottaminen olisi NL:lle vihamielinen teko.
--------
Pres. Paasikivi oli informoinut aiemmin eduskuntaakin Marshall-avusta ja eduskunta kutsuttiin osittain koolle 10/7-47 ja nyt informoitiin Ulkoasiainvaliokuntaa ja eduskuntaryhmien puheenjohtajia NL:n Marshall-avun vastaiseksi muuttuneesta kannasta.
SKP - SKDL olikin ollut oikeassa muodostaessaan kantansa Marshall-apuun jo ennen
Kremlin kannanmuodostusta.
Ja Suomessa oli oltu Kremlin hyväksymällä linjalla SKP:tä lukuunottamatta.
---------
Prahan 2/-48 ( Hertta Kuusisen "Tsekkoslovakian tie" ) vallankaappauksen seurauksena perustettiin 16/4 1948 OEEC, Euroopan Taloudellinen Yhteistyöjärjestö.
Jean Monnet`n ideoiman Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus 4/1951.
Trumanin oppi Marshall-apuineen oli länsi-Euroopan integraation alku.
Puolan Szklarska Poreba´ssa 10/1947 perustettu Kominform ( Kominternin seuraaja ) joutui rakentamaan alati syvenevän elintasokuilun rajalle rautaesiripun ja DDR:n "suojaksi" Berliinin muurinkin.

Veikko Palvo

Re: Paasikivi halusi Marshall-avun vastaanottamista

Lähetetty: 14.07.09 15:58
Kirjoittaja Ciccio
Neuvostoliitto yritti hidastaa Euroopan jäälleenrakentamista ja elintason nousua kielteisellä kannallaan Marshall-apuun ja siksi NL levitti väärää tietoa siitä, ettei se ollut Marshall-apuneuvotteluihin kutsuttujen maiden osallistumista vastaan.
(Paasikiven päiväkirjat, HS 9/7-47- United Press)
Lähettiläs E.A.Wuori informoi Lontoosta, ettei Suomen poliittisista syistä tullut ottaa vastaan Marshall-apua, eikä osallistua neuvotteluihin.
NL viivytteli Pariisin rauhansopimuksen ratifiointia.
Suomen hallitus kieltäytyi Pariisin Marshall-avun neuvotteluihin osallistumisesta 10/7 1947.
Lähettiläs Cay Sundström (ex.turvasäilökuutonen) raportoi Moskovasta Kremlin olevan tyytyväinen Suomen hallituksen päätökseen.
NL ratifioi Pariisin rauhansopimuksen syyskuussa 1947 palkkioksi.
---------
lisäys: Pariisin rauhansopimuksessa Läntiset Yhdistyneet Kansakunnat toivoivat myös Suomen liittyvän YK:hon,mutta Neuvostoliitto salli sen vasta 1955/1956 vuodenvaihteessa.
------
Jo ennen Marshall-aloitetta 6/ 1947 Suomi oli saanut lähinnä USAsta n. 100 miljoonaa $:a lainaa ja 11/-48 Export- Import -pankki lainasi 10 milj.$ ja Maailmanpankki 1949 lisää 12,5 milj. $:a Suomelle.
Sotakorvaustoimitusten kautta lainat palvelivat myös NL:n intressejä, mutta Marshall-
apu olisi ollut myös poliittinen sitoumus Länteen.
Ruotsin, Norjan ja Tanskan Marshall-finanssiapuun vertailemalla on arvioitu, että Suomen Marshall-apu olisi ollut noin 150 miljoonaa $:a.
On sanottu Suomen saaneen Marshall-avun joka tapauksessa ja unohdettu sen edullisuus ja ilmaisuuskin.
Marshall-apua näyttäisi jääneen myös avustukseksi mm. Norjalle, Belgialle ja Länsi-Saksalle ?
Tulisiko tuo "joka tapauksessa" saatu lainamäärä ja saamatta jäänyt Marshall-apu laskea yhteen = n. 300 miljoonaa $:a ? ( sotakorvausten nimellissumma 300 milj. $:a )
Ja missä määrin NL viivytti sotakorvausten lisäksi Suomen jälleenrakentamista ja elintason nousua kieltämällä Marshall-avun vastaanottamisen ?

Veikko Palvo

Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 15.09.09 18:50
Kirjoittaja Tapio Onnela
KuvaKuva
Törmäsin Bernin historiallisessa museossa (Albert Einstein osastolla) kiinnostavaan Marshall-apu julisteeseen. Huomioni kiintyi noihin laivan purjeisiin jossa näkyy myös Suomen lippu. Juliste on varmaankin tehty ennen kuin selvisi mitkä maat apua vastaanottavat, sillä näissä uudemmissa ei Suomen lippua enää esiinny. Laitan muutaman muunkin aiheeseen liittyvä kuvan tuohon näytille.

Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?
KuvaKuva
Kuva
Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress


Lisätietoja mm täältä:
Wapedia: Wiki: Marshall-apu http://wapedia.mobi/fi/Marshall-apu
Wikipedia: Marshall-apu http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 15.09.09 21:15
Kirjoittaja Jussi Jalonen
Tapio Onnela kirjoitti:Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?
Mieleni tekisi sanoa, ettei sillä ainakaan taloudellisesti olisi ollut niin suurta väliä puoleen tai toiseen.

Marshall-avun tullessa pöydälle Suomi oli ollut jo jonkin aikaa Yhdysvaltain vienti- ja tuontipankin (Export-Import-Bank) lainaohjelman piirissä. Yhdysvallat rahoitti myös UNRRA-ohjelmaa (United Nations Relief and Rehabilitation Agency), mikä toimi kautta Euroopan, myös Suomessa.

Esimerkki: sodan aikana paljon pahemmin murjottu Japani ei saanut pennin latia Marshall-suunnitelman puitteissa annetuista avustuksista, vaikka halusi mukaan, siinä vaiheessa kun ohjelmasta vielä suunniteltiin maailmanlaajuista, ei vain Eurooppaan rajoittuvaa. Aika hyvin sielläkin silti pärjäiltiin.

Sitäkin sopii kysyä, missä vaiheessa ja kuinka paljon Suomi olisi apua saanut? Ensi vaiheessa rahoitusta pumpattiin niinsanotusti vaaravyöhykkeessä olleille valtioille, kuten Kreikalle, Turkille ja Italialle. Suomesta valvontakomissio oli jo häipynyt, joten maamme ei enää ollut Washingtonin silmissä niin kovin kriittistä aluetta.

Poliittiset seuraukset... no, en oikein jaksa uskoa että Marshallin-suunnitelmaan osallistuminen olisi onnistunut kääntämään sodanjälkeistä ulkopolitiikkaa toiselle raiteelle. Tästä aiheestahan oli jonkinlainen analyysi siinä ensimmäisessä "Entäs jos?"-teoksessa, kuten varmaan muistatte.


Cheers,

J. J.

Re: Paasikivi halusi Marshall-avun vastaanottamista

Lähetetty: 15.09.09 23:07
Kirjoittaja Ciccio
YYA-aikana tuli tavaksi puhua Neuvostoliiton alentaneen sotakorvaussummaa
saamatta jääneen Marshall-avun korvikkeena. Sotakorvaustoimitukset joka tapauksessa päättyivät vasta 1952 ja Suomi saattoi ryhtyä jälleenrakentamiseenkin.
"Onko maallamme malttia vaurastua", kirjoitti UKK ja
sanoi 1964 Suomen kansantuotteen kasvaneen vuosittain vuodesta 1953 alkaen maailman maiden kärkivauhdissa.
--------------------Paasikivi-seuran ja Ulkoasiainministeriön seminaarissa Suomi ja Eurooppa 1958 .... 3/9.2008 Säätytalolla ministeri Paavo Rantanen puhui
http://www.paasikivi-seura.fi/37
Suomen menestystarinasta.
Mutta "Suomen menestystarinasta" ja Länsi-Euroopan integraatiosta näytettäisiin puhuttavan erillisinä.
Marshall-avusta oli kieltäydyttävä ja sotakorvauksista ei voinut kieltäytyä, eikä kumpikaan kieltäytyminen Suomen kansantaloutta näyttäisi nostaneen ?

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 16.09.09 18:00
Kirjoittaja Ciccio
Jussi Jalonen kirjoitti: Sitäkin sopii kysyä, missä vaiheessa ja kuinka paljon Suomi olisi apua saanut? Ensi vaiheessa rahoitusta pumpattiin niinsanotusti vaaravyöhykkeessä olleille valtioille, kuten Kreikalle, Turkille ja Italialle. Suomesta valvontakomissio oli jo häipynyt, joten maamme ei enää ollut Washingtonin silmissä niin kovin kriittistä aluetta.
Cheers,J. J.
======================================================================
Kreikassa käytiin sisällissotaa hallituksen ja EAM/ ELAS Kansallisen Vapausrintaman välillä vuodesta 1945 ja Englanti ilmoitti USAlle 3/1947 ettei se kykene enää jatkossa tukemaan Kreikkaa sotilaallisesti ja taloudellisesti.
Stalinin tavoite oli sama kuin valkoisilla tsaareilla aiemmin, Dardanellien salmi ja
puna-armeijan joukkoja oli keskitetty Turkinkin rajalle.
http://www.trumanlibrary.org/teacher/doctrine.htm
Pres. Harry Truman pyysi kongressilta 12/3.1947 400 miljoonaa $:a sotilaalliseen ja taloudelliseen apuun Kreikalle ja Turkille.
Vaaravyöhykkeen maille.
USAn tavoitteena Euroopassa sanotaan olleen demokratian ja talouden elvyttämisen myös USAn markkina-alueeksikin.
Mitkä olivat Neuvostoliiton tavoitteet Länsi-Euroopassa ?
Ensisijaisena tavoitteena näyttäisi olleen sellainen Länsi-Eurooppa, joka auttaisi NL:a toipumaan sodassa kärsityistä valtavista menetyksistä.
Ja
1947 oli jo osoittautunut, että Suomi kykeni maksamaan sotakorvaukset NL:lle.
Neuvostoliitto
halusi luoda ja pystyttikin satelliittivaltioita, joissa hyväksyttiin NL:n ylivalta ja hyväksyttiin Neuvostoliiton tavoitteet maailmanlaajuisessa ideologiaviennissä.
Harmaan vyöhykkeen
itsenäisiksi valtioiksi näyttäisivät jääneen lähinnä Suomi ja Jugoslavia ?
Ja
erityisesti Jugoslaviaan verrattuna Suomen talouskehitys oli todella menestystarina.

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 16.09.09 20:43
Kirjoittaja Jussi Jalonen
Ciccio kirjoitti:Harmaan vyöhykkeen itsenäisiksi valtioiksi näyttäisivät jääneen lähinnä Suomi ja Jugoslavia ?
Mikäli puhumme edelleen Marshall-suunnitelmasta, niin Jugoslavia kyllä käsittääkseni otti vastaan Marshall-apua vuodesta 1948 alkaen. En tiedä, miksi maata ei ole merkitty noihin liitetiedostoiksi merkittyihin karttoihin.

Samaan aikaan Tito potki Kremlin neuvonantajat pois maasta, osti läjäpäin amerikkalaisia aseita, linnoitti koko itä- ja koillisrajansa ja lähetti Stalinille korusähkeen tekstillä "odj*bi, s*ronjo".
Ja erityisesti Jugoslaviaan verrattuna Suomen talouskehitys oli todella menestystarina.
Ennen hajoamistaan Jugoslavia oli vielä 1980-luvulla hyvin toimeentuleva keskiluokan tulotason eteläeurooppalainen valtio, joissa varsin monilla perheillä oli televisiot ja autot, ja osapuilleen puolet väestöstä oli matkustellut ulkomailla. Aika lailla samanlainen kuin Suomi, itse asiassa. Molemmista maista oli myös suunnattu siirtotyöläisiksi Ruotsiin ja Saksaan.

En tiedä, oliko Suomen talouskehitys Jugoslaviaan verrattuna vielä noihin aikoihin todella menestystarina. Kommentoikoon joku taloushistorian ekspertti, jos täällä sellainen on.


Cheers,

J. J.

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 16.09.09 23:38
Kirjoittaja Ciccio
Jussi Jalonen kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?
Mieleni tekisi sanoa, ettei sillä ainakaan taloudellisesti olisi ollut niin suurta väliä puoleen tai toiseen.
Cheers,

J. J.
=======================================================================
Ei luultavasti taloudellisesti juuri ollutkaan, mutta poliittisesti oli ainakin Kremlin kannan mukaan ja se ratkaisi.
Ei Paasikivikään $:ta voinut laskea ottaessaan Marshall-apuun myönteisen kannan, informoi eduskuntaakin ja ei SKP - SKDL:kään $:sta piitannut - kaikki länsimaalainen oli ideologisen oikeaoppisille kommunisteille kauhistus.
Vaikkakin hieman myöhemmin USA:sta saadut luotot hyödyttivät käytännössä sotakorvausteollisuutta, amerikkalaiset vaativat luottoja käytettäväksi metsäteollisuuden koneisiin ja laitteisiin = Suomen länsivientiin.
Olisikohan Paasikivi olettanut NL:n hyväksyvän Marshall-avunkin samoista syistä ?
Lähettiläs Abramov oli kenties
samalla kannalla, mutta Stalin ei neuvotellut ja Abramov luki Paasikiven lähettiläille s u o r a a n Molotovin sähkeestä Kremlin kielteisen Marshallapu- kannanoton.
Paasikiven oli informoitava eduskuntaa uudelleen.
Suomi,
Unkari, Romania, Itä-Saksa olivat velvollisia toimittamaan NL:lle huomattavat korvaukset ja joissakin lähdetiedoissa sanotaan noiden korvausten merkinneen samaa kuin jos Neuvostoliitto olisi ottanut Marshall-avun vastaan.
Miten lienee ?
Joissain lähdet. kirjoitetaan Suomen kansantuotteen saavuttaneen 1939- tason jo 1949- 1950, mutta ei sanota kuinka suuri osa tuosta kansantuotteesta vietiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.
Säännöstely- ja elintarvikekorttiaika päättyi kuitenkin vasta H:gin olympiavuonna samanaikaisesti sotakorvaustoimitusten päättyessä.

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 17.09.09 01:03
Kirjoittaja Ciccio
Jussi Jalonen kirjoitti:
Ciccio kirjoitti:Harmaan vyöhykkeen itsenäisiksi valtioiksi näyttäisivät jääneen lähinnä Suomi ja Jugoslavia ?
Mikäli puhumme edelleen Marshall-suunnitelmasta, niin Jugoslavia kyllä käsittääkseni otti vastaan Marshall-apua vuodesta 1948 alkaen. En tiedä, miksi maata ei ole merkitty noihin liitetiedostoiksi merkittyihin karttoihin.
Cheers,

J. J.
========================================================================
UNRRA perustettiin 1943 Yhdistyneiden Kansakuntien USA:n, Englannin, Kiinan ja NL:n toimesta.
http://www.answers.com/topic/united-nat ... nistration
ruokaa, vaatteita, lääkintätarvikkeita, maatalouskoneita jne. Euroopan maille,
9/1946 mennessä USA oli käyttänyt apuun 3,67 miljardia $:a.
Suomellekin jossain määrin.
NL:ssa alkoi 1946 lopussa nälänhätäkin, mutta Marshall-apua se halunnut vastaanottaa.
Marshall-apua amerikkalaiset delegaatiot vastaanottajamaissa valvoivatkin ja
yhä tarkemmin, sillä mm. Jugoslavia oli ( UKK910963 ) käyttänyt UNRRA-toimituksia pääasiasiassa muihin , so. kansandemokraattisiin , tarkoituksiin kuin hädänalaisten ihmisten avustamiseen.
USA joka tapauksessa *a n t o i* apua, vaikkapa itsekkäistäkin syistä.
NL ei pystynyt muuhun kuin lupaamaan loistavan tulevaisuuden sitten joskus..........
Ja ottamaan Suomelta sotakorvaukset.

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 17.09.09 07:05
Kirjoittaja Derkku
Jussi Jalonen kirjoitti:En tiedä, oliko Suomen talouskehitys Jugoslaviaan verrattuna vielä noihin aikoihin todella menestystarina. Kommentoikoon joku taloushistorian ekspertti, jos täällä sellainen on.
Ilman tilastopatteria muistuttaisin seuraavista seikoista.

Jugoslavian sisäiset alueelliset erot olivat valtavat. Slovenia oli lähellä länsi-Euroopan kehitysalueita niin infrastruktuurinsa kuin tulotasonsa suhteen mutta esimerkiksi Suomessa ei kyllä löytänyt Kosovon tapaisia syrjäseutuja. Mitä taas terveydenhuoltoon tulee niin kehottaisin kurkkaamaan ex-jugoslaavien suuhun.

Kuvaamme Jugoslaviasta hämärtää kaksi seikkaa: turismi ja Tito-nostalgia. Turismi suuntautui harvoille Kroatian ja Slovenian rannikkoseuduille jonne rakennettiin varsin toimiva turisti-infrastruktuuri. Tito-nostalgia taas kattoi ainakin kymmenkunta vuotta sitten Jugoslavian kaikki väestöryhmät ja Jugoslavia nähtiin jonkinlaisena menneenä onnelana mitä se toki olikin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 17.09.09 08:47
Kirjoittaja Tapio Onnela
Derkku kirjoitti:Kuvaamme Jugoslaviasta hämärtää kaksi seikkaa: turismi ja Tito-nostalgia.
Tähän etäisesti littyen Mansarda kustannukselta on tulossa kiinnostavan tuntuinen Tito-kirja: Žarko Petan: Titon salattu elämä
Kuva

Re: Paasikivi halusi Marshall-avun vastaanottamista

Lähetetty: 17.09.09 16:27
Kirjoittaja Vetehinen
Ciccio kirjoitti:Ruotsin, Norjan ja Tanskan Marshall-finanssiapuun vertailemalla on arvioitu, että Suomen Marshall-apu olisi ollut noin 150 miljoonaa $:a.
Mikä oli Ruotsin rooli Marshall-avun saajana?

Muistan lukeneeni joskus, että Ruotsin kautta kanavoitiin Marshall-apua suomenruotsalaisille ja niillä rahoilla on mm rakennettu Hanasaaren keskus.

Pitääkö paikkansa?

Re: Paasikivi halusi Marshall-avun vastaanottamista

Lähetetty: 17.09.09 22:01
Kirjoittaja Ciccio
Vetehinen kirjoitti: Mikä oli Ruotsin rooli Marshall-avun saajana?
Muistan lukeneeni joskus, että Ruotsin kautta kanavoitiin Marshall-apua suomenruotsalaisille ja niillä rahoilla on mm rakennettu Hanasaaren keskus.
Pitääkö paikkansa?
=========================================================================
Mikähän salaisuus Hanasaaren rakentamiseen kätkeytyy ? Hanasaari-sivuilla kirjoitetaan Ruotsin antaneen 1967 Suomelle anteeksi sodanaikaisia velkoja 100 milj.kr ja ne käytetyn Suomi-Ruotsi- kulttuurikeskuksen rakentamiseen.
Velka näyttää olleen rästissä yli 20 vuotta ?
-------
Pariisissa 10/2.1947 voittajat määrittelivät ja Suomen osalta vahvistivat sotakorvaukset Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Italian maksettaviksi.
http://www.indopedia.org/Paris_Peace_Tr ... _1947.html
Italialle 360 miljoonaa US $:a 1938-arvona, joka oli sivuseikka. Sillä Italia ei sotakorvauksia maksanut, mutta otti vastaan Marshall-apua.
Suomi ainoana maksoi "sotakorvaus-$-kurssilla."
-------
Kremlin "käskystä" Suomi ei voinut vastaanottaa Marshall-apua ja Paasikivi harasi myös YYA-sopimusta vastaan, mutta Stalinin kirje pakotti lähettämään Moskovaan Kekkonen allekirjoittamaan tuo Stalinin diktaatti.
Kekkosen oli mm. Zavidovo-neuvotteluissa saatava neuvostojohto vakuuttumaan Suomen pysyttäytymisestä Paasikiven YYA-linjalla EEC- jäsenenäkin.
Suomen äärivasemmiston yllätykseksi Kremlin johto suhtautui Suomen EEC-jäsenyyteen myönteisesti.
Miksiköhän Länsi ja erityisesti Kreml suostuivat Suomen erityisasemaan Gattissa, Eftassa, EEC:ssä ?
Paasikivi pragmaattisena realistina kannatti yhteistyötä tsaari-Venäjän, keisarin Saksan, Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton kanssa muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti.
YYA ja Kylmä sota ovat taakse jäänyttä. Jos Paasikivi eläisi, hän realistina oletettavasti sanoisi: siihen on suomalaisten sopeuduttava ?

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 19.09.09 21:44
Kirjoittaja Ciccio
Tapio Onnela kirjoitti: Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?Kuva
Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress


Lisätietoja mm täältä: Wapedia: Wiki: Marshall-apu http://wapedia.mobi/fi/Marshall-apu Wikipedia: Marshall-apu http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu
=========================================================================
Nykyisin usein sanotaan varmasti tiedettävän ettei Neuvostoliitto olisi lähtenyt Hertta Kuusisen uhkailemalle "Tsekkoslovakian tielle", koska Stalinille oli merkittävintä Suomen teollisuuden toimiminen Neuvostoliiton eduksi.
Suomi menetti 150 - 220 miljoonan $:n avun arvioijasta riippuen ja sotakorvaukset samoissa arvioissa n. 600 miljoonaa sodanjälkeistä $:a.
--------SKP- SKDL oli tietysti Marshall-apua vastaan, mutta sillä ei sentään ollut Suomessa samaa merkitystä kuin kommunisteillä Neuvostoliiton miehittämässä Tsekkoslovakiassa.
Tuskin Pariisin rauhansopimuksen ratifioimisen lykkäytyminenkään olisi ollut todellinen uhka ja olisihan Stalin
voinut vaatia YYA-sopimusta Marshall-avun hyväksyneeltäkin Suomelta.
--------Marshall-avun hylkääminen näyttäisi pitkälti olleen Paasikiven
"realistinen" virhe ?
================Länsivientiä ( ei sotakorvausteollisuutta ) haittaavan Kemin "kapinan" kesällä 1949 Fagerholmin I-hallitus lopetti. Vankeusrangaistuksiin "kapinasta" tuomittiin 63.
Puuttuiko kaksi vuotta aiemmin usko omiin mahdollisuuksiin Marshall-apua hylättäessä ?

Veikko Palvo

Re: Marshall-apu ja Suomi?

Lähetetty: 21.09.09 00:22
Kirjoittaja Vetehinen
Jussi Jalonen kirjoitti:Ennen hajoamistaan Jugoslavia oli vielä 1980-luvulla hyvin toimeentuleva keskiluokan tulotason eteläeurooppalainen valtio, joissa varsin monilla perheillä oli televisiot ja autot, ja osapuilleen puolet väestöstä oli matkustellut ulkomailla. Aika lailla samanlainen kuin Suomi, itse asiassa. Molemmista maista oli myös suunnattu siirtotyöläisiksi Ruotsiin ja Saksaan.

En tiedä, oliko Suomen talouskehitys Jugoslaviaan verrattuna vielä noihin aikoihin todella menestystarina. Kommentoikoon joku taloushistorian ekspertti, jos täällä sellainen on.
Kävin 80-luvulla nuorena miehenä monissa kommunistimaissa työmatkoilla ja kävin myös Jugoslaviassa, jonka elintaso vaikutti olevan parempi kuin muissa kommunistimaissa, mutta ei yhtä korkea kuin ns läntisissä demokratioissa ja Suomessa. Jugoslavia oli Titon diktatuuri, mutta muihin kommunistimaihin verrattuna, ulkomaille pystyi matkustamaan melko helposti. Käsittääkseni Titon hallinnon valuuttatulot olivat suureksi osaksi siirtotyöläisten kotiin lähettämiä D-markkoja ja vienti oli siten siirtotyöläisten vientiä.

Kun ajoimme jugojen kanssa Sarajevoon, niin he kommentoivat muslimeja ja heidän moskeijoitaan hyvin negatiiviseen sävyyn. Pidin sitä niin omituisena (oli kuullut ns virallista propagandaa kommunistimaiden oloista tyyliin "näin naapurissa") että se jäi mieleen kummittelemaan. Sopuisan pinnan alla kyti.