Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

Emma-Liisa kirjoitti:Klinge tarkoittaa, että Suomessa oli valmiit ruotsalaiset instituutiot, joiden pohjalta rakentaa oma valtio. Toki eivät Suomen senaatin jäsenet ennen Snellmania mitään kansallisuusaatteen kannattajia olleet, mutta kieltämättä nuo instituutiot olivat tärkeitä. Ilman niitä venäläistäminen oli Virossa helppo suorittaa (tosin, kuten täällä on jo huomautettu Viron itsenäistyi, vaikkei noita instituutioita ollut).

Ylipäänsä, Ruotsin lakikäsitys (ml. talonpoikien oikeus omistaa maata) oli erilainen kuin Venäjän. Ja vanhentunutkin kansanedustuslaitos (säätyvaltiopäivät) integroi talonpojat yhteiskuntaan ja oli luomassa pohjan kansalaisyhteiskunnalle.

Toisin kuin Virossa, jossa balttiansaksalaiset pysyttelivät erillään virolaisesta maarahvaasta, Suomessa ruotsinkielisiä oli suorastaan fennomian kärjessä, koska pelkäsi, että jollei suomen kieltä nosteta sivistyskieleksi, ruotsin tilalle tulee venäjä (siis hallinnon kielenä).

Toisaalta, kuten Ylikangas on huomauttanut, Snellman sai suomen kielen tasavertaiseksi vetoamalla suoraan keisariin ja ylipäänsä fennomaanit kävivät ahkerasti Pietarin tietä.

Suomihan oli kielen perusteella jaettu luokkayhteiskunta 1800-luvulla ja ruotsinkielinen kansallismielisyys tähtäsi Suomen liittämiseen takaisin Ruotsiin.

Suuri osa Suomen ruotsinkielisistä fennomaaneista oli kai alkuaan suomalaisia. Heidän oli vain pitänyt vaihtaa kielensä ruotsiksi opiskelujen ja viran saamisen ehtona. Snellmankin lienee alkuaan Tukholmaan muuttanutta suomalaissukua. Tällaisilla sukuseikoilla on voinut olla isokin merkitys, kun kaikkialla kansallisuusaatteet nostivat päätään.

Puhe siitä, että suomen kieltä nostettiin estämään venäjän tulo hallinnon kieleksi, lienee myyttiä, koska Venäjän kannalta ei ollut merkitystä tulisiko venäjä ruotsin vai suomen tilalle hallintokieleksi ja myös siksi, että hallinnon kieli oli pääasiassa ruotsi vielä Suomen itsenäisyyden aikaan. Vaikka suomenkielisille tuli oikeus saada oikeudenkäynteihin suomea osaava tuomari, ei sitä pantu täytäntöön kokonaiseen sukupolveen ja Suomen valtio esti ja haittasi suomenkielisten koulujen perustamista.

1800-luvun ruotsinkielinen hallinto oli suomalaista kansallismielisyyttä vastaan ja samaan aikaan ruotsinkielinen kansallismielisyys tähtäsi uudelleen liittymiseen Ruotsiin.

Suomenkielinen kansallismielisyys nousi Suomen suurruhtinaskunnan ruotsinkielisestä hallinnosta huolimatta.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suomen sotainen historia

Vetehinen kirjoitti: 1800-luvun ruotsinkielinen hallinto oli suomalaista kansallismielisyyttä vastaan ja samaan aikaan ruotsinkielinen kansallismielisyys tähtäsi uudelleen liittymiseen Ruotsiin.
En nyt oikein ymmärrä, mistä ihmeen ruotsinkielisestä kansallismielisyydestä puhut. Svekomaniahan syntyi vasta fennomian jälkeen ja reaktiona sille.

Snellamnia edeltävä ruotsinkielinen byrokratia oli täysin lojaalia Venäjälle ("isänmaani onni on kuulua Venäjään"), hyötyihän se siitä monin tavoin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

Tässä on käsittääkseni ydin:
Julkisuuden alalla suomenmielisten tärkeimpinä pyrintöinä oli tästä lähin suomen kielen kohottaminen oikeus- ja virkakieleksi ja suomenkielisten oppikoulujen aikaansaaminen. Snellmanin aloitteesta julkaistiin vuonna 1863 "kielimanifesti", jonka mukaan ruotsi tosin edelleen oli pysyvä Suomen virallisena kielenä, mutta suomea pidettävä ruotsin veroisena kaikessa, mikä koski välittömästi maan varsinaista suomenkielistä väestöä.

Tuota kehitystä Suomen ruotsinkielinen hallinto pyrki estämään. Myöhemmin se johti ruotsalaiskansallismielisen Ruotsalaisen puolueen perustamiseen.

Suomen liittämiseksi uudelleen Ruotsiin oltiin kai hissun kissun virkamieskunnassa viran menettämisen pelossa, mutta muuten näitä toive eli ruotsalaisten kansallismielisten keskuudessa. Muistaakseni Krimin sodan yhteydessäkin vielä. Osittain kai vielä 1900-luvun alussa.

-

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Suomen sotainen historia

RKP perustettiin vasta yksikamariseen eduskuntaan siirtymisen jälkeen. Tavoitteena oli muodostaa yleispuolue, joka vetoaisi kaikkiin ruotsinkielisiin sääty-tai luokkarajoista riippumatta sekä toivon mukaan myös suomenkielisiin, jotka halusivat samastua ruotsinkieliseen kulttuuriin. Ruotsinkielisten tai kaksikielisten osuus kaupunkiväestöstä oli tuolloin yhä huomattava, ruotsinkielistä työväestöä oli paljon mm. Helsingissä. Erityiskohteena oli ruotsinkielisen maaseutuväestön mobilisointi. Johtajuus kuului tietenkin itseoikeutetusti ylemmille kerroksille. Ns. Ruotsalainen puolue toimi löyhästi säätyvaltiopäivien yhteydessä. Ruotsalaisuuden dominanssi aatelis- ja porvarissäädyssä oli loppuun asti kiistaton. Papisto alkoi suomalaistua 1800-luvulla ja se oli suomalaisen puolueen päätukikohta laajan mutta hajanaisen talonpoikaissäädyn ohella.

Venäjä antoi suomen kielelle oikeuksia tavoitteenaan ruotsinkielisyyden ja -mielisyyden heikentäminen Suomessa. Tämä alkoi hiljaa tuottaa tulosta. Tärkeänä oletuksena toimi suomalaisuuden kulttuurinen "vaarattomuus" ja heikkous, joka ajan oloon omaksuisi vääjäämättä venäjän virkakieleksi ja sitä myötä tuottaisi kuin itsestään virkamieskunnan ja yhteiskunnan keskikerroksen kulttuurisen venäläistymisen. Ruotsinkielisten kuten Snellmanin motiivi suomalaisuudelle oli nimenomaan reaalipoliittinen, kuten sittemmin kielitaistelusta luopuminen Venäjän sortotoimien aikana.

Suomen kielen asemaa pidettiin altavastaajana sivistyneistö- ja yliopistopiireissä vielä 1930-luvulla. Vasta tuolloin tasa-arvoisuus alkoi olla fakta. Taloudellisesti ehkä vielä paljon tätäkin myöhemmin. Toisaalta vaaran vuosina ruotsinkielen vaaliminen ja pohjoismaisuus toimivat kenties tehokkaimpana puolustusaseena mitä ajatella saattaa. Tuskin pakkoruotsi olisi muuten juurtunut niin pitkään kouluihin. Syy oli poliittinen.

Venäläiset eivät ottaneet suomalaisia vakavasti. Ruotsalaisiin he taas suhtautuivat tietyllä kunnioituksella.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Suomen sotainen historia

jsn kirjoitti:Toisaalta vaaran vuosina ruotsinkielen vaaliminen ja pohjoismaisuus toimivat kenties tehokkaimpana puolustusaseena mitä ajatella saattaa. Tuskin pakkoruotsi olisi muuten juurtunut niin pitkään kouluihin. Syy oli poliittinen.
Toisaalta tulee muistaa että kulttuurin, lainsäädännön ja julkishallinnon vaikutteiden leviäminen ei ole kiinni pelkästään kielestä. Huolimatta lipumisesta kohti yksikielisyyttä Suomi on maailman ruotsalaisin maa, toisaalta Ruotsi myös maailman suomalaisin. Esimerkiksi suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa Ruotsin lainsäädäntö on tärkeä esikuva ja vertailukohta ja suomalaiset tuomioistuimet käyttävät edelleen ruotsalaisia tuomioistuinratkaisuja oikeuslähteinä. Maanpuolustuksen alalla taas voidaan taas karkeasti sanoa Ruotsin matkineen Suomea vuosina 1939-1950 jonka jälkeen Suomi matki Ruotsia 1990-luvulle saakka. Suomalainen koulujärjestelmä on puolestaan ottanut myös erittäin paljon vaikutteita Ruotsista.

Suomen ja Ruotsin suhteita on nähdäkseni tutkittu erittäin vähän eri tason opinnäytetöissä. Kenties opiskelijat ja tutkijat eivät näe eksotiikkaa Pohjanlahden ylittämisessä, toisaalta etenkin Etelä-Suomessa mentaalitasolla suomenkielisten keskuudessa näkyy vahvasti pakonomainen erottautumispyrkimys Ruotsista johtuen kenties menneiden vuosisatojen todellisesta sekä kuvitellusta sorrosta.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Suomen sotainen historia

Vetehinen kirjoitti:Suomen bkt/hlö kasvoi 2,7 kertaiseksi ja Ruotsin 2,58 kertaiseksi. Ero ei ole suuri, mutta Suomi saavutti hiukan Ruotsia. Norja ja Tanska kehittyivät vielä paremmin kuin Suomi.
Kyse on yhdestä tilastosta ja historiallisten tilastojen laskeminen on aina erittäin vaikeaa. Katsoisin tarkemmin karkeaa suuruusluokkaa joiden mukaan Suomi ja Ruotsi näyttävät talouskehityksen osalta olleen suunnilleen samoissa lukemissa. Minkäs valtion sorron alla Norja muuten valtaosan autonomian ajasta oli?

Epäilisin hypoteettisen Ruotsin Österlandin ja Norrlandin talouskasvun olleen kuitenkin paljon voimakkaampaa. Pohjanlahti olisi säilynyt Ruotsin mare nostrumina jonka rannoille oli etenkin 1600-luvulta asti kehitetty kaupunkiverkko. Suomalais-ruotsalainen purjekauppalaivasto olisi ollut vahvempi maailman merillä, lisäksi suuremmat ruotsalaiset pääomat yhdistettynä vahvaan metalliteollisuuteen olisivat todennäköisesti onnistuneet siirtämään merenkulkuelinkeinon purjelaivojen ajasta höyrylaivojen aikaan tehokkaammin. Metsäteollisuuden alalla Ruotsi olisi ollut ehdoton voimatekijä jne.

Väestö olisi alkanut "valumaan" etelän sijasta länteen. Suomenkielisen kulttuurin kehittymisen kannalta Ruotsin alueella olisi asunut (muistaakseni) enemmän suomenkielistä väestöä kuin autonomisen Suomen alueella. Suomenkielisen kulttuurin pohjana olisi eittämättä ollut vahva protestanttinen herätysliike 1800-luvun alkupuoliskolla. Olisikohan karelianismi ollut korostuneempaa vai olisiko alkusuomalaisuutta etsitty esimerkiksi Hämeestä?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suomen sotainen historia

Derkku kirjoitti: Olisikohan karelianismi ollut korostuneempaa vai olisiko alkusuomalaisuutta etsitty esimerkiksi Hämeestä?
Olisiko Karjalaan edes päässyt? En tiedä tuolloisia rajamudollisuuksia. Olisiko Venäjän hallitus katsellut moista hyvällä vai epäillyt tarkoitusperiä?

Topelius vanhempi ei 1700-luvulla matkustellut keräämään kansanrunoutta vaan haastatteli karjalaisia laukkuryssyä kotonaan Uudessakaarlepyyssä.

Ainakin suomalaisten tutkimusmatkat Siperiaan "Suomen sukua etsimään" olisivat ilmeisesti jääneet pois.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

jsn kirjoitti:Venäjä antoi suomen kielelle oikeuksia tavoitteenaan ruotsinkielisyyden ja -mielisyyden heikentäminen Suomessa.
Tuossa lienee myytin aineksia sillä ruotsinkielinen hallinto oli uskollinen Venäjälle, vaikka oli ruotsinkielisiä, jotka haikailivat uudelleen liittymistä emämaahan Ruotsiin.

Venäjän hallinto suhtautui suomenkielisiin käsittääkseni suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi. Ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiin Venäjälle, eikä Suomeen, koska Suomen ruotsinkieliset hallintovirkamiehet estivät.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Suomen sotainen historia

Emma-Liisa kirjoitti:Olisiko Karjalaan edes päässyt? En tiedä tuolloisia rajamudollisuuksia. Olisiko Venäjän hallitus katsellut moista hyvällä vai epäillyt tarkoitusperiä?

Topelius vanhempi ei 1700-luvulla matkustellut keräämään kansanrunoutta vaan haastatteli karjalaisia laukkuryssyä kotonaan Uudessakaarlepyyssä.

Ainakin suomalaisten tutkimusmatkat Siperiaan "Suomen sukua etsimään" olisivat ilmeisesti jääneet pois.
Adolf Erik Nordenskjöld teki tunnetusti tutkimusmatkansa Ruotsista käsin. Toisaalta tilanne jossa Ruotsi olisi ollut vahvempi olisi hyvinkin saattanut johtaa epäluotettavien tsuhnien puhdistamiseen jossain vaiheessa sen sijaan että Vanhasta Suomesta olisi muodostunut suomalaiskansallinen ihannemaakunta.

Joka tapauksessa haluan ennen kaikkea sanoa että Suomen jääminen Ruotsin osaksi ei välttämättä olisi ollut suinkaan Suomen kansan tai edes Suomen kulttuurin kannalta huono vaihtoehto. Aleksanterin yliopiston mahonkiovien sijaan Turun Akatemian mahonkiovet olivat jo olemassa. Suomenkielisiä löytyi Karjalan lisäksi myös Värmlannista.

Tämän vuoksi olisin varovainen puhumaan autonomian ajasta erityisen onnen kautena. Klingonilainen näkemys juontunee osittain vahvaan nurkkapatriotismiin, Helsingin vaikuttava empirekeskusta olisi jäänyt ilman Aleksanteria syntymättä ja vaihtoehtohistoriamme Laura Kolbe puhuisi eittämättä Itämeren kuohujen sijaan Aurajoen ihanuudesta. :-)

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Suomen sotainen historia

Vetehinen kirjoitti:Ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiin Venäjälle, eikä Suomeen, koska Suomen ruotsinkieliset hallintovirkamiehet estivät.
Yllättävä tieto. Mikähän koulu se mahtoi olla ja mistä tieto mahtaa olla peräisin?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

jsn kirjoitti:Toisaalta vaaran vuosina ruotsinkielen vaaliminen ja pohjoismaisuus toimivat kenties tehokkaimpana puolustusaseena mitä ajatella saattaa. Tuskin pakkoruotsi olisi muuten juurtunut niin pitkään kouluihin. Syy oli poliittinen.
Pakkoruotsin syy on poliittinen. Selväähän se on, kun RKP on hallituksissa aina ja ikuisesti hamaan tulevaisuuteen vaalien tuloksista riippumatta.

Käsittääkseni ruotsinkielen vaaliminen puolustusaseena on myöskin politiikka ja Suomen sisäpolitiikkaa. En oikein jaksa uskoa, että Neuvostoliitto olisi pelännyt moista asetta vaaran vuosina kun se ei pelännyt sitä talvisodassakaan.

Ruotsinkielen vaaliminen pelotusaseena on vain yksi tempaistu peruste tietyn kansalliskiihkoisen ryhmän epädemokraattiselle ikuiselle vallalle. Sitä lienee käytetty myös perusteena karjalaisten pakolaisten ottamatta jättämiselle svenskfinlandiin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

Klaus Lindgren kirjoitti:Yllättävä tieto. Mikähän koulu se mahtoi olla ja mistä tieto mahtaa olla peräisin?
1795 Suurruhtinas Pavel Petrovitshin toimesta Hatsinan lähelle Kolppanan kylään perustetaan ensimmäinen suomenkielinen alkeiskoulu.
http://www.inkeri.spb.ru/historia.html
Suomen ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiin Jyväskylään vasta 1858. Sekin taisi olla yksityisten suomenkielisten varoin perustettu, koska Suomen suurruhtinaskunta ei rahoittanut kuin ruotsinkielisiä kouluja.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Suomen sotainen historia

Huom, tämä koulu oli Inkerinmaalla. Olosuhteet Pietarin ympäristössä olivat toiset. Vanhan Suomen eli Viipurin kuvernementin, jossa suomenkielistä väestöä oli paljon Inkeriä enemmän (mm. Viipurin, Haminan ja Sortavalan kaupungit), alueelle tällaisia ei suinkaan haluttu tehdä. Alue liitettiin Suomeen 1812, eli vasta kun koko Suomi oli varmistettu kuuluvaksi Venäjään.

Suomen kielen oikeuksia ei sittemmin enää haluttu laajentaa 1890-luvulla ja 1900-luvulla. Fennomaanit olivat Venäjän keskusvallan liittolaisia nimenomaan siksi, koska vastustivat ruotsalaistumista. Fennomaanit taas tahtoivat käyttää Pietarin tietä ruotsalaisia vastaan. Kun venäläiset eivät enää automaattisesti tukeneet suomen kielen aseman parantamista, alkoi liittouma rapautua. Venäjää alettiin ajaa virkakielenä erityisen tarmokkaasti 1910-luvulla, virastojen johtoon tuli entistä enemmän henkilöitä, jotka eivät osanneet sen enempää ruotsia kuin suomeakaan. Pinttyneinkin fennomaani alkoi tajuta, mihin oltiin menossa. Kielelle annetut etuoikeudet olivat yhtä tilapäisiää kuin autonomiaan tehdyt laajennukset.

Tuskinpa vain venäläiset olisivat koskaan vastustelleet, jos suomalaiset olisivat alkaneet omaksua venäjän kielen myös arkielämässä ja vähitellen puhua suomea vain perhepiirissä. Kun ruotsin asema oli heikennetty, suomalaisuudesta ei olisi ollut vastusta, ajateltiin. Toisin kävi. Jos keisarikunta ei olisi kärsinyt tappiota I maailmansodassa, venäläistäminen olisi alkanut toden teolla.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Suomen sotainen historia

jsn kirjoitti:Huom, tämä koulu oli Inkerinmaalla. Olosuhteet Pietarin ympäristössä olivat toiset. Vanhan Suomen eli Viipurin kuvernementin, jossa suomenkielistä väestöä oli paljon Inkeriä enemmän (mm. Viipurin, Haminan ja Sortavalan kaupungit), alueelle tällaisia ei suinkaan haluttu tehdä. Alue liitettiin Suomeen 1812, eli vasta kun koko Suomi oli varmistettu kuuluvaksi Venäjään.
Jutun pointtihan on, että venäläinen hallinto oli suomalaisystävällisempää kuin Suomen suurruhtinaskunnan ruotsinkielinen hallinto. Suomalaiset talopojat hakivat tukea Venäjän tsaarista suomenkielisten koulujen perustamiseen, suomenkielisiin oikeudenkäynteihin jne. Ruotsinkielinen hallinto vastusti.

Tuo asetelma on muokannut suomalaisten mielipiteitä ja käsityksiä suurruhtinaskunnan ajoista myönteisiksi.
jsn kirjoitti:Suomen kielen oikeuksia ei sittemmin enää haluttu laajentaa 1890-luvulla ja 1900-luvulla. Fennomaanit olivat Venäjän keskusvallan liittolaisia nimenomaan siksi, koska vastustivat ruotsalaistumista. Fennomaanit taas tahtoivat käyttää Pietarin tietä ruotsalaisia vastaan. Kun venäläiset eivät enää automaattisesti tukeneet suomen kielen aseman parantamista, alkoi liittouma rapautua. Venäjää alettiin ajaa virkakielenä erityisen tarmokkaasti 1910-luvulla, virastojen johtoon tuli entistä enemmän henkilöitä, jotka eivät osanneet sen enempää ruotsia kuin suomeakaan. Pinttyneinkin fennomaani alkoi tajuta, mihin oltiin menossa. Kielelle annetut etuoikeudet olivat yhtä tilapäisiää kuin autonomiaan tehdyt laajennukset.
Suomalaisuusmieliset olivat Venäjän hallinnon liittolaisia, koska Suomen suurruhtinaskunnan ruotsinkielinen hallinto ei kuunnellut heitä kieliasioissa. Koettiin että tsaari kuuntelee ainakin toisinaan ja hänen puoleen käännyttiin siitä syystä.

Eikö tuo ole aivan ilmeistä?

Ruotsinkielisten propagandassa suomenkielisten oikeuksien vaatiminen kääntyy ruotsin vastustamiseksi, jota se olikin siinä mielessä, että ruotsin hegemonian sijaan haluttiin suomenkielisille samat oikeudet kuin oli ruotsinkielisillä.

Venäjän hallinto oli liittolainen aluksi, koska siitä oli hyötyä, mutta myöhemmin Venäjän hallinnon politiikan muututtua, liittolaisuus purkautui.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suomen sotainen historia

Vetehinen kirjoitti:Suomen ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiin Jyväskylään vasta 1858.
Jyväskylään perustettiin oppikoulu.
Käsittääkseni Virossa oppikoulut olivat 1800-luvulla ensin saksan- ja sitten venäjänkielisiä. Ilmar Talven muistelmista ilmenee, että myös kansakoulut olivat venäjänkielisiä. (Jos joku tietää paremmin, oikaiskoon.)

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”