Suomi vaati vuonna 1992 Kremlin arkiston salaamista ikuisesti!
Lähetetty: 20.12.11 23:14
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen keskellä Venäjän ristiriitaista demokratisoimisprosessia presidentti Boris Jeltsin ilmoitti avaavansa NKP:n valtaiset arkistot tutkijoille.
Alussa toiveet olivat tutkijoiden ja toimittajienkin keskuudessa korkealla mutta dokumenttien saanti osoittautui heti alussa työlääksi ja lopulta mahdottamaksi.
Joulukuussa 1991 Moskovan televisio näytti, miten Gorbatshov luovutti Jeltsinille muu muassa Kremlin salaisen arkiston avaimen.
Myöhemmin Jeltsin kertoi tukkansa nousseen pystyyn, kun hän ryhtyi avustajineen tutkimaan Kremlin salaisen, kolme suurta huonetta lattiasta kattoon, käsittäneen arkiston asiapapereita.
Jeltsin avustajineen löysi Kremlin arkistosta myös Molotovin-Ribbentropin sopimusten salaiset lisäpöytäkirjat.
Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshovhan julisti aiemmin vuonna 1989 Kremlissä kansanedustajien kongressissa edustajille, ettei lisäpöytäkirjoja ole tehty, koska todisteita ei löydy!
Kesällä 1992 Jeltsin on valtiovierailulla Suomessa.
Jeltsin esitti Suomelle kahdesti yhteisen tutkijoiden historian komission perustamista selvittämään Kremlin arkistosta avoimet ja epäselvät Suomea ja Neuvostoliittoa koskevat asiat.
Toimittajatietojen mukaan presidentti Koivisto – kuten kaikki muutkin poliittisen eliittimme jäsenet - olivat kauhuissaan Jeltsinin esityksestä. Esitys torjuttiin perusteluitta.
Esko Ahon johtama Suomen hallitus jopa kieltäytyi pyytämästä Kremlin arkistosta yhtään asiakirjaa, jota mahdollisuutta Jeltsin oli myös tarjonnut Suomelle.
Kansliapäällikkö Jaakko Kalela on kertonut Suomen kieltäytymisen perusteista julkisuuteen jälkeenpäin (1998) ettei yhteistä komissiota perustettu, koska Koivisto ei halunnut antaa komissiolle valtuuksia päättää, mitkä salaisuudet julkaistaan ja mitkä jäävät salaisuudeksi.
Kalelan mukaan Kremlin arkiston avaaminen “olisi ollut hyvin hämmentävää Suomen poliittiselle eliitille”.
Suomen käsittämätöntä sensurointimenettelyä asiassa voi perustellusti tulkita niinkin, että Suomen virallisesta vaatimuksesta Kremlin arkistossa Suomea koskeva aineisto tulee jatkossa olla kaikilta osin salaista kaikenlaiselta tutkimukselta.
Mm. Ruotsin, Puolan, Tsekin, Ison-Britannian, Irlannin, Japanin ja Unkarin hallitukset ovat pyytäneet ja saaneet Kremlin arkistosta aineistoja perustamatta komissiota.
Tunnetuimmat asiakirjat ovat Puolan hallitukselle syksyllä 1992 luovutetut Neuvostoliiton valtiojohdon kaikkien jäsenten allekirjoittamaan päätökseen perustuvat Katynin joukkomurhien asiakirjat.
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Alussa toiveet olivat tutkijoiden ja toimittajienkin keskuudessa korkealla mutta dokumenttien saanti osoittautui heti alussa työlääksi ja lopulta mahdottamaksi.
Joulukuussa 1991 Moskovan televisio näytti, miten Gorbatshov luovutti Jeltsinille muu muassa Kremlin salaisen arkiston avaimen.
Myöhemmin Jeltsin kertoi tukkansa nousseen pystyyn, kun hän ryhtyi avustajineen tutkimaan Kremlin salaisen, kolme suurta huonetta lattiasta kattoon, käsittäneen arkiston asiapapereita.
Jeltsin avustajineen löysi Kremlin arkistosta myös Molotovin-Ribbentropin sopimusten salaiset lisäpöytäkirjat.
Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshovhan julisti aiemmin vuonna 1989 Kremlissä kansanedustajien kongressissa edustajille, ettei lisäpöytäkirjoja ole tehty, koska todisteita ei löydy!
Kesällä 1992 Jeltsin on valtiovierailulla Suomessa.
Jeltsin esitti Suomelle kahdesti yhteisen tutkijoiden historian komission perustamista selvittämään Kremlin arkistosta avoimet ja epäselvät Suomea ja Neuvostoliittoa koskevat asiat.
Toimittajatietojen mukaan presidentti Koivisto – kuten kaikki muutkin poliittisen eliittimme jäsenet - olivat kauhuissaan Jeltsinin esityksestä. Esitys torjuttiin perusteluitta.
Esko Ahon johtama Suomen hallitus jopa kieltäytyi pyytämästä Kremlin arkistosta yhtään asiakirjaa, jota mahdollisuutta Jeltsin oli myös tarjonnut Suomelle.
Kansliapäällikkö Jaakko Kalela on kertonut Suomen kieltäytymisen perusteista julkisuuteen jälkeenpäin (1998) ettei yhteistä komissiota perustettu, koska Koivisto ei halunnut antaa komissiolle valtuuksia päättää, mitkä salaisuudet julkaistaan ja mitkä jäävät salaisuudeksi.
Kalelan mukaan Kremlin arkiston avaaminen “olisi ollut hyvin hämmentävää Suomen poliittiselle eliitille”.
Suomen käsittämätöntä sensurointimenettelyä asiassa voi perustellusti tulkita niinkin, että Suomen virallisesta vaatimuksesta Kremlin arkistossa Suomea koskeva aineisto tulee jatkossa olla kaikilta osin salaista kaikenlaiselta tutkimukselta.
Mm. Ruotsin, Puolan, Tsekin, Ison-Britannian, Irlannin, Japanin ja Unkarin hallitukset ovat pyytäneet ja saaneet Kremlin arkistosta aineistoja perustamatta komissiota.
Tunnetuimmat asiakirjat ovat Puolan hallitukselle syksyllä 1992 luovutetut Neuvostoliiton valtiojohdon kaikkien jäsenten allekirjoittamaan päätökseen perustuvat Katynin joukkomurhien asiakirjat.
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia