Sivu 1/1

Jenni Kirves ja suhtautuminen uuteen sotahistoriaan

Lähetetty: 28.04.12 00:36
Kirjoittaja Tapio Onnela
Kansallisena vetaraanipäivänä (perjantaina 27.4.2012) haastateltiin radion Ajantasa-ohjelmassa kahta sotahistorian tutkijaa. Jenni Kirvestä ja Markku Salomaata. Kirves on tutkinut sodan ”raadollisempaa puolta” esim. teoksessa ”Ruma sota” ja Kirveksen edustama ”uuden sotahistorian koulukunta” on tutkinut myös sodan sosiaalisia ulottuvuuksia ja asioita, jotka aiemmin eivät ole juurikaan olleet tutkimuksen kohteena, kuten homoseksuaalisuutta rintamilla tai huumeidenkäyttöä tai evakkojen kohtelua Suomessa sodan jälkeen

Kiinnostava pointti Kirveksen haastattelussa oli se, kun hän kertoi miten hän vertasi sodan kokeneiden veteraanien suhtautumista ja sotaa kokemattomiin nuorempien mieshenkilöiden suhtautumista tähän uudempaa tutkimuslinjaan. Kirveksen mukaan nuoremmat, sotaa kokemattomat mieshenkilöt ovat osoittaneet suuttumustaan ja pahaa mieltään siihen, että sotaa voidaan tutkia myös tästä näkökulmasta. Hänen mukaansa sodan kokeneet veteraanit eivät sen sijaan koskaan ole kyseenalaistaneet tätä uutta näkökulmaa. Markku Salomaa peesasi Kirvestä, hänen mukaansa on helppo tuntea suuttumusta kun ei tunne asioita. Olen näiden molempien tutkijoiden kanssa samaa mieltä, on hienoa, että sotahistoriaa tutkitaan nyt myös tästä uudesta näkökulmasta.

Ajantasa: Keskustan puheenjohtakilpa, Suomen sotavuosien historiantutkimus
Perjantaina 27.4.2012 Kansanedustaja Mauri Pekkarinen vetäytyy Keskustan puheenjohtajakilvasta. Liput liehuvat saloissa kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Historiantutkimuksesta Suomen sotavuosilta keskustelevat väitöskirjatutkija Jenni Kirves sekä Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa.
Juontaja Sari Taussi.

http://areena.yle.fi/ohjelma/259444

Re: Jenni Kirves ja suhtautuminen uuteen sotahistoriaan

Lähetetty: 28.04.12 11:44
Kirjoittaja Emma-Liisa
Tapio Onnela kirjoitti: Kiinnostava pointti Kirveksen haastattelussa oli se, kun hän kertoi miten hän vertasi sodan kokeneiden veteraanien suhtautumista ja sotaa kokemattomiin nuorempien mieshenkilöiden suhtautumista tähän uudempaa tutkimuslinjaan. Kirveksen mukaan nuoremmat, sotaa kokemattomat mieshenkilöt ovat osoittaneet suuttumustaan ja pahaa mieltään siihen, että sotaa voidaan tutkia myös tästä näkökulmasta. Hänen mukaansa sodan kokeneet veteraanit eivät sen sijaan koskaan ole kyseenalaistaneet tätä uutta näkökulmaa.
Asia ei liene aivan näin yksinkertainen.

Olen tavannut lotan, joka kovasti paheksui tutkijan pitämää juhlapuhetta ja kertoi sen jopa herättäneen vastalausetta. Myös eräs tapaamani sotaverteraaniyhdistyksen puheenjohtaja käytti "isänmaallisuus"-sanaa varsin 30-lukulaisella tavalla.

Oikeastaan voisi asettaa kyseenalaiseksi, edustavatko nykyisin julkisuudessa esillä olevat sotaveteraanit, puhumattakaan Tammenlehvän perinneliitosta, kaikkien veteraanien mielipiteitä ja arvoja.

Eilisen juhlan teemana oli "Jälleenrakennuksen sankarit" ja puheissa korostettiin kovasti yksimielisyyttä myös sodan jälkeen - sivuuttaen täysin sen, että SKDL sai vuoden 1945 vaaleissa 49 kansanedustajaa, ja niistä on täytynyt suuri osa tulla rintamamiehiltä. Oli ikään kuin olisi unohdettu Gesellschaft ja palattu Gemeinschaftiin.

Espoon kaupunginjohtaja, joka oli syntynyt "vain viisitoista vuotta sodan jälkeen" (siis 1959 tai 1960), kertoi ettei sodasta puhuttu koulussa, pihalla eikä kotona. Epäilen, että hän on nukkunut takapulpetissa historiantunnilla. Sinänsä oli virkistävää että hän ilmeisesti piti puhumattomuutta hyvänä, koska sen ansiosta (olettaen että perheessä oli säästynyt menetyksiltä) hän sai kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa katsottiin eteenpäin elämässä.

Re: Jenni Kirves ja suhtautuminen uuteen sotahistoriaan

Lähetetty: 09.05.12 14:59
Kirjoittaja Niitä sun näitä
Tapio Onnela kirjoitti:Kirves on tutkinut sodan ”raadollisempaa puolta”
Siinä sitä onkin Kirveellä töitä, siis erästä vanhaa sanontaa soveltaen.

Naisten näkökulmasta onkin tähän saakka tullut luettua vain sairaanhoitajien näkemyksiä sodan kauheista seurauksista tai innokkaista miehistä, joita sai olla alvariinsa hätyyttelemässä loitommalle. Toki siinäkään kaikki ei onnistuneet, sillä Väinö Linnankin vaimona oli lotta... Toki useimmat alaa harrastaneet muistavat Paavo Rintalan Sissiluutnantti -kirjan yhden ainoan lauseen aiheuttaman "kenraalikuohunnan".

Eräs kamalimpia sotasairaalakuvauksia löytyy erään sairaanhoitolotan, Anna Luodon, muistelmista. Siinä hän mm. kertoi suolisto-osuman saaneiden haavoittuneiden hoidosta ja lopusta, joka useimpien osalta päättyi 3. päivänä leikkauksesta kammottaan kuolemaan suoliston lopulta haljetessa voimakkaan tulehduksen aiheuttaman kaasunkehityksen vuoksi. "Jotain kellertävää Sulfapulveria pantiin avattuun vatsaonteloon melkein hulvaamalla", siis niin paljon, että haavat oli keltaisenaan siitä. Hoitajat arvuutteli keskenään potilaiden mahan pullotuksen perusteella, että montako tuntia tai päivää kestää... painetta koetettiin laskea rektaaliputkella, mutta se ei yleenä auttanut. Kirjassa on useampikin kuvaus vatsaan haavoittuneiden kohtalosta ja tällaista ei ole muualla kirjallisuudessa tullut ikinä kohdalle. Kaikessa koruttomuudessaan kirjan potilaskuvaukset on ylivoimaisia.

Luoto Anna: Näin sodan armottomat kasvot - Kenttäsairaalalotta muistelee
Tammi, 1992, 1.p. 155 s

---

Laitetaanpas suora linkki ja aikaväli ohjelmaan. Ei tarvitse etsiä.

Ajantasa: Suomen sotavuosien historiantutkimus
Julkaistu: 27.4.2012 klo 14.13

http://areena.yle.fi/audio/1335529589933

Historiantutkimuksesta Suomen sotavuosilta keskustelevat väitöskirjatutkija Jenni Kirves sekä Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Juontaja Sari Taussi

Suomen sotavuosien historiantutkimus

Kohdasta 6.35 min. alkaen 20.30 saakka.

Re: Jenni Kirves ja suhtautuminen uuteen sotahistoriaan

Lähetetty: 14.02.13 18:07
Kirjoittaja Jaakko Anttila
Kommunisteja oli joukoittain "vastarintaliikkeessä" ja käpykaartissa. Hannu Salama: "Siinä näkijä missä tekijä". Jotkut painuivat Ruotsiin saakka, ettei joutunut taistelemaan "idän veljiä vastaan".

Minä menin kansankouluun vuonna 1960 ja Oriveden yhteiskouluun vuonna 1964. Tuntemattoman sotilaan lukeminen ja siitä puhuminen (ryhmätyö) olivat ensimmäinen kosketus sotaan keskikoulun V luokalla (ennen lukiota).