Dosentti Salomaa: Mannerheim-legenda, pura ja kokoa!
Lähetetty: 28.04.12 00:38
Radion Ajantasa-ohjelmassa veteraanipäivänä (perjantaina 27.4.2012) haastateltiin Jenni Kirveksen lisäksi myös Euroopan Euroopan sotahistorian dosenttia Markku Salomaata, joka oli samaa mieltä Jenni Kirveksen kanssa siitä, että enne tabuina pidettyjä asioita tulee rikkoa ja tutkia. Esimerkkinä hän toi esille kiinnostavan näkökulman Mannerheimiin, jota pidetään yleensä erehtymättömänä ja erityisen osaavana. Salomaan mukaan Mannerheimin kuva tulisi purkaa ja koota uudestaan.
Salomaan mukaan Mannerheimin legendassa on runsaasti piirteitä jotka eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Salomaa kertoi, että Mannerheim teki myös pahoja virheitä, joka saattoi johtua esimerkiksi siitä, että hänen koulutuksensa oli puutteellinen. Hän ei suorittanut sotakorkeakoulun oppimäärää, hän ei päässyt yleisesikunta-akatemiaan ja häneltä puuttui yleisesikuntaupseerin tutkinto, mikä haittasi hänen uraansa Venäjän armeijassa. Se näkyi myös esimerkiksi epäröintinä kesän 1941 hyökkäysvaiheessa, sekä kesän 1944 torjuntavaiheessa, kun hän kieltäytyi uskomasta tiedustelutietoja jotka kiistattomasti osittivat venäläisten valmistelevan suurhyökkäystä, tämä maksoi salomaan mukaan suomalaisille runsaasti turhia kaatuneita. Venäjän-Japanin sodassa 1904-1906 Mannerheim epäonnistui pahasti samoin ensimmäisessä maailmansodassa komentaessaan divisioonaa ja armeijakuntaa, ja lopulta karkasi rintamalta.
Kirves totesi, että Mannerhemia kyllä voidaan vielä tutkia paljonkin, koska hän on ollut hieman hankala tutkittava koska oli tuhonnut polttamalla suuren määrän omia papereitaan. Lienee tunnettua, että Mannerheim tosiaan tietoisesti halusi luoda ja muokata itsestään suurmieskuvaa. Salomaan mukaan Mannerheim kuvan uusi tutkimus pitää tehdä sellaisten tutkijoiden joilla ei ole henkistä sidettä armeijaan.
Ajantasa: Keskustan puheenjohtakilpa, Suomen sotavuosien historiantutkimus
Perjantaina 27.4.2012 Kansanedustaja Mauri Pekkarinen vetäytyy Keskustan puheenjohtajakilvasta. Liput liehuvat saloissa kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Historiantutkimuksesta Suomen sotavuosilta keskustelevat väitöskirjatutkija Jenni Kirves sekä Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa.
Juontaja Sari Taussi.
http://areena.yle.fi/ohjelma/259444
Salomaan mukaan Mannerheimin legendassa on runsaasti piirteitä jotka eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Salomaa kertoi, että Mannerheim teki myös pahoja virheitä, joka saattoi johtua esimerkiksi siitä, että hänen koulutuksensa oli puutteellinen. Hän ei suorittanut sotakorkeakoulun oppimäärää, hän ei päässyt yleisesikunta-akatemiaan ja häneltä puuttui yleisesikuntaupseerin tutkinto, mikä haittasi hänen uraansa Venäjän armeijassa. Se näkyi myös esimerkiksi epäröintinä kesän 1941 hyökkäysvaiheessa, sekä kesän 1944 torjuntavaiheessa, kun hän kieltäytyi uskomasta tiedustelutietoja jotka kiistattomasti osittivat venäläisten valmistelevan suurhyökkäystä, tämä maksoi salomaan mukaan suomalaisille runsaasti turhia kaatuneita. Venäjän-Japanin sodassa 1904-1906 Mannerheim epäonnistui pahasti samoin ensimmäisessä maailmansodassa komentaessaan divisioonaa ja armeijakuntaa, ja lopulta karkasi rintamalta.
Kirves totesi, että Mannerhemia kyllä voidaan vielä tutkia paljonkin, koska hän on ollut hieman hankala tutkittava koska oli tuhonnut polttamalla suuren määrän omia papereitaan. Lienee tunnettua, että Mannerheim tosiaan tietoisesti halusi luoda ja muokata itsestään suurmieskuvaa. Salomaan mukaan Mannerheim kuvan uusi tutkimus pitää tehdä sellaisten tutkijoiden joilla ei ole henkistä sidettä armeijaan.
Ajantasa: Keskustan puheenjohtakilpa, Suomen sotavuosien historiantutkimus
Perjantaina 27.4.2012 Kansanedustaja Mauri Pekkarinen vetäytyy Keskustan puheenjohtajakilvasta. Liput liehuvat saloissa kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Historiantutkimuksesta Suomen sotavuosilta keskustelevat väitöskirjatutkija Jenni Kirves sekä Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa.
Juontaja Sari Taussi.
http://areena.yle.fi/ohjelma/259444