"Piilosotalesket"
Lähetetty: 05.05.12 10:44
Jenni Kirves on aiemminkin puhunut "piilosotaleskistä", mutta nyt Anu Nousiainen on kirjoittanut aiheesta artikkelin Hesarin Kuukausiliitteeseen 5/2012.
Jostain syystä Kirves määrittelee "piilosotalesket" naisiksi, jotka eivät koskaan edes tavanneet kumppaniaan - ikään kuin varsin monilla 63 000 naimattomalla kaatuneella (suurin osa nuoria miehiä) ei olisi ollut morsianta tai vakituista tyttöystävää, vaikka heitä ei tietenkään ole missään tilastoitu kuten leskiä. Ainakin edellisillä oli varmasti julkinenkin oikeus surra menetystään.
Sitten tietysti olivat ne naiset, jotka olivat seurustelleet vähemmän vakavasti, mutta joille kumppanin kaatuminen silti oli isku. Sekä ne jotka olivat vasta salaa ihastuneet.
Oikeastaan vain heidän kohdallaan voi Jenni Kirveksen mukaan puhua "uhrauksesta", sillä miten voi uhrata sitä mitä ei ole? Kyse lienee enemmän puutteesta, joskin sitäkään ei voi yleistää.
Artikkelissa toisaalta paheksutaan ilmaisuja "pääsi naimisiin", mutta samalla otaksutaan, että kaikki sodan takia naimattiomaksi jäänet naiset halusivat naimisiin.
No, Maaria Lähteenmäki sanoo sentään, että oli parempi päästä kaupunkiin töihin, kuin mennä maalla "ukon" kanssa naimisiin.
Pidän aika kummallisena nykyistä tapaa, että jos jostakin asiasta ei julkisuudessa puhuta, niin siitä vaietaan. Tosin olen itsekin hämmästellyt sitä, että yhdelläkään kolmesta kaatuneesta Koskelan pojista ei ollut tyttöystävää ja vain Vilhosta kerrotaan, että hän oli kiinnostunut talontyttärestä, mutta kiinnostus sammui talvisodan jälkeen. Oletan, että tämä johtui yksinkertaisesti siitä, ettei Linna halunnut viedä huomiota pois Akselin ja Elinan suurelta surulta.
Kuvaus niasesta, joka ei halunnut mennä uusiin naimisiin rakastettunsa kaaduttua, on Solzhenitysnin Syöpäosastossa. Vera Brittainin muistelmat Testament of youth ans Testament of experience taas kertovat tarinan naisesta, joka menettää ensimmäisessä maailmansodassa rakastetun, veljen ja kaksi läheistä miesystävää, joiden kanssa hän olsii voinut mennä naimsiin. Hän avioitui myöhemmin ja sen ansiosta hänen poikansa ei joutunut toiseen maailmansotaan.
Jostain syystä Kirves määrittelee "piilosotalesket" naisiksi, jotka eivät koskaan edes tavanneet kumppaniaan - ikään kuin varsin monilla 63 000 naimattomalla kaatuneella (suurin osa nuoria miehiä) ei olisi ollut morsianta tai vakituista tyttöystävää, vaikka heitä ei tietenkään ole missään tilastoitu kuten leskiä. Ainakin edellisillä oli varmasti julkinenkin oikeus surra menetystään.
Sitten tietysti olivat ne naiset, jotka olivat seurustelleet vähemmän vakavasti, mutta joille kumppanin kaatuminen silti oli isku. Sekä ne jotka olivat vasta salaa ihastuneet.
Oikeastaan vain heidän kohdallaan voi Jenni Kirveksen mukaan puhua "uhrauksesta", sillä miten voi uhrata sitä mitä ei ole? Kyse lienee enemmän puutteesta, joskin sitäkään ei voi yleistää.
Artikkelissa toisaalta paheksutaan ilmaisuja "pääsi naimisiin", mutta samalla otaksutaan, että kaikki sodan takia naimattiomaksi jäänet naiset halusivat naimisiin.
No, Maaria Lähteenmäki sanoo sentään, että oli parempi päästä kaupunkiin töihin, kuin mennä maalla "ukon" kanssa naimisiin.
Pidän aika kummallisena nykyistä tapaa, että jos jostakin asiasta ei julkisuudessa puhuta, niin siitä vaietaan. Tosin olen itsekin hämmästellyt sitä, että yhdelläkään kolmesta kaatuneesta Koskelan pojista ei ollut tyttöystävää ja vain Vilhosta kerrotaan, että hän oli kiinnostunut talontyttärestä, mutta kiinnostus sammui talvisodan jälkeen. Oletan, että tämä johtui yksinkertaisesti siitä, ettei Linna halunnut viedä huomiota pois Akselin ja Elinan suurelta surulta.
Kuvaus niasesta, joka ei halunnut mennä uusiin naimisiin rakastettunsa kaaduttua, on Solzhenitysnin Syöpäosastossa. Vera Brittainin muistelmat Testament of youth ans Testament of experience taas kertovat tarinan naisesta, joka menettää ensimmäisessä maailmansodassa rakastetun, veljen ja kaksi läheistä miesystävää, joiden kanssa hän olsii voinut mennä naimsiin. Hän avioitui myöhemmin ja sen ansiosta hänen poikansa ei joutunut toiseen maailmansotaan.