Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Jokainen pystyy lukemaan ne samat kirjat, jotka tutkinnon suorittanutkin on lukenut. Itse asiassa voi lukea ja omaksua paljon tutkintoa enemmän.
Todella epäuskottavaa. Väitöskirjan, lyhyemmän tutkimuksen tai jopa gradun tekemiseen ja alan kirjallisuuden lukemiseen käytetään vuosien ajan hirveitä tuntimääriä, gradu pois lukien yleensä täysiä työpäiviä, siihen verrattuna ei harrastajan "tunti illassa muutamana päivänä viikossa" ole mitään.
Sinulla on tietääkseni perustutkinto ja erikoisalasi on kantaruralin murteutuminen. En epäile ettetkö tietäisi siitä paljon.

Mutta kirjoittelet täällä aivan muista asioista, joissa sinä olet harrastelija. Sinulla ei ole tutkintoa genetiikasta ja olet sillä saralla harrastelija kuten kuka tahansa muukin. Historiassa olet harrastelija kuin minäkin. Voimme lukea aivan samat kirjat ja artikkelit.
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Historia on siitä hirveän yksinkertainen "art", että sen voi kuka vaan lukutaitoinen omaksua ja sisäistää. Ns science-alojen kanssa se vaan ei vaan lukemalla helposti onnistu vaan vaatii paljon enemmän ajattelukykyä, järkeä, logiikkaa ja usein matemaattisia taitoja.
Tämä kommentti kyllä nyt osoittaa, ettet tiedä tästäkään alasta mitään! Tuo on juuri tyypillistä amatööreille:
- "Eihän kielitiede mitään vaadi, sen kuin vain otan suomen ja sumerin sanakirjat ja alan penkoa samannäköisiä sanoja!"
- "Eihän historiatiede mitään vaadi, sen kuin vain kaivan lähteet esiin ja katson mitä niissä sanotaan!"

Historiatieteessä on omat metodinsa ja periaatteensa – uskottava historiallisen lähteen tulkitseminen on jotain ihan muuta kuin "Saagoissa mainitaan Suomen muinaiset kuninkaat joten ne ovat totta!"
Niin se vaan on. Historian kirjat voi jokainen lukea tarvitsematta suorittaa tutkintoa. Voi olla paljon etevämpi kuin tutkinnon suorittanut.

Ei sinulla taida olla historiasta tutkintoa vaan kielitieteestä ja tutkimuksesi koski kantauralin murteutumista.

Olet historian amatööri itse.

Kantauralin tutkimuksesi ulkopuolella luet samat kirjat kuin kuka tahansa toinen harrastelija.

Historian oppineisuus vaatii jykeviä perselihaksia ja keskittymistä kirjaan ja se on kaikkien saavutettavissa.

Teillä humanisteilla on liian suuret luulot itsestänne. Luulette että yhden humanistisen alan yksityiskohdan tutkiminen tekee teistä asiantuntijan laajalla alueella, jolla te kuitenkin olette vain samalla viivalla harrastelijoiden kanssa: luette samat kirjat ja artikkelit.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Historiantutkijaksi suoriutuminen vaatii niin ikään ajattelukykyä, järkeä, johdonmukaisuutta, lähdekritiikkiä ja ennen kaikkea syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.
Niin se vaatii, että voi olla hyvä tutkija.

Mutta kun seuraat tätäkin palstaa, niin noista kaikista luettelemistasi asioista on tuskin mitään jäljellä.

Yksi on katsonut tv-sarjan ja ihastunut siihen ikihyviksi ja kaikki mitä siinä sanotaan on absoluuttinen totuus ilman kritiikin häivää. Missä ovat johdonmukaisuus, ajattelukyky ja järki?

Eipä niitä näy.

Humanistisen tutkinnon suorittanut henkilö ei ole automaattisesti joka paikan asiantuntija - jack of all trades.

Hän on amatööri kirjojen lukija spesialiteettinsä ulkopuolella siinä missä kuka tahansa muukin amatööri.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Jokainen pystyy lukemaan ne samat kirjat, jotka tutkinnon suorittanutkin on lukenut. Itse asiassa voi lukea ja omaksua paljon tutkintoa enemmän.
Todella epäuskottavaa. Väitöskirjan, lyhyemmän tutkimuksen tai jopa gradun tekemiseen ja alan kirjallisuuden lukemiseen käytetään vuosien ajan hirveitä tuntimääriä, gradu pois lukien yleensä täysiä työpäiviä, siihen verrattuna ei harrastajan "tunti illassa muutamana päivänä viikossa" ole mitään.
Sinulla on tietääkseni perustutkinto ja erikoisalasi on kantaruralin murteutuminen. En epäile ettetkö tietäisi siitä paljon.

Mutta kirjoittelet täällä aivan muista asioista, joissa sinä olet harrastelija. Sinulla ei ole tutkintoa genetiikasta ja olet sillä saralla harrastelija kuten kuka tahansa muukin. Historiassa olet harrastelija kuin minäkin. Voimme lukea aivan samat kirjat ja artikkelit.
Oletko lukutaidoton?
Väitöskirjan, lyhyemmän tutkimuksen tai jopa gradun tekemiseen ja alan kirjallisuuden lukemiseen käytetään vuosien ajan hirveitä tuntimääriä, gradu pois lukien yleensä täysiä työpäiviä, siihen verrattuna ei harrastajan "tunti illassa muutamana päivänä viikossa" ole mitään.

Luetko ja tutkitko sinä mitään asiaa työpäivän verran päivässä? Et.
Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Historia on siitä hirveän yksinkertainen "art", että sen voi kuka vaan lukutaitoinen omaksua ja sisäistää. Ns science-alojen kanssa se vaan ei vaan lukemalla helposti onnistu vaan vaatii paljon enemmän ajattelukykyä, järkeä, logiikkaa ja usein matemaattisia taitoja.
Tämä kommentti kyllä nyt osoittaa, ettet tiedä tästäkään alasta mitään! Tuo on juuri tyypillistä amatööreille:
- "Eihän kielitiede mitään vaadi, sen kuin vain otan suomen ja sumerin sanakirjat ja alan penkoa samannäköisiä sanoja!"
- "Eihän historiatiede mitään vaadi, sen kuin vain kaivan lähteet esiin ja katson mitä niissä sanotaan!"

Historiatieteessä on omat metodinsa ja periaatteensa – uskottava historiallisen lähteen tulkitseminen on jotain ihan muuta kuin "Saagoissa mainitaan Suomen muinaiset kuninkaat joten ne ovat totta!"
Niin se vaan on. Historian kirjat voi jokainen lukea tarvitsematta suorittaa tutkintoa. Voi olla paljon etevämpi kuin tutkinnon suorittanut.
Et siis todellakaan osaa enää lukea?
Vai vielä "voi olla paljon etevämpi kuin tutkinnon suorittanut." :lol: :lol: :lol:

Kerrohan, miten voisi olla läheskään yhtä etevä, kun
1. ei ole aikaa käyttää jokaista työpäivää asiaan, toisin kuin alan tutkijoilla
2. ei ole minkäänlaista alan metodikoulutusta
Vetehinen kirjoitti: Ei sinulla taida olla historiasta tutkintoa vaan kielitieteestä ja tutkimuksesi koski kantauralin murteutumista.

Olet historian amatööri itse.
En ole koskaan muuta väittänytkään.
Vetehinen kirjoitti: Kantauralin tutkimuksesi ulkopuolella luet samat kirjat kuin kuka tahansa toinen harrastelija.
Aivan! Minä ja muut harrastelijat emme koskaan pääse samoihin tuntimääriin kuin alan tutkijat.
Vetehinen kirjoitti: Teillä humanisteilla on liian suuret luulot itsestänne. Luulette että yhden humanistisen alan yksityiskohdan tutkiminen tekee teistä asiantuntijan laajalla alueella, jolla te kuitenkin olette vain samalla viivalla harrastelijoiden kanssa: luette samat kirjat ja artikkelit.
Surkea olkinukke! Eihän kukaan ole tuollaista sanonut.
Minä en ole historiantutkija vaan kielentutkija, ja historiantutkijana olen samalla viivalla muiden amatöörien kanssa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Huomaan olleeni liian hidas. Luettuani nimimerkki "Vetehisen" kello 9.36 lähettämän viestin jäin miettimään, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Päädyin siihen, että viesti on asiaton ja foorumin sääntöjen vastainen ja se pitää poistaa. Vaan samaan aikaan kun harkitsin asiaa, nimimerkki "Vetehinen" kirjoitti uuden puheenvuoron ja Jaakko Häkkinen ehti vastatakin Vetehiselle. Joten en nyt oikein voi poistaa tuota Vetehisen asiatonta puheenvuoroa.

Täytyy näköjään tänään olla tiiviisti koneen ääressä, hiiri valmiina. Joten olkaapas kiltisti, teitä tarkkaillaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jaakko Häkkinen kirjoitti: Väitöskirjan, lyhyemmän tutkimuksen tai jopa gradun tekemiseen ja alan kirjallisuuden lukemiseen käytetään vuosien ajan hirveitä tuntimääriä, gradu pois lukien yleensä täysiä työpäiviä, siihen verrattuna ei harrastajan "tunti illassa muutamana päivänä viikossa" ole mitään.
Ja tuolla työmäärällä olet kantauralin murteutumisen asiantuntija, etkä historian etkä geenitekniikan, joissa olet yhtä amatööri kuin kuka tahansa muukin amatööri.

Te humanistit kuvittelette, että yhden kapean alan tutkiminen gradussa on tehnyt teistä joka paikan asiantuntijoita ja mielellänne esiinnytte sellaisina, kuten sinäkin historian ja geenitekniikan asiantuntijana, vaikka olet amatööri.

Palstan moderaattorit esiintyvät mielellään historian tuomareina. He tuomitsevat täällä historiaa oikeaksi ja vääräksi kun pitäisi moderoida.

Kysyn mikä on Klaus Lindgrenin osaaminen geenitekniikasta ja keltin kielestä, joissa hän esiintyi tuomarina ja syyttäjänä. Onko Klaus edes lukenut yhtään mitään noista asioista?

Onko Tapio Onnela tutkinut Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa? Hän näyttää kirjoittaneen mm vankilan arkkitehtuurista ja huumausaineista, joissa Onnela epäilemättä tietää paljon, mutta ei se säteile Suomen ja Ruotsin historian tuntemiseen, johon pitää erikseen perehtyä lukemalla kirjoja ja artikkeleita eikä vain katsoa tv:tä.

Täällä esiinnytään historian tuomareina amatööripohjalla.

-

Lisäys: Kirjoitukseni aikana Klaus Lindgren ehti ryhtyä tuomariksi.
Viimeksi muokannut Vetehinen, 15.08.13 11:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Klaus Lindgren kirjoitti:Huomaan olleeni liian hidas. Luettuani nimimerkki "Vetehisen" kello 9.36 lähettämän viestin jäin miettimään, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Päädyin siihen, että viesti on asiaton ja foorumin sääntöjen vastainen ja se pitää poistaa. Vaan samaan aikaan kun harkitsin asiaa, nimimerkki "Vetehinen" kirjoitti uuden puheenvuoron ja Jaakko Häkkinen ehti vastatakin Vetehiselle. Joten en nyt oikein voi poistaa tuota Vetehisen asiatonta puheenvuoroa.

Täytyy näköjään tänään olla tiiviisti koneen ääressä, hiiri valmiina. Joten olkaapas kiltisti, teitä tarkkaillaan.
Minä en ole kovin sisällä tämän palstan kuvioissa. Mitähän asiatonta tuossa Vetehisen viestissä klo 9.36 sitten on? Yhtäläistä nokittelua harrastaa kyseinen kiistapari keskenään. Meriittejä saa mielestäni arvioida, jopa sanoa amatööriksi.
Vai onko se tuo yksi istumapuolen sana? Siitä riittää kyllä aluksi huomautus, että alatyyliä täällä ei sitten suvaita.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Vetehinen kirjoitti: Humanistisen tutkinnon suorittanut henkilö ei ole automaattisesti joka paikan asiantuntija - jack of all trades.

Kommentoit väitettä, jota kukaan ei ole esittänyt. Ketjun aihe käsittelee kysymystä siitä, kuka voi kutsua itseään historiantutkijaksi. Edempänä haastelit jotain sellaista, että suuremman painoarvon antaminen historiantutkijan mielipiteelle hänen oman alansa kysymyksissä on sokeaa ja epäkriittistä auktoriteettiuskoa.

Tämän relativisoinnin jälkeen olet ryhtynyt jutustelemaan sellaista, että auktoriteetteja pitää ravistella. Tämän ravistelun voi suorittaa kuka tahansa, koska historian saralla maallikkokin pystyy joka tapauksessa omaksumaan aivan samat asiat kuin tutkinnon suorittanut. Etenkin, kun historiatiede ei vaadi samoja kykyjä kuin esimerkiksi luonnontieteet; sitä paitsi humanisteilla on muutenkin liian suuret luulot itsestään. Asiaan välillisesti liittyen olet myös maininnut, että nimimerkillä kirjoittaminen on hieno juttu.

Suonet anteeksi, jos kirjoituksistasi saa kokonaisuudessaan hieman sellaisen vaikutelman että mielestäsi kuka tahansa verkkoforumilla nimimerkin takana raapustava virkaheitto opistoinsinööri on oletusarvoisesti kykenevä vavisuttamaan kenen tahansa ammattimaisen historiantutkijan tulkintoja, ihan vain siksi koska hän on lukenut luppoaikanaan Otavan suuren maailmanhistorian ja "Itämaasta itsenäisyyteen" -teoksen.

Ei sikäli, en minä sitä sano etteikö näin voisi joskus tapahtuakin. Kaikki on mahdollista. Mutta ei kannata korottaa sitä normiksi.

Ero on siinä, Vetehinen, että historiantutkija on tiedon tuottaja. Sinä taas olet tiedon kuluttaja. Proviisori ymmärtää aina lääkkeiden koostumuksen päälle enemmän kuin se pillereitä napsiva kaveri. Hän myös kykenee arvioimaan sen, milloin joku on mennyt haukkailemaan puoskarien sekoituksia, ja sinun tapauksessasi se on ollut jo pitkään aika ilmeistä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Ero on siinä, Vetehinen, että historiantutkija on tiedon tuottaja. Sinä taas olet tiedon kuluttaja. Proviisori ymmärtää aina lääkkeiden koostumuksen päälle enemmän kuin se pillereitä napsiva kaveri. Hän myös kykenee arvioimaan sen, milloin joku on mennyt haukkailemaan puoskarien sekoituksia, ja sinun tapauksessasi se on ollut jo pitkään aika ilmeistä.
Historian tutkija on spesialisti tutkimuksensa alueella. Tutkimuksella hän tuottaa tietoa. Se on hyvä asia ja niin pitää ollakin.

Mitä tietoa Jussi sinä olet tuottanut? Missä se näkyy? Kirjoitatko sinä tutkimuksistasi tänne?

Muista asioista kirjoittaessasi olet samalla tavalla harrastelija kuin sellaiset, joilla ei ole tutkintoa, mutta ovat oppineet kirjoja lukemalla kuten sinä itsekin.

Pointtini on, että historian tutkija on asiantuntija tutkimuksensa alueella ja muilla alueilla hän on lukenut tietonsa kirjoista ja artikkeleista kuten kuka tahansa harrastelijakin voi tehdä.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Ero on siinä, - - että historiantutkija on tiedon tuottaja. Sinä taas olet tiedon kuluttaja.
Juu, olen kyllä osaltani oivaltanut paikkani "historian ravintoketjussa". Tässä mitään "tuottajia" olla. Jos hieman jatkaisi tätä ekologian alkeiskurssia, niin usein kuitenkin se meikäläisen positio tuntuu lähenevän ennemminkin...hm...hajottajan asemaa, kun lukee eräiden (ei toki likikään kaikkien) poliittisen historian tutkijoiden ja, sen puoleen, yleisesitysten kirjoittajien tuottamaa läpi-ideologisoitunutta ilosanomaa.

(Vitsi vitsi vain, eikö?)

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

nylander kirjoitti: Juu, olen kyllä osaltani oivaltanut paikkani "historian ravintoketjussa". Tässä mitään "tuottajia" olla. Jos hieman jatkaisi tätä ekologian alkeiskurssia, niin usein kuitenkin se meikäläisen positio tuntuu lähenevän ennemminkin...hm...hajottajan asemaa, kun lukee eräiden (ei toki likikään kaikkien) poliittisen historian tutkijoiden ja, sen puoleen, yleisesitysten kirjoittajien tuottamaa läpi-ideologisoitunutta ilosanomaa.

Kysehän ei toki ole siitä, etteivätkö kuluttajapalaute ja kuluttajamielipide olisi arvokkaita asioita.

Lisäksi, kuten aivan oikein mainitsit, historiantutkijallakin on hyvin usein painolastinsa. Täydellistääkseni aiemmin esittämäni vertauksen, myös lääkevalmistajat saattavat pelata likaista peliä.

Vetehinen on täällä kuitenkin vetänyt paljon radikaalimpaa linjaa. Hän antaa varsin suoraan ymmärtää, että luottamus asiansa osaavaan pitkän linjan tutkijaan on käytännössä aina sokeaa auktoriteettiuskoa. Hän on myös antanut ymmärtää, että oppineisuudella tai historiantutkijan ammattitaidolla ei ole koskaan yhtään mitään väliä. Kuka tahansa voi suorittaa kritiikin ja kyseenalaistamisen, aivan millä periaatteilla tahansa.

Koska kyseessä on Vetehinen, on varsin selvää mitä hän ajaa takaa. Omasta puolestani olen lukenut nämä hänen kommenttinsa koko hänen aiemman viestihistoriansa asiayhteydessä; uskoakseni minun ei tarvitse kerrata hänen yksisilmäistä kielipoliittista tulkintaansa Suomen historiasta, jossa peräti vuosi 1918 on muuttunut suureksi rotusodaksi kieliryhmien välillä.

Lisäksi, mikäli tätä hänen ajatteluaan seurattaisiin johdonmukaisesti, niin esimerkiksi sellainen periaate kuin vertaisarviointi olisi yhtä tyhjän kanssa.

Otetaan siis kertauksena: historiantutkijan taidot voi hankkia myös kokemuksella. Ei se edellytä tutkintoa, ei ollenkaan. Max Jakobson kirjoitti "Diplomaattien talvisodan" pelkällä ylioppilaan pätevyydellä. Sama pätee insinööri- ja taloustieteissäkin. Viimeksi keväällä 18-vuotias kalifornialaistyttö keksi kotikonstein supernopean puhelinlaturin ja alle kolmikymppinen jatko-opiskelija osoitti puolivahingossa, että talouskuria puoltaneiden ekonomistien laskelmat olivat päin honkia.

Kuluttajakritiikki tai muu arvostelu puolestaan on arvokasta niin ikään. Ei tässäkään ole mitään eroa tekniseen suunnitteluun. Olen ollut töissä sulatossa, jossa ties kuka suunnittelijaportaan insinööri oli päättänyt väsätä kivipään ränneihin sellaiset kannet, jotka aukenivat reikämiehestä katsoen täysin nurjalta puolelta. Tämä oli siis puhdas suunnitteluvirhe. Työmiespalautteen jälkeen ne saatiin vihdoin viimein korjattua oikein päin.

Näiden esimerkkien valossa minua hämmentää se, että tässä ketjussa on päätetty vähätellä humanisteja nimenomaan suhteessa luonnontieteilijöihin tai insinööreihin. Tai no, ei se minua oikeastaan hämmennä, sillä sitä samaa olen kuullut jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta asti.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Kysehän ei toki ole siitä, etteivätkö kuluttajapalaute ja kuluttajamielipide olisi arvokkaita asioita.

Lisäksi, kuten aivan oikein mainitsit, historiantutkijallakin on hyvin usein painolastinsa. Täydellistääkseni aiemmin esittämäni vertauksen, myös lääkevalmistajat saattavat pelata likaista peliä.

Vetehinen on täällä kuitenkin vetänyt paljon radikaalimpaa linjaa. Hän antaa varsin suoraan ymmärtää, että luottamus asiansa osaavaan pitkän linjan tutkijaan on käytännössä aina sokeaa auktoriteettiuskoa. Hän on myös antanut ymmärtää, että oppineisuudella tai historiantutkijan ammattitaidolla ei ole koskaan yhtään mitään väliä. Kuka tahansa voi suorittaa kritiikin ja kyseenalaistamisen, aivan millä periaatteilla tahansa.

Koska kyseessä on Vetehinen, on varsin selvää mitä hän ajaa takaa. Omasta puolestani olen lukenut nämä hänen kommenttinsa koko hänen aiemman viestihistoriansa asiayhteydessä; uskoakseni minun ei tarvitse kerrata hänen yksisilmäistä kielipoliittista tulkintaansa Suomen historiasta, jossa peräti vuosi 1918 on muuttunut suureksi rotusodaksi kieliryhmien välillä.

Lisäksi, mikäli tätä hänen ajatteluaan seurattaisiin johdonmukaisesti, niin esimerkiksi sellainen periaate kuin vertaisarviointi olisi yhtä tyhjän kanssa.

Otetaan siis kertauksena: historiantutkijan taidot voi hankkia myös kokemuksella. Ei se edellytä tutkintoa, ei ollenkaan. Max Jakobson kirjoitti "Diplomaattien talvisodan" pelkällä ylioppilaan pätevyydellä. Sama pätee insinööri- ja taloustieteissäkin. Viimeksi keväällä 18-vuotias kalifornialaistyttö keksi kotikonstein supernopean puhelinlaturin ja alle kolmikymppinen jatko-opiskelija osoitti puolivahingossa, että talouskuria puoltaneiden ekonomistien laskelmat olivat päin honkia.

Kuluttajakritiikki tai muu arvostelu puolestaan on arvokasta niin ikään. Ei tässäkään ole mitään eroa tekniseen suunnitteluun. Olen ollut töissä sulatossa, jossa ties kuka suunnittelijaportaan insinööri oli päättänyt väsätä kivipään ränneihin sellaiset kannet, jotka aukenivat reikämiehestä katsoen täysin nurjalta puolelta. Tämä oli siis puhdas suunnitteluvirhe. Työmiespalautteen jälkeen ne saatiin vihdoin viimein korjattua oikein päin.

Näiden esimerkkien valossa minua hämmentää se, että tässä ketjussa on päätetty vähätellä humanisteja nimenomaan suhteessa luonnontieteilijöihin tai insinööreihin. Tai no, ei se minua oikeastaan hämmennä, sillä sitä samaa olen kuullut jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta asti.
Tuli vähän irroteltua päivemmällä. Itse asiasta olen kuitenkin täysin samaa mieltä viime postauksesi kanssa. Erittäin hyvin ilmaistu ja kiteytetty.

Mainitsit Jakobsonin. Itselleni tuli jo aamulla palstaa seuratessani mieleen kansakoulunopettaja Pekka Kivikäs, joka tunnetusti on tehnyt uraauurtavan, poikkeuksellisen mittavan työn esihistoriallisten kalliomaalausten tutkimuksessa, ei ainoastaan aineiston keräämisessä ja järjestämisessä vaan ymmärtääkseni myös sen tulkinnassa. Jolloinkin 1990-luvulla, mahdollisesti Kivikkään Tieto-Finlandia-vuonna 1996, muistan erään arkeologista väitelleen tohtorin kirjoittaneen jossain aikakauskirjassa hyvin happamaan sävyyn jotenkin niinikään, että "kyllähän me ammattilaisetkin tällaisia kirjoja (paremmin) kirjoittaisimme, mutta kun meillä ei ole aikaa"!

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

historioija kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti:Huomaan olleeni liian hidas. Luettuani nimimerkki "Vetehisen" kello 9.36 lähettämän viestin jäin miettimään, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Päädyin siihen, että viesti on asiaton ja foorumin sääntöjen vastainen ja se pitää poistaa. Vaan samaan aikaan kun harkitsin asiaa, nimimerkki "Vetehinen" kirjoitti uuden puheenvuoron ja Jaakko Häkkinen ehti vastatakin Vetehiselle. Joten en nyt oikein voi poistaa tuota Vetehisen asiatonta puheenvuoroa.

Täytyy näköjään tänään olla tiiviisti koneen ääressä, hiiri valmiina. Joten olkaapas kiltisti, teitä tarkkaillaan.
Minä en ole kovin sisällä tämän palstan kuvioissa. Mitähän asiatonta tuossa Vetehisen viestissä klo 9.36 sitten on? Yhtäläistä nokittelua harrastaa kyseinen kiistapari keskenään. Meriittejä saa mielestäni arvioida, jopa sanoa amatööriksi.
Vai onko se tuo yksi istumapuolen sana? Siitä riittää kyllä aluksi huomautus, että alatyyliä täällä ei sitten suvaita.
Mutta onhan se niin, että nimimerkiltä odottaa matalampaa profiilia ja vähemmän ääntä. Se on hinta siitä, että saa suojata itsensä. Silloin ei sovi kohdella muita kovin vapaasti. Minusta tuo palstan luokkaero on oikeutettua pitää selvänä. Siitähän olikin täällä kerran puhetta.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Vetehinen on täällä kuitenkin vetänyt paljon radikaalimpaa linjaa. Hän antaa varsin suoraan ymmärtää, että luottamus asiansa osaavaan pitkän linjan tutkijaan on käytännössä aina sokeaa auktoriteettiuskoa. Hän on myös antanut ymmärtää, että oppineisuudella tai historiantutkijan ammattitaidolla ei ole koskaan yhtään mitään väliä. Kuka tahansa voi suorittaa kritiikin ja kyseenalaistamisen, aivan millä periaatteilla tahansa.
Insinööritieteissä tuollainen Jalosen kirjoittama ylilyönti ja vääristely on tosi harvinaista ja veikkaan, että lähes olematonta. Siellä ei ylipäänsä perustella omalla ymmärtämisellä tai ymmärtämättömyydellä omia vääriä käsityksiä kuten Jalonen tuossa yllä.

Eivät diplomi-insinöörit kirjoita toiselle, että sinä annoit ymmärtää. Se olisi noloa oman vajavaisen älyllisen kapasiteetin tunnustamista. Humanisti tuntuvat tekevän sitä yhtenään.

Science -puolella asiat puhuvat puolestaan.

Science -puolella voi kysyä mitä kuonarännin kansia olet suunnitellut ja miten ne toimivat ja saa vastauksen.

Kun kysyn teiltä historian"tutkijoilta" (katso aikaisempia viestejä) mitä olet tutkinut, niin ei kukaan vastaa. Samat kutsuvat itseään tutkijoiksi, mutta peittelevät sitä, että he ovat tutkineet vain pientä osaa historiasta, koska se paljastaa heidän olevan muiden kirjoittamien kirjojen ja artikkeleitten varassa kuten harrastelijatkin ovat, eli samalla viivalla etevien harrastelijoitten kanssa.

Kuka Suomi on ruotsalainen -tv-ohjelman haastatelluista on tutkinut kommentoimaansa asiaa? Onko kukaan?

Ellei ole tutkinut, on hän lukenut kirjoja ja artikkeleita, muodostanut niistä jonkin käsityksen ja sanoo sen tv:ssä.

Muutkin voivat lukea kirjoja ja artikkeleita, muodostaan niistä käsityksen ja sanoa sen.

Jos te kutsutte itseänne historiantutkijoiksi, niin kertokaan nyt ihmeessä mitä te tutkitte. Ihan vaikkapa kuluttajasuojan vuoksi.

Ellette te tutki mitään vaan luette toisten kirjoja ja artikkeleita niin älkää nimitelkö itseänne tutkijoiksi.

Insinööritieteissä ei ole mahdollista esiintyä tutkijana tutkimatta mitään koskaan. Ottakaa siitä mallia.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Jussi Jalonen kirjoitti:Kuluttajakritiikki tai muu arvostelu puolestaan on arvokasta niin ikään. Ei tässäkään ole mitään eroa tekniseen suunnitteluun.
Insinööritieteissä käytetään sellaista käsitettä kuin laatu.

Mikä on humanistien työn tulosten laatu?

En keksi muuta kuin vertaisarvioinnin humanistien työn tulosten laadun arviointimetelmänä, jota toki käytetään science -puolellakin, joten tuossa suhteessa eroa ei ole.

Voiko humanisti antaa tuotokselleen (kirja tai artikkeli) takuun?

Insinööri voi antaa takuun.

Kysyn vaan, että miten te humanistit huolehditte siitä, että teidän työnne tulokset ovat laadukkaita ja voitteko antaa siitä takuun kuluttajalle?

Lainsäädäntö suojelee kuluttajaa valheellisilta myynti- ja markkinointiväittämiltä. Yksinkertaistettuna kuluttajalle ei saa valehdella.

Ei taida olla mitään lakia, joka suojelisi kuluttajia historian alalla valehtelulta.

Mielestäni teidän humanistien on syytä ottaa oppia muiden alojen menetelmistä oman alanne arvostuksen nostamiseksi. Se on miten te nostatte historian alan tuotostenne laatua, voitteko antaa takuun ja millaisen ja miten huolehditte siitä, että alalla ei valehdella vaan kirjoitetaan ja puhutaan totta.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Kuka saa olla historiantutkija?

Vetehinen kirjoitti:Ja tuolla työmäärällä olet kantauralin murteutumisen asiantuntija, etkä historian etkä geenitekniikan, joissa olet yhtä amatööri kuin kuka tahansa muukin amatööri.
Te humanistit kuvittelette, että yhden kapean alan tutkiminen gradussa on tehnyt teistä joka paikan asiantuntijoita ja mielellänne esiinnytte sellaisina, kuten sinäkin historian ja geenitekniikan asiantuntijana, vaikka olet amatööri.
Olet ilmeisesti [huolestunut lähimmäinen -moodi:] pahasti kalkkeutunut [/moodi pois] kesän aikana, kun et huomannut että vastasin näihin jo siinä viestissä, johon sinä nyt vastasit? Yritäpä edes lukea (ymmärtäähän et osaa) se viesti johon vastaat, jooko?

Kolmannennan:
1. En ole koskaan väittänyt olevani historian suhteen muuta kuin amatööri.
2. En minä eikä kukaan muukaan ole väittänyt yhden alan ekspertismin tekevän kaikkien humanististen alojen eksperttiä, olet itse kyhännyt tämän olkinuken.


Noloa, miten et ymmärrä näitä edes toistettuna.
Asiasta toiseen: ylläpidolta toivoisin sellaisten dementikkorobottien bannaamista, jotka eivät ymmärrä suomea edes moneen kertaan toistettuna vaan jankkaavat sokeasti omaa virhekäsitystään vuodesta toiseen.

Naiivi on myös kuvitelmasi, etteikö metodien ymmärtäminen ja laajat pohjatiedot antaisi historiantutkijalle etulyöntiaseman myös muun historia-aiheen kuin oman erikoisalansa kommentointiin. Kuten olen toistanut, amatööri ei voi saavuttaa sellaisia tuntimääriä eikä siten sellaista tietopohjaa eikä myöskään sellaista metodien hallintaa.

Ihan samalla lailla minulla on kielihistoriallisten metodien haltijana etulyöntiasema vertailevassa indoeuropeistiikassa, altaistiikassa tai minkä tahansa muun kuin uralilaisen kielikunnan tutkimisessa verrattuna arkeologeihin, geneetikkoihin, historioitsijoihin, meteorologeihin, tanssinopettajiin tai insinööreihin. Menetelmän hallinta ja pohjatiedot ovat tärkeimmät, toissijaista on, minkä kielikunnan kieliainesta tällä apparaatilla tutkii.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”